1,721,004 research outputs found
Sustainability and Precious Care in Tourism Lifestyle Enterprise : TEFI10 Conference 3-6 June 2018 Pyhätunturi, Finland
Get PDFIn modernity’s tourism, nature is just a resource. In modernity, enterprises exploit human and natural resources, churning out products to feed the modern desire to consume. In the process, people and nature are carelessly ‘used up’. Thus, Brundtland’s famous exhortation for sustainable development (Brundtland, 1987) remains unheeded, and the rhetoric of sustainable tourism (Bramwell & Lane, 1993; Liburd, 2010) has had no discernible effect (Gössling, Hall, Ekström, Engeset, & Aall, 2012). Lifestyle enterprise seems to offer an anti-modernist creed of care. The lifestyle preference for smallness and localness offers promise for sustainability, but the lifestyle is hard to sustain in modernity. In this context, the caring is both precious and precarious. This paper will qualitatively examine six cases of tourism lifestyle enterprise, contemplating the preciousness and precariousness of caring as a balm for the destructive carelessness to nature in modernity
Käsityötilojen muotoilu Henri Lefebvren avulla
Get PDFLuovat tilat ovat paikkoja, johon ihmiset kokoontuvat oleilemaan ja oppimaan yhdessä. Luovan tilan määritelmä kattaa myös kotiympäristön, jossa käsitöitä tehdään kaikista eniten. Tämä tutkimus on matka luovien käsityötilojen tilalliseen palvelumuotoiluun. Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella ja testata Henri Lefebvren sosiaalisen tilan teoriaa osana luovien tilojen suunnittelua. Lisäksi tavoitteena on löytää yhteneväisyyksiä laajennettuun palvelumaisemamalliin ja tilalliseen palvelumuotoiluun. Tutkimukseni päätutkimuskysymys on: Miten Henri Lefebren sosiaalisen tilan teoria tukee tilallista palvelumuotoilua ja laajennettua palvelumaisemamallia?
Tutkimuksen aineistona on käytetty käsityöntekijöille suunnattua kyselyä, johon vastasi 83 henkilöä. Lisäksi yhtenä menetelmänä on käytetty muotoiluluotainta, johon osallistui kolme henkilöä. Näitä menetelmiä tukemaan tutkimuksen teossa on käytetty havainnointia ja autoetnografiaa. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina on käsityötilojen kodinomaisuus ja tällaisten elementtien hyödyntäminen myös yhteisöllisten käsityötilojen suunnittelussa. Suunnittelua tukemaan tutkimuksessa on luotu tunnelmatauluja sekä tilojen käyttäjäprofiileita, joista ilmenee yleisimmät tunnelmaa luovat elementit, mutta myös millaisia toiveita ja tarpeita tilojen käyttäjillä on.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Lefebvren sosiaalisen tilan teoria antaa paljon syvyyttä tilalliseen palvelumuotoiluun ja laajennettuun palvelumaisemamalliin. Hyödyntämällä teorian eri ulottuvuuksia, voidaan tiloja tarkastella laajasti eri näkökulmista, kuten merkityksellisyydestä, kokemuksellisuudesta, eletystä tilasta, visuaalisuutta ja kehollisuutta unohtamatta.Creative spaces are places where people gather to be and learn together. The definition of a creative space also includes the home environment, which is where most crafts are made. This study is a journey into the spatial-oriented service design of creative craft spaces. My research aims to explore and test Henri Lefebvre's theory of social space in the context of creative spaces. In addition, the aim is to find similarities between the extended servicescape model and spatial-oriented service design. The main research question of my study is: How does Henri Lefebvre's social space theory support spatial service design and the extended servicescape model?
The data for the study is based on a questionnaire for craftspeople, to which 83 people responded. In addition, a design pilot was used as one of the methods, with three participants. Observation and autoethnography were used to support these methods in the conduct of the study. The data was analysed using theory-based content analysis.
The main findings of the study are the coziness of craft spaces and how they can be used when designing community-based craft spaces. To support the design process, this study has created moodboards and user profiles of the spaces. These show the most common elements that create the atmosphere and the wishes and needs of the users of the spaces.
Lefebvre's social space theory provides depth to spatial service design and the extended servicescape model. By taking advantage of the different dimensions of the theory, spaces can be viewed from a wide range of perspectives, such as meaningfulness, experientiality, and lived space, not forgetting visuality and embodiment
"Se on sydämen asia se saamenkäsityö": matkailun vaikutukset saamelaiseen käsityökulttuuriin ja kulttuuri-identiteettiin
No full textSaamelaisella käsityökulttuurilla on pitkät perinteet. Jo vuosisatojen ajan saamelaiset ovat tehneet käyttöesineitä ja -tavaroita omaan käyttötarkoitukseensa erilaisista materiaaleista. Matkailun ja matkamuistojen myötä perinteisten saamelaisten käsitöiden alkuperäistä
käyttötarkoitusta on muunneltu ja niistä on myös tehty halpakopioita.
Tällä tutkimuksella haetaan vastausta siihen, kuinka matkailu vaikuttaa käsitöiden tekemiseen ja sitä kautta käsityökulttuuriin ja kulttuuri-identiteettiin saamelaisten keskuudessa. Tutkimuksen osakysymyksinä toimivat: Millainen käsitöiden merkitys on yleisesti ottaen saamelaisille käsityöntekijöille? Millainen merkitys lapinpuvulla on saamelaisille? Millainen matkamuistoiksi tehtävien käsitöiden merkitys on ja on ollut saamelaisille käsityöntekijöille? Tutkimuksen teoreettisina näkökulmina toimivat teoria käsityötieteestä sekä vastuullinen ja kestävä matkailu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille saamelaiset käsityöntekijät ja heidän ajatuksensa matkailun vaikutuksesta käsitöihin. Aiemmin vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty. Tutkielmaa varten on haastateltu seitsemää saamelaista käsityöntekijää ja haastatteluaineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Käsityötaito on edelleenkin tärkeä saamelaisten keskuudessa. Perinteiset tekotavat kulkevat sukupolvelta toiselle hiljaisen tiedon kautta ja tästä halutaan pitää kiinni. Kulttuuriin kuulumaton ei voi saada käsitöihinsä samanlaista henkeä, kuin saamelaisen itsensä tekemänä käsityöstä tulee. Kulttuuria ei halutakaan myydä eteenpäin kaikilta osin, vaan tiettyjä elementtejä halutaan säilyttää saamelaisten omina. Yksi näistä elementeistä on lapinpuku, jolla on suuri merkitys saamelaiselle kulttuuri-identiteetille. Vastuullisen matkailun perusperiaatteiden vastaisesti lapinpukua hyödynnetään matkailualalla väärin. Tutkimus pyrkiikin virittämään keskustelua vastuullisemman Lapin kehittämiseen matkailualalla ottamalla huomioon saamelaiset ja saamenkäsityökulttuurin. Tutkimus myös tuo matkailututkimukseen erilaista, aiemmin tutkimatonta tietoa saamenkäsitöistä ja matkailusta peräänkuuluttaen vastuullisemman matkailun kehitystä saamelaisten osalta
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
- …
