1,720,958 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Sukupuolivähemmistöt tasa-arvosuunnittelussa : tarkastelussa julkiset työpaikat ja oppilaitokset
No full textSukupuolivähemmistöt ovat yhteiskunnallisesti marginalisoitu ja paljon syrjintää kohtaava ihmisryhmä. Suomen nykyinen tasa-arvolaki velvoittaa viranomaistahot, työpaikat ja oppilaitokset sukupuolivähemmistöjen syrjinnän suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen ennaltaehkäisyyn. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolivähemmistöt huomioidaan julkisten työpaikkojen ja oppilaitosten tasa-arvosuunnittelussa ja millaisia toimenpiteitä heidän asemansa parantamiseksi suunnitellaan. Tämän kartoittamiseksi tarkastelin yhdeksän julkiseen sektoriin kuuluvan tahon tasa-arvosuunnitelmia aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että sukupuolen moninaisuuden huomioiminen tasa-arvosuunnitelmissaon vaihtelevaa. Sukupuolivähemmistöistä puhutaan osassa suunnitelmia tukeutuen pitkälti lakiin ja määritelmiin, kun taas osassa sukupuolivähemmistöjen syrjintää käsitellään enemmän ja se tunnistetaan ongelmana, jonka korjaamiseksi tehdään toimintasuunnitelmia. Lisäksi tasa-arvosuunnitelmissa näkyvät vallitsevat sukupuolikäsitykset eikä sukupuolen moninaisuutta ole niissä otettu huomioon kokonaisvaltaisesti. Tasa-arvosuunnitelmissa puhutaan sekä käytännönläheisistä toimenpiteistä, joita ovat sukupuolineutraalien saniteettitilojen ja kolmannen sukupuolikategorian hallinnollinen lisääminen, että strategisista toimenpiteistä, joita ovat asennetyö, henkilöstön koulutus ja muiden hallinnollisten suunnitelmien tekeminen.
Tulosten mukaisten toimenpidesuunnitelmien toteuttamisella voi olla positiivisia vaikutuksia sukupuolivähemmistöjen asemaan työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Kuitenkin monien organisaatioiden tasa-arvosuunnitelmissa on tasa-arvolain näkökulmasta puutteita, eivätkä kaikki organisaatiot välttämättä ota sukupuolivähemmistöjä huomioon tasa-arvosuunnittelussaan lainkaan. Tasa-arvosuunnittelun kehittäminen näiltä osin tiedotuksen ja koulutuksen keinoin organisaatioissa olisikin tarpeen. Tasa-arvolain velvoitteiden noudattamista tulisi myös valvoa entistä paremmin.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Talous- ja velkaongelmaisten avun hakemisen esteet
Full text linkTämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää talous- ja velkaongelmaisten avun hakemisen esteitä. Tutkimuskysymyksenäni on: Mitkä tekijät pitkittävät tai hankaloittavat ihmisten avun hakemista talous- ja velkaongelmiinsa?
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolme talous- ja velkaneuvonnan parissa työskentelevää asiantuntijaa syksyllä 2020. Aineisto koostui yhdestä yksilöhaastattelusta ja yhdestä parihaastattelusta, jotka toteutettiin verkkovälitteisesti vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Tutkimuskysymykseni ja aineistonkeruumenetelmäni pohjalta aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla pyrin muodostamaan selkeän ja jaotellun vastauksen tutkimuskysymykseeni.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kulutus- ja luottoyhteiskunnan tarkastelu, jossa keskeisenä yhteiskuntapolitiikan kohteena ovat talous- ja velkaongelmat sekä niiden selvittelykeinot. Talous- ja velkaongelmiin liittyvä häpeä ja stigma toimivat tutkimuksen käsitteellisinä kiintopisteinä. Aiemman tutkimuksen perusteella häpeä ja stigma ovat vahvasti läsnä talous- ja velkaongelmissa ja niiden vaikutukset näkyvät myös avun hakemisessa.
