1,724,181 research outputs found
Wa Kaa Kaa
No full textPemimpin sebuah kerajaan biasanya adalah laki-laki. Laki-laki dirasa
pantas mengemban tugas besar sebagai orang yang berkuasa di sebuah kerajaan.
Berbeda dengan yang terjadi di kerajaan Buton Provinsi Sulawesi Tenggara yang
memiliki raja pertama seorang perempuan. Berdasarkan sejarah dan cerita rakyat
yang berkembang raja pertama pulau Buton lahir dari sebuah buluh gading
(bambu kuning) yang bernama Wa Kaa Kaa. Wa Kaa Kaa merupakan sosok
perempuan yang memiliki kecantikan luar biasa bagaikan bulan purnama
sehingga membuat laki-laki yang melihatnya menjadi tunduk di hadapannya.
Melihat hal tersebut para pemuka adat memutuskan untuk menjadikan Wa Kaa
Kaa sebagai raja pertama di Pulau Buton yang memerintah ± 34 tahun. Karya ini
akan diberi judul “Wa Kaa Kaa” dalam silsilah Buton perempuan bangsawan
memiliki nama depan Wa Ode dan laki-laki La Ode. Raja pertama pulau Buton
bernama Wa Kaa Kaa, “Wa” dalam bahasa Buton berarti dia perempuan dan
kaakaa / aka berarti kakak. Apabila diartikan nama Wa Kaa Kaa memiliki arti
kakak perempuan dan nama tersebut dianggap penata memiliki daya tarik.
Memiliki kecantikan yang luar biasa Wa Kaa Kaa mempunyai sifat cerdas,
bijaksana, berani dan tangguh. Dengan kecantikan yang dimilikinya mampu
membuat laki-laki tunduk kepadanya dimanfaatkan untuk dapat membuat orang
tunduk terhadap perintahnya, hal ini menunjukkan bahwa kecantikan seorang
perempuan ketika dimanfaatkan dengan baik dan benar dapat berguna bagi
kehidupan orang lain seperti memimpin kerajaan.
Setelah menjadi raja, Wa Kaa Kaa menikah dengan Sibatara yang
merupakan anak dari Raja Manyuba yang berasal dari Majapahit. Perkawinan
meraka dikaruniai tujuh orang anak, setelah menikah sekian lamanya tiba-tiba
diketahui bahwa Sibatara menikah lagi dengan perempuan lain di Baluwu. Wa
Kaa Kaa tidak mampu menutupi kekecewaannya terhadap Sibatara kemudian
memutuskan untuk kembali ke kayangan membawa enam orang anaknya. Sosok,
sifat, dan sejarah Wa Kaa Kaa dianggap menarik bagi penata, karena tidaklah
mudah bagi seorang perempuan untuk memimpin kerajaan dan harus bersikap
tenang, sabar dan menutupi sakit hati kepada suaminya. Sosok dan sifat yang
dimiliki Wa Kaa Kaa akan ditransformasikan ke dalam tubuh sebagai instrumen
tari dan disajikan dalam bentuk koreografi kelompok dengan sembilan orang
penari terdiri dari delapan penari perempuan dan satu penari laki-laki. Satu penari
laki-laki merupakan representasi Sibatara, satu penari perempuan sebagai sosok
Wa Kaa Kaa, enam penari lainnya merupakan jumlah anak yang dibawa Wa Kaa
Kaa kembali ke kayangan, satu penari perempuan merupakan istri kedua Sibatara.
