194 research outputs found
Renal Cortical Glucose Uptake Is Decreased in Insulin Resistance and Correlates Inversely With Serum Free-fatty Acids
No full textContext: Studies on human renal metabolism are scanty. Nowadays, functional imaging allows the characterization of renal metabolism in a noninvasive manner. We have recently demonstrated that fluorodeoxyglucose F18 (18F FDG) positron emission tomography can be used to analyze renal glucose uptake (GU) rates, and that the renal cortex is an insulin-sensitive tissue. Objective: To confirm that renal GU is decreased in people with obesity and to test whether circulating metabolites are related to renal GU. Design, Setting and Participants: Eighteen people with obesity and 18 nonobese controls were studied with [18F]FDG positron emission tomography during insulin clamp. Renal scans were obtained ∼60 minutes after [18F]FDG injection. Renal GU was measured using fractional uptake rate and after correcting for residual intratubular [18F]FDG. Circulating metabolites were measured using high-throughput proton nuclear magnetic resonance metabolomics. Results: Cortical GU was higher in healthy nonobese controls compared with people with obesity (4.7 [3.4-5.6] vs 3.1 [2.2-4.3], P = .004, respectively), and it associated positively with the degree of insulin sensitivity (M value) (r = 0.42, P = .01). Moreover, cortical GU was inversely associated with circulating β-OH-butyrate (r = -0.58, P = .009), acetoacetate (r = -0.48, P = .008), citrate (r = −0.44, P = .01), and free fatty acids (r = −0.68, P < .0001), even when accounting for the M value. On the contrary, medullary GU was not associated with any clinical parameters. Conclusion: These data confirm differences in renal cortical GU between people with obesity and healthy nonobese controls. Moreover, the negative correlations between renal cortex GU and free fatty acids, ketone bodies, and citrate are suggestive of substrate competition in the renal cortex
Ikääntyvä muistisairas : Ikääntyvän muistisairaan itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoituksista
No full textTiivistelmä/Referat – Abstract
Väestön ikääntyminen ja ikärakenteen muutos ulottavat vaikutuksensa koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka julkisen talouden paineet kasvavat. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja tulee kehittää ja uudistaa väestön ikääntyessä. Palvelurakenteiden muutosten tavoitteina ja lähtökohtina pidetään ennaltaehkäisyn, yksilöiden oman aktiivisuuden, itsemääräämisen ja osallisuuden periaatteita. Muistisairaiden ihmisten lukumäärän kasvuun varautumiseen ja eettisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän hoito- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen vaaditaan oikeanlaisia poliittisia päätöksiä ja valintoja. Ikääntyvät muistisairaat ovat ryhmä, jonka etujen vaatiminen lakisääteiseksi on viimeinen keino turvata heille kuuluva yhteiskunnallinen asema ja oikeudet, sillä he eivät itse pysty enää vaikuttamaan täysimääräisesti oikeuksiinsa. Heillä tulisi kuitenkin olla sama ihmisarvo ja yhtäläiset oikeudet kuin muilla yhteiskunnan jäsenillä.
Ikääntyvän väestön kasvu tulee huomioida monella tapaa: miten ikääntyvä voi varautua vanhuutensa, millaisia palveluja ja vanhuusajan turvaa heille tarjotaan ja erityisesti, miten huolehditaan ikääntyvän väestön oikeuksista ja siitä, että myös ikääntyvien itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan kaikessa toiminnassa. Näihin erilaisiin pelkästään ikääntyvän väestöön liittyviin kysymyksiin on viimein myös lainsäädännön tasolla alettu puuttua, sillä tietoisuus ikääntyvien ihmisten oikeuksista ja oikeusturvan puutteista on lisääntynyt viime vuosina.
Vanhusten lukumäärän kasvu yhteiskunnassamme on synnyttänyt lisääntyvää tarvetta tarkastella säännöksiä, jotka liittyvät läheisesti juuri vanhuksiin. Tällöin käsiteltäväksi otetaan erilaisia oikeudenaloja ja niistä sellaiset säännöt ja niiden periaatteet, joilla on erityistä merkitystä vanhusten ja heidän oikeusturvansa toteutumisen kannalta. Tarkasteltaviin säännöksiin liitetään vanhusoikeusnäkökulma eli säännöksiä voidaan tarkastella esimerkiksi ikääntyvän muistisairaan itsemääräämisoikeuden ja suojaamisen periaatteen näkökulmasta. Sääntelyn kohteena ovat vanhukset ja sääntelyn tavoitteena inhimillisen kohtelun turvaaminen ja onnistuneiden oikeudellisten järjestelyjen turvaaminen elinkaaren loppupäässä.
Vanhuusoikeudellisesti relevantin säännöstön voidaan katsoa olevan kokonaisuus, jonka säännöt liittyvät vanhuksiin ja erityisesti vanhuuteen liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin. Kyseessä on siis tiettyä elämänvaihetta koskeva oikeusalue. Lisäksi vanhuksia erityisesti koskettavilla oikeudellisilla normeilla on paljon yhtäläisyyksiä, lakien keskeiset tavoitteet ja periaatteet ovat samankaltaiset. Keskeisenä periaatteena on yksilön tahdon kunnioittaminen ja avun tarpeessa olevan suojaaminen.
