269 research outputs found
Ristiriitatilanteet työpaikalla : toimintamallin laatiminen työpaikan ristiriitatilanteiden käsittelyyn Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hoito- ja hoivapalveluissa
No full textTyöpaikoilla esiintyy toisinaan ristiriitatilanteita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia ristiriitatilanteita esimiehet työssään kohtaavat ja minkälaisia välineitä he kokevat tarvitsevansa niiden käsittelyyn. Opinnäytetyön tilaajana toimi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimintamalli ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisy ja käsitteleminen kuuluvat jokaisen työpaikalla olevan velvollisuu-teen. Ristiriitatilanteisiin johtavat syyt ja tekijät on hyvä tunnistaa, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä ja ratkaista esimiestyön keinoin. Opinnäytetyön tietoperustassa avataan työn aiheen kannalta keskeisiä käsitteitä, joita ovat esimiestyö, johtaminen ja työpaikan ristiriitatilanteet.
Opinnäytetyö toteutettiin noudattaen konstruktiivista lähestymistapaa. Tutkimus toteutettiin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hoito- ja hoivapalveluissa. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoituivat hoito- ja hoivapalvelujen esimiehet. Menetelmänä tutkimuksessa käytettiin aivoriihi- menetelmää. Tutkimukseen osallistui 7 hoito- ja hoivapalvelujen palveluesimiestä. Aivoriihessä tuotetun aineiston analysoimme sisällönanalyysillä. Analyysi on aineistosta lähtevä. Käytimme analysoinnissa teemoittelua. Vastauksista nousi selkeästi esille kolme eri teemaa. Teemoittelimme vastaukset työhön liittyviin-, johtamiseen-, ja yksilöllisiin tekijöihin liittyviin teemoihin. Ristiriitatilanteita työpaikalla vastausten mukaan aiheuttaa eniten työhön ja johtamiseen liittyvät tekijät. Vähiten vastauksissa nousi esille yksilölliset tekijät. Tutkimustulosten pohjalta laadittiin yhteinen toimintamalli ristiriitatilanteiden käsittelyyn. Johtopäätöksenä voimme todeta, että ristiriitatilanteiden käsittely on työpaikalla kaikkien yhteinen asia. Ristiriitatilanteiden käsittelyyn tarvitaan yhteinen toimintamalli.Sometimes there are conflicting situations in the workplace. The aim of this thesis was to develope an action model for dealing with workplace conflicts in Kallio's care and nursing service units. The purpose of this thesis was to find out what kind of contradictions managers encounter and what tools they feel the need to use to deal with such issues. The client of the thesis was Kallio Joint Municipal Authority. This thesis aimed to create an operating model for resolving conflicts. Preventing and dealing with conflict situations is the responsibility of eve-ryone in the workplace. It is important to identify the causes and factors leading to conflicts so that they can be prevented and resolved through supervisory work. In the theoretical framework of the thesis base of the thesis, the key concepts of the topic of the thesis were opened, which were supervisory work, management and workplace conflicts.
The thesis was carried out following a constructive approach. The study was carried out in the nursing and care service units of Kallio. Care and nursing managers were selected as the target group for the study. The brainstorming method was used as a study method. Seven nursing and care service supervisors participated in the study. We analyzed the material pro-duced in the brainstorm session by content analysis. The analysis is data-driven. Themes were used in the analysis. Three different themes emerged clearly from the responses. We categorized the answers to work-related, leadership, and individual factor-related themes. According to the responses, workplace conflicts are most likely to be caused by work and man-agement factors. The lowest number of responses discussed individual factors. Based on the research results, we developed a common approach for dealing with conflicts. In conclusion, we can say that dealing with conflicts is a common issue in the workplace. A common ap-proach is needed to deal with conflicts
Dexmedetomidine sedation in children
No full textAbstract
Medical care often causes pain and anxiety in children. Providing procedural sedation and analgesia has increasingly been implemented in pediatric healthcare, also during minor procedures, which are easily conducted in adult patients without sedation. Yet, children are more susceptible to the adverse effects of the sedative medications used. Compared to other analgosedative agents, dexmedetomidine has beneficial properties as it has less of an effect on breathing and protective airway reflexes, although it may cause hypotension and bradycardia.