Tämän tutkielman aineiston analyysin pohjalta voidaan muodostaa viisi avun hakemisen esteitä kuvaavaa pääluokkaa; palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, tiedon puute ja väärät käsitykset, terveyden- ja toimintakyvyn haasteet, häpeä ja stigma sekä itse pärjäämisen kulttuuri. Avun hakemista pitkittävät tai hankaloittavat tekijät ulottuvat laajasti sekä yhteiskunnan rakenteisiin, että ihmisten henkilökohtaiseen elämään ja arvoihin. Palveluiden saatavuuden ja tiedonsaannin parantamiseksi sekä terveyden ja toimintakyvyn haasteiden tukemiseksi voidaan tehdä erilaisia konkreettisia toimenpiteitä, uudistuksia ja kehittää palvelurakenteen toimivuutta. Sen sijaan muutokset talous- ja velkaongelmiin liitetyn häpeän ja stigman osalta ovat vaikeammin saavutettavissa, sillä ne elävät tiukasti yhteiskunnan ja sen jäsenten arvoissa ja asenteissa. Itsenäisesti pärjäämisestä on tullut normi, joka on juurtunut syvälle kulutus- ja luottoyhteiskunnan rakenteisiin
Navigointia terveydenhuollossa : sukupuolivähemmistöjen kokemuksia yleisestä terveydenhuollosta ja sukupuolen korjausprosessista
No full textSukupuolivähemmistöt ovat marginalisoitu ihmisryhmä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia kokemuksia sukupuolivähemmistöillä on sukupuolen korjausprosessista ja muusta terveydenhuollosta. Tarkastelen lisäksi tapoja, joilla he navigoivat terveydenhuoltoa kohtaamiensa haasteiden vuoksi. Hyödynnän tutkimuksessa feministisiä sukupuoliteorioita sekä queer-teoreettista valta-analyysiä. Tutkimuksen aineiston muodostaa itse kerätty laaja kvalitatiivinen kyselyaineisto, joka koostuu 97 sukupuolivähemmistöön kuuluvan henkilön vastauksista. Tutkimuksen analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan sukupuolivähemmistöjen kokemuksia yleisestä terveydenhuollosta määrittävät hoitohenkilöstön tiedonpuute sukupuolen moninaisuudesta, väärinsukupuolittaminen, häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu. Turvallisia kohtaamisia mahdollistaa hoitohenkilöstön kunnioittava suhtautuminen sukupuolivähemmistöihin. Koska terveydenhuollon käytännöt ensisijaistavat asiakkaina cisihmiset, kokevat monet sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ne luotaantyöntävinä. Sukupuolen korjausprosessissa transihmiset kokevat hoitosuhteeseen liittyvän valta-asetelman, diagnoosikriteerit ja sukupuolinormit kokemuksiaan rajoittavina sekä stressiä ja epävarmuutta aiheuttavina. Myös transihmisten epäasiallinen kohtelu ja erityisesti kokemusten vähättely on niin yleistä, että hyvät kokemukset koetaan positiivisina yllätyksinä. Käytännön ongelmia prosessissa ovat pitkät odotusajat ja matkat transpoleille. Sukupuolivähemmistöt navigoivat haasteellista terveydenhuoltoa sen sukupuolinormeihin mukautumalla, epäkohtiin puuttumalla ja palveluntarjoajien valikoinnilla, minkä mahdollisuudet vaihtelevat. Huono kohtelu johtaa osalla terveydenhuollon välttelyyn tai sukupuolen korjausprosessin hoitojärjestelmän ohittamiseen. Vertaisten ja läheisten tuki on merkittävä voimavara terveydenhuollon aiheuttamista haasteista selviämiseen.
Tulokset osoittavat, että sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuus terveydenhuollossa ei toteudu hoitohenkilöstön syrjivien asenteiden ja järjestelmätason käytäntöjen vuoksi. Hoitohenkilöstön koulutus ja rakenteelliset muutokset sukupuolen moninaisuuden huomioon ottamiseksi ovat tulosten valossa tarpeen. Myös sukupuolen korjausprosessin uudelleenmuotoilu on ajankohtaista hoitoon pääsyn helpottamiseksi. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti hoitohenkilöstön tiedontarpeista sekä transnuorten kokemuksista.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