Tässä tutkielmassa käsittelen erityisesti ikääntyvien muistisairaiden itsemääräämisoikeutta ja siihen kohdistuvia rajoituksia vuoden 2014 itsemääräämisoikeuslain luonnoksen kannalta. Ikääntyvät muistisairaat voivat päättää omista asioistaan niin kauan kuin he siihen kykenevät. Tämä periaate on lähtöisin ihmis- ja perusoikeuksista. Muistisairaan vanhuksen itsemääräämisoikeuteen puututaan, jos hänen henkilökohtaista vapautta tai koskemattomuutta tai liikkumisvapautta taikka joitakin muita perusoikeuksia rajoitetaan. Tutkielmassa tarkastelen itsemääräämisoikeutta osittain niin perusoikeuskysymyksenä kuin vapauden rajoittamisen näkökulmasta ja lisäksi rajankäyntinä näiden välillä. Lisäksi tuon esiin ikääntyvän muistisairaan suojaamisen periaatteen itsemääräämisoikeuden rajoitusperusteena. Lähtökohtana on tällöin dementiapotilaan itsemäärääminen perusoikeutena, jonka rajoittamiseen suojelun tarve saattaa olla hyväksyttävä peruste. Kuitenkin kummallakin periaatteella on tärkeä asema dementoituvan henkilön oikeudellisen aseman turvaamisessa. Tutkielmassa nostan esiin kysymyksen siitä, miksi muistisairaiden vanhusten itsemääräämisoikeutta on ylipäänsä tärkeää vahvistaa sekä erityisesti siitä, miten ongelmallinen tilanne on ikääntyvien muistisairauksien perusoikeuksien rajoittamisen osalta.
Tutkielmassa pyrin luomaan kokonaiskuvan ikääntyvien muistisairaiden itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoituksista tulkitsemalla ja systematisoimalla niin voimassa olevaa oikeutta kuin mahdollisesti myöhemmin voimaan tulevaa itsemääräämisoikeuslakia. Tutkielman tarkoituksena on selvittää ikääntyvien muistisairaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista kokonaisuutena. Tutkimuskysymyksiäni ovat seuraavat: miten vanhuksen itsemääräämisoikeus toteutuu, mikä sitä voi rajoittaa, miten ja millä tavoin ja miksi itsemääräämisoikeutta rajoitetaan, mitä haittoja tai hyötyjä itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on ikääntyvälle muistisairaalle. Tutkin asiaa sekä nykyisen lainsäädännön ja tilanteen sekä tulevan itsemääräämisoikeuslain kannalta.
Metodisesti tutkimuksen voidaan katsoa edustavan ongelmakeskeistä lainoppia
Regulators of central and peripheral insulin sensitivity in humans
No full textInsulin, secreted by pancreatic β-cells, has a preeminent role in regulating metabolism in virtually all tissues. Highly conserved through evolution, intracellular insulin signaling pathways are tightly regulated, but have been recently challenged by drastic changes in our lifestyles. The following impairment in insulin response, termed insulin resistance, is an important feature of type 2 diabetes, a condition that has reached the proportions of a worldwide epidemic.
It is therefore important to gain a better understanding of how insulin resistance develops, what the interplay is between different tissues, and whether pharmacologically enhancing insulin sensitivity is possible. This thesis focuses on gathering novel information about how an inherited failure in insulin signaling (Study I), brain insulin signaling (Study II), and antidiabetic medicine dapagliflozin (Study III) can alter whole-body and tissue-specific insulin sensitivity.
The studies were performed by using positron emission tomography (PET) scans with a glucose analogue tracer ([18F]-FDG) together with systemic (Studies I and III) and central hyperinsulinemia (Study II) to assess changes in tissue insulin-stimulated glucose uptake (GU).
The results from Study I revealed that inherited impairment in skeletal muscle insulin sensitivity resulted in insulin resistance in all key metabolic organs even before the onset of T2D, while also establishing the role of [18F]-FDG-PET in determining the phenotype associated with a rare genetic variant. In Study II, it was demonstrated that brain insulin signaling induced by intranasal insulin does not have a significant effect on GU in peripheral tissues, but results in lower brain GU under mild systemic hyperinsulinemia. While dapagliflozin did not improve insulin sensitivity either (Study III), 8 weeks of treatment reduced liver fat content, as well as subcutaneous and visceral adipose tissue mass, in overweight T2D subjects.
In conclusion, these studies elucidate how a genetic variant primarily impairing skeletal muscle insulin sensitivity, central response to hyperinsulinemia, and treatment with dapagliflozin can affect tissue-specific insulin sensitivity.Haiman β-solujen erittämällä insuliinilla on merkittävä rooli aineenvaihdunnan säätelijänä lähes kaikissa kudoksissa. Solunsisäinen insuliinisignalointi on kehittynyt evoluutiossa varhain ja on tiukasti säädeltyä, eikä ole vielä onnistunut vastaamaan erittäin nopeaan muutokseen elämäntyylissämme. Tästä seuraava kudosten heikentynyt kyky reagoida insuliiniin, eli insuliiniresistenssi, voi johtaa tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen.
Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää paremmin miten insuliiniresistenssi syntyy, miten eri kudokset vaikuttavat siihen, ja voidaanko tilannetta parantaa lääkkeellisesti. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia miten perinnöllinen vika erityisesti lihaksen insuliinisignaloinnissa (osatyö I), keskushermoston säätely (osatyö II) ja diabeteslääke dapagliflotsiini (osatyö III) voivat vaikuttaa kudosten insuliiniherkkyyteen.
Tutkimuksissa käytettiin positroniemissiotomorafia (PET) –kuvauksia yhdessä glukoosimerkkiaineen ([18F]-FDG) kanssa. Insuliiniherkkyyden mittaamiseksi kuvausten aikana tutkittaville annettiin insuliinia verenkiertoon (osatyöt I ja III) tai nenäsumutteena (osatyö II).
Osatyössä I todettiin ensisijaisesti lihaksen insuliiniherkkyyttä alentavan geenivariantin aiheuttavan insuliiniresistenssiä laajasti myös muissa kudoksissa. Lisäksi tutkimuksella vahvistettiin [18F]-FDG-PET:n roolia harvinaisten geenivarianttien vaikutusten tutkimisessa. Osatyössä II todettiin, ettei nenä-sumutteena annettu insuliini saanut aikaan merkittävää muutosta muiden kudosten glukoosiaineenvaihdunnassa, mutta aivojen glukoosinotto väheni merkittävästi sumutteen jälkeen. Myöskään dapagliflotsiini ei vaikuttanut merkitsevästi kudosten insuliiniherkkyyteen (osatyö III), mutta 8 viikon hoito vähensi maksan ja vartalon rasvan määrää ylipainoisilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla tutkittavilla.
Yhdessä nämä tutkimukset tuovat uutta tietoa siitä, miten lihaksen insuliini-resistenssiä aiheuttava geenivariantti, aivojen vaste korkeaan insuliiniannokseen, sekä hoito dapagliflotsiinilla voivat vaikuttaa kudosten insuliiniherkkyyteenei tietoa saavutettavuudest
Paarien ergonominen käyttö ensihoidossa : opetusvideot
No full textOpinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tulevien ensihoitajaopiskelijoiden käyttöön lyhyet opetusvideot Pensi Rescue - ja Stryker-paarien turvallisesta peruskäytöstä. Opetusvideoissa havainnollistetaan perusasioita paarien käyttämisestä, kuten paarien ottaminen ulos autosta ja autoon lastaus, potilaan asennon muutokset paareja apuna käyttäen, paarien peruskäytön tasaisella alustalla ja hallintavivut sekä turvalaitteet (turvavyöt, kaiteet ja jarrut). Opetusvideolla nousee esille työturvallisuuden ja ergonomian näkökulmat sekä potilasturvallisuus. Aiheen rajauksen pohjana toimi ensihoitajaopiskelijoille pidetyissä taitopajoissa kerätty palaute sekä niissä tehdyt havainnot. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tavoitteena on edistää ensihoitajaopiskelijoiden harjaantumista ja oppimista paarien turvallisesta käytöstä ja toimia koululla tehtävien käytännön harjoitteluiden tukena. Opinnäytetyön tilaaja on Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) lehtori Tuija Rasku.
Vastasimme itse videoiden suunnittelusta, kuvaamisesta ja editoinnista sekä esiinnyimme itse videoilla näyttäen esimerkkisuoritukset. Kuvauspaikkoina toimivat Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Taitokeskus sekä PJ MedLines Oy:n toimipiste Ylöjärvellä.The purpose of this study was to produce two videos on the basic and safely use of Pensi Rescue and Stryker patient stretchers. The videos are intended for future paramedic students. The basic use in this study was defined to cover removing the stretchers from the car, putting them back in the car, (lifting and lowering the couples) adjusting the stretcher to allow the desired patient positioning, and the usage of safety devices.
This study is a practice-based study which aims to support paramedic students` practical studies at school, and promote the learning of usage of the stretchers. The theoretical framework of this study presents two different patient stretchers, and gives information on how to work ergonomically and with occupational safety when using the patient stretchers. The theoretical framework also describes the process of preparing the educational videos.
These two short educational videos provide basic information on the use of Pensi Rescue and Stryker patient stretchers, safety and ergonomic aspects included
Aino Kallas
No full text"The collection, first one ever on Aino Kallas in English, highlights her significance to the artistic and intellectual horizons of modernity of Finland and Estonia as well as those of Scandinavia and Europe. In the 1920s and 30s, Aino Kallas became an internationally renowned author and a selection of her work was translated into English. For her, participating in the immediate cultural debates in Estonia and Finland was a priority, yet her whole oeuvre is a negotiation between her more immediate contexts and the leading conceptual frameworks of aesthetics, geniality, knowledge, subjectivity, race, sexuality, nature, etc., circling in Europe at the end of the 19th and the beginning of the 20th century. Containing articles focusing on the question of female voice and echoes of feminist ecological thought in her fiction, a contrapuntal reading of her fiction and that of Isak Dinesen, her unknown manuscript “Bathseba”, the implications of existentialist thought for her work, Kallas’ engagement in her cultural criticism and life writings with decadent modernism, issues of race and heredity, subjectivity and borders, travel, ageing, her interpretation of Goethe, and the iconography of Kallas, the collection features the work of today’s leading Aino Kallas scholars in Finland and in Estonia.