In this doctoral thesis the Finnish pediatric sedation practices outside intensive care units and operation rooms were assessed in a survey. Systematic review and meta-analysis were conducted to assess the efficacy and safety of intranasal dexmedetomidine procedural sedation in children. A retrospective cohort study of neonates and infants receiving intravenous dexmedetomidine during intensive care investigated the incidence of adverse cardiovascular outcomes.
According to the survey procedural sedation and analgesia is often provided to children by medical professionals; however, patient monitoring practices involved could be improved. Sufficient training in sedating children and managing adverse outcomes is infrequent. The meta-analysis demonstrated intranasal dexmedetomidine to be superior over midazolam in pediatric procedures. Although dexmedetomidine was equally effective with chloral hydrate it had less adverse effects. The retrospective cohort study showed that hemodynamic-adverse events occur frequently among neonates during intravenous dexmedetomidine administration in intensive care units.
Survey showed that the patient monitoring during pediatric procedural sedation practices should be improved. Structured guidelines regarding patient monitoring and provider training regarding sedation and managing of adverse events could be beneficial. Based on the meta-analysis, as dexmedetomidine was superior to midazolam and chloral hydrate has more adverse side effects, intranasal dexmedetomidine should be preferred. Our findings suggest that dexmedetomidine seems to have relatively few side effects, although hemodynamic-adverse events occur frequently among neonates during intravenous dexmedetomidine administration in intensive care units. Original papers Tervonen, M., Kallio, M., & Peltoniemi, O. (2021). National survey revealed variable practices in paediatric procedural sedation and patient monitoring. Acta Anaesthesiologica Scandinavica, 65(6), 747–754. https://doi.org/10.1111/aas.13799 https://doi.org/10.1111/aas.13799 Self-archived version Tervonen, M., Pokka, T., Kallio, M., & Peltoniemi, O. (2020). Systematic review and meta‐analysis found that intranasal dexmedetomidine was a safe and effective sedative drug during paediatric procedural sedation. Acta Paediatrica, 109(10), 2008–2016. https://doi.org/10.1111/apa.15348 https://doi.org/10.1111/apa.15348 Self-archived version Tervonen, M., Cajanus, J., Kallio, M., Huhtamäki, H., Pokka, T., & Peltoniemi, O. (2023). Adverse cardiovascular events are common during dexmedetomidine administration in neonates and infants during intensive care. Acta Paediatrica, 112(11), 2338–2345. https://doi.org/10.1111/apa.16933 https://doi.org/10.1111/apa.16933 Self-archived version Tiivistelmä
Sairauksien hoito aiheuttaa usein kipua ja pelkoa lapsille. Toimenpiteiden aikainen rauhoittavan lääkityksen käyttö on yleistynyt lasten hoidossa, myös sellaisten pienempien toimenpiteiden aikana, jotka aikuisilla onnistuvat ilman rauhoittavaa lääkitystä. Lapset ovat kuitenkin alttiimpia rauhoittavien lääkkeiden haittavaikutuksille. Verrattuna muihin kipua hoitaviin rauhoittaviin lääkkeisiin, deksmedetomidiinin edullisiin ominaisuuksiin lukeutuvat sen vähäiset vaikutukset hengitysteiden suojareflekseihin ja hengitystoimintaan. Deksmedetomidiinin tavallisimmat haittavaikutukset ovat sydämen syketiheyden ja verenpaineen lasku.
