107 research outputs found
Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi
Full text linkTutkimuksessa on analysoitu hoitajien mahdollisuuksia tuottaa empaattinen hoivasuhde teknologioita yhä enemmän käyttävässä vanhushoivassa. Raportissa avataan kahden erilaisen vanhushoivan palvelujen organisointitavan – kotihoidon sekä tehostetun palveluasumisen – arkea. Aineistona ovat hoitajien, johdon ja teknologiatarjoajien haastattelut sekä hoitajien työn havainnointi ja pohdinta yhdessä hoitajien kanssa.
Tutkimuksessa päädytään kolmeen kehittämissuositukseen, jotka voidaan tiivistää seuraavasti: 1) Teknologian käyttö hoivatyössä vie jatuo aikaa! Teknologian käyttö osana hoitajan työtä tulisi tunnistaa aikaa vaativana työtehtävänä. 2) Työhyvinvointi syntyy asiakassuhteessa! Työhyvinvointi tulisi nähdä ja sitä tulisi tutkia enemmän ammattilaisen ja asiakkaan välissä kehittyvänä ilmiönä. 3) Enemmän aikaa ja arvostusta empatialle! Empaattiset asiakaskohtaamiset tulisi nostaa entistä painokkaammin esiin osana hyvää hoivatyötä ja vanhushoivatyön kunniatehtävänä
Care workers in elder care : the Four Flows of constituting care organisations on social media
No full textThis qualitative study delves into the impact of social media within a private elder care organisation, where its daily use was mandatory. It examines how care and care organizations take shape through the daily practices of care workers. Utilizing the concept of agency within the Communication Constituting Organisations framework (CCO) and its Four Flows model, we analyse how communication processes shape the organisational engagement of care workers. The study draws on interviews, observations, and a sample of the organisation's Twitter feed. The Four Flows illustrate care workers as proactive social media users motivated by personal values. While social media introduces new work tasks and alternative perspectives on traditional care, it also raises concerns about potentially prioritising technology over person-centric care. This research underscores how social media influences the content and methodologies of care within the framework of Communication Constituting Organisations (CCO) theories.peerReviewe
Kokeilujen käynnistymisen jäljillä: Ongelmapuhetta vai kestäviä ratkaisuja eettiseen kuormitukseen vanhushoivan resurssiniukoissa työolosuhteissa?
Full text linkTutkimuksessa analysoitiin ja arvioitiin kahdella sosiaali- ja terveydenhuollon alueella toteutettuja vanhusten hoidon työyhteisöissä käynnistettyjä kehittämiskokeiluja. Kokeilujen tavoitteena oli ehkäistä ja vähentää hoitajien kokemaa eettistä kuormitusta, kun työolot olivat muuttuneet yhä kiireisemmiksi resurssipulasta kärsivissä työyhteisöissä. Kokeilujen arviointipajoissa keskustelut etenivät toisella sotealueella enemmän ongelmapuhekeskeisinä ja toisella sotealueella enemmän ratkaisuihin ja onnistumisiin keskittyvänä. Molemmissa arviointipajoissa kokeiluja kehittäneet työntekijät ja esihenkilöt toistivat puheenaiheena kehittämisen ajan niukkuuden työn arjessa keskeisimpänä kokeilujen edistymisen esteenä. Toisella sotealueella siitä muodostui keskusteluissa kehittämistä estävä jännite. Toisella sotealueella oli luotu toimintatapoja, joilla kehittämisen aikaa saatiin ujutettua hoitotyön lomaan.