Suomalaisten lajien historiallinen kartasto
No full textSuomen luonto ja sen lajimäärissä tapahtuneet muutokset tunnetaan melko hyvin noin viideltäkymmeneltä kuluneelta vuodelta. Tätä edeltäneeltä ajalta tiedot ovat kuitenkin epävarmemmalla pohjalla. Suomalaisten lajien historiallinen kartasto korjaa tilannetta kertomalla kahdeksankymmenen eri eläin- ja kasvilajin historiasta Suomessa.
Teos tuo esille uutta ja unohdettua tietoa eri lajien havaintohistoriasta ja niiden jaetusta menneisyydestä ihmisten kanssa. Kirjan lajikohtaiset tiedot perustuvat vuosien 1800–1969 välillä Suomessa julkaistuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, ja niissä kirjoitettuihin teksteihin eri eläin- ja kasvilajeista.
Suomalaisten lajien historiallinen kartasto valottaa niin ihmisen ja suden monivaiheista historiaa kuin suhtautumisestamme jokihelmisimpukoihin, merimetsoihin tai kangasvuokkoihin yli sata vuotta sitten. Karismaattisten lajien lisäksi moni huomaamattomampi laji pääsee teoksessa esiin. Eläin- ja kasvilajien ohella teoksessa käsitellään historiallisia havaintoja sinilevästä ja rakkohaurusta.
Teos sisältää myös lehdistöaineiston perusteella tehtyjä historiallisia havaintokarttoja kirjassa käsiteltävistä lajeista. Historiallinen kartasto tarjoaa paljon uutta tietoa ihmisten ja eri lajien jaetusta menneisyydestä Suomen alueella.
Suomalaisten lajien historiallisen kartaston ovat toimittaneet kulttuurihistorioitsijat Otto Latva, Heta Lähdesmäki, Noora Kallioniemi ja kielitieteilijä Harri Uusitalo. Teokseen ovat lisäksi kirjoittaneet kulttuurihistorioitsijat Aino Jämsä, Silja Laine, Heli Rantala ja Hannu Salmi, etnologi Kirsi Sonck-Rautio sekä uskontotieteilijä Jere Kyyrö.
Teos on osa Alfred Kordelinin säätiön rahoittamaa Fauna et Flora Fennica -hanketta, jota on johtanut dos. Otto Latva
Aino Kallas’ Short Story “Sudenmorsian” in Its Historical Context and Signs of Early Ecofeminist Thought
No full textBakalaura darba “Aino Kallasas novele “Sudenmorsian” sava laikmeta literatūras kontekstā un tās agrīnās ekofeminisma pazīmes” mērķis ir apzināt somu/igauņu autores Aino Kallasas biogrāfiskos datus, vēsturisko kontekstu, dzīves trajektoriju, un sasaistīt tos ar rakstnieces noveles “Sudenmorsian” (“Vilka līgava”) elementiem, kā arī izpētīt zinātnisko literatūru, kas par Aino Kallasu un viņas daiļradi rakstīta. Nolūks ir arī izprast noveles notikumus, laiktelpu un analizēt tēlus caur ekofeminisma teorijas lēcu. Darbā tiek sniegts ieskats analīzes teorētiskajā pamatojumā, arī autores dzīvē, tiek izpētīta netradicionālā duālā nacionālā piederība (rakstnieces darbi tiek uzskatīti gan par somu, gan igauņu 20. gadsimta sākuma literatūras svarīgu daļu) un praktiskajā daļā ir padziļināta darba analīze, īpaši pievēršot uzmanību elementiem, kas šo darbu padara par ekofeminisma literatūras piemēru.The aim of the bachelor’s thesis “Aino Kallas’ Short Story “Sudenmorsian” in Its Historical Context and Signs of Early Ecofeminist Thought” is to examine the biographical data, historical context and life trajectory of the Finnish/Estonian author Aino Kallas and link them with the events of the author’s short story “Sudenmorsian” (or “Wolf’s Bride”). Scientific literature about the short story and its author is also explored, and so are some of the possible analytical approaches that have been taken by scholars. Finally, the elements of the story are analyzed through the lens of ecofeminism. In this paper is examined the theoretical basis for the interpretation, as well as the author’s biographical data and the untraditional dual nationality of the author (Aino Kallas’ works are considered as an integral part of both Finnish and Estonian 20th century literature). The practical part consists of a deeper analysis of the elements of this work, specifically those that allow for an ecofeminist reading
Helionothrips aino
No full textHelionothrips aino (Ishida) (Figs 23–25, 36–37) Heliothrips aino Ishida, 1931: 34. Helionothrips mube Kudô, 1992: 275. Syn.n. Kudô (1992) described mube from 33 females taken in Kyushu, southern Japan, also nine females and five males from the island of Okinawa. All of these specimens were collected from Stauntonia hexaphylla [Lardizabalaceae], and the species was distinguished from aino by the slightly paler apex of the tibiae, longer antennal sense cone on segments III, IV and VI, male with pore plates on sternites VI–VIII although smaller on VI, and male stout setae on tergite IX with bases widely separated. However, the color differences are indistinct and variable between populations, the distance between the bases of the stout setae on tergite IX could be influenced by slide making, and