Väitöskirjassa selvitettiin toimenpiteiden aikaisen rauhoittavan lääkityksen käyttöä lapsilla Suomessa kyselytutkimuksella. Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella ja meta-analyysilla tutkittiin nenään annosteltavan deksmedetomidiinin tehoa ja turvallisuutta lasten toimenpiteiden aikaisena rauhoittavana lääkityksenä. Takautuvassa kohorttitutkimuksessa selvitimme suonensisäisesti annostellun deksmedetomidiinin aikaisten verenkierrollisten haittatapahtumien esiintyvyyttä tehohoidetuilla vastasyntyneillä ja imeväisillä.
Kyselytutkimuksen perusteella rauhoittavan lääkityksen käyttö on yleistä, mutta sedaatiokäytännöt ja potilaiden seuranta ovat hyvin vaihtelevia. Vain pieni osa lääkäreistä on saanut systemaattista koulutusta lasten sedatoimiseen ja haittatapahtumien hoitoon. Meta-analyysin perusteella nenään annosteltava deksmedetomidiini on tehokkaampi rauhoittava lääkitys kuin midatsolaami. Kloraalihydraatti oli yhtä tehokas kuin deksmedetomidiini, mutta deksmedetomidiini aiheutti vähemmän haittavaikutuksia. Retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa kävi ilmi, että matala verenpaine ja syketiheys ovat tavallisia vastasyntyneillä ja imeväisillä, jotka saavat suonensisäistä deksmedetomidiinia tehohoidon aikana.
Kyselytutkimuksen perusteella lasten sedaatiokäytäntöjä voitaisiin parantaa laatimalla suositukset sedaation toteuttamisesta ja henkilökunnan koulutuksesta. Koska meta-analyysin perusteella deksmedetomidiini oli tehokkaampi kuin midatsolaami ja turvallisempi kuin kloraalihydraatti, tulisi deksmedetomidiinin käyttöä suosia. Deksmedetomidiinilla vaikuttaa olevan vähän haittavaikutuksia, vaikkakin hemodynaamiset haittavaikutukset ovat yleisiä tehohoidon aikana vastasyntyneillä ja imeväisillä. Osajulkaisut Tervonen, M., Kallio, M., & Peltoniemi, O. (2021). National survey revealed variable practices in paediatric procedural sedation and patient monitoring. Acta Anaesthesiologica Scandinavica, 65(6), 747–754. https://doi.org/10.1111/aas.13799 https://doi.org/10.1111/aas.13799 Rinnakkaistallennettu versio Tervonen, M., Pokka, T., Kallio, M., & Peltoniemi, O. (2020). Systematic review and meta‐analysis found that intranasal dexmedetomidine was a safe and effective sedative drug during paediatric procedural sedation. Acta Paediatrica, 109(10), 2008–2016. https://doi.org/10.1111/apa.15348 https://doi.org/10.1111/apa.15348 Rinnakkaistallennettu versio Tervonen, M., Cajanus, J., Kallio, M., Huhtamäki, H., Pokka, T., & Peltoniemi, O. (2023). Adverse cardiovascular events are common during dexmedetomidine administration in neonates and infants during intensive care. Acta Paediatrica, 112(11), 2338–2345. https://doi.org/10.1111/apa.16933 https://doi.org/10.1111/apa.16933 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 12 of Oulu University Hospital (Kajaanintie 50), on 12 April 2024, at 12 noonAbstract
Medical care often causes pain and anxiety in children. Providing procedural sedation and analgesia has increasingly been implemented in pediatric healthcare, also during minor procedures, which are easily conducted in adult patients without sedation. Yet, children are more susceptible to the adverse effects of the sedative medications used. Compared to other analgosedative agents, dexmedetomidine has beneficial properties as it has less of an effect on breathing and protective airway reflexes, although it may cause hypotension and bradycardia.
In this doctoral thesis the Finnish pediatric sedation practices outside intensive care units and operation rooms were assessed in a survey. Systematic review and meta-analysis were conducted to assess the efficacy and safety of intranasal dexmedetomidine procedural sedation in children. A retrospective cohort study of neonates and infants receiving intravenous dexmedetomidine during intensive care investigated the incidence of adverse cardiovascular outcomes.
