85 research outputs found
Tauottamisen ja taukoliikunnan lisääminen Rovaniemen Nordeassa
No full textTiivistelmä
Tekijä: Päivinen Piia
Työn nimi: Tauottamisen ja taukoliikunnan lisääminen Rovaniemen Nordeassa
Tutkintonimike: Tradenomi (YAMK), Tietojenkäsittelyn ja liiketoimintaosaamisen koulutus
Asiasanat: työhyvinvointi, työkyky, työtyytyväisyys, työn imu, työstä palautuminen, jaksaminen, työn tauotus, istuminen, stressi, taukoliikunta, työpaikkaliikunta
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja kehittää työntekijöiden työstä palautumista, tauottamista ja taukoliikunnan määrää Rovaniemen Nordeassa.
Opinnäytetyön tutkimusstrategiana on konstruktiivinen tutkimus. Aineistonhankintamenetelmänä käytetään kyselytutkimusta ja haastatteluja.
Kyselytutkimuksen tulosten mukaan Rovaniemen Nordean työntekijät istuvan liian paljon eivätkä tauota työtä riittävästi. Työnantajan tarjoamaa taukoliikuntaohjelmaa ei käytä säännöllisesti kukaan vastaajista ja satunnaisestikin vain vajaa viidennes vastaajista. Vastaajista kukaan ei käytä taukoliikuntaohjelmaa viikoittain tai tiuhemmin. Terveydelle haitallisen kahdeksan tunnin päivittäisen istumisajan ylittää 65% vastaajista. Tutkimuksessa havaittiin pidettyjen taukojen määrällä olevan yhteyttä palautumisen kokemiseen, univaikeuksien kokemisen määrään, unen pituuteen ja liikunnan määrään. Tulosten perusteella pankkityöntekijöiden istumisen tauottamista istumisen tauottamista on lisättävä ja sitä kautta saatava nostettua työhyvinvointia. Haastateltavat toivoivat työnantajan mahdollistavan erityisesti liikunnan lisäämistä työajalla ja tietoa taukojen pitämisen tärkeydestä.
Opinnäytetyön tuotoksena on palautumisen ja tauottamisen toimintamalli. Se sisältää suositeltavat toimenpiteet toimeksiantaja-organisaatiolle sekä työntekijöiden ohjeistamiseksi huoneentaulunAbstract
Author: Päivinen Piia
Title of the Publication: Increasing Breaks and Pause Exercise in Nordea Rovaniemi
Degree Title: Master of Business Administration
Keywords: Well-being at work, working capacity, work content, work engagement, work recovery, break at work, sitting, stress, pause exercise program, workplace exercise
The aim of this thesis was to investigate and develop work recovery, pausing and workplace exercises of the employees in Nordea Bank Rovaniemi branch.
The research strategy of this thesis is a constructive study. The data collection methods used in this study are online survey and interviews. The aim of the online survey was to investigate the usage of pausing methods and pause exercise programme. The goal of the interviews was to find out reasons for why employees do not keep enough breaks. All interviewees were asked good experiences and ideas to increase exercise, breaks and better recovery.
According to the results of the survey, the employees in Nordea Rovaniemi branch sit too long daily. The employees do not have regular pauses and do not use the exercise program offered and only 23% use that program sometimes. No one of the survey respondents uses the program weekly or more. 65% the employees in Nordea Rovaniemi have the daily sitting time of more than eight hours, which is harmful for their health. The results of the survey also reveal that there is relation between the amount of breaks and experience of recover, sleeplessness, sleep duration and physical activity.