Artikkelin johtopäätös on, että työntekijät ja esihenkilöt pystyvät viemään työolosuhteita parantavia kokeiluja käytäntöön, jos he saavat käyttää aikaa uuden toimintatavan kehittämiseen. Jotta kokeilevan kehittämisen toimintatapa juurtuisi jatkuvaksi tavaksi toimia, tarvitaan sellaisia työn organisointiin ja työtapoihin liittyviä toimia, jotka takaavat työn kehittämisen olevan osa työtä. Tämä edellyttää toiveikkuutta ja johdon valtuutusta sen suhteen, että resurssien niukkuuteen ja työn organisointiin voidaan vaikuttaa työntekijätasolta
Online-tuotantotyökalujen hyödyntäminen kansainvälisissä low-budget -tuotannoissa
Full text linkOpinnäyte on monimuototyö. Opinnäytteen teososa on lokakuussa 2013 valmistunut lyhytdokumenttielokuva Halutza, jonka ohjaajana, opiskelijatuottajana ja äänittäjänä kirjoittaja on toiminut. Teososa on kuvattu Israelissa toukokuussa 2013 ja sen kuvauksesta on vastannut Roosa Tikanoja, leikkauksesta Sampo Johansson, sekä äänisuunnittelusta Mikko Aspelin. Teososa on Metropolia ammattikorkeakoulun tuotanto, joka on tuotettu yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun kanssa, ja sen tekemistä on tukenut Suomen Ulkoministeriö.
Opinnäytteen kirjallisessa osassa perehdytään verkkopohjaisiin tuotantotyökaluihin ja tutkitaan, miten niitä on mahdollista hyödyntää pitkän näytelmäelokuvan kehittely- ja ennakkotuotantovaiheessa, kun kyseessä on kansainvälinen pienen budjetin tuotanto.
Kirjoittaja esittelee erilaisia verkkopohjaisia rahoitus-, rekrytointi- ja kuvauspaikan etsintätyökaluja, vertaa niitä perinteisiin työskentelytapoihin ja tutkii sekä niiden mahdollisuuksia että ongelmallisuutta. Kirjallisen osan lopussa kirjoittaja tekee johtopäätöksiä online-tuotantotyökalujen kehityssuunnasta ja ymmärtää tutkimuksen kautta niiden merkityksen elokuva-alalle.
Nykyiset online-tuotantotyökalut kaipaavat vielä kehittämistä, mutta niitä on jo nyt osittain mahdollista valjastaa tuotantojen käyttöön. Kysyntää näille työkaluille tulee olemaan tulevaisuudessakin ja kirjoittaja uskoo toimivilla työkaluilla olevan positiivinen vaikutus elokuva-alaan, sillä ne saattavat olla monille nuorille tekijöille merkittävä kannuste lähteä tekemään elokuvaa myös kansainvälisesti.
Tehty tutkimus perustuu haastatteluihin, internet-lähteisiin sekä kirjoittajan omaan käyttökokemukseen.This thesis contains multiform methods. The artistic part of the thesis consists of a short documentary film Halutza, which premiered in October 2013. The director, producer and sound recorder of the documentary also functions as the author of the written part of the thesis. The documentary was shot in Israel in May 2013 by Roosa Tikanoja, edited by Sampo Johansson and sound designed by Mikko Aspelin. It was a co-production between Metropolia University of Applied Sciences and Finn Church Aid and was supported by the Ministry for Foreign Affairs of Finland.
The written part of the thesis studies the utilisation of online production tools in international low budget productions. The main goal of the written part is to find out what kinds of tools there are available at the moment and how well they can be utilized in the pre-production phase of international low budget fiction films that are feature length.
The written part presents various kinds of online-based production tools that help in the process of finding funding, recruiting crew and scouting locations. These tools will be compared to the traditional tools filmmakers have to work in these areas of pre-production. Through this comparison it is possible to draw conclusions concerning the pros and cons of the online-based tools.