According to the survey procedural sedation and analgesia is often provided to children by medical professionals; however, patient monitoring practices involved could be improved. Sufficient training in sedating children and managing adverse outcomes is infrequent. The meta-analysis demonstrated intranasal dexmedetomidine to be superior over midazolam in pediatric procedures. Although dexmedetomidine was equally effective with chloral hydrate it had less adverse effects. The retrospective cohort study showed that hemodynamic-adverse events occur frequently among neonates during intravenous dexmedetomidine administration in intensive care units.
Survey showed that the patient monitoring during pediatric procedural sedation practices should be improved. Structured guidelines regarding patient monitoring and provider training regarding sedation and managing of adverse events could be beneficial. Based on the meta-analysis, as dexmedetomidine was superior to midazolam and chloral hydrate has more adverse side effects, intranasal dexmedetomidine should be preferred. Our findings suggest that dexmedetomidine seems to have relatively few side effects, although hemodynamic-adverse events occur frequently among neonates during intravenous dexmedetomidine administration in intensive care units.Tiivistelmä
Sairauksien hoito aiheuttaa usein kipua ja pelkoa lapsille. Toimenpiteiden aikainen rauhoittavan lääkityksen käyttö on yleistynyt lasten hoidossa, myös sellaisten pienempien toimenpiteiden aikana, jotka aikuisilla onnistuvat ilman rauhoittavaa lääkitystä. Lapset ovat kuitenkin alttiimpia rauhoittavien lääkkeiden haittavaikutuksille. Verrattuna muihin kipua hoitaviin rauhoittaviin lääkkeisiin, deksmedetomidiinin edullisiin ominaisuuksiin lukeutuvat sen vähäiset vaikutukset hengitysteiden suojareflekseihin ja hengitystoimintaan. Deksmedetomidiinin tavallisimmat haittavaikutukset ovat sydämen syketiheyden ja verenpaineen lasku.
Väitöskirjassa selvitettiin toimenpiteiden aikaisen rauhoittavan lääkityksen käyttöä lapsilla Suomessa kyselytutkimuksella. Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella ja meta-analyysilla tutkittiin nenään annosteltavan deksmedetomidiinin tehoa ja turvallisuutta lasten toimenpiteiden aikaisena rauhoittavana lääkityksenä. Takautuvassa kohorttitutkimuksessa selvitimme suonensisäisesti annostellun deksmedetomidiinin aikaisten verenkierrollisten haittatapahtumien esiintyvyyttä tehohoidetuilla vastasyntyneillä ja imeväisillä.
Kyselytutkimuksen perusteella rauhoittavan lääkityksen käyttö on yleistä, mutta sedaatiokäytännöt ja potilaiden seuranta ovat hyvin vaihtelevia. Vain pieni osa lääkäreistä on saanut systemaattista koulutusta lasten sedatoimiseen ja haittatapahtumien hoitoon. Meta-analyysin perusteella nenään annosteltava deksmedetomidiini on tehokkaampi rauhoittava lääkitys kuin midatsolaami. Kloraalihydraatti oli yhtä tehokas kuin deksmedetomidiini, mutta deksmedetomidiini aiheutti vähemmän haittavaikutuksia. Retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa kävi ilmi, että matala verenpaine ja syketiheys ovat tavallisia vastasyntyneillä ja imeväisillä, jotka saavat suonensisäistä deksmedetomidiinia tehohoidon aikana.
