1,720,954 research outputs found
Pelaajan ohjaaminen visuaalisesti 3D-ympäristössä
Get PDFTässä opinnäytetyössä perehdyttiin pelaajan ohjaamiseen 3D-ympäristössä visuaalisilla elementeillä ilman, että käytettäisiin graafista käyttöliittymää pelaajan tavoitteiden ilmaisemiseen. Työn teoriaosuudessa syvennyttiin käsitteisiin, tavoitteisiin ja tekniikoihin, joita hyödyntämällä pelaajaa voidaan ohjata ilman graafista käyttöliittymää. Koska kenttäsuunnittelu on laaja käsite, kenttäsuunnittelusta käydään läpi vain perusteet.
On tärkeää ymmärtää, miten erilaiset ohjaustekniikat vaikuttavat peliympäristöön ja miten pelaaja kokee näiden vaikutukset. Visuaalinen selkeys, sommittelu ja sujuvuus vaikuttavat siihen, kuinka helposti pelaaja havainnoi ympärillään olevia reittejä, kerättäviä tai tarinankerronnallisia asioita. Siluetteja, tekstuureja, värejä, valaistusta ja audiota voidaan hyödyntää pelaajan huomion kiinnittämiseen. Kenttäsuunnittelija pystyy ohjelmoimaan triggereitä, joilla voidaan toteuttaa animaatioskenaarioita tai efektejä, jotka demonstroivat pelaajan etenemistä kentässä.
Tämän työn käytännön toteutuksessa toteutettiin 3D-kenttä Unreal Engine 4 -pelimoottorilla, jossa käytettiin valmiita Asset-paketteja ja materiaaleja. Advanced Locomotion System -pakettia käytettiin valmiiden mekaniikoiden hyödyntämiseen kenttäsuunnittelussa. Kentän työstö alkoi yksinkertaisella konseptilla kentän päämäärästä ja tavoitteista, minkä jälkeen tehtiin pohjapiirros, jonka mukaan lopullinen kenttä tehtiin. Kun konseptit saatiin tehtyä, siirryttiin hahmottelemaan pelimoottorissa erilaisia rakennelmia, kuten siltoja, torni ja luola. Kenttä hyödyntää siluetteja, tekstuureja ja valaistusta pelaajan ohjaamisessa. Pieniä määriä logiikkaa ohjelmoitiin ovipulmaa varten, jossa pelaajan täytyy käyttää avainta edetäkseen kentässä.
Tarkoituksena oli tuoda ilmi näkemyksiä siitä, mitä kaikkea kenttäsuunnittelijan kannattaa ottaa huomioon kenttää hahmotellessaan ja toteuttaessaan, koska pelaajan ohjaamisen tavat vaikuttaa pelaajan pelikokemukseen
Pelastustoimen ja teollisuuslaitoksen välinen yhteistyösopimus pelastustoiminnan ensitoimenpiteiden suorittamisesta
Get PDFOpinnäytetyössä selvitettiin teollisuuslaitosten yhteistyösopimusten määrää ja nykytilaa. Pelastustoimen kentällä yhteistyösopimuksia, josta tässä työssä käytetään myöhemmin nimitystä sammutussopimus, on Suomessa lukumääräisesti paljon, mutta teollisuuden kanssa tehtyjä sammutussopimuksia on vain vähän. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että monet teollisuuskohteet – kuten kemianteollisuus, energiantuotanto ja logistiikkakeskukset – muodostavat merkittäviä onnettomuusriskejä.
Usein teollisuustoimijat luottavat omaan laitospalokuntaansa tai sisäisiin turvallisuusjärjestelyihin, mutta nämä eivät aina kata kaikkia pelastustoimen osa-alueita tai resursseja. Hyvinvointialueiden palvelutasopäätöksissä teollisuuskohteet tunnistetaan erityiskohteiksi, mutta sopimuksellinen yhteistyö pelastustoimen kanssa on hajanaista ja epäyhtenäistä.
Sopimukset ovat usein monimutkaisia ja vaikeaselkoisia, mikä vaikeuttaa niiden käytännön soveltamista. Teollisuustoimijat eivät aina ymmärrä, mitä pelastustoimi tarjoaa ja mitä heiltä odotetaan.
Sopimusten sisällöt vaihtelevat suuresti. Siihen vaikuttaa merkittävästi mitä sopimuksilla haetaan. Tehtävät ja vasteajat eivät ole yhdenmukaisia. Riskiperusteisuus ja toimintavalmius eivät aina näy selkeästi sopimusrakenteessa. Harjoitusten, auditointien ja yhteistoiminnan ehdot puuttuvat tai ovat epäselviä.
Työssä esitettiin kaksi kehittämisehdotusta. Ensimmäinen koski nimikeasian muutosta. Tehdaspalokunta ja laitospalokunta käsitteiden selkeä jaottelu antaisi yleisesti ja varsinkin pelastustoiminnan saralla työskenteleville selkeän kuvan organisaatioista, jonka kanssa työskennellään. Toimintakyky ja muu pelastustoiminnan osaaminen osataan tällöin arvioida oikeanlaiseksi.
Toinen kehittämisehdotus koskee valmista sopimuspohjaa. Tällöin sopimuksien teossa ei tulisi epäselvyyksiä kummankaan puolelta. Tällä myös varmistettaisiin, että sopimuksien tekovaiheessa kaikki huomioitavat asiat tulisi läpikäytyä. Tämän seurauksena sopimuksien molemminpuolisten ehtojen täyttäminen olisi selkeää.
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