aino has also been collected from plants of Lardizabalaceae. In this study, some males from Guizhou, Guangdong and Guangxi also have a small pore plate on sternite V. Kudô (1992) also indicated some males with a vestigial pore plate on sternite VI, therefore pore plates in this species can be present on sternites V–VIII, VI–VIII or VII–VIII (Figs 23–25).The first author of the current paper (ZHW) has also observed similar variation in the male pore plates of Helionothrips cephalicus collected in China. As a result, we here consider mube to be the same polyphagous species as aino. This species can be recognised by the head, pronotum and meso-metanotum reticulate without internal wrinkles; abdominal tergites III–VII with antecostal ridge distinctively arched, VIII with comb of long microtrichia interrupted medially; antennal segments I–V yellow, at least paler than segment VI. Specimens studied: CHINA, Beijing, Botanical Garden (25°14′N, 107°54′E), 2 females from Actinidia arguta [Actinidiaceae], 15.v.2018 (Xiaoli Tong); Sichuan, Chongzhou, Anzhihe National Nature Reserve (30°48′N, 103°48′E), 1 female, 27.vii.2016 (Baoqiang Pan); Yunnan, Xishuangbanna, Mengla (21°28′N, 101°34′E), 2 females from weeds, 17.iv.1987 (Weiqiu Zhang); Guizhou, Guiyang City, Wudang District, (26°38′N, 106°44′E), 5 males, 2 females from unknown host plant, 20.viii.2008 (Chenming Yuan); Guizhou, Libo County, Weng’ang Town (25°14′N, 107°54′E), 1 female, 22.vii.2015 (Zhaohong Wang); Hunan, Yanling, Shuikou Town (26°34′N, 113°48′E), 5 females, 3 males from taro (Colocasia esculenta), 23.viii.2015 (Zhaohong Wang); Jiangxi, Chongyi, Yangling National Forest Park (25°38′N, 114°18′E), 4 females, 1 male from shrub, 23.viii.2015 (Zhaohong Wang); Guangdong, Guangzhou City, Longdong, (23°14′N, 113°23′E), 1 female, 1 male from grasses, 9.v.2012 (M. Mirab-balou); Guangxi, Jinxiu County, Dayaoshan National Nature Reserve (24°07'N, 110°12'E), 1 female from Asteraceae, 15.xi.2011 (Shulan Yang); Guangxi, Jiuwanshan National Nature Reserve, Yangmei’ao (25°11′N, 108°38′E), 5 females, 16 males from Colocasia esculenta [Araceae], 21.vii.2015 (Zhaohong Wang).Published as part of Wang, Zhaohong, Mound, Laurence, Mao, Runqian & Tong, Xiaoli, 2022, Two new synonyms among Panchaetothripinae (Thysanoptera: Thripidae) with three species newly recorded from China, pp. 275-285 in Zootaxa 5190 (2) on page 277, DOI: 10.11646/zootaxa.5190.2.7, http://zenodo.org/record/712034
Kauneudentemppelin ovella : Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti
No full textAt the Gate of the Temple of Beauty. Aino Kallas' Oeuvre and the Biblical Subtext.
This study deals with the intertextual relationship between Aino Kallas oeuvre and the Bible. In this study, the Bible is understood as a general subtext of Kallas works. Aino Kallas (former Krohn, 1878-1956) was a Finnish-Estonian author, whose oeuvre nowadays is a part of the literary canons of both countries. Her role in the canon is, however, considered differently in Finland and in Estonia.
The notion of intertextuality has been redefined several times in the past decades. In this study, intertextuality is, mainly, understood as a practical tool for analysing texts (e.g. K. Taranovski, H. F. Plett, W. Müller).
In the previous body of research, the role of the Bible in Kallas oeuvre has been seen in a much smaller role than in this study. It has previously been suggested, that Kallas imitated a biblical style mainly in her historical stories of the 1920s. Primarily, imitation of the biblical style has been seen as a feature of her so-called archaic style. In this study, the biblical subtext is considered as one of the most significant features in Kallas works, opening up whole new interpretations of her stories. The most essential works in this study are Kallas novels, short stories and plays between the years of 1910 and 1937.
In 1904, Aino Kallas published her first work set in an Estonian milieu. Soon after that, she began to search for new forms of literary expression. This period is currently known as the literary crisis of Aino Kallas (between the years of 1908 and 1912).
In this study, it is argued that Kallas started to use the Bible as a general subtext in her works during the years of her literary crisis . The earliest and also the strongest indication of this is her biblical poetic play Bathseba (1910). For Aino Kallas, writing Bathseba was an ambitious project. However, at the time, the play was not considered to be of any merit and was not published. It was also believed to be totally lost, until the author of this study came across it in the archives of the Estonian Literary Museum (2008).