Kata kunci: Wa Kaa Kaa, Cantik, Raja Pertama Buto
Mun kaa, mopon kaa, ajan kaa: X:n kaa -konstruktion käytön laajeneminen Suomi24-keskusteluaineiston valossa
No full textTutkielmassa tarkastellaan X:n kaa -konstruktion käyttöä ja muutosta kirjoitetuissa teksteissä Suomi24-keskustelufoorumilla. Teoreettisena viitekehyksenä on kieliopillistumisteoria, ja välineitä ammennetaan myös kielitypologiasta. Kieliopillistumisteorian kautta tarkastellaan kanssa-postposition kieliopillistumista ja muutosjatkumoa kaa-muodoksi sekä konstruktion tämänhetkistä käyttöä. Tarkastelun lähtökohtana on ajatus, että muutos ja merkitykset ovat liukuvia, eivät tarkkarajaisia kategorioita. Muutoksen näkökulmasta tarkastellaan muotoon liittyviä piirteitä, joita ovat kirjoitusasu eli yhteen ja erikseen kirjoittaminen, vokaalisointu sekä tietyt morfosyntaktiset piirteet. Semanttisen tarkastelun keskiössä on elollisuus ja sen vaikutus kaa-aineksen produktiivisuuteen. Tutkielmassa analysoidaan myös sitä, onko X:n kaa -konstruktion merkitys laajentunut seuralaissuhteen ilmaisemisesta välineen ja tavan ilmaisuihin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomi24-keskustelualustan osakorpuksista vuosilta 2001 ja 2017. Tarkastelun kohteeksi on rajattu ei-ihmisviitteisiin elollisiin ja elottomiin tarkoitteisiin viittaavat X:n kaa -konstruktion eri esiintymät. Rajaus perustuu siihen, että ihmisviitteisten sanojen kanssa esiintyminen on ilmaustyypin alkuperäistä tai vanhinta käyttöä ja elotontarkoitteiset varmimmin analyysin kohteena olevia alkuperäisen käytön laajentumia. Tiettyjen harvinaisempien ilmaisujen kohdalla mukaan on laskettu myös ihmisviitteiset sanat. Esiintymien tarkastelussa huomioidaan niitä ympäröivä konteksti, sillä monessa tapauksessa X:n kaa -konstruktion merkitys paljastuu vasta käyttökontekstista, eikä aina yksiselitteisesti siitäkään.
Tutkimus osoittaa, että X:n kaa -konstruktiota käytetään laajentuneissa merkityksissä sekä erikseen että yhteen kirjoitettuina muotoina. Se voi jo pitkälti produktiivisena liittyä kaikilla elollisuushierarkian tasoilla oleviin sanoihin ihmisviitteisistä elottomiin abstrakteihin, ja elotonviitteisten ilmausten osuus on kasvanut vuosien 2001 ja 2017 aineistojen välillä. kaa-aines käyttäytyy aineistossa yhtäältä postposition tapaan ja toisaalta sijamuotomaisesti. Sijamuotomaista käyttöä ovat esimerkiksi sellaiset ilmaukset, jossa kaa on kirjoitettu yhteen edeltävän, elottomaan tarkoitteiseen viittaavan sanan kanssa, se asettuu morfologisessa järjestyksessä yksiselitteisesti sijapäätteen paikalle ja ilmauksessa seuralaissuhteen merkitys on haalistunut (bussinkaa, senkaaki). Aineiston valossa X:n kaa -konstruktion merkitys on laajentunut ilmaisemaan komitatiivisten suhteiden lisäksi välinettä ja ainakin tiettyjen ilmaisujen osalta myös tapaa. Lisäksi X:n kaa -konstruktiolle näyttäisi olevan kehittymässä erityinen käyttötapa kulkuvälineen ilmaisuissa, joissa konstruktiota käytetään adessiivin sijaan viron komitatiivin tapaan. X:n kaa -konstruktion muutoksen taustalla saattaa ainakin jossain määrin vaikuttaa viron kielen kontakti, mutta muutos näyttää myös kulkevan kieliopillistumisteorian valossa maailman kielille tyypillisten kehityskulkujen mukaisesti
Strategi Komunikasi Museum KAA sebagai Soft Power Diplomasi Indonesia
Get PDFMuseum KAA merupakan satu-satunya museum yang ditetapkan sebagai soft power diplomasi Indonesia oleh kementerian luar negeri, karena Museum KAA membantu proses diplomasi Indonesia dengan membentuk opini baik di mata masyarakat lewat nilai KAA yang disebarkan kepada masyarakat dalam dan luar negeri dalam aktivitas Museum KAA.
Dalam melakukan perannya sebagai soft power diplomasi Museum KAA melibatkan proses komunikasi dalam menjalankan strategi komunikasinya. Sehingga penelitian ini dilakukan untuk mengetahui “Strategi Komunikasi Museum KAA sebagai Soft Power Diplomasi Indonesia”.
Penelitian ini merupakan penelitian kualitatif dengan metode studi kasus dengan paradigma konstruktivis serta pengumpulan data menggunakan wawancara dan observasi. Hasil penelitian ini menunjukan museum KAA melakukan penerapan konsep participatory publik dalam setiap strategi yang dijalankannya.
Museum KAA menyebarkan nilai-nilai KAA menggunakan media baru yang mampu melibatkan partisipasi masyarakat, mengadakan event sehingga tercipta partisipasi masyarakat serta membentuk sebuah komunitas yang memiliki ketertarikan yang sama yaitu sahabat museum.
