121,832 research outputs found
Benthic transformations of mercury at the oxic-anoxic transitions in the gulf of Trieste
No full textInteraction of natural organic matter with mercury in coastal marine and lagoon environments
No full textRaziskave so bile opravljene na več raziskovalnih postajah v Tržaškem zalivu in v lagunah Marano in Grado. Gre za okolja, v katerih vladajo različne fizikalne, kemijske in biološke razmere. Cilj doktorskega dela je bil preučiti povezave med organsko snovjo (OM) in živim srebrom (Hg) v omenjenih okoljih ter ugotoviti, kako različni okoljski dejavniki in različen izvor OM ter Hg vplivajo na morebitne povezave in njihov obseg. Tržaški zaliv je onesnažen s Hg iz rudnika Hg Idrija, laguni pa sta podvrženi vplivu dveh oblikHg iz dveh ločenih virov. En je prav tako idrijski rudnik, medtem ko je drugi nedolgo nazaj delujoča kloralkalna tovarna, locirana v zgornjem delu toka reke Aussa, ki se izliva v maranski sektor lagune. Delo se je osredotočalo na povezave med OM in Hg v vodnem stolpcu in sedimentih obeh sistemov. Izkazalo se je, da je organska snov v vodnem stolpcu Tržaškega zaliva pomemben vezalec Hg in tudi drugih kovin, povezav med njimi pa v sedimentih ni bilo mogoče zaznati. Podobno se je izkazalo tudi pri analizi vzorcev iz lagun. Razlike v povezavah med OM v vodnem stolpcu in sedimentih sopovezane z različno sestavo in strukturo OM, saj je v sedimentih večinoma mogoče najti močno rekalcitrantno OM, medtem ko je OM v vodnem stolpcu bolj biodostopna in vsebuje več funkcionalnih skupin, ki omogočajo vezavo kovin. V Tržaškem zalivu oz. celotnem severnem Jadranu občasno prihaja tudi do tvorbe makroagregatov, velikih skupkov OM. Raziskovanje mehanizmov njihove tvorbe in razgradnje ter sestave in strukture je izjemnega pomena, saj je s tem omogočentudi vpogled v dinamiko naravne OM v Tržaškem zalivu. Ob analizi netopne frakcije makroagregatov so bile zaznane visoke koncentracije nekaterihkovin, kar je kazalec vključitve mineralnih delcev v strukturo. Analiza topnega dela makroagregatov je pokazala, da ima raztopljena OM makroagregatov enake lastnosti in sposobnosti vezave Hg kot naravna OM v tem okolju. Združitev metode ultrafiltracije in uporabe radioaktivnih ali stabilnih izotopov bi v prihodnje pomembno pripomogla k še natančnejšemu poznavanju mehanizmov, ki vodijo do povezav med OM in kovinami v okolju. OM ima velik vpliv na biogeokemijsko kroženje Hg, saj je pomembna z vidika napajanja mikrobnega metabolizma, s tem pa tudi tistih mikrobov, ki vodijo pretvorbe Hg. Z izvedbo eksperimentov v okoljih, v katerih ima OM različen izvor, različen izvor ima pa tudi Hg, je bila potrjena hipoteza o pomembnosti biološke dostopnosti tako OM kot Hg pri tvorbi MeHg.Research was conducted in various experimental stations throughout Gulf of Trieste and Grado and Marano Lagoon. Ecosystems observed are governed by different physical, chemical and biological conditions. The main aim of this research was to investigate the existence and extent of interactions between organic matter (OM) and mercury (Hg). The influences of various environmental conditions were also studied. The most important factor in our study was the effect that the origin, thus structure and composition, of OM as well as Hg has on the existence and extent of interactions. Gulf of Trieste is contaminated with Hg from Idrija mercury mine whereas Hg found in Lagoon has two origins. One is Idrija mercury mine, while the other is chloralkali plant operating until recently and situated upstream of Aussa River. Aussa River is as an Aussa-Corno river system discharged into the Lagoon. During the researchdissolved and sedimentary OM and its interactions with Hg were investigated. It turned out that dissolved OM present in water column plays animportant role as Hg and other metal complexation agent, however no conclusive evidence was found that interactions between sedimentary OM and Hg exist. Similar results were obtained also on samples from the lagoon environment. It was concluded that the absence of interactions in sediments was a consequence of OM quality, meaning that its recalcitrance does not support Hg binding in the extents as water column OM does. Water column OM is apparently more