390 research outputs found
Suosituksista apua laadun arviointiin ja varmistamiseen
No full textAnne Kärki (Satakunnan ammattikorkeakoulu), Terhi Kaipainen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu), Ilmari Jauhiainen (Tieteellisten seurain valtuuskunta) ja Miki Kallio (Oulun yliopisto): Suosituksista apua laadun arviointiin ja varmistamiseen
Esitys Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopäiviltä 202
Ding–Iohara–Miki symmetry of network matrix models
No full textAbstractWard identities in the most general “network matrix model” from [1] can be described in terms of the Ding–Iohara–Miki algebras (DIM). This confirms an expectation that such algebras and their various limits/reductions are the relevant substitutes/deformations of the Virasoro/W-algebra for (q,t) and (q1,q2,q3) deformed network matrix models. Exhaustive for these purposes should be the Pagoda triple-affine elliptic DIM, which corresponds to networks associated with 6d gauge theories with adjoint matter (double elliptic systems). We provide some details on elliptic qq-characters
Taxonomic revision of Pinus fujiii (Yasui) Miki (Pinaceae) and its implications for the phytogeography of the section Trifoliae in east Asia
No full textPinus trifolia Miki 1939 (Pinaceae) was originally proposed based on seed cones from the upper Miocene of Aichi and Gifu Prefectures, central Japan. However, before the publication of P. trifolia, a different name (Pinus fujiii (Yasui) Miki) was given to a female cone with the same morphology. On the other hand, P. fujiii auct. non (Yasui) Miki has been used for seed cones with different morphologies from Yasui's holotype, i.e., apophyses arranged in 5:8 parastichies and a perexcentromucronate slightly-pointed umbo. As a result of re-examination on the Miki and Yasui specimens, we concluded that P. trifolia was a synonym for P. fujiii and proposed here Pinus mikii sp. nov. for cones assigned to P. fujiii auct. non (Yasui) Miki. We also emended the diagnosis of P. fujiii based on these specimens. Pinus fujiii is characterized by a large female cone in which the apophyses with a centromucronate prickle-like umbo are arranged in 8:13 parastichies, and deciduous seed wings. These characters suggest that P. fujiii belongs to the section Trifoliae of the subgenus Pinus, which is now restricted to North and Central America and the Caribbean islands. Fossil data suggest that the P. fujiii lineage firstly appeared in Japan around the Eocene/Oligocene boundary. We speculate that the P. fujiii lineage might have moved southward to Japan from a refugium located elsewhere in high-latitude areas in response to the late Eocene cooling event, as occurred with other Trifoliae species in North America. © 2015 Yamada et al. This is an open-access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited
Does students' concept of health change at different stages of medical education : A six-year follow-up study
No full textAbstractThis longitudinal study analyses the differences between the students’ concept of health at different stages of basic medical education. The collected data were processed through phenomenographic analysis and qualitative concept map analysis. The purpose of this study was to determine whether medical students adopt the biopsychosocial model of health, and if so, whether that complete model strengthens during their education or students’ concept of health changes towards the narrower biomedical model.The research material consists of 720 concept maps drawn by the 274 students who began their education in the fall 2006 at the medical faculties of the Universities of Turku and Oulu. An initial evaluation of medical students’ concepts and thinking was performed in the beginning of their first academic year; thereafter, the change of the concepts was followed annually in the spring of the first, third and fifth academic year and finally in the winter of the sixth academic year. This study is part of the longitudinal Learning Medical Expertise (LeMEx) study.The obtained findings show that the students’ concept of health became slightly more extensive during the first year of studies. After the first year of clinical studies, the students’ concept of health was more biased. Students’ concept of health was the most biased after the fifth year of studies. The last summer’s health centre work and the studies of the last spring had a positive influence and students’ concept became significantly more biopsychosocial.University of Turku students’ concept of health was more extensive than that of the University of Oulu students’ until the end of the fifth academic