331,527 research outputs found
Meri Anastasov, violina : diplomski ispit
No full textPrvi i drugi dio diplomskog ispita Meri Anastasov (violina), studentice Muzičke akademije Sveučilišta u Zagrebu.
Prvi dio ispita održanje na Muzičkoj akademiji u dvorani Lhotka 15. 6. 2023.
Program: 1. M. Miletić: Ples za violinu solo; 2. W. A. Mozart: Koncert za violinu br. 4 u D-duru (Allegro); 3. J. S. Bach: Partita br. 2 u d-molu (Chaccone); 4. C. Franck: Sonata za violinu i klavir u A-duru.
Drugi dio ispita održan je na Muzičkoj akademiji u dvorani Stančić 29. 6. 2023.
Program: 1. Pablo de Sarasate: Introdukcija i Tarantela, op. 43; 2. Johannes Brahms: Koncert za violinu i orkestar u D-duru, op. 77.
Klavirska pratnja: Renata Hil, umj. sav. Mentor: nasl. doc. Martin Draušnik
Meri Anastasov, violina : diplomski ispit
No full textPrvi i drugi dio diplomskog ispita Meri Anastasov (violina), studentice Muzičke akademije Sveučilišta u Zagrebu.
Prvi dio ispita održanje na Muzičkoj akademiji u dvorani Lhotka 15. 6. 2023.
Program: 1. M. Miletić: Ples za violinu solo; 2. W. A. Mozart: Koncert za violinu br. 4 u D-duru (Allegro); 3. J. S. Bach: Partita br. 2 u d-molu (Chaccone); 4. C. Franck: Sonata za violinu i klavir u A-duru.
Drugi dio ispita održan je na Muzičkoj akademiji u dvorani Stančić 29. 6. 2023.
Program: 1. Pablo de Sarasate: Introdukcija i Tarantela, op. 43; 2. Johannes Brahms: Koncert za violinu i orkestar u D-duru, op. 77.
Klavirska pratnja: Renata Hil, umj. sav. Mentor: nasl. doc. Martin Draušnik
Meri Anastasov, violina : diplomski ispit
No full textPrvi i drugi dio diplomskog ispita Meri Anastasov (violina), studentice Muzičke akademije Sveučilišta u Zagrebu.
Prvi dio ispita održanje na Muzičkoj akademiji u dvorani Lhotka 15. 6. 2023.
Program: 1. M. Miletić: Ples za violinu solo; 2. W. A. Mozart: Koncert za violinu br. 4 u D-duru (Allegro); 3. J. S. Bach: Partita br. 2 u d-molu (Chaccone); 4. C. Franck: Sonata za violinu i klavir u A-duru.
Drugi dio ispita održan je na Muzičkoj akademiji u dvorani Stančić 29. 6. 2023.
Program: 1. Pablo de Sarasate: Introdukcija i Tarantela, op. 43; 2. Johannes Brahms: Koncert za violinu i orkestar u D-duru, op. 77.
Klavirska pratnja: Renata Hil, umj. sav. Mentor: nasl. doc. Martin Draušnik
Meri Anastasov, violina : prvi dio diplomskog ispita
No full textPrvi dio diplomskog ispita Meri Anastasov (violina), studentice Muzičke akademije Sveučilišta u Zagrebu. Ispit je održan na Muzičkoj akademiji u dvorani Lhotka 15. 6. 2023. Klavirska pratnja: Renata Hil, umj. sav. Mentor: nasl. doc. Martin Draušnik.
Program: 1. M. Miletić: Ples za violinu solo; 2. W. A. Mozart: Koncert za violinu br. 4 u D-duru (Allegro); 3. J. S. Bach: Partita br. 2 u d-molu (Chaccone); 4. C. Franck: Sonata za violinu i klavir u A-duru
Meri Anastasov, violina : prvi dio diplomskog ispita
No full textPrvi dio diplomskog ispita Meri Anastasov (violina), studentice Muzičke akademije Sveučilišta u Zagrebu. Ispit je održan na Muzičkoj akademiji u dvorani Lhotka 15. 6. 2023. Klavirska pratnja: Renata Hil, umj. sav. Mentor: nasl. doc. Martin Draušnik.