bioavailable and contains functional groups more suitable for metal binding. Macroaggregates, large aggregates of OM, are relatively regularly formed in the waters of northern Adriatic, also in waters of Gulf ofTrieste. Knowledge on mechanisms of macroaggregate formation and degradationis necessary, since it offers an invaluable insight into dynamics of natural OM as well. Analyses on macroaggregate matrix showed high metal concentrations which suggested an incorporation of inorganic particles, while the results on interstitial soluble portion of macroaggregates revealed similar to identical properties in terms of structure and metal binding capacity as natural OM. In future the combined usage of ultrafiltration and radioactive or stable isotopes could prove to be invaluable tool for identifying the mechanisms behind interactions between OM and Hg. OM is one ofthe most important actors in the biogeochemical cycle of Hg, since it servesas a fuel for microbial metabolism. It supports also the microbes responsible for transformations of Hg. The experiments performed in different environments where OM and Hg have different origins allowed us to confirm the hypothesis on importance of bioavailability of OM and Hg in the formation of MeHg
Koron käsite korkovähennysrajoitussääntelyssä
No full textElinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, jäljempänä EVL) 18 a §:ssä säädetään korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta. ATAD-direktiivin (2016/1164) implementoinnin yhteydessä 18 a §:ään sisällytettiin koron määritelmä, jotta kansallinen sääntely saatiin vastaamaan direktiivillä asetettua minimitasoa. Samalla koron käsite laajeni kattamaan myös rahoituksen hankintaan liittyvät suoritukset. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, mitä voidaan kansallisesti pitää korkona korkovähennysrajoituksia sovellettaessa.
EVL 18 a §:n 2 momenttiin sisältyvä koron määritelmä pohjautuu pitkälti ATAD-direktiiviin. Direktiivin korkokäsite kattaa myös suoritukset, jotka mainitaan 2 artiklan 1 kohdassa olevassa luettelossa. Näiltä osin kansallinen laki ja direktiivin artikla eivät ole yhtenevät. Samalla eroavuus herättää myös perustellun kysymyksen siitä, miten kansallista koron käsitettä tulisi tulkita. Onneksi käsitteen tulkintaan on saatavilla tukea viimeaikaisesta oikeuskäytännöstä, jossa korkein hallinto-oikeus päätyi laajentamaan aiemmin voimassa ollutta korkokäsitettä. Vaikka ratkaisu selvensi osaltaan kansallisen koron käsitteen ulottuvuutta, se aiheutti myös epävarmuutta sen suhteen, miten muita korkoon rinnastuvia suorituksia tulisi kohdella korkovähennysrajoituksia sovellettaessa.
Tutkielma osoittaa, että EVL 18 a.2 §:n korkokäsite on laaja ja kattaa hyvin monenlaiset suoritukset. Keskeinen loppupäätelmä tutkielmassani on, että koron käsite sisältää oikeus- ja verotuskäytännössä korkona pidettyjen suoritusten lisäksi myös muut korkoa vastaavat suoritukset, rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvät suoritukset sekä direktiivin 2 artiklan 1 kohdan luettelossa mainitut suoritukset. Tutkielmassa tehtyjen havaintojen perusteella koron määritelmää olisi tarpeen tarkentaa niiltä osin kuin nykyisestä lainkohdasta ei käy ilmi, mitä muilla korkoa vastaavilla suorituksilla ja rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvillä suorituksilla tarkoitetaan. Määritelmän tarkentaminen voitaisiin toteuttaa yksinkertaisimmin siten, että direktiivin luettelo sisällytettäisiin lainkohtaan sellaisenaan. Lainsäädännön tarpeettoman laajentumisen estämiseksi luettelossa mainittujen erien tarkemman sisällön määrittely tulisi kuitenkin jättää oikeuskäytännön varaan
Konsernin sisäisen lainan koron markkinaehtoisuus
No full textTutkielmassa tarkastellaan siirtohinnoittelun keskeisintä periaatetta, markkinaehtoperiaatetta, konsernin sisäisen lainarahoituksen kontekstissa. Erityisen huomion kohteena on sisäisen lainan koron markkinaehtoisuus. Tutkielman tavoitteena on selvittää ensinnäkin, miten lainan koron markkinaehtoisuus määritetään verotusmenettelylain 31 §:n perusteella, ja toiseksi, millaisia verotuksellisia seurauksia verotusmenettelylain nojalla verovelvolliselle voi aiheutua, jos sisäinen lainatransaktio ei ole markkinaehtoperiaatteen mukainen.