year, but the situation was reversed at the end of the education. The significant change towards a more extensive concept in Oulu appears to arise from the changes to the structure and content of some final-year courses.This study revealed some problematic points of basic medical education. The results can be utilized in development of medical education.TiivistelmäTutkin tässä pitkittäistutkimuksessa sitä, miten lääketieteen opiskelijoiden käsitys terveydestä muuttuu lääketieteellisen peruskoulutuksen aikana. Analyyseissa olen käyttänyt fenomenografista lähestymistapaa sekä laadullista käsitekartta-analyysia. Tutkimalla opiskelijoiden käsityksiä ja niiden muutoksia olen halunnut selvittää, omaksuvatko opiskelijat lääketieteellisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena olevan biopsykososiaalisen mallin terveydestä ja vahvistuuko tuo kokonaisvaltainen käsitys opintojen edetessä, vai muuttuuko opiskelijoiden käsitys mahdollisesti kohti yksipuolisempaa biolääketieteellistä näkemystä.Tutkimuksen aineiston muodostivat Turun ja Oulun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa vuoden 2006 syksyllä opintonsa aloittaneiden 274:n lääkäriopiskelijan laatimat 720 käsitekarttaa. Ensimmäinen opiskelijoiden ajattelua ja käsityksiä kartoittava kysely toteutettiin heti koulutuksen ensimmäisellä viikolla, jonka jälkeen opiskelijoiden käsitysten muuttumista seurattiin ensimmäisen, kolmannen ja viidennen lukuvuoden keväällä sekä koulutuksen loppuvaiheessa kuudennen lukuvuoden talvella. Tutkimus on osa Learning Medical Expertise (LeMEx) pitkittäistutkimusta.Tutkimustulokset osoittavat, että koulutuksen ensimmäinen vuosi muutti opiskelijoiden käsitystä terveydestä hieman laaja-alaisemmaksi. Ensimmäinen kliininen opiskeluvuosi puolestaan muutti opiskelijoiden käsitystä yksipuolisempaan suuntaan. Opiskelijoiden käsitys terveydestä oli yksipuolisimmillaan koulutuksen viidennen lukuvuoden jälkeen. Koulutuksen lopussa tapahtui käänne ja viimeisen kesän terveyskeskustyöskentely sekä koulutuksen viimeinen syksy muuttivat opiskelijoiden käsityksen laaja-alaisempaan suuntaan.Turun yliopiston opiskelijoilla oli oululaisia laaja-alaisempi käsitys terveydestä viidennen lukuvuoden kevääseen asti. Koulutuksen lopussa tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Oulussa tapahtuneen selkeän käsitysten laaja-alaistumisen taustalla näyttävät olleen onnistuneet ratkaisut opetussuunnitelmatyössä.Tutkimuksen avulla on löydetty lääketieteellisen peruskoulutuksen sisällön ongelmakohtia. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä lääketieteellistä koulutusta.Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kastellin tutkimuskeskuksen auditoriossa (Aapistie 1) 23. toukokuuta 2014 kello 12Abstract
This longitudinal study analyses the differences between the students’ concept of health at different stages of basic medical education. The collected data were processed through phenomenographic analysis and qualitative concept map analysis. The purpose of this study was to determine whether medical students adopt the biopsychosocial model of health, and if so, whether that complete model strengthens during their education or students’ concept of health changes towards the narrower biomedical model.
The research material consists of 720 concept maps drawn by the 274 students who began their education in the fall 2006 at the medical faculties of the Universities of Turku and Oulu. An initial evaluation of medical students’ concepts and thinking was performed in the beginning of their first academic year; thereafter, the change of the concepts was followed annually in the spring of the first, third and fifth academic year and finally in the winter of the sixth academic year. This study is part of the longitudinal Learning Medical Expertise (LeMEx) study.
The obtained findings show that the students’ concept of health became slightly more extensive during the first year of studies. After the first year of clinical studies, the students’ concept of health was more biased. Students’ concept of health was the most biased after the fifth year of studies. The last summer’s health centre work and the studies of the last spring had a positive influence and students’ concept became significantly more biopsychosocial.
University of Turku students’ concept of health was more extensive than that of the University of Oulu students’ until the end of the fifth academic year, but the situation was reversed at the end of the education. The significant change towards a more extensive concept in Oulu appears to arise from the changes to the structure and content of some final-year courses.