Program: 1. M. Miletić: Ples za violinu solo; 2. W. A. Mozart: Koncert za violinu br. 4 u D-duru (Allegro); 3. J. S. Bach: Partita br. 2 u d-molu (Chaccone); 4. C. Franck: Sonata za violinu i klavir u A-duru
CLEC12B glycan array
No full textWe performed mammalian and microbial glycan arrays to identify CLEC12B ligand(s)
Impatto degli investimenti in R&S sull’agricoltura europea
No full textLa crescita della produzione agricola a livello mondiale è stata spinta dall’adozione di innovazioni generate dai risultati della ricerca. A partire da Griliches (1958), gli economisti hanno cercato di capire in che modo il settore ricerca e sviluppo (R&S) contribuisce all’evoluzione della produttività del settore agricolo, con lo scopo finale di stimare la redditività degli investimenti pubblici in ricerca. A livello globale, nonostante diversi studi riportino tassi di rendimento (Tdr) degli investimenti in R&S in agricoltura molto elevati (Alston et al., 2000; Hurley et al., 2014), si assiste, nelle ultime decadi, ad una riduzione generalizzata nella spesa in R&S (Pardey et al., 2006; Piesse et al. 2010).
In questo quadro generale, tuttavia, i contributi in letteratura non riescono ancora a chiarire né a definire la dinamica delle ricadute degli investimenti in R&S sulla performance dell’agricoltura Europea, soprattutto se si tenta di esplorare il tema a livello di Paese membro. Tale limitazione è dovuta alla inapplicabilità al contesto europeo delle metodologie analitiche ritenute in letteratura maggiormente efficaci nello studio degli impatti della ricerca, le quali richiedono serie storiche di almeno 50 anni e dati affidabili (Alston et al., 2000).
Il presente articolo si pone l’obiettivo di studiare i dati disponibili su spesa in R&S e produttività agricola, a livello di Stato membro, al fine di selezionare elementi informativi (dati) utili alla definizione e allo studio della produttività della ricerca europea in agricoltura
Taulukkoaineisto: Suomalaisten yliopistojen kestävän kehityksen toimeenpanon avainluvut ja henkilöresurssit
No full textThe data has been collected as part of the doctoral dissertation "Sustainability management in Finnish universities". It was collected in 2022-2023 by Meri Löyttyniemi, ORCID https://orcid.org/0000-0001-9008-2641, from the Corporate Environmental Management research group at the University of Jyväskylä School of Business.
Table 1: University´s annual turnover and total number of staff and students. There is also indicated the more sustainability-specific information like homepage, budget, management system, reporting. Also academic and administrative staff members with SD involvement are indicated. The survey was sent during autumn 2022 to rectors, SD responsables and registries.
Table 2: Table B is indicating the number of staff, divided to academic and administrative personnel, and an estimation how many of them are involved with sustainability issues. Also universities´ real estate companies (ACRE/Aalto University, HYK/University of Helsinki and SYK/other Finnish university facilities) have provided the same numbers. The survey was sent early 2023 to real estate companies´CEOs & HR and universities´ HR directors and registriers.Aineisto on kerätty osana ”Kestävän kehityksen johtaminen suomalaisissa yliopistoissa” -väitöstutkimusta. Sen kerääjänä vuosina 2022-2023 on toiminut Meri Löyttyniemi, ORCID https://orcid.org/0000-0001-9008-2641, Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun Corporate Environmental Management -tutkimusryhmästä.
Taulukon A luokat ovat kampusten ja alueyksiköiden lukumäärä, yliopiston vuotuinen liikevaihto sekä henkilöstön ja opiskelijoiden kokonaismäärä. Myös tarkemmin kestävyyteen liittyviä tietoja, kuten kotisivu, budjetti, johtamisjärjestelmä sekä raportointi. Myös kestävyyteen liittyvän akateemisen ja hallintohenkilöstön määrää on arvioitu. Kysely lähetettiin syksyllä 2022 rehtoreille, SD-vastuuhenkilöille ja kirjaamoille.