In conclusion, the author summarizes her findings and based on this study makes presumptions of the future of online production tools and their meaning to the film industry today. She finds that these tools still require developing but can already be used. The author also predicts that good online-based production tools will be needed in the future as well, and that their effect on the film industry will be positive since they encourage filmmakers to work internationally. The written part of the thesis is based on interviews, online sources and the user experience of the author herself
“You should have addressed it directly”: the ideals and ideologies of managing interaction problems in healthcare work
No full textPurpose: An “open communication culture” in the workplace is considered a key contributor to high-quality interaction and providing means to address problems at work. We study how the ideals of “open communication” operate in healthcare. Design/methodology/approach: We use discourse analysis to investigate the audio-recorded data from 14 workshop team discussions in older people services. Findings: We found four imperatives concerning the interactional conduct of their colleagues in problematic situations that nursing professionals prefer: (1) Engage in direct communication and avoid making assumptions, (2) Address problems immediately, (3) Deal directly with the person involved in the matter and (4) Summon the courage to speak up. Through these imperatives, the nursing professionals invoke and draw upon the “open communication” discourse. Although these ideals were acknowledged as difficult to realize in practice and as leading to experiences of frustration, the need to comply with them was constructed as beyond doubt. Practical implications: Workplace communication should be enhanced at a communal level, allowing those with less power to express their perspectives on shaping shared ideals of workplace interaction. Originality/value: The expectation that an individual will simply “speak up” when they experience mistreatment by a colleague might be too much if the individual is already in a precarious position.Peer reviewe
Henkilökohtaisia muutoksia – improvisaationäyttelemisen ja käsikirjoittamisen yhtäläisyydet
Full text linkTässä maisterityön teoriaosassa käsitellään elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen yhtäläisyyksiä suhteessa improvisoidussa näytelmässä näyttelemiseen. Suomessa on paljon näytteleviä kirjoittajia ja kirjoittavia näyttelijöitä. Tämä työ avaa niin käsikirjoittajille kuin näyttelijöillekin, mikä improvisaatiossa ja käsikirjoittamisessa on samankaltaista, ja miten lajit voivat hyötyä toisistaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli verrata improvisaationäyttelemistä ja käsikirjoittamista. Toinen tavoite oli testata, toimivatko improvisaation luovuutta edistävät työkalut käsikirjoitustyössä. Tässä tekijä sovelsi improvisaatiosta oppittuja taitoja maisterityönsä teososaan, kuunnelmaan, jota kirjoitti tutkimuksen aikana.
Työ perustui tekijän oppimispäiväkirjoihin Teatterikorkeakoulun improvisaatiokursseilta. Opittua verrattiin ja reflektoitiin suhteessa käsikirjoitusteoriaan, sekä Aalto-yliopiston maisteriopinnoissa, että työelämässä opittuun tietotaitoon käsikirjoittamisen saralla. Tutkimus- ja reflektointi tapahtui lukuvuoden 2018-2019 aikana, jolloin tekijä osallistui improvisaatiokursseille sekä käsikirjoitti teososaansa kuunnelmaa.
Työn tuloksena saavutettiin ymmärrys siitä, että improvisaation metodit, jotka perustuvat hyväksymiseen, auttavat kirjoittajaa luottamaan assosiaatioihinsa ja tutkimaan niitä työssään rauhassa. Elokuva-alan kilpailullisuuden aiheuttamaa pelkoa ja itsearviointia voi niin ikään lievittää improvisaation keinoin, suuntaamalla fokusta työhön ja itsestä pois. Tutkimus antaa improvisaatiosta opittuja käytännön vinkkejä siihen, mihin käsikirjoittajan kannattaa työssä keskittyä; omien havaintojen syventämiseen, henkilöhahmojen muutosprosessiin, ja siihen mikä on henkilöhahmoille henkilökohtaista. Kirjoittaja saa työkaluja orgaanisempaan kerrontatapaan, rakennekeskeisen ajattelun rinnalle. Käsikirjoittaja ymmärtää, että käänne on rutiinin rikkomista. Käsikirjoittajan työ voi saada kiinnostavampia muotoja, ja orgaanisemman loppuratkaisun, kun opetellaan sietämään epävarmuutta ja luopumaan hetkellisesti kontrollista, niin kuin improvisaatiossa tehdään. Käsikirjoittaja on kuitenkin tietoisempi työnsä vaikutuksesta kuin improvisaationäyttelijä. Improvisaation ja käsikirjoittamisen erilainen ajankäyttö vaikuttaa siihen, että elokuva-ja tv-kerronassa on mahdollista esitellä henkilöt vähemmän pidettävinä kuin improvisaationäytelmässä. Tutkimuksessa selviää, kuinka työskentelyssä tapahtunut “virhe” voidaan kääntää kerronnan voimavaraksi. Työssä esitellään myös monihenkilöinen tarinarakenne, jota voidaan soveltaa elokuvakerronnassa.