Siirtohinnoittelu on keskeinen osa kansainvälistä verotusta, sillä se vaikuttaa suoraan verotulojen jakautumiseen valtioiden välillä. Monikansallisten konsernien sisäisiä hintoja säätelemällä voidaan vaikuttaa siihen, missä valtiossa voitot verotetaan. Tämän vuoksi siirtohinnoittelu on myös keskeinen väline konsernin verosuunnittelussa. Muun muassa korkovähennysrajoitukset saattavat motivoida konserneja optimoimaan verotustaan myös verolakien vastaisella tavalla, jolloin voi olla kyse niin sanotusta aggressiivisesta verosuunnittelusta, veron kiertämisestä tai verovilpistä. Etenkin sisäisen rahoituksen koron markkinaehtoisuuden arviointia on perinteisesti pidetty haastavana.
Tutkimuskysymyksiin vastataan oikeusdogmaattisella eli lainopillisella menetelmällä, jossa keskiössä on voimassa olevan oikeuden tulkinta ja systematisointi. Tutkielmassa tarkastellaan markkinaehtoperiaatteen oikeudellista sisältöä ja soveltamisedellytyksiä osana kansallista lainsäädäntöä ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ohjaamana. Lisäksi tutkielman kannalta keskeistä on selvittää ja jäsennellä siirtohinnoittelua koskevan sääntelyn ja muiden verotusmenettelylain mukaisten verotuksellisia seurauksia koskevien säännösten keskinäisiä suhteita.
Verotusmenettelylain 31 §:n ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden perusteella koron markkinaehtoinen taso voidaan määrittää sen jälkeen, kun tarkasteltava lainatransaktio on tunnistettu sen tosiasiallisen luonteen perusteella, ja kun sitä on vertailtu riippumattomien osapuolten välisten lainojen ehtoihin. Tutkielmassa käsitellyn perusteella haasteita saattaa kuitenkin aiheuttaa muun muassa niin sanotun implisiittisen tuen arviointi sekä vertailukelpoisten lainatransaktioiden puute. Tutkielmassa todetaan, että käytännössä koron markkinaehtoisuuden arviointi voi olla hyvin haasteellista.