This study revealed some problematic points of basic medical education. The results can be utilized in development of medical education.Tiivistelmä
Tutkin tässä pitkittäistutkimuksessa sitä, miten lääketieteen opiskelijoiden käsitys terveydestä muuttuu lääketieteellisen peruskoulutuksen aikana. Analyyseissa olen käyttänyt fenomenografista lähestymistapaa sekä laadullista käsitekartta-analyysia. Tutkimalla opiskelijoiden käsityksiä ja niiden muutoksia olen halunnut selvittää, omaksuvatko opiskelijat lääketieteellisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena olevan biopsykososiaalisen mallin terveydestä ja vahvistuuko tuo kokonaisvaltainen käsitys opintojen edetessä, vai muuttuuko opiskelijoiden käsitys mahdollisesti kohti yksipuolisempaa biolääketieteellistä näkemystä.
Tutkimuksen aineiston muodostivat Turun ja Oulun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa vuoden 2006 syksyllä opintonsa aloittaneiden 274:n lääkäriopiskelijan laatimat 720 käsitekarttaa. Ensimmäinen opiskelijoiden ajattelua ja käsityksiä kartoittava kysely toteutettiin heti koulutuksen ensimmäisellä viikolla, jonka jälkeen opiskelijoiden käsitysten muuttumista seurattiin ensimmäisen, kolmannen ja viidennen lukuvuoden keväällä sekä koulutuksen loppuvaiheessa kuudennen lukuvuoden talvella. Tutkimus on osa Learning Medical Expertise (LeMEx) pitkittäistutkimusta.
Tutkimustulokset osoittavat, että koulutuksen ensimmäinen vuosi muutti opiskelijoiden käsitystä terveydestä hieman laaja-alaisemmaksi. Ensimmäinen kliininen opiskeluvuosi puolestaan muutti opiskelijoiden käsitystä yksipuolisempaan suuntaan. Opiskelijoiden käsitys terveydestä oli yksipuolisimmillaan koulutuksen viidennen lukuvuoden jälkeen. Koulutuksen lopussa tapahtui käänne ja viimeisen kesän terveyskeskustyöskentely sekä koulutuksen viimeinen syksy muuttivat opiskelijoiden käsityksen laaja-alaisempaan suuntaan.
Turun yliopiston opiskelijoilla oli oululaisia laaja-alaisempi käsitys terveydestä viidennen lukuvuoden kevääseen asti. Koulutuksen lopussa tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Oulussa tapahtuneen selkeän käsitysten laaja-alaistumisen taustalla näyttävät olleen onnistuneet ratkaisut opetussuunnitelmatyössä.
Tutkimuksen avulla on löydetty lääketieteellisen peruskoulutuksen sisällön ongelmakohtia. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä lääketieteellistä koulutusta
Resenha de Livro: Fronteiras da Cidadania. Uma História Negra e Indígena do Brasil Pós-colonial, de Yuko Miki
No full textThe book by historian Yuko Miki represents an outstanding effort to combine two academic fields that have developed independently and rarely communicate with each other: studies on indigenous groups and studies on African-descendend peoples. Her goal is to understand the shared stories and the sometimes divergent trajectories of indigenous and African-descended populations that inhabited a region the author calls the «Atlantic frontier», during the period of the Brazilian Empire (1822-1889). The study shows that this type of academic integration can advance our understanding of nineteenth-century history. It also constitutes an exceptional example of a regional history that makes important contributions to key historiography about Brazil.El libro de la historiadora Yuko Miki constituye un destacado esfuerzo por poner a dialogar dos tradiciones académicas que se han desarrollado de forma independiente y rara vez se comunican: los estudios sobre indígenas y sobre afrodescendientes. Su objetivo es entender las historias compartidas y las trayectorias, a veces divergentes, de las poblaciones indígenas y afrodescendientes que habitaron una región que la autora identifica como «frontera atlántica» durante el período del Imperio brasileño (1822-1889). La obra no solo demuestra lo fructífera que puede ser tal integración académica para entender la historia del siglo XIX, sino que es un ejemplo excepcional de una historia regional que hace aportes indudables en algunos temas clave de la historiografía sobre Brasil.O livro da historiadora Yuko Miki é um esforço notável para