Tämä tutkimustyö antaa uusia tulokulmia niin käsikirjoittajalle, kuin näyttelijällekin. Käsikirjoittaja saa käytännön vinkkejä henkilön kaaren ajatteluun, dialogin kirjoittamiseen ja loogisen loppuratkaisun löytämiseen. Improvisaationäyttelijä voi syventää ymmärrystään tarinankerronnasta tämän tutkielman avulla.This theoretical part of the master’s thesis is studying the similarities of film and television screenwriting in relation to acting in an improvised play. There are plenty of writers who act and actors who write in Finland. This study will open up the similarities of screenwriting and improvisation for both screenwriters and actors, and how the crafts can merit from each other.
The aim of this study was to compare improvisation acting and screenwriting. Another aim was to test in practise the tools of improvisation that are improving creativity, into the craft of screenwriting. Here the author was using the master’s thesis script, a radio play, that she was writing during the study.
This work was based on the author’s learning diaries from the improvisation courses she participated at the Theatre Academy Helsinki. The learned skills were being compared and reflected with the screenwriting theory, and with the knowhow gained by studying at Aalto University and by working at the field. The thesis and the self reflection occurred during the school year 2018-2019, while the author was writing the radio play and studying at the Theatre Academy.
As a result of the thesis, comprehension was gained in several areas. The methods used in improvisation, that are based on approval, are helping the screenwriter to trust one’s own associations and to investigate them peacefully during the work. The improvisation method of focusing on the work at hand instead of the self, is relieving the fear and the self evaluation that the competitiveness of the film industry is causing. The thesis is giving practical advices for the tasks to focus on while writing; how to deepen one’s own findings, the changing process of the character, and how to focus on what is personal for the characters. The screenwriters are being introduced to some tools that are increasing more organic storytelling alongside for the structure based writing. The screenwriter understands that a turning point is breaking the routine. And as in improvisation, when the uncertainty is being tolerated, and when one is learning to give up from the control momentarily, the storytelling, the work of the screenwriter, can achieve more interesting forms and more organic ending resolutions. The screenwriter is more aware of the work’s impressions than the improvisation actor. The different usage of time is affecting so that the characters can be introduced less likeable in films than in an improvised play. The thesis is clarifying how a “mistake” can be turned into an asset of the storytelling. The study is also outlining a multi-character story structure that may be used in a film narration.
This thesis provides new angles for both screenwriters and actors. The screenwriter is getting practical tools for creating a character’s arc, for writing dialogue, and for discovering a logical end. An improvisation actor can deepen the understanding of storytelling with the help of this study
Uusia työtehtäviä ja työntekijöitä hoivakoteihin työtä muotoilemalla
Full text linkTässä julkaisussa kuvataan työnmuotoilun keinoin tehdystä kehittämistyön prosessista ikääntyneitten palveluissa, jonka tavoitteena oli löytää lyhyitä muutaman tunnin keikkatehtäviä täydentämään hoitohenkilökunnan työpanosta.
Hankkeessa saavutettiin varovaisen optimistisia tuloksia. Työtehtäviä löytyi runsaasti muun muassa tavaroiden järjestelystä, siistimisestä, keittiötöistä ja erityisesti erilaisista virkistystuokioiden järjestämisistä asukkaille.