In the 1910s and 1920s, Aino Kallas published several short stories with strong intertextual connections to biblical myths. The best-known part of Kallas oeuvre is her historical stories of the 1920s and 1930s, which also are analysed in the present study. In the 1940s, Kallas published three works of poetry, in which she returned to the traces of her early Bathseba. She, for example, uses the biblical subtext in a way characteristic only of Bathseba: by imitating the style of the poetry of the Old Testament. Aino Kallas oeuvre has been studied largely in Finland and in Estonia. However, these previous studies have had a contextual and a bibliographical orientation towards the subject. This dissertation is the first text-orientated, intertextual study of Kallas works. It is also the first monograph which deals with the intertextual relationship between the Bible and the oeuvre of a Finnish female author.
Key words: Aino Kallas, intertextuality, biblical subtext, Finnish literature, Estonian literatureKauneudentemppelin ovella. Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti. Akateeminen väitöskirja.
Tutkimus käsittelee suomalais-virolaisen kirjailijan Aino Kallaksen (o.s. Krohn, 1878-1956) kaunokirjallista tuotantoa. Pääkysymys on Kallaksen tuotannon suhde Raamattuun, jota tarkastellaan teosten subtekstinä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen luo intertekstuaalisuuden tutkimus, erityisesti intertekstuaalisuusajatuksen sovellukset käytännön tekstianalyysiin (mm. Taranovski, Plett, Juvan, Müller).
Aino Kallas on Suomen ja Viron yhteiskirjailija , jonka tuotanto kuuluu kummankin maan kirjallisuushistoriaan. Kirjailijan rooli kansallisen kirjallisuuden kaanonissa poikkeaa kuitenkin näissä kahdessa maassa jossain määrin toisistaan.
Kallas alkoi julkaista virolaisaiheisia teoksia vuonna 1904. Pian tämän jälkeen hän alkoi etsiä ilmaisulleen vahvasti uutta suuntaa. Tämä tunnetaan Kallaksen ns. kirjallisen kriisin aikana (n. vuodet 1908-1912).
Tutkimuksessani esitän, että Raamattu tuli Kallaksen tuotannon subtekstiksi kirjailijan kirjallisen kriisin vuosina. Varhaisin ja vahvin osoitus tästä on raamatullinen runonäytelmä Bathseba (1910). Näytelmää pidettiin epäonnistuneena, ja se jäi julkaisematta. Sen luultiin myös kadonneen, ennen kuin löysin sen Viron Kirjallisuusmuseosta tutkimustyöni yhteydessä (2008).
Raamattu on aiemmin nähty Kallaksen tuotannossa lähinnä tyylillisesti jäljiteltynä tekstinä, ennen kaikkea kirjailijan ns. arkaisoivan tyylin osatekijänä 1920-luvun tuotannossa. Tässä tutkimuksessa Raamattu ymmärretään Kallaksen tuotannon pitkäaikaiseksi ja keskeiseksi subtekstiksi, joka vaikuttaa mitä olennaisimmin teoksista tehtävään kokonaistulkintaan. Keskeisimmän tutkimusaineiston luovat kirjailijan 1910-1930-lukujen novellit, pienoisromaanit ja näytelmät.
Aino Kallaksen tuotantoa on tutkittu melko paljon sekä Suomessa että Virossa. Tähänastinen tutkimus on kuitenkin ollut taustalähtöisesti ja / tai biografisesti orientoitunutta. Väitöskirjani on ensimmäinen tekstilähtöinen tutkimus Aino Kallaksen tuotannosta. Se on myös ensimmäinen monografia, joka käsittelee suomalaisen naiskirjailijan ja Raamatun välistä intertekstuaalista suhdetta.
Avainsanat: Aino Kallas, vuosisadanvaihteen suomalainen kirjallisuus, virolainen kirjallisuus, subteksti, intertekstuaalisuus, Raamattu kaunokirjallisuudessaei saavutettav
Animated paternity: the history of Disney fatherhood : the composition, development and legacy of paternal discourse and depictions of fatherhood in Walt Disney animated feature films 1940–1970
No full textAbstract
Animated Paternity: The History of Disney Fatherhood – The Composition, Development and Legacy of Paternal Discourse and Depictions of Fatherhood in Walt Disney Animated Feature Films 1940–1970 outlines a comprehensive history of family, parenthood, and gender, and in particular, a history of masculinities, fatherhood, and paternity in Walt Disney animated feature films. Personally accepted for production by Walt Disney (1901–1966) himself, the films selected for this study have since set the foundational standards for contemporary and future Disney animated features, their style, aesthetics, themes, narrative, and characterization.
As artistic and commercial successes, the discussed films have become an indisputably significant, influential part of not only animation history, but US film history, and because of their diverse distribution options and vast merchandising, have also obtained a prominent role in modern, global entertainment industry. Owing to this unique, intrinsic, perennial locus within the art of film, a contextualized, discursive analysis of Disney paternity concentrating on illustrations of characters, motion and space simultaneously reveals various issues concerning the narrative and aesthetic role of fatherhood in the history of Western popular cinema.
The study avails multiple interdisciplinary theoretical frameworks from history and gender research to cultural, film, and animation studies. It attempts to supplement the current research gap concerned with the lack of analysis exploring cinematic fatherhood and histories of these depictions, and simultaneously participates the growing research field discussing gender and inclusivity within Disney Studies.