Jos lainan korko ei ole markkinaehtoinen, verovelvollisen verotusta voidaan oikaista verotusmenettelylain 31 §:n nojalla siten, että verotus toimitetaan ikään kuin markkinaehtoperiaatetta olisi noudatettu. Tutkielman käytännön esimerkit osoittavat, että veroseuraamukset siirtohinnoitteluoikaisusta etenkin veronkorotuksella lisättynä voivat nousta merkittäviksi. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että joissakin tilanteissa siirtohinnoitteluun voidaan soveltaa verotusmenettelylain 28 §:n mukaista yleistä veronkiertolauseketta sekä 29 §:n mukaista peiteltyä osinkoa koskevaa säännöstä
Benthic biogeochemical cycling of mercury in two contaminated northern Adriatic coastal lagoons
No full textPrevious research recognized most of the Northern Adriatic coastal lagoon environments as contaminated by mercury (Hg) from multiple anthropogenic sources. Among them, the Pialassa Baiona (P.B.) Lagoon, located near the city of Ravenna (Italy), received between 100 and 200 tons of Hg, generated by an acetaldehyde factory in the period 1957–1977. Further east, the Grado Lagoon has been mainly affected by a long-term Hg input from the Idrija mine (western Slovenia) through the Isonzo River since the 16th century. Hg cycling at the sediment–water interface (SWI) of the two lagoons was investigated and compared by means of an in situ benthic chamber, estimating diffusive Hg and Methyl-Hg fluxes in the summer season. Major chemical features in porewaters (Fe, Mn, H2S, dissolved inorganic (DIC) and organic
carbon (DOC), nutrients) and in the solid phase (Corg, N and S) were also explored to understand the general biogeochemical conditions of the system in response to benthic respiration. The daily integrated flux for the methylated Hg form was extremely low in P.B. Lagoon, accounting for only 7% of the corresponding flux calculated for the Grado Lagoon. Despite a higher sedimentary Hg content in the P.B. Lagoon (14.4–79.0 mg g1) compared to the Grado Lagoon (10.7–12.5 mg g1), the in situ fluxes of Hg in the two experimental sites appeared similar. A selective sequential extraction procedure was applied to the solid
phase, showing that the stable crystalline mineral phase cinnabar (HgS) is the predominant Hg fraction (about 50%) in the Grado Lagoon surface sediments. Conversely, Hg mobilization and sequestration in the P.B. Lagoon is related to the extremely anoxic redox conditions of the system where the intense sulfate
reduction, by the release of sulfur and the formation of sulfides, limits themetal recycling at the SWI and its availability for methylation processes. Thus, the environmental conditions at the SWI in the P.B. Lagoon seem to represent a natural ‘‘barrier’’ for the potential risk of Hg transfer to the aquatic trophic chain
Konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelu: Koron markkinaehtoisuus
No full textTässä tutkielmassa on tarkasteltu konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelua ja koron markkinaehtoisuutta. Merkittävä osuus maailmankaupasta muodostuu kansainvälisten etuyhteysyritysryhmien sisäisestä kaupankäynnistä. Siirtohinnoittelu on siis tärkeää, koska sillä on vaikutusta siihen, mihin valtioon kansainvälisen konsernin tulot ja menot kertyvät, sekä miten etuyhteysosapuolten verotettava tulo muodostuu. Siirtohinnoittelua ohjaa kansallinen siirtohinnoitteluoikaisusäännös, eli VML 31 §, sekä kansainvälisesti tunnetut OECD:n siirtohinnoitteluohjeet. Kumpikin siirtohinnoittelua ohjaavista oikeuslähteistä on kokenut muutoksia viime vuosien aikana. VML 31 §:n uudistus tuli voimaan 1.1.2022 ja sen myötä mahdollistetaan, että jatkossa siirtohinnoitteluoikaisu voidaan tehdä koko OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden sallimassa laajuudessa. OECD puolestaan julkaisi uudet rahoitustransaktioita koskevat siirtohinnoitteluohjeensa vuonna 2020.
Tutkielmassa tarkastellaan lainopillisen tutkimusmetodin avulla VML 31 §:n ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden sisältöä ja sitä, miten konsernin sisäisten lainankorkojen markkinaehtoisuutta tulisi niiden kautta tulkita sekä teoriassa, että yhdistämällä aihe käytäntöön tutkielmaan mukaan otetun case konsernin kautta. OECD:n siirtohinnoitteluohjeet ovat saaneet ensisijaisen tulkintalähteen aseman siirtohinnoittelun parissa jo aiemmin oikeuskäytännössä, mutta nyt vahvemmin myös VML 31 §:n vuonna 2022 voimaan tulleen uudistuksen myötä. Siitä syystä tässä tutkielmassa koron markkinaehtoisuuteen vaikuttavia tekijöitä tulkitaan pitkälti OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden kautta. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, miten viimeaikaisten maailmankriisien vuoksi noussut yleinen korkotaso vaikuttaa konsernin sisäisten lainankorkojen markkinaehtoiseen tasoon.