The output of this thesis is a model for reducing long-term sitting and increasing break exercises
Educating Cybersecurity Experts : Analysis of Cybersecurity Education in Finnish Universities
No full textCybersecurity is no longer just a technical discipline but a strategic concept. Nowadays, cybersecurity has become an essential part of national security strategies. The European Union and European countries have established cybersecurity strategies to strengthen European and national resilience against cyber threats and ensure that citizens and businesses can take full advantage of reliable services and digital tools. A wide range of actors in society, from both government and non-government sectors, are already involved in cybersecurity work. However, there is a constant need to increase the workforce of cybersecurity specialists to manage cybersecurity risks. Finland's cybersecurity strategy emphasizes the importance of developing cybersecurity education to address the cybersecurity risks the country faces. For the nation to achieve cyber self-sufficiency, the pool of cybersecurity specialists should include experts in every knowledge area relevant to various aspects of cybersecurity. Universities have a role in training cybersecurity specialists through their education programs. Consequently, universities should offer comprehensive education encompassing all cybersecurity knowledge areas. This paper aims to overview the state of cybersecurity education in Finland's universities by focusing on cybersecurity education content. By analysing the content of the universities' cybersecurity education, the aim was to understand how current education in Finland meets the cybersecurity knowledge areas of the European Cybersecurity Taxonomy. In spring 2023, data on cybersecurity degree programs and courses were collected through surveys from nine Finnish universities providing cybersecurity education. As a result, we gained an understanding of the capability of Finnish university-level cybersecurity education to offer specialists in different domain areas of cybersecurity.peerReviewe
Perhematkailijoiden aktiivinen Kajaani -blogi
No full textTämän toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli kirjoittaa blogi, jossa käsitellään Kajaanin eri aktiviteettikohteita. Aktiviteettikohteet oli tarkoitus esitellä niin, että matkailijoiden on helppo löytää aktiivista puuhaa Kajaanissa viettämälleen ajalle. Opinnäytetyön tavoitteena oli siis lisätä perhematkailijoiden tietoisuutta Kajaanissa sijaitsevista aktiviteettikohteista.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee toiminnallista opinnäytetyötä ja sen antamia viitekehyksiä toiminnallisen opinnäytetyön kokoamiseen. Tämän lisäksi käsitellään elämysmatkailua ja perehdytään elämyskolmion eri elementteihin ja itse elämyskokemuksen syntymiseen. Työssä perehdytään myös erityisesti lasten liikunnallisiin tarpeisiin ja käydään läpi lapsen liikuntakasvatuksen tavoitteita, liikuntaleikkien merkitystä sekä perheliikunnan tärkeyttä lapsen motorisen kehityksen kannalta. Teoriaosuuden loppu käsittelee blogeja, blogien käsitteistöä, historiaa ja itse kirjoittamista.
Työn toiminnallisena osuutena toimi blogi, jota ylläpidettiin tammi-toukokuun ajan vuonna 2016. Blogiin postauksia tuli yhteensä viisi kappaletta, ja ne käsittelivät pääosin Kajaanin ja Vuokatin aktiviteettikohteita.The purpose of the thesis was to write a blog where different activities in Kajaani were dealt with. The aim was to increase family tourists’ knowledge of the activities located in Kajaani and to in-troduce them in such a way that it would be easy for the tourists to find pastime activities when staying in Kajaani.
The theory part deals with a functional thesis and the frameworks it provides for composing a functional thesis. In addition, it discusses adventure tourism and familiarizes with the different elements of the experience triangle and the birth of experiential knowledge itself. It also address-es children’s physical activity needs and the objectives in children’s physical education as well as discusses the meaning of playful exercises and importance of family exercise affecting children’s motoric skills. The end part deals with blogs, blog concepts, history and writing itself.
The functional part of the thesis was a blog, which was maintained in January-May 2016. There was a total of 5 blog posts covering mainly the activities in Kajaani and Vuokatti
Parenting intervention to help children with behaviour problems in child protection and other family support services
No full textThis thesis uses a randomized controlled trial (RCT) study setting to investigate the effectiveness of a parenting intervention (the Incredible Years®, IY) in modifying children’s behaviour problems, parenting practices and parents’ psychological well-being among families in child protection and other special support services. The study also explored parent’s perceptions of the program.
A systematic review of the literature confirmed that there is solid research evidence on the effectiveness of parenting programs on child behaviour and parenting practices. However, the review also revealed a lack of evidence of the effectiveness of these programs with families in touch with child protection services (CPS).
The study examined the effects of the intervention on child problem behaviour, parenting practices and parent’s well-being. Participants in the study were 3–7-year-old children with behaviour problems (N = 102, intervention group N = 50, control group N = 52) and their parents (N = 122). Parents in the intervention group received 19 sessions of the long IY Preschool Basic parenting program and the controls received treatment as usual (TAU), while on the waiting list (WL) for the next available parent group organized after the study.