colocar em diálogo duas tradições acadêmicas que se desenvolveram de forma independente e raramente são comunicadas: estudos indígenas e afrodescendentes. Seu objetivo é compreender as histórias compartilhadas e as trajetórias por vezes divergentes das populações indígenas e afrodescendentes que habitaram uma região que a autora identifica como a «fronteira atlântica» durante o período do Império brasileiro (1822-1889). A obra não apenas demonstra o quanto essa integração acadêmica pode ser fecunda para a compreensão da história do século XIX, mas é um exemplo excepcional de uma história regional que traz contribuições inquestionáveis para algumas questões-chave da historiografia brasileira
Muuttuuko lääketieteen opiskelijoiden käsitys terveydestä peruskoulutuksen aikana:kuusivuotinen seurantatutkimus
No full textAbstract
This longitudinal study analyses the differences between the students’ concept of health at different stages of basic medical education. The collected data were processed through phenomenographic analysis and qualitative concept map analysis. The purpose of this study was to determine whether medical students adopt the biopsychosocial model of health, and if so, whether that complete model strengthens during their education or students’ concept of health changes towards the narrower biomedical model.
The research material consists of 720 concept maps drawn by the 274 students who began their education in the fall 2006 at the medical faculties of the Universities of Turku and Oulu. An initial evaluation of medical students’ concepts and thinking was performed in the beginning of their first academic year; thereafter, the change of the concepts was followed annually in the spring of the first, third and fifth academic year and finally in the winter of the sixth academic year. This study is part of the longitudinal Learning Medical Expertise (LeMEx) study.
The obtained findings show that the students’ concept of health became slightly more extensive during the first year of studies. After the first year of clinical studies, the students’ concept of health was more biased. Students’ concept of health was the most biased after the fifth year of studies. The last summer’s health centre work and the studies of the last spring had a positive influence and students’ concept became significantly more biopsychosocial.
University of Turku students’ concept of health was more extensive than that of the University of Oulu students’ until the end of the fifth academic year, but the situation was reversed at the end of the education. The significant change towards a more extensive concept in Oulu appears to arise from the changes to the structure and content of some final-year courses.
This study revealed some problematic points of basic medical education. The results can be utilized in development of medical education.Tiivistelmä
Tutkin tässä pitkittäistutkimuksessa sitä, miten lääketieteen opiskelijoiden käsitys terveydestä muuttuu lääketieteellisen peruskoulutuksen aikana. Analyyseissa olen käyttänyt fenomenografista lähestymistapaa sekä laadullista käsitekartta-analyysia. Tutkimalla opiskelijoiden käsityksiä ja niiden muutoksia olen halunnut selvittää, omaksuvatko opiskelijat lääketieteellisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena olevan biopsykososiaalisen mallin terveydestä ja vahvistuuko tuo kokonaisvaltainen käsitys opintojen edetessä, vai muuttuuko opiskelijoiden käsitys mahdollisesti kohti yksipuolisempaa biolääketieteellistä näkemystä.
Tutkimuksen aineiston muodostivat Turun ja Oulun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa vuoden 2006 syksyllä opintonsa aloittaneiden 274:n lääkäriopiskelijan laatimat 720 käsitekarttaa. Ensimmäinen opiskelijoiden ajattelua ja käsityksiä kartoittava kysely toteutettiin heti koulutuksen ensimmäisellä viikolla, jonka jälkeen opiskelijoiden käsitysten muuttumista seurattiin ensimmäisen, kolmannen ja viidennen lukuvuoden keväällä sekä koulutuksen loppuvaiheessa kuudennen lukuvuoden talvella. Tutkimus on osa Learning Medical Expertise (LeMEx) pitkittäistutkimusta.