Tutkielman tulokset osoittavat, että konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelu ja markkinaehtoisen koron määrittely ovat monivaiheisia prosesseja, ja on mahdotonta antaa eksaktia markkinaehtoista korkotasoa siirtohinnoittelun edellyttäessä hyvin tapauskohtaista tarkastelua. Markkinaehtoinen korkotaso löydetään kuitenkin tapauskohtaisesti hyödyntämällä OECD:n suosittelemaa markkinahintavertailumenetelmää. Kyseisessä menetelmässä konsernin sisäiselle lainalle etsitään sisäisiä tai ulkoisia verrokkeja, joiden avulla markkinaehtoinen korkotaso pyritään määrittelemään konsernin sisäiselle lainalle. Suuressa roolissa markkinaehtoisen koron määrittelyssä on luottoluokitukset, joiden avulla vertailukelpoisia lainoja pyritään löytämään lainatietokannoista. Konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelu ja markkinaehtoisen koron määrittely eivät siis ole yksiselitteisiä prosesseja, vaan huomioitavaksi tulee luottoluokitusten lisäksi myös monia muita lainan ja sen osapuolten ominaisuuksia, jotta markkinaehtoisesta korkotasosta saadaan mahdollisimman luotettava tulos
Pääomalainasaatavan menetyksen vähennyskelpoisuus ja koron käsittely
No full textPro gradu -tutkielman aiheena on pääomalainasaatavan menetyksen vähennyskelpoisuus ja koron käsittely. Pääomalaina on välirahoitusinstrumentti, joka sisältää oman ja vieraan pääoman ehtoisen sijoituksen ominaispiirteitä. Osakeyhtiölain 12 luvussa on säädetty pääomalainan edellytyksistä. OYL 12 luvun 1 §:n mukaan pääomalainan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Takasijaisuuden säännöksestä johtuen pääomalainan arvonmenetystilanteessa tulee usein vastaan kysymys menetyksen vähennyskelpoisuudesta. Tutkimuksessa selvitetään, missä tilanteissa pääomalainasaatavan menetys on mahdollista katsoa verotuksessa vähennyskelpoiseksi.
Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa on lainopillinen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää voimassaolevan lainsäädännön vaikutusta ja sen soveltumista pääomalainan verotukseen. Pääomalainan erityissäännösten puuttumisen vuoksi oikeuskäytännön merkitys on tutkimuksessa suuri.
Tutkimus on jaettu kolmeen osaan. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa määritellään pääomalainan käsite. Verotuksessa ja kirjanpidossa ei ole määritelty pääomalainaa, minkä takia osakeyhtiölain 12 luku on käsitteen määrittelyn kannalta merkittävä. Myös koron käsite määritellään aiheen kokonaisuuden ymmärtämiseksi. Tutkimuksen toisessa osassa tutkitaan pääomalainan ja pääomalainalle suoritettavan koron kirjanpidollista käsittelyä. Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja soveltavilla yhtiöillä on ollut mahdollisuus merkitä pääomalaina oman pääoman erilliseksi eräksi. Myös kirjanpitolain uudistuksen voimaantulon 1.1.2016 jälkeen on sama mahdollisuus ollut kirjanpitolakia soveltavilla yhtiöillä. Tutkimuksen kolmannessa osassa tarkastellaan pääomalainan verotuksellista luonnetta ja pääomalainalle suoritettavan koron verotuksellista käsittelyä. Pääomalainasaatavan menetysten verotuksellista käsittelyä tutkitaan tilanteissa, joissa pääomalainan antaja on luonnollinen henkilö tai osakeyhtiö.
Tutkimuksessa havaitaan, että luonnollisen henkilön antama pääomalainan menetys on harvoin vähennyskelpoinen TVL 54 §:n mukaisena pääomatulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvana menona. Poikkeuksen tähän voi kuitenkin muodostaa erittäin laajamittainen tulonhankkimistoiminta. Osakkeenomistajana olevan luonnollisen henkilön antama pääomalaina voi tulla vähennettäväksi saajayhtiön konkurssitilanteessa osakkeiden hankintamenon yhteydessä lisäsijoituksena. KHO 2016:49 päätöksen perusteella pääomalainan antamisen taustalla ei tarvitse olla yhtiön toiminnan pelastaminen, toisin kuten päätöstä edeltäneessä oikeuskäytännössä. 1.1.2020 voimaantulleen tulolähdejaon muutoksen myötä osakeyhtiöiden antamien pääomalainojen menetyksen vähennyskelpoisuus on entistä laajempi, koska aikaisemmin muun toiminnan tulolähteeseen kuuluneiden pääomalainojen verotus noudattaa menetyksen käsittelyssä myös EVL:n säännöksiä, jotka ovat huomattavasti TVL säännöksiä laajemmat.