Kyselytutkimuksen perusteella lasten sedaatiokäytäntöjä voitaisiin parantaa laatimalla suositukset sedaation toteuttamisesta ja henkilökunnan koulutuksesta. Koska meta-analyysin perusteella deksmedetomidiini oli tehokkaampi kuin midatsolaami ja turvallisempi kuin kloraalihydraatti, tulisi deksmedetomidiinin käyttöä suosia. Deksmedetomidiinilla vaikuttaa olevan vähän haittavaikutuksia, vaikkakin hemodynaamiset haittavaikutukset ovat yleisiä tehohoidon aikana vastasyntyneillä ja imeväisillä
Balancing Sustainable Mobility and Safety: E-scooter Usage in Kallio
No full textThe aim of this thesis is to analyse the current shared electric scooter situation of Kallio city district in Helsinki. Shared e-scooters first arrived in Helsinki during 2016 and have since found their role in sustainable urban transport. They could have an important role in increasing the share of sustainable transport options. However, due to various issues, restrictions have had to be imposed to them by the city of Helsinki. Current restrictions are from 2023 and affect e.g., speed limits, parking and hours of operation. The goal of this thesis is to assess the need for further shared e-scooter restrictions. For example, Kallio does not have parking restriction areas everywhere like the nearby city centre. Helsinki’s considerations to expand the parking restriction area in 2025 inspired the theme of this thesis.
Methods used consist of a literature review, field study and data analysis. The literature review focuses on e.g., shared e-scooters’ role in urban mobility, restrictions in Helsinki and elsewhere and e-scooter’s risks to users. The field study focuses on finding incorrectly parked shared e-scooters and categorising them by amount, location and dangerousness. The field study concludes that incorrectly parked shared e-scooters were found nearly everywhere in the research area and especially in busy transit areas. While incorrectly parked shared e-scooters were found to be rarely parked in a dangerous manner to other road users, they were still the single most inconveniencing thing found on sidewalks. In addition, shared e-scooter parking spaces were found to not work as intended, because shared e-scooters were often parked outside them. Further restrictions on e-scooters could prove beneficial in reducing inconvenience to other road users and a different approach to parking should be considered. One possible solution could be the implementation of physical docking stations. The main conclusion is that while shared e-scooters seem to replace modes of transport which are already sustainable as well as safer than e-scooters, they have been adopted into usage by the public at least as a convenient and sustainable solution to first and last mile problems. Thus, finding the right balance between embracing the benefits of shared e-scooters while mitigating their drawbacks is important.Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on analysoida Helsingissä sijaitsevan Kallion kaupunginosan sähköpotkulautatilannetta. Vuokrasähköpotkulaudat saapuivat vuonna 2016 Helsinkiin ja ovat löytäneet paikkansa osana kestävän liikkumisen vaihtoehtojen tarjontaa. Niiden rooli kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuden kasvattamisessa voi olla keskeinen. Toisaalta vuokrasähköpotkulautojen erilaiset haitat ovat vaatineet Helsingin kaupunkia asettamaan niille erilaisia rajoituksia. Nykyiset rajoitukset on säädetty vuonna 2023 ja koskevat esimerkiksi nopeutta, pysäköintiä ja käyttöaikoja.
Työn menetelmät koostuvat kirjallisuuskatsauksesta, kenttäkokeesta ja kerätyn aineiston analysoimisesta. Kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan muun muassa vuokrasähköpotkulautojen roolia liikkumisessa, niiden rajoituksia Helsingissä ja muualla Euroopassa, sekä käytön riskialttiutta. Kenttäkokeen tarkoituksena on tarkastella väärin pysäköityjen vuokrasähköpotkulautojen määrää, sijaintia ja vaarallisuutta tutkimusalueen sisällä.
Kenttäkokeen keskeisin löydös on, että väärin pysäköityjä vuokrasähköpotkulautoja löytyi miltei kaikkialta tutkimusalueen sisältä sekä erityisesti läheltä mahdollisia kohdepisteitä (esimerkiksi baarit, kaupat tai puistot) ja vilkkaiden julkisen liikenteen pysäkkien läheisyydestä. Havainnoissa korostuivat erityisesti vilkkaasti liikennöidyt alueet.