Tutkimustulokset osoittavat, että koulutuksen ensimmäinen vuosi muutti opiskelijoiden käsitystä terveydestä hieman laaja-alaisemmaksi. Ensimmäinen kliininen opiskeluvuosi puolestaan muutti opiskelijoiden käsitystä yksipuolisempaan suuntaan. Opiskelijoiden käsitys terveydestä oli yksipuolisimmillaan koulutuksen viidennen lukuvuoden jälkeen. Koulutuksen lopussa tapahtui käänne ja viimeisen kesän terveyskeskustyöskentely sekä koulutuksen viimeinen syksy muuttivat opiskelijoiden käsityksen laaja-alaisempaan suuntaan.
Turun yliopiston opiskelijoilla oli oululaisia laaja-alaisempi käsitys terveydestä viidennen lukuvuoden kevääseen asti. Koulutuksen lopussa tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Oulussa tapahtuneen selkeän käsitysten laaja-alaistumisen taustalla näyttävät olleen onnistuneet ratkaisut opetussuunnitelmatyössä.
Tutkimuksen avulla on löydetty lääketieteellisen peruskoulutuksen sisällön ongelmakohtia. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä lääketieteellistä koulutusta
The Concept of Myth in Kōsaka Masaaki and Miki Kiyoshi’s Critique
Get PDFThis paper explores the concept of myth in two books written by Kōsaka Masaaki, The Historical World (1937) and Philosophy of the Nation (1942). In both, myth appears as a central moment in the transition from primitive to modern societies. The role of myth is closely related to Kōsaka’s notion of nature, since one goal of his reflection is to show how history is supported by the “substratum” of nature. In this sense, he also distinguishes between the natural and historical aspects of nations. After analyzing the subcategories of primordial nature, environmental nature, and historical nature, the paper shows how these layers are articulated by myth. Authority, in the contractual form of potlatch, signalizes the moment of transition to the true self-determination of nations. Miki Kiyoshi was one author who pointed out the problematic aspects of Kōsaka’s theory of nation. A comparison with Miki’s thought uncovers how authority is the main characteristic of Kōsaka’s view of myth. The paper finishes by investigating where this authority comes from. Since it cannot come from nature alone, it should also come from the past character of myth itself, which is an expression of what Kōsaka terms “the eternal now”
Symmetry, Integrability and Geometry: Methods and Applications Commutative Families of the Elliptic Macdonald Operator ⋆
No full textHoshino, Shiraishi, and Yanagida constructed two families of commuting operators which contain the Macdonald operator (commutative families of the Macdonald operator). They used the Ding–Iohara–Miki algebra and the trigonometric Feigin–Odesskii algebra. In the previous paper [arXiv:1301.4912], the present author constructed the elliptic Ding–Iohara– Miki algebra and the free field realization of the elliptic Macdonald operator. In this paper, we show that by using the elliptic Ding–Iohara–Miki algebra and the elliptic Feigin–Odesskii algebra, we can construct commutative families of the elliptic Macdonald operator. In Appendix, we will show a relation between the elliptic Macdonald operator and its kernel function by the free field realization. Key words: operator elliptic Ding–Iohara–Miki algebra; free field realization; elliptic Macdonal
Reliability, Efficiency and Cost Trade-offs for Medium Voltage Distribution Network Expansion using Refurbished AC-DC Reconfigurable Links
No full textThe role of MVDC links for distribution network expansion is important. The distribution network operators (DNOs) can maximize the power transfer capacity of existing grid infrastructure during (n-1] contingencies using reconfigurable parallel ac-dc architecture. In addition this concept involves a range of efficiency, reliability and economic trade-offs. The object of this paper is to present a discussion on the emerging choices involved in adopting a parallel ac-dc reconfigurable link architecture in designing future and flexible power grids.DC systems, Energy conversion & Storag
Report of Stay at Bicetre Hospital : Studying Clinical Neurology in France(Special Issue in Hornor of the Retirement of Professor Makoto Iwata at the Department of Neurology, Tokyo Women's Medical University)
No full textThe author studied clinical neurology in the departement of Neurology of the Bicetre hospital located in the suburbs of Paris between September 2005 and September 2007. This report illustrates my experiences in there
- …