Kata kunci : soft power, communication, strategy, participatory public
Patricia Grace on Why Books Happen
No full textWhy Books Happen with Patricia Grace, chaired by Keri Kaa. Discussion on Grace's novel "Pokiti". Downstage Theatre, 12/04/1987
An exploration of necessary conditions for standard success for complex systems
No full textMany markets are characterized by increasing returns to adoption and, often, in such markets standards battles are fought (Suarez, 2004; Schilling 1998; Van de Kaa 2011). Literature on standards selection predominantly focuses on standards that are part of a new single product or system, such as the internet or a telecommunications network (Bekkers 2002; Funk 2002). In this paper we explore factors for standard dominance for systems that connect multiple already existing subsystems and new subsystems to form a new system. We conduct an analysis of six standards battles for complex systems that have been reported in the literature and find three necessary conditions for standard success for complex systems; technological superiority, network diversity and stakeholder commitment. We contribute to the ongoing research on standards battles by studying success factors for standards for complex systems. Practitioners that are involved in developing standards for such systems can utilize the results from this research in their strategies.Green Open Access added to TU Delft Institutional Repository ‘You share, we take care!’ – Taverne project https://www.openaccess.nl/en/you-share-we-take-care Otherwise as indicated in the copyright section: the publisher is the copyright holder of this work and the author uses the Dutch legislation to make this work public.Economics of Technology and Innovatio
Tuokaa kaa turkki miulle tusakkahalle (2/4 ?)
No full textLaulun sanat: Tuokaa kaa turkki miulle tusakkahalle
"Ingen quick fix" : Studie- och yrkesvägledning inom KAA
No full textUngdomar som mår psykisk dåligt kan ha svårigheter med studier och jobb, vilket kan ledatill utanförskap. Kommunalt aktivitetsansvar (KAA) har som uppdrag att stötta ungdomar mellan 16–20 år som varken går i skolan eller är i arbete, inom vilket studie- och yrkesvägledare arbetar. I detta examensarbete undersöks hur den psykiska ohälsan och utanförskapet märks i vägledningsprocessen samt arbetssätt som används av studie- och yrkesvägledarna för stötta målgruppen. Detta görs genom en kvalitativ ansats i nio intervjuer med examinerade studie- och yrkesvägledare, från olika delar av landet. Resultaten analyseras med hjälp av tidigare forskning och två teoretiska ramverk: Teorin om välbefinnande och den socialkognitiva karriärteorin SCCT. I resultatet framgår attdeltagarnas ohälsa finner flertalet uttryck i vägledningsprocessen samt att studie- och yrkesvägledningen inom KAA sker i skärningslinjen mellan karriärvägledning och hälsoutveckling. Resultatet visar också att kapaciteten för bredden i arbetet, varierar över kommunerna beroende på deras resursprioritering till KAA. Analysen visar att Teorin om välbefinnande och SCCT är användbara teoretiska raster, för att skapa en djupare förståelse för studie- och yrkesvägledarnas kontext inom KAA där den förstnämnda främst appellerar till hälsoorienterade och den andra till karriärorienterade förhållningssätt samt insatser, även om överlappning förekommer. Ur diskussionen framgår flertalet intressanta fynd relaterandefaktorer som är viktiga för vägledningen på KAA; individens förutsättningar, olikvärdighetens betydelse för kvaliteten inom KAA (och deltagarnas utveckling) samt det relationsinriktade arbetssättets betydelse för en framgångsrik vägledningsprocess.
Exploring necessary conditions for standard success for complex systems
No full textMany markets are characterized by increasing returns to adoption and, often, in such markets standards battles are fought (Suarez, 2004; Schilling 1998; Van de Kaa 2011). Literature on standards selection predominantly focuses on standards that are part of a new single product or system, such as the internet or a telecommunications network (Bekkers 2002; Funk 2002). In this paper we explore factors for standard dominance for systems that connect multiple already existing subsystems and new subsystems to form a new system. We conduct an analysis of six standards battles for complex systems that have been reported in the literature and find three necessary conditions for standard success for complex systems; technological superiority, network diversity and stakeholder commitment. We contribute to the ongoing research on standards battles by studying success factors for standards for complex systems. Practitioners that are involved in developing standards for such systems can utilize the results from this research in their strategies.Economics of Technology and Innovatio
- …