Results of the study show that child problem behaviour decreased more in the intervention group in comparison to control group before and after the intervention, when measured by using scale scores of ECBI Problem and cut-offs for clinically relevant cases (ECBI Problem and CBCL External). The intervention also increased positive parenting practices, although changes in parental stress or parents’ psychological well-being in the intervention group did not differ from parents in the control group. Child behaviour problems decreased at one year follow-up in both the intervention (N = 44) and the control groups (N = 45), although no differences between the groups were evident at the follow-up. The positive changes in child behaviour at home were not evident at day care or school at baseline, post-intervention or one-year follow-up, and there were no significant differences between the groups.
The study also compared parents with (N = 43) and without (N = 19) CPS contact in terms of their satisfaction with the IY® Parenting Program. Satisfaction scores ranged between 5.8 and 6.2 (max 7) for all studied intervention domains. Mean attendance rate in the group sessions was 11.5 (SD 5.9), and 74% of participants attended at least nine out of 19 sessions. No group differences were found in satisfaction or attendance between CPS and non-CPS parents. Parents in CPS committed well to the program and found it as useful as parents without CPS contact.
The results of the present study indicate promising evidence that parenting interventions such as the IY® parenting program may be effective in terms of child conduct problems in the short term in families within the CPS context. Sustaining the positive effects and generalizing them to day care and school contexts remains challenging in the context of child protection and other family support services in real-life conditions. IY® parenting program appears to be acceptable to parents involved in CPS, and their engagement to the program can be considered as reasonably good.
Key words: child behaviour problems, parenting, parenting program, intervention, evidence-based, child protection servicesTässä väitöskirjassa tutkitaan Ihmeelliset vuodet -vanhemmuuden tuen intervention (Incredible Years®, IY) vaikuttavuutta lapsen käytösongelmien, vanhemmuustaitojen ja vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin muokkaamisessa lastensuojelussa ja muissa perhepalveluissa satunnaistetulla, kontrolloidulla tutkimusasetelmalla (RCT). Tutkimuksessa selvitetään myös vanhempien käsityksiä ohjelmasta.
Tutkimukseen osallistui 3-7-vuotiaita lapsia, joilla oli käyttäytymisongelmia (N = 102, interventioryhmä N = 50, kontrolliryhmä N = 52), sekä heidän vanhempansa (N = 122). Interventioryhmän vanhemmat osallistuivat 19 kerran alle kouluikäisten lasten vanhemmille tarkoitettuun vanhemmuusryhmäohjelmaan (IY® Preschool Basic). Verrokit saivat hoitoa tavalliseen tapaan, samalla kun he olivat jonossa seuraavaan mahdolliseen paikkakunnalla tutkimuksen jälkeen järjestettävään vanhemmuusryhmään.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten ongelmakäyttäytyminen väheni enemmän interventioryhmässä kuin kontrolliryhmässä ennen ja jälkeen intervention, erityisesti kun tarkasteltiin, kuinka ongelmallisena vanhemmat pitivät lapsen käytöstä. Myös käytösoireiden kliinisesti merkitsevän raja-arvon ylittävien lasten määrä väheni enemmän interventio- kuin kontrolliryhmässä. Interventio myös lisäsi positiivisia vanhemmuuskäytäntöjä. Muutokset vanhempien stressissä tai vanhempien psykologisessa hyvinvoinnissa eivät eronneet interventio- ja kontrolliryhmän vanhempien välillä. Lasten käyttäytymisongelmat vähenivät yhden vuoden seurannassa sekä interventio- (N = 44) että kontrolliryhmässä (N = 45), mutta ryhmien välillä ei enää havaittu eroja interventioryhmän eduksi. Lapsen käyttäytymisen positiivisia muutoksia ei havaittu päivähoidossa tai koulussa kun tarkasteltiin muutoksia lähtötilanteesta intervention jälkeiseen tai yhden vuoden seurantaan, eikä ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja.