Työssä todetaan, että vaikka väärin pysäköidyt vuokrasähköpotkulaudat ovat harvoin pysäköitynä vaarallisesti muiden liikkujien näkökulmasta, ovat ne silti eniten haittaa aiheuttava tekijä jalkakäytävillä muille tienkäyttäjille. Lisäksi vuokrasähköpotkulaudoille tarkoitetut pysäköintiruudut eivät toimi tarkoitetulla tavalla, sillä laudat ovat usein pysäköitynä niiden ulkopuolelle. Lisärajoituksien asettaminen vuokrasähköpotkulaudoille voisi auttaa vähentämään muiden liikkujien kokemaa haittaa. Erilaisen lähestymistavan soveltamista pysäköintiin tulisi harkita, ja yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla fyysisten pysäköintitelakoiden hyödyntäminen. Työn tärkein johtopäätös on, että vaikka vuokrasähköpotkulaudat vaikuttavat korvaavan liikkumismuotoja, jotka ovat jo kestäviä, ne tarjoavat kätevän ja kestävän ratkaisun ensimmäisen ja viimeisen kilometrin liikkumiseen. Siksi vuokrasähköpotkulautojen etujen hyödyntämisen ja haittojen lieventämisen välinen tasapainottelu on tärkeää
Enhancing the Attendee Co-creation : a Case Study of Hackathon Concept Revamp
No full textTutkimus tarkastelee yhteiskehittämiseen pohjautuvia tilaisuuksia, ja sitä kuinka osallistujakokemusta parantamalla voidaan edesauttaa avointen innovaatioiden syntymistä. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kohdeyrityksen hackathon-tapahtumakonseptin eri osasia, sekä konseptin mahdollisia sudenkuppia.
Kohdeyrityksen nykyisen hackathon-konseptin arvioimisessa sekä uuden, parannellun konseptin luomisessa on hyödynnetty Hackathon-kanvaasia (Duchateau, M, 2016). Tutkimusta tukeva teoreettinen viitekehys pohjautuu innovaatioihin ja yhteiskehittämiseen, erityisesti tapahtuman osallistujien asiakaskokemuksen näkökulmasta tarkasteltuna.
Tutkimus pyrkii ymmärtämään syvällisesti yksittäistä tapausta tapaustutkimuksen menetelmiin nojautuen, ja kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Toimintatutkimusta on sovellettu tässä työssä kehittämistutkimuksen muodossa niin nykytila-analyysissa, kuin nykyisen hackathon-tapahtumakonseptin puutteiden arvioinnissa, ja edelleen parannellun tapahtumakonseptin luomisessa. Lisäksi palvelumuotoilun menetelmiä hyödynnettiin persoonien sekä asiakaspolkujen luomisessa hackathon-tapahtumien eri osallistujaryhmille.
Tutkimustieto pohjautuu suurimmaksi osaksi puolistrukturoituihin haastatteluihin kohdeyrityksessä hackathonia järjestävien henkilöiden kanssa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin sekä analysoitiin huolellisesti. Lisäksi yhtenä aineistonhankinnan menetelmänä tutkimuksen tekijä osallistui kohdeyrityksen järjestämään hackathon-tapahtumaan, jotta pystytiin muodostamaan mahdollisimman laaja ymmärrys tapahtumien nykytilasta.
Tutkimustiedon analyysi johdatti seuraaviin aihekokonaisuuksiin: kohdeyrityksen sisäisen osaamisen hyödyntäminen yhteiskehittämisessä; tarve tarkemmin fasilitoidulle kehittämisprossille; ja henkilökohtaisemman osallistujakokemuksen luominen ennen ja jälkeen hackathon-tapahtumaa, sekä sen aikana. Tutkimustulosten perusteella rakentui lopullinen suositus uudistetusta hackathon-tapahtumakonseptista, sekä kehitysideoita siitä, kuinka kohdeyritys voisi tehdä jatkossa hedelmällisempää yhteistyötä hackathon-tapahtumien osallistujien kanssa. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta tapahtumakonseptia voidaan kehittää eteenpäin, ja luoda edellytyksiä yhteiskehittämiselle myös virtuaalisesti tapahtuvissa hackathoneissa.The research problem of this study concerns the co-creational events, and how improving the attendee experience could enhance the creation of open innovation. To address this issue, the purpose of this study is to explore the different elements, as well as the possible pitfalls of current the hackathon concept of the case company’s hackathon events.