Tulevaisuudessa on nähtävissä, että työtehtäviä, joihin voisi palkata keikkalaisia, on olemassa ja näiden työtehtävien kautta olisi mahdollisuus kiinnittyä työelämään ja mahdollisesti kiinnostua hoitoalan opinnoista.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetlooginen lukemisjärjesty
Remote editing as a working method
Full text linkTämä taiteen maisterin opinnäyte käsittelee leikkaajan konkreettista, fyysistä ja psyykkistä toimintaa, kun työmetodiksi on valittu töiden tekeminen etänä. Etätyöllä tarkoitetaan tässä tapauksessa itsenäistä työtä pääasiassa erossa muusta työyhteisöstä. Tekniikan ja internetyhteyksien kehityksen myötä etätyöstä on tullut pinnalla oleva ilmiö – myös leikkaajien keskuudessa. Nykyään kannettavan työpisteen voi kasata lähes minne tahansa, töitä ei välttämättä tarvitse tehdä leikkaamosta käsin. Kaikilla tuotannoilla ei ole tarjota leikkaajalle sopivia tiloja, etätyö on silloin ainoa vaihtoehto.
Jokaisella leikkaajalla on erilaiset työtavat ja -tottumukset, siksi aihetta käsitellään suurilta osin henkilökohtaisten kokemusten kautta. Opinnäytteen kirjoittaja on etäleikannut koko kymmenvuotisen työuransa ajan ja kertoo henkilökohtaisia kokemuksiaan tavoista, joilla etätyön saa sujuvaksi osaksi arkea.
Etäleikkaamiseen tarvitaan vahvasti kykyä hallita itsenäistä työtä, kommunikaatiokeinojen monipuolista käyttöä osana työprosessia ja työsijainnin vahvuuksien hyödyntämistä. Näiden lisäksi opinnäytteessä käsitellään etätyön tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita, sekä kirjoittajan omakohtaista kokemusta tapausesimerkkien kautta. Opinnäytteessä on haastateltu myös muita etäleikkaajia ja tutkittu itsenäiseen työhön liittyvää kirjallisuutta.
Kirjallisen opinnäytteen tarkoituksena on kannustaa lukijaa kokeilemaan ja löytämään itselleen sopivimmat menetelmät leikata itsenäisesti etänä. Etätyö on taito, jonka oppii vain harjoittelemalla ja itseään kuuntelemalla. Tästä opinnäytteestä saa ehdotuksia oman etäleikkaus metodin löytämiseen ja kehittämiseen.
Maisterin opinnäytteen taiteellinen osuus on It’s Alive -tuotantoyhtiön tuottama ja Teemu Nikin ohjaama fiktiosarjan Mister 8 neljäs jakso. Taiteellinen osuus on leikattu etänä.The objective of this Master’s Thesis is to discuss the concrete, physical and mental processes of an editor when choosing to work remotely. In this thesis, remote editing refers to working independently, physically distanced from the rest of the work community. The development of techniques and internet connections have allowed remote working to become a viable and popular phenomenon – including film editors. These days work does not have to be done in an editing room, as a laptop working suite can be set up almost anywhere. Not all productions can provide suitable premises for an editor, in which case remote working is the only solution.
Individual editors have their own working methods and habits. The author’s own empirical experiences are discussed to highlight the objective of the thesis. The author has been editing remotely during her ten years working career and discusses her personal experiences in how remote working can be a fluent part of everyday life.
Editing remotely requires a strong ability to master independent working, versatile ways to use communication as a part of the working process and exploiting the full potential of the working location. In addition, the thesis explores the possibilities and challenges of remote working as well as the author’s own journey and experiences of remote editing.
The aim of the written part of this Master’s Thesis is to encourage the reader to try and identify the most suitable methods for independent, remote editing. Remote work is a skill that can only be learned through practice and self-reflection. This thesis may contain propositions for finding and developing the reader’s own methods for editing remotely.