Tutkimuksessa verrattiin myös lastensuojelun (N = 43) ja muiden palveluiden piirissä olevien vanhempien (N = 19) tyytyväisyyttä IY® vanhemmuusohjelmaan. Pistemäärät tyytyväisyydestä ohjelmaan vaihtelivat välillä 5,8 - 6,2 (maksimi 7) kaikilla tutkituilla intervention osa-alueilla. Vanhemmat osallistuivat ryhmiin keskimäärin 11,5 kertaa (SD 5,9), ja 74 % osallistui vähintään yhdeksään 19 ryhmäkerrasta. Lastensuojelun ja muiden palveluiden piirissä olevien vanhempien välillä ei havaittu eroja tyytyväisyydessä tai osallistumisessa. Lastensuojelun piirissä olevat vanhemmat sitoutuivat hyvin ohjelmaan ja pitivät sitä yhtä hyödyllisenä kuin vanhemmat, joilla ei ollut yhteyttä lastensuojeluun.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat positiivisia viitteitä siitä, että vanhemmuuden tuen interventiot, kuten IY®-vanhemmuusryhmäohjelma, voivat vähentää tehokkaasti lasten käyttäytymisongelmia lyhyellä aikavälillä lastensuojelun kontekstissa olevissa perheissä. Positiivisten vaikutusten ylläpitäminen ja niiden siirtyminen päivähoito- ja kouluympäristöihin näyttää kuitenkin haasteelliselta. IY®-vanhemmuusryhmäohjelma näyttää soveltuvan hyvin lastensuojelun piirissä oleville perheille.ei saavutettav
Redefining political theatre: masochism and the problem of identity
No full textThis dissertation proposes that the psychoanalytic concept of masochism is indispensable in interpreting race and gender politics in contemporary American theatre by women of color. The plays I examine -- Suzan-Lori Parks's Venus, Adrienne Kennedy's The Ohio State Murders and Alice Tuan's Hit -- use race and gender to expose the manner in which the democratic principles of modernity are not fulfilled, despite the appearance of equality. They do this, paradoxically, by staging the ways in which social factors might produce political conformity rather than defiance. Masochism, I argue, offers a compelling critical lens into the failures of liberal democracy as experienced by women of color. These failures surface as crises in the idealized concept of the autonomous, free-willing subject, a concept on which the democratic principles are based. Unlike much political theatre, the plays in this study do not represent efforts to achieve such an idealized subject position. Instead they depict masochistic subjects for whom such positions are unavailable, delineating the inadequacies of liberal democracy as they pertain to racialized and gendered subjects in the nineteenth and twentieth century.I proceed from the recognition that masochism, an inherently cultural phenomenon, is an acted-out symptom of the discrepancy between modernity's ideals of sovereignty and equality and a differently experienced reality. More than merely serving as a mechanism of sexual gratification, masochism is a complex psychic and social matrix, always both adaptive and defensive. It is in fact a paradoxical act of resistance, a defense mechanism for those for whom autonomy is out of reach. Through close readings of the three plays, I provide an example of masochism's usefulness in interpreting the politics in dramas that represent women of color whose masochistic behavior perpetuates rather than defies their oppression. Formally and thematically closer to the theatre of Jean Genet than to that of the Black Arts Movement or feminist groups, these plays foreground a new way of representing race and gender-based social criticism in the theatre.Ph.D.Includes bibliographical references (p. 197-202)
Vuokko ja Veli-Pekka, Viivi ja Veeti : pohjoispohjalaisten sukujen äänteelliset etunimisysteemit vuosina 1900–2018
No full textTarkastelen pro gradu -tutkielmassani äänteellisiä etunimisysteemejä, jotka esiintyvät eräiden pohjoispohjalaisten sukujen neljän sukupolven jälkeläisten nimissä. Tutkin etunimisysteemien yleisyyttä eri aikoina sekä niiden periytymistä sukupolvelta toiselle. Tutkielman aineisto koostuu suvuissa vuosina 1900–2018 syntyneiden 1610 jälkeläisen 3249 nimestä. Suvuissa on 377 sisarussarjaa, joiden nimissä etunimisysteemejä voi esiintyä.
