340 research outputs found
Kuvia analysoimaan : kuva-analyysin malleja ja sovelluksia
No full textKirjoittajat: Koskela Merja, Järvi Outi, Pesonen Aila,
Pesonen Jenni, Kauppinen Anne, Kujala Riitta,
Pääkkönen Pauliina, Melvasalo Eevafi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed|ei tietoa saavutettavuudest
Viestinnän ja kaksikielisyyden hyvät käytänteet aluehallinnon uudistuksessa
No full textKirjoittajat: Koskela Merja, Mäntylä Niina, Virkkala Seija,
Nieminen Emmi, Såg Satu, Haaga Johanna, Pilke Nina,
Dahl Emma, Mäkinen Eija, Kivelä Jonna, Uotila Pekkafi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed|ei tietoa saavutettavuudest
Lukija- ja käyttäjälähtöinen viestintä : Viestinnän tutkimuksen päivät 2007 = Reader- and user-oriented communication : National Conference of Communication Studies 2007
No full textHuomautus: Tekstiä suomeksi ja englanniksiKirjoittajat: Jones Janet, Huvila Isto, Raivio Jouko,
Saarti Jarmo, Vatanen Pirjo, Palonen Vuokko,
Isohella Suvi, Salmi Leena, Suojanen Tytti, Ågren Isa,
Kantojärvi Ullakaisa, Katajamäki Heli, Koskela Merja,
Männikkö Tiina, Pieniniemi Simo, Suoranta Juha,
Hurme Pertti, Koskinen Kaisa, Lehtinen Esa, Luoma-aho Vilma, Mörä Tuomo, Young Christine,
Niemi kati, Binham Timothlyfi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed|ei tietoa saavutettavuudest
Yhteisöllisyys ja hengellisyys sosionomi (AMK) -diakoni opiskelijoiden voimavarana
No full textTIIVISTELMÄ
Honkimaa, Heidi & Koskela, Merja. Yhteisöllisyys ja hengellisyys sosionomi (AMK) - diakoni opiskelijoiden voimavarana. Oulu, kevät 2011, 56 s., 1 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakoninen sosiaalityö. Sosionomi- diakonityöntekijän virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla opiskelijoiden kokemuksia yhteisöllisyydestä ja sen merkityksestä opinnoissa jaksamiselle. Lisäksi tarkoituksena oli kuvailla, miten yhteisöistä syrjäytyminen ilmenee opiskelijan arjessa ja miten sosionomi- diakoni opiskelijoiden hengellisyys antaa voimia opiskeluun. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta kolmannen ja neljännen vuosikurssin sosionomi- diakoniopiskelijaa. Menetelmänä on käytetty laadullista, kvalitatiivista tutkimustapaa.
Tuloksista kävi ilmi, että opiskelijat saivat sosiaalista tukea verkostoiltaan opinnoissa jaksamiseen. Perhe- työ ja opiskelijayhteisöt koettiin merkittävimpinä tukijoina. Perhe auttoi arjen hallinnassa ja opiskelijatoverit antoivat hengellistä tukea jaksamiseen ja neuvoja koulutehtäviin. Opinnoissa jaksamista tukivat myös liikunnan harrastaminen ja luottamushenkilötoiminta. Opiskelijoiden hengellisen elämän ylläpitäminen antoi voimavaroja opintoihin. Hengellisyys oli syventynyt opintojen aikana ja oman hengellisyyden hoitaminen oli saanut kirkollisten opintojen kautta uusia muotoja. Hengellisyys auttoi jaksamaan opinnoissa. Opinnot olivat vaikuttaneet osallisuuden kaventumiseen ja opiskelun myötä ystävyyssuhteet olivat kärsineet ja suurimmalla osalla haastateltavista aikaisemmat liikuntaharrastukset olivat jääneet kokonaan pois.
Johtopäätöksenä voi todeta, että perhe-, työ-, ja opiskelijayhteisöillä ja niiden tuella on merkitystä opinnoissa jaksamiseen. Opintojen vuoksi on kuitenkin mahdollista syrjäytyä muista yhteisöistä ja yhteisöllisestä toiminnasta. Jatkotutkimusidea on tutkia laajempaa joukkoa sosionomi-diakoni opiskelijoita, jotta tuloksista saataisiin vielä kuvaavampia.
Asiasanat: yhteisöllisyys, hengellisyys, syrjäytyminen, osallisuus
ABSTRACT
Honkimaa, Heidi & Koskela, Merja. Sense of community and spirituality as a resource for the bachelor of social services - Deacon. Oulu, spring 2011, 56 p and 1 appendix. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences, Oulu Unit. Degree programme in social education. Diaconal social work. Degree program in social services option in Christian Diaconal work.
The purpose of this study was to describe the experiences of students’ sense of community and how it affects their studies. In addition the purpose was to describe, how the bachelor of social services – deacon students’ spirituality gives strength to cope in studies and to find out how social exclusion from communities turned out in students’ lives. The material was collected by interviewing six students in the third and fourth class. The methods used were qualitative.
The results showed that students received social support from their communities in order to manage their studies. Students felt that the support that family, work, and student communities had given them was the most important. Family helped students to manage their everyday lives and other students gave a spiritual bond for them to cope with their studies. Students’ wellbeing was supported also by exercise and involment in students’ issues in the student board. Maintaining a spiritual life had given strength for students to cope with their studies and students’ spirituality had deepened during their studies. Because of church studies, students found new ways to practise their spirituality. Spirituality helped students to cope with their studies. However, studies had influenced the students’ participation and also relationships had suffered. For some students the previous exercise activities had totally been left out.