Pääomalainan saajan vieraassa pääomassa esitetyn pääomalainan kertynyt korko kirjataan osakeyhtiölain edellytysten täyttyessä kirjanpidossa rahoituskuluna tuloslaskelmaan. Sen sijaan omaan pääomaan kirjatun pääomalainan kertynyt korko kirjataan voittovarojen vähennykseksi. Verotuksen vähennyskelpoisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko korko kirjattu tuloslaskelmaan vai oman pääoman vähennykseksi
In situ monitoring of mercury species from lagoon sediments using dark and light benthic chambers
No full textBenthic flux measurements of Hg species in a northern Adriatic lagoon environment (Marano and Grado Lagoon, Italy).
No full textAs part of the “MIRACLE” project, the biogeochemical cycling of mercury (Hg) at the sediment-water interface was studied in the field in the Marano and Grado Lagoon (Northern Adriatic Sea). Seasonal investigations were conducted at selected experimental sites, where Manila Clams (Tapes philippinarum) were previously seeded. Measurements were performed seasonally during three campaigns, using two benthic chambers, one transparent and one dark, to evaluate the effect of light on Hg cycling. Total dissolved Hg (THg), methylmercury (MeHg), and dissolved gaseous Hg (DGM) species were considered. Diurnal benthic fluxes were found to significantly exceed the diffusive fluxes at all stations. The assessment of the annual recycling of Hg species from sediments to the water column showed that up to 99% of MeHg is recycled annually to the water column, while Hg recycling ranges from 30 to 60%. MeHg poses the higher risk for potential bioaccumulation in clams, but it is partially mitigated by Hg reduction, which seems to be an important process leading to evasion losses of Hg from these environments. Estimated benthic fluxes suggest that Hg recycling at the sedimentewater interface is more active in the Grado sector. Hence, based on the estimated release of MeHg from sediments, it is suggested that the
western sector seems to be more suitable for clam farming and the extension of rearing activities
The effects of resuspension on the fate of Hg in contaminated sediments (Marano and Grado Lagoon, Italy): Short-term simulation experiments
No full textSediments of the Marano and Grado Lagoon (Adriatic Sea, Italy) represent one of the world’s most major repositories of mercury (Hg). Its presence is a direct consequence of the historical mining activity in nearby Idrjia (Slovenia), as well as significant discharges from a chlor-alkali plant into the AussaeCorno river system, which connects to the lagoon. Previous studies have shown that sediment acts as secondary source of Hg species to the overlying water column in natural conditions. However, evidence for the effects of resuspension on the dynamics of Hg species is still lacking. The work reported in this paper formed part of the multidisciplinary “MIRACLE” project, aimed at identifying areas at low risk of Hg bioaccumulation in commercial Manila Clams, an important part of the local economy in this region. The effect of resuspension on the cycling of inorganic mercury (IHg), reactive mercury (RHg) and methylmercury (MeHg) between the sediment and water columnwas investigated in a mesocosm study. Two experiments were conducted in October 2009 and September 2010 based on material collected from sites heavily impacted by Hg and periodically subjected to dredging activities. Designed to mimic the resuspension of particles, both experiments revealed that the release of Hg species from the solid to the dissolved phase became negligible
quickly after the event.MeHg values did not change according to total mercury (THg), suggesting that the enhancement of methylation processes may occur. The findings reported in this paper may be useful for the local management of dredging and fishing activities, although mass balance calculations showed that the total flux of Hg species are trivial compared to lagoon-wide processes
- …