In evaluation and in concept creation phases the Hackathon Canvas (Duchateau, M. 2016) is used as a tool for creating a robust hackathon event concept. The theoretical framework supporting the study is based on the literature reviews on open innovation and co-creation, especially from the attendee experience point of view. Service design principles and tools are also applied in this study. In the course of the study, provisional personas were recognized and customer journeys were done for selected event attendees.
The goal of the case study is to both guide the qualitative research principles and provide detailed examination of a single case. Additionally, action research method is applied by first analyzing the current state of the case company’s hackathon events; following the evaluation of the current limitations and furthermore in creating an improved and comprehensive concept for hackathons.
The research data is largely based on semi-structured interviews with the organizers of the hackathon events in the case company. All the interviews were recorded, transcribed and analyzed carefully. Additionally, the author participated in one of the case company’s hackathons in order to form wider understanding by observing the course of the hackathon events.
Analysis of the data lead to the following themes: involving the case company’s internal expertise into collaboration; the need for more carefully facilitated design processes, and more personalized attendee experience creation before, during and after the hackathon events. Based on the findings of this study, the initial proposal of the revamped hackathon concept, as well as the development ideas to enhance fruitful cooperation with the attendees of the hackathon events were delivered to the case company. Nevertheless, further research is needed in order to evolve the hackathon concept further – and to explore the new possibilities of collaboration when organizing the online hackathon events
Linkkimätä + sisältönyrjähdys = viitemätä
No full textoai:osuva.uwasa.fi:10024/176Suurin osa netin käyttäjistä on linkkiä seuratessaan saanutkin toivomansa sisällön sijaan virheilmoituksen, useimmiten 404 - sivua ei löydy. Tieteen todistettavuus ja toistettavuus kärsii, jos lähteenä käytettyjä lähteitä ei löydy
Contributions to accounting, auditing and internal control : essays in honour of professor Teija Laitinen
No full textHuomautus kielistä: Tekstiä suomeksi ja englanniksiKirjoittajat: Bürkland Sirle, Gullkvist Benita,
Kallio Minna, Back Barbro, Kihn Lili, Näsi Salme,
Koskela Merja, Pilke Nina, Laaksonen Pirjo,
Jyrinki Henna, Morton Anja, Myllymäki Emma-Riikka,
Jokipii Annukka, Niskanen Mervi, Virtanen Ailafi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed|ei tietoa saavutettavuudest
Generation of anatomically inspired human airway tree using electrical impedance tomography:a method to estimate regional lung filling characteristics
No full textAbstract
The purpose of lung recruitment is to improve and optimize the air exchange flow in the lungs by adjusting the respiratory settings during mechanical ventilation. Electrical impedance tomography (EIT) is a monitoring tool that permits measurement of regional pulmonary filling characteristics or filling index (FI) during ventilation. The conventional EIT system has limitations which compromise the accuracy of the FI. This paper proposes a novel and automated methodology for accurate FI estimation based on EIT images of recruitable regional collapse and hyperdistension during incremental positive end-expiratory pressure. It identifies details of the airway tree (AT) to generate a correction factor to the FIs providing an accurate measurement. Multi-scale image enhancement followed by identification of the AT skeleton with a robust and self-exploratory tracing algorithm is used to automatically estimate the FI. AT tracing was validated using phantom data on a ground-truth lung. Based on generated phantom EIT images, including an established reference, the proposed method results in more accurate FI estimation of 65% in all quadrants compared with the current state-of-the-art. Measured regional filling characteristics were also examined by comparing regional and global impedance variations in clinically recorded data from ten different subjects. Clinical tests on filling characteristics based on extraction of the AT from the resolution enhanced EIT images indicated a more accurate result compared with the standard EIT images
- …