The fourth episode of the television drama “Mister 8”, directed by Teemu Nikki and produced by It’s Alive production company, has been edited remotely and forms the artistic part of this Master’s Thesis
Riittääkö vilja? : ruokakriisin ratkaisut Uudenmaan läänin suomenkielisissä maalaiskunnissa 1917 - 1919
Full text linkTiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta
Tekijä – Författare – Author Jussi Perttuli
Työn nimi – Arbetets titel – Title
”Riittääkö vilja?” Ruokakriisin ratkaisut Uudenmaan läänin suomenkielisissä maalaiskunnissa vuosina 1917 - 1919
Oppiaine – Läroämne – Subject Historia
Työn laji – Arbetets art – Level Maisterintutkielma Aika – Datum – Month and year
Helmikuu 2021 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 102 + liitteet (15 sivua)
Tiivistelmä – Referat – Abstract
Tarkastelen tässä maisterintutkielmassa elintarvikekriisin kehittymistä Suomessa vuosina 1917 – 1919. Näkökulmani on maataloustuottajien suhtautuminen peruselintarvikkeiden tarjontaan säännöstellyssä elintarviketaloudessa. Rajaan tutkimukseni koskemaan kulutuksellisesti ja ravintotaloudellisesti tärkeimmän ruoka-aineen viljan lunastusta korttitalouksille. Tuotantoalueena tarkastelussa on Uudenmaan läänin 21 suomenkielistä maalaiskuntaa.
Suomalaiset saivat Venäjän maaliskuun vallankumouksen seurauksena vapaammat poliittiset oikeudet hoitaa maan sisäisiä asioita. Eduskunta sääti perustuslaillisessa järjestyksessä hyväksytyn ensimmäisen elintarvikelain. Se astui voimaan 2.6.1917. Sen antoi Tokoin senaatille laajat valtuudet järjestellä elintarvikesäännöstelyä. Siihen kuului mahdollisuus viljan pakkolunastukseen sekä hintasäännöstely. Elintarvikehuollon käytännön työ organisoitiin hoidettavaksi paikallisella tasolla lääneissä ja kunnissa. Niissä toimivat luottamuseliminä kesäkuusta 1917 alkaen lääninkomiteat ja elokuusta 1918 uudistetun elintarvikelain myötä läänin elintarviketoimistot sekä kunnissa elintarvikelautakunnat. Niiden palveluksessa oli virkamiehiä ja toimihenkilöitä.
Vastaan tässä maisteritutkielmassa kahteen pääkysymykseen: mitkä seikat johtivat maailmansodasta johtuneen elintarvikepulan kiristymiseen Suomessa vuosina 1917 – 1919 ja miten se ilmeni Uudenmaan suomenkielisissä kunnissa. Merkittävin osatekijä elintarvikehuollon toimivuuden kannalta maan omavaraisuusvaatimuksen olosuhteissa oli elintarvikkeiden hankinta tuottajilta sekä niiden edelleen ohjaaminen kunnan korttitalouksien käyttöön ja kunnan ulkopuoliseen kulutukseen. Viljantuottajien valmius nykyaikaiseen kaupalliseen toimintaan oli vuonna 1917 heikko. Viljanluovuksia kulutuskeskusten kuluttajille alettiin ensimmäisen kerran vakavasti peräänkuuluttaa vuoden 1917 sadosta tuonnin tyrehdyttyä täysin ja, kun varastot oli kulutettu loppuun. Kriisvuosien 1917 ja 1918 sadonkorjuu kohtasi vaikeuksia. Luovutukset kulutuskeskuksiin ja armeijalle siirtyivät pitkälle seuraavan vuoden puolelle. 1910-luvulla maataloudessa elettiin kasvinviljelyn kehittämisen murroskautta. Uudenaikaisempi maanviljely oli vasta oven takana. Käsitys Uudenmaan maatalouden elintarvikkeiden toimituskyvystä oli ristiriitainen. Kulutusmaidon tuotanto ja sen suora toimittaminen kulutuskekuksiin oli kannattavuudeltaan ylivoimaista. Viljan tuotanto läänin ruokittaviin suhteutettuna oli alhainen ja kuluttajat olivat lähellä. Ruuanhakuretket ja salakauppa olivat yleinen ilmiö Uudellamaalla. Analysoin toisen tutkimuskysymyksen osalta kahta asiaa: elintarvikeviranomaistoiminnan johdonmukaisuutta ja viljan saamista paremmin lunastettua yleiseen kulutukseen. Läänin toimitsijat pyrkivät rakentamaan huollon toimivuutta joustavaksi. Pakkoa käytettiin kuntien elintarvikelautakuntia kohtaan harvoin ja se jäi uhkailun asteelle. Kuntien asema oli hyvinkin itsenäinen. Kunnallispolitiikassa vaikuttaneiden henkilöiden, ollen paljon maanviljelijöitä, toiminnalla oli suuri merkitys maalaiskunnan kyvystä järjestää elintarvikehuolto. Elintarvikekriisin hallintaan saamiseksi kului kaksi vuotta syksystä 1917 syksyyn 1919. Sen mahdollisti lopulta sodan päättyminen Euroopassa. Suomessa kriisin laukeaminen sai alulle innostuksen maatalouden laajamittaiseen uudistamiseen ja johti elintarvikkeiden huoltovarmuuden rakentamiseen sotien välisenä aikana.