Äänteelliset etunimisysteemit muodostuvat tietystä sisarusten nimille yhteisestä äännerakenteen piirteestä. Tutkimiani etunimisysteemejä ovat alku-, sisä- ja loppusoinnut, nimensisäiset soinnut sekä äännejonot. Eri sukupolvissa yleisiä ovat eri etunimisysteemit. Esimerkiksi ensimmäisen polven eli noin vuosina 1900–1930 syntyneiden sisarusten nimissä yleisiä ovat a-alkusointu ja diftongin sisältävä CV₁V₂CV-äännejono, kun taas neljännen polven eli noin vuosina 1985–2018 syntyneiden sisarusten nimissä yleisiä ovat m-alkusointu ja geminaatan sisältävä CVC₁C₁V-äännejono. Joissakin suvuissa äänteelliset etunimisysteemit ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Yleisempää on kuitenkin ollut yksilöllisen etunimisysteemin valitseminen jokaisen polven sisarusten nimiin.
Äänteelliset etunimisysteemit ovat yleistyneet, yksilöllistyneet ja monipuolistuneet 1900-luvun alusta 2000-luvulle. Aineiston ensimmäisen polven sisarussarjojen nimissä tyypillisiä ovat olleet yhden äänteen soinnut. Etunimisysteemittömyyttä on myös esiintynyt jonkin verran. Neljännen polven sisarussarjojen nimissä on tavallisesti useita eri etunimisysteemejä samoissa nimissä, ja nimisysteemit ovat usein harvinaisia usean äänteen sointuja. Etunimisysteemittömyyttä ei esiinny enää 2000-luvulla syntyneiden sisarusten nimissä juuri lainkaan.
Sisarusten nimien liittäminen yhteen jollakin äännerakenteen piirteellä on yleistynyt selvästi 1900-luvun aikana, vaikka samaan aikaan nimenanto itsessään on yksilöllistynyt. Lapsille valitaan yksilöllisiä nimiä, joilla kuitenkin osoitetaan lasten kuuluminen osaksi sisarussarjaa. Toisaalta myös etunimisysteemit valitaan yksilöllisesti. Samalla kun systeemien käyttö on yleistynyt, erilaisten ja varsin harvinaistenkin etunimisysteemien määrä on lisääntynyt
Ohjaajien kokemukset vanhemmuusohjelmasta ja sen hyödyistä
No full textLähtökohdat
Lasten käytöshäiriöt ovat yleisiä, ja niillä on huono ennuste. Sosiaaliseen oppimiseen ja kognitiivis- behavioraaliseen teoriaan perustuvat ryhmämuotoiset vanhemmuusohjelmat on useissa kansainvälisissä tutkimuksissa todettu vaikuttaviksi lasten käytösongelmien ja häiriöiden hoidossa. Tämän selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusohjelman levinneisyyttä ja ammattilaisten näkemyksiä menetelmän soveltuvuudesta ja hyödyllisyydestä Suomessa.
Menetelmät
Selvitystä varten hankittiin tieto Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmän ohjaajakursseille vuosina 2006–14 osallistuneista ja lähetettiin kyselylomake 85:lle ryhmiä ohjanneelle henkilölle. Lomake sisälsi monivalinta- ja avokysymyksiä ja oli muokattu Suomen olosuhteisiin sopivaksi vastaavasta walesilaisesta arviointilomakkeesta.
Tulokset
Selvityksen kohteena oleva menetelmä on levinnyt Suomessa lähinnä Etelä-Suomen kaupunkeihin. Menetelmää käyttäneet ammattilaiset pitivät sitä hyödyllisenä ja Suomeen soveltuvana. Vaikuttaa siltä, että menetelmä on juurtunut hyvin niihin toimipisteisiin, joissa se on otettu käyttöön.
Päätelmät
Lasten käytöshäiriöiden hoitoon on näyttöön perustuvia psykososiaalisia interventioita, mutta tukea tarvitsevat ovat eriarvoisessa asemassa niihin pääsyssä. Suomessa tulisi organisoida psykososiaalisten hoitomuotojen koulutus, menetelmien edellyttämien materiaalien saanti ja käytön tuki niin, että lapset, nuoret ja perheet pääsisivät vaikuttavan tuen ja hoidon piiriin tasapuolisesti
- …