The compilation thesis consists of three articles, each of which were published in a peer-reviewed, scientific journal, and an integrative, introductory chapter.
This research was conducted and preserved in the written form by a single author, Aino A. T. Isojärvi, at the department of Literature and Film, Faculty of Humanities, as a part of Human Sciences doctoral program, University of Oulu Graduate School, University of Oulu, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto, Finland. Original papers Isojärvi, A. A. T. (2019). Absent patriarchs and persuasive enforcers of the future nation: A contextualized reading of american wartime fathers in Walt Disney’s Pinocchio, Dumbo and Bambi. Animation, 14(1), 37–51. https://doi.org/10.1177/1746847719833308 https://doi.org/10.1177/1746847719833308 Isojärvi, A. A. T. (2022). Ambivalent visual cues: The setting and background as narrative nods of postwar American culture, domesticity, family and fatherhood in the 1950s Walt Disney feature animation. Quarterly Review of Film and Video, 39(8), 1840–1869. https://doi.org/10.1080/10509208.2021.1970478 https://doi.org/10.1080/10509208.2021.1970478 Self-archived version Isojärvi, A. A. T. (2022) Gettin’ Mad, Baby: maskuliinisuus, isyys sekä liikekielen ja seksuaalisen vapautumisen estetiikka Walt Disneyn 1960-luvun kokopitkissä piirrosanimaatioelokuvissa. Sukupuolentutkimus, (35)2, 16–48. https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/122678 Self-archived version Tiivistelmä
Animoitu isyys: Disney-isyyden historia – Paternaalisen diskurssin rakentuminen, kehitys ja perintö sekä isyyden esitystavat Walt Disneyn kokopitkissä piirrosanimaatioelokuvissa 1940–1970 hahmottelee kokonaisvaltaisen historian perheen, vanhemmuuden ja sukupuolen, sekä erityisesti maskuliinisuuksien, isyyden ja paternaalisuuden esitystavoille Walt Disneyn kokopitkissä piirrosanimaatioelokuvissa. Tätä tutkimusta varten valitut, Walt Disneyn (1901–1966) itse henkilökohtaisesti tuotantoon hyväksymät elokuvat ovat sittemmin luoneet lähtökohdat sekä asettaneet standardit nykyisille ja tuleville Disneyn kokopitkille animaatioelokuville, niiden tyylille, estetiikalle, teemoille, kerronnalle ja karakterisoinnille.
Tutkimuksessa tarkastellut elokuvat ovat taiteellisina ja kaupallisina menestystarinoina tulleet kiistattoman merkitykselliseksi, vaikutusvaltaiseksi osaksi ei yksinomaan animaatiohistoriaa, vaan yhdysvaltalaista elokuvahistoriaa, sekä omaksuneet niiden monipuolisten levitysvaihtoehtojen ja laajan oheistuotemarkkinoinnin ansiosta myös huomattavan roolin modernissa, globaalissa viihdeteollisuudessa. Johtuen tästä uniikista, erottamattomasta, uusiutuvasta lokuksesta elokuvataiteessa, Disney-isyyden kontekstualisoitu, diskursiivinen sekä henkilöhahmoihin, liikkeeseen ja tilallisuuteen fokusoituva analyysi samalla paljastaa, mihin isyys kerronnallisesti ja esteettisesti sijoittuu länsimaisen populaarielokuvan historiassa.
Tutkimus hyödyntää useita poikkitieteellisiä lähestymistapoja historian- ja sukupuolentutkimuksesta kulttuurintutkimukseen, elokuvatutkimukseen ja animaatiotutkimukseen. Se pyrkii täydentämään tämänhetkistä tutkimusaukkoa koskien isyyttä ja isyyden esitystapojen puutteellista historiaa valkokankaalla, sekä yhtäaikaisesti ottaa osaa kasvavaan, sukupuolta ja osallisuutta tarkastelevaan tutkimushaaraan Disney-tutkimuksen sisällä.
Kokoomaväitöskirja koostuu kolmesta artikkelista, joista jokainen julkaistiin vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa, sekä yhteenpunovasta johdantokappaleesta.
Tutkimus on toteutettu ja taltioitu kirjalliseen muotoon yhden tekijän, Aino A. T. Isojärven toimesta, kirjallisuuden ja elokuvatutkimuksen yksikössä, humanistisessa tiedekunnassa, osana Oulun yliopiston tutkijakoulun ihmistieteiden tohtorikoulutusohjelmaa, Oulun yliopistossa, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto, Suomi. Osajulkaisut Isojärvi, A. A. T. (2019). Absent patriarchs and persuasive enforcers of the future nation: A contextualized reading of american wartime fathers in Walt Disney’s Pinocchio, Dumbo and Bambi. Animation, 14(1), 37–51. https://doi.org/10.1177/1746847719833308 https://doi.org/10.1177/1746847719833308 Isojärvi, A. A. T. (2022). Ambivalent visual cues: The setting and background as narrative nods of postwar American culture, domesticity, family and fatherhood in the 1950s Walt Disney feature animation. Quarterly Review of Film and Video, 39(8), 1840–1869. https://doi.org/10.1080/10509208.2021.1970478 https://doi.org/10.1080/10509208.2021.1970478 Rinnakkaistallennettu versio Isojärvi, A. A. T. (2022) Gettin’ Mad, Baby: maskuliinisuus, isyys sekä liikekielen ja seksuaalisen vapautumisen estetiikka Walt Disneyn 1960-luvun kokopitkissä piirrosanimaatioelokuvissa. Sukupuolentutkimus, (35)2, 16–48. https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/122678 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the OP-Pohjola auditorium (L6), Linnanmaa, on 29 November 2024, at 12 noonAbstract
Animated Paternity: The History of Disney Fatherhood – The Composition, Development and Legacy of Paternal Discourse and Depictions of Fatherhood in Walt Disney Animated Feature Films 1940–1970 outlines a comprehensive history of family, parenthood, and gender, and in particular, a history of masculinities, fatherhood, and paternity in Walt Disney animated feature films. Personally accepted for production by Walt Disney (1901–1966) himself, the films selected for this study have since set the foundational standards for contemporary and future Disney animated features, their style, aesthetics, themes, narrative, and characterization.