Tutkielman ensisijaisena lähteinä ovat Uudenmaan läänin elintarvikeviranomaisten ja Kansanvaltuuskunnan Elintarvikeosaston arkistot sekä lisäksi taloutta koskevia aikalaistutkimusjulkaisuja. Ensimmäisen maailmansodan ajan elintarvikekriisin vaikutuksista Suomessa on sadan vuoden aikana julkaistu paljon erilaista tutkimusta ja yleisempää historiakirjallisuutta. Näitä olen hyödyntänyt työni taustoituksessa.
Avainsanat – Nyckelord – Keywords
Elintarvikehuolto, Uudenmaan läänin suomalaiset maalaiskunnat, ensimmäinen maailmansota, elintarvikekriisi 1917 – 1919, elintarvikelautakunta, läänin elintarviketoimisto, viljantuottajat, viljanluovutus, säännöstelytalous, elintarvikekriisi, elintarvikesäännöstely
Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto
Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional informatio
Att stå i hallen och vilja vara med : Ensamkommande flyktingbarn och deras behov
No full textTitel: Att stå i hallen och vilja vara med: Ensamkommande flyktingbarn och deras behov. En kvalitativ studie om behoven bland dessa barn och ungdomar. Författare: Lotta Nilsson Syftet med denna studie har varit att undersöka vilka behov som finns bland ensamkommande flyktingbarn som kommer till Sverige både som nyanlända och efter utflytt från HVB-hem. Det har också varit att jämföra deras behov med de tänkta behov som formar mottagandet i Sverige. Studien är av kvalitativ karaktär med semistrukturerade intervjuer av fem stycken unga män från Afghanistan, Somalia och Ryssland samt integrationsutvecklare på Länsstyrelsen och lärare vid integrationsprogrammet. Resultaten visar på att behoven varierar mellan informanterna men att behovet av tillhörighet och längtan efter familjen i hemlandet är något som förenar samtliga. Vad som också blir tydligt är hur olika behov påverkar individens val och förmåga till koncentration och fokus. Mottagandet av nyanlända å andra sidan har formats efter den svenska mallen där utbildning och språk ses som en förutsättning för en lyckad integration och tillhörighet. Något som visat sig inte helt stämmer överens. Teorierna som denna studie bygger på är bland annat Maslows ”A theory of human motivation” och van Genneps ”passageriter”. Titel: To stand in the hallway and wishing to join in: Unaccompanied minor refugees and their needs. A qualitative study about the needs among these children and youths. Author: Lotta Nilsson The purpose of this study has been to investigate what needs unaccompanied minor refugees have, both as newly arrived and after leaving a HVB-home. The purpose has also been to compare their needs with the perceived needs that form the basis for the reception process in Sweden. The study is qualitative with semi-structured interviews with five young men from Afghanistan, Somalia and Russia, as well as with an integration officer at the county administration and teachers working with the integration program. The results show that the needs vary between the informants, but that the needs for belonging and longing for the homeland are needs that they all have in common. What also becomes apparent is how different needs affect the individual choices and the ability to concentrate and focus. The reception of newly arrived on the other hand has been formed after a Swedish model where education and language are seen as preconditions for successful integration and belonging. This connection is not entirely correct. The theories used in this thesis are, among others, Maslow’s ”A theory of human motivation” and van Gennep’s ”rites of passage”.
- …