As a conclusion, family, work, and student communities and their support have an influence on how students cope with their studies. However, studies can cause a student to get marginalized in other communities. In order to get wider results, a further study idea is needed to examine a larger group of bachelor of social services - deacon students, than was possible in this study.
Keywords: sense of community, spirituality, social exclusion, participatio
Verkkopankkipalveluiden saavutettavuus: emotionaalisen ulottuvuuden huomioiminen asiakaskokemuksen kehittämisessä
No full textDigitalisaation myötä asiakaskokemus syntyy yhä useammin vuorovaikutuksessa digitaalisen sovelluksen kanssa. Tavanomaiset, arkiset pankkipalvelut eivät ole tästä poikkeus. Saavutettavuudella pyritään varmistamaan, että palvelu on tasa-arvoisesti kaikkien asiakkaiden käytettävissä heidän mahdollisista tiedollisista, taidollisista tai muista rajoituksistaan huolimatta. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat kuluttajat saattavat jäädä joko kokonaan palvelujen ulkopuolelle tai heidän asiakaskokemuksensa ei rakennu positiiviseksi. Tämän artikkelin tavoitteena on rakentaa ymmärrystä saavutettavuuden merkityksestä osana asiakaskokemusta erityisesti verkkopankkipalveluiden kontekstissa. Tutkimus yhdistää saavutettavuustutkimusta ja asiakaskokemuksen tutkimusta haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien näkökulmasta. Kaksiosainen tutkimusaineisto koostuu verkkopankkipalvelujen saavutettavuudesta vastaavien pankin asiantuntijoiden haastatteluista ja Suomi24-keskustelufoorumin verkkokeskusteluista. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty temaattista analyysiä ja sisällönanalyysiä. Tulokset osoittavat, että tekninen saavutettavuus toteutuu jo varsin hyvin, mutta kognitiiviseen ja sosiaaliseen saavutettavuuteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Lisäksi emotionaalinen saavutettavuus, joka liittyy läheisesti asiakaskokemukseen, jää enimmäkseen huomiotta. Johtopäätöksenä ehdotammekin uuden, emotionaalisen saavutettavuuden lajin lisäämistä saavutettavuuskirjallisuuteen. Lisäksi korostamme, miten haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia koskevaa tutkimusta tulisi lisätä asiakaskokemuksen rakentumisen ymmärtämiseksi.©2023 Annikki Hyppönen, Merja Koskela, Minna-Maarit Jaskari. Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Poikkeuksellinen pandemiaviestintä
No full textKäsittelemme tässä artikkelissa poikkeuksellista viestintää erityisesti COVID-19-pandemia-ajan näkökulmasta. Pandemia-aika on tarjonnut runsaasti aiheita viestinnän tutkimukselle, ja uutta tutkimusta ilmestyy kiihtyvällä vauhdilla. Näkökulmia aiheeseen on kuitenkin vielä rajallisesti, ja tutkimustieto on sirpaleista, joten olemme koonneet tähän artikkeliin, paitsi suoraan pandemia-ajan viestintään liittyvää tutkimusta, myös muutosjohtamisen ja kriisiviestinnän tutkimusta laajemmin, koska kyseessä alkujaan oli yllättävä ja äkkinäinen muutos. Toisaalta COVID-19
on ollut ns. pitkittynyt kriisi, koska sillä ei ole ollut selkeää päätepistettä. Sen globaalit vaikutukset antavat aihetta puhua disruptiosta ja disruptioviestinnästä. Viestinnän ammattilaisille ja johtajille koostamamme vinkit arkeen korostavat empatiaa, kuuntelemista,
monikanavaisuutta ja osallistavaa vuorovaikutusta sekä yhteisön erilaisten digitaitojen tunnistamista ja huomioon ottamista.©2022 Kirjoittajat & ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. This manuscript version is made available under the Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) license, https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Från terminologisk teori till vetenskaplig kommunikation : forskning i Norden
No full textKirjoittajat: Andersen Øiva, Breivega Kjersti Rongen,
Jónsson Sigurður, Koskela Merja, Laurén Christer,
Myking Johan, Nordman Marianne, Picht Heribert,
Pilke Nina, Sæbøe Randifi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed|ei tietoa saavutettavuudest
Virkateksti koettelee lukijaa
No full textLectio praecursoria suomen kielen väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Virkatekstin käytettävyys.
Pöytäkirjasta verkkotekstiksi ja sosiaalisen median päivitykseksi tarkastustilaisuudessa Tampereen
yliopistossa 16.08.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Merja Koskela (Vaasan yliopisto) ja kustoksena
dosentti Unni Leino (Tampereen yliopisto)
Välineiden viesti : kun perinteinen ja uusi media kohtaavat : juhlakirja professori Tarmo Malmbergin kunniaksi
No full textHuomautus kielistä: Artikkeleita myös englanniksiKirjoittajat: Julkunen Pertti, Pieniniemi Simo,
Porter Gerald, Szabo Andras, Katajamäki Heli,
Koskela Merja, Pilke Nina, Mäntymäki Eeva,
Ruuskanen Sauli, Eronen Maria, Inkinen Sam,
Isohella Suvi, Salmela Eveliina, Nuopponen Anitaei tietoa saavutettavuudest
- …