Taulukossa B esitetään henkilöstön määrä jaettuna akateemiseen ja hallinnolliseen henkilöstöön sekä arvio siitä, kuinka moni heistä on tekemisissä kestävyyskysymysten kanssa. Myös yliopistojen kiinteistöyhtiöt (ACRE/Aalto-yliopisto, HYK/Helsingin yliopisto ja SYK/muut suomalaiset yliopistot) ovat toimittaneet samat numerot. Kysely lähetettiin alkuvuodesta 2023 kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajille ja yliopistojen henkilöstöjohtajille sekä kirjaamoihin
Tutkittu tieto Meri-Lapin seutukuntien sote-päätöksenteossa
No full textTutkielmani aihe on tutkitun tiedon käyttö Meri-Lapin seutukuntien sote-päätöksenteossa. Tarkoituksenani on selvittää, miten sote-päätöksenteossa on perusteltu uskomuksia ja minkälainen rooli päätöksenteossa on annettu asiantuntijoille Meri-Lapin seutukunnissa yhteisyrityksen ja oman sote-alueen perustamiseen liittyen vuosina 2014–2017 ja käytetäänkö tutkittua tietoa sote-päätöksenteossa päätösten perusteluissa. Tavoitteenani on vastata tutkimuskysymyksiini, miten Meri-Lapin sote-päätöksenteossa on perusteltu uskomuksia yhteisyrityksen ja oman sote-alueen perustamiseen liittyen vuosina 2016–2017 ja minkälainen rooli päätöksenteossa on annettu asiantuntijoille Meri-Lapin seutukunnissa yhteisyrityksen ja oman sote-alueen perustamiseen liittyen vuosina 2014–2017.
Tutkimukseni luonne on kvalitatiivinen eli laadullinen, jolloin tarkastelen suhteita ja niiden muodostamia merkityskokonaisuuksia. Analyysi on tarkoitus toteuttaa kolmessa tasossa. Ensimmäisessä tasossa tarkastelen Meri-Lapin seutukuntien päätöksentekoon liittyviä asiantuntijoita tarkastelemalla työryhmien kokoonpanoja. Ryhmien kokoonpanosta tulen tarkastelemaan erityisesti akateemisten asiantuntijoiden määrää ja osuutta. Toisessa tasossa tarkastelen työryhmien toimintaa ja pyrin löytämään argumentaatioanalyysin keinoin keskeisimpien esitysten perustelutavat. Kolmannessa tasossa tarkastelen edelleen argumentaatioanalyysin keinoin varsinaisia lopputuloksia eli kuntien päätösasiakirjoja. Analyysin pohjalla käytän Charles S. Peircen (1877) luokittelua tavoista hankkia tietoa ja muodostaa käsityksiä. Tutkimusaineisto muodostuu tutkittavien kuntien hallitusten ja valtuustojen päätöksentekodokumenteista sekä asiakokonaisuuteen liittyvien selvitystöistä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Meri-Lapin seutukuntien yhteisyritystä ja yhteistä sote-aluetta koskevassa päätöksenteossa korostuu Bourdieun (1998) yhteiskunnallisten toiminnan kenttien näkökulmasta hallinnollisen tutkimuksen kenttä niin selvitysten kuin asiantuntijoidenkin osalta. Selvitystöissä suosituin uskomusten perustelutapa oli tieteellinen menetelmä, kun taas päätöksenteossa korostui itsepäisyyden menetelmä (vrt. Peirce 2001). Akateemisilla asiantuntijoilla tai akateemisella tutkimuksen kentällä ei näytä olevan merkittävää roolia Meri-Lapin seutukuntien yhteisyritystä ja yhteistä sote-aluetta koskevassa päätöksenteossa
- …