As artistic and commercial successes, the discussed films have become an indisputably significant, influential part of not only animation history, but US film history, and because of their diverse distribution options and vast merchandising, have also obtained a prominent role in modern, global entertainment industry. Owing to this unique, intrinsic, perennial locus within the art of film, a contextualized, discursive analysis of Disney paternity concentrating on illustrations of characters, motion and space simultaneously reveals various issues concerning the narrative and aesthetic role of fatherhood in the history of Western popular cinema.
The study avails multiple interdisciplinary theoretical frameworks from history and gender research to cultural, film, and animation studies. It attempts to supplement the current research gap concerned with the lack of analysis exploring cinematic fatherhood and histories of these depictions, and simultaneously participates the growing research field discussing gender and inclusivity within Disney Studies.
The compilation thesis consists of three articles, each of which were published in a peer-reviewed, scientific journal, and an integrative, introductory chapter.
This research was conducted and preserved in the written form by a single author, Aino A. T. Isojärvi, at the department of Literature and Film, Faculty of Humanities, as a part of Human Sciences doctoral program, University of Oulu Graduate School, University of Oulu, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto, Finland.Tiivistelmä
Animoitu isyys: Disney-isyyden historia – Paternaalisen diskurssin rakentuminen, kehitys ja perintö sekä isyyden esitystavat Walt Disneyn kokopitkissä piirrosanimaatioelokuvissa 1940–1970 hahmottelee kokonaisvaltaisen historian perheen, vanhemmuuden ja sukupuolen, sekä erityisesti maskuliinisuuksien, isyyden ja paternaalisuuden esitystavoille Walt Disneyn kokopitkissä piirrosanimaatioelokuvissa. Tätä tutkimusta varten valitut, Walt Disneyn (1901–1966) itse henkilökohtaisesti tuotantoon hyväksymät elokuvat ovat sittemmin luoneet lähtökohdat sekä asettaneet standardit nykyisille ja tuleville Disneyn kokopitkille animaatioelokuville, niiden tyylille, estetiikalle, teemoille, kerronnalle ja karakterisoinnille.
Tutkimuksessa tarkastellut elokuvat ovat taiteellisina ja kaupallisina menestystarinoina tulleet kiistattoman merkitykselliseksi, vaikutusvaltaiseksi osaksi ei yksinomaan animaatiohistoriaa, vaan yhdysvaltalaista elokuvahistoriaa, sekä omaksuneet niiden monipuolisten levitysvaihtoehtojen ja laajan oheistuotemarkkinoinnin ansiosta myös huomattavan roolin modernissa, globaalissa viihdeteollisuudessa. Johtuen tästä uniikista, erottamattomasta, uusiutuvasta lokuksesta elokuvataiteessa, Disney-isyyden kontekstualisoitu, diskursiivinen sekä henkilöhahmoihin, liikkeeseen ja tilallisuuteen fokusoituva analyysi samalla paljastaa, mihin isyys kerronnallisesti ja esteettisesti sijoittuu länsimaisen populaarielokuvan historiassa.
Tutkimus hyödyntää useita poikkitieteellisiä lähestymistapoja historian- ja sukupuolentutkimuksesta kulttuurintutkimukseen, elokuvatutkimukseen ja animaatiotutkimukseen. Se pyrkii täydentämään tämänhetkistä tutkimusaukkoa koskien isyyttä ja isyyden esitystapojen puutteellista historiaa valkokankaalla, sekä yhtäaikaisesti ottaa osaa kasvavaan, sukupuolta ja osallisuutta tarkastelevaan tutkimushaaraan Disney-tutkimuksen sisällä.
Kokoomaväitöskirja koostuu kolmesta artikkelista, joista jokainen julkaistiin vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa, sekä yhteenpunovasta johdantokappaleesta.
Tutkimus on toteutettu ja taltioitu kirjalliseen muotoon yhden tekijän, Aino A. T. Isojärven toimesta, kirjallisuuden ja elokuvatutkimuksen yksikössä, humanistisessa tiedekunnassa, osana Oulun yliopiston tutkijakoulun ihmistieteiden tohtorikoulutusohjelmaa, Oulun yliopistossa, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto, Suomi
- …
