47,070 research outputs found
Variations on the Author
No full text“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
The future is now: cutting edge science and understanding toxicology
No full text[No abstract available]FALSEsciescopu
pengaruh pemberian insentif finansial dan insentif non finansial terhadap kinerja karyawan
No full textABSTRAKSukardi, Giat. 2010. Pengaruh Pemberian Insentif Finansial dan Insentif Non Finansial terhadap Kinerja Karyawan Restoran Ikan Bakar 52 Malang. Skripsi, Jurusan Teknologi Industri, Fakultas Teknik, Universitas Negeri Malang. Pembimbing: (1) Dr. Etta Mamang Sangadji, M.Si. (2) Dra. Endang Prahastuti, M.Pd.Kata Kunci: Insentif Finansial, Insentif Non Finansial, Kinerja.Salah satu cara untuk mencapai tujuan suatu perusahaan, adalah perlu adanya motivasi, agar karyawan mampu bekerja dengan baik. Bentuk motivasi yang sering dilakukan perusahaan yaitu dengan cara memenuhi kebutuhan karyawanya, antara lain dengan mengupayakan insentif. Salah satu restoran di kota Malang yang memperhatikan kesejahteraan karyawan dengan memberikan insentif, yaitu Restoran Ikan Bakar 52. Sayangnya pelaksanaan pemberian insentif tersebut belum proporsional dan tidak bersifat progresif, sehingga membuat kualitas kinerja karyawan menurun. Adanya permasalahan insentif tersebut dianggap wajar, mengingat Restoran Ikan Bakar 52 baru beroperasi kurang lebih selama 2 tahun dan masih dalam tahap pembenahan manajemen. Hal inilah yang membuat peneliti tertarik ingin mengetahui lebih lanjut seberapa besar pengaruh insentif terhadap kinerja karyawan Restoran Ikan Bakar 52 Malang yang masih dalam tahap pembenahan manajemen. Tujuan penelitian ini untuk mengetahui pengaruh pemberian insentif finansial dan insentif non finansial terhadap kinerja karyawan, baik secara parsial maupun simultan. Peneliti menggunakan rancangan penelitian exsplanatori dengan subyek penelitian sebanyak 52 karyawan Restoran Ikan Bakar 52 Malang. Teknik pengumpulan data menggunakan angket tertutup. Analisis data pada penelitian ini menggunakan analisis regresi linier berganda dengan menggunakan uji t dan F. Hasil penelitian menunjukkan bahwa 1) Ada pengaruh pemberian insentif finansial terhadap kinerja karyawan Restoran Ikan Bakar 52 Malang; 2) Ada pengaruh pemberian insentif non finansial terhadap kinerja karyawan Restoran Ikan Bakar 52 Malang; 3) Ada pengaruh pemberian insentif finansial dan insentif non finansial secara simultan terhadap kinerja karyawan Restoran Ikan Bakar 52 Malang. Berdasarkan penelitian yang telah dilakukan, penulis memberikan saran kepada Restoran Ikan Bakar 52 Malang, agar lebih memperhatikan pelaksanaan pemberian insentif finansial, seperti bonus dan tunjangan yang lebih baik, karena dari hasil analisis data secara parsial, pelaksanaan pemberian insentif finansial memiliki pengaruh dengan persentase lebih kecil dibandingkan dengan insentif non finansial. Bagi peneliti selanjutnya, hasil penelitian ini dapat dijadikan sebagai bahan acuan untuk penelitian yang serupa dengan indikator-indikator lain yang belum tercantum dalam penelitian ini.ABSTRACTSukardi, Giat. 2010. The Effect of Financial Incentives and Non-Financial Incentives on the Staff Performance Grill Fish Restaurant 52 Malang. Thesis, Department of Industrial Technology, Faculty of Engineering, State University of Malang. Supervisor: (1) Dr. Etta Mamang Sangadji, M.Si (2) Dra. Endang Prahastuti, M.Pd.Key Words: Financial Incentives, Non Financial Incentives, Performance.One way to achieve the objective of a company's need for motivation, so employees can work well. Form of motivation that is often done by companies with a way to meet the staff desires, among others, by ensuring that incentive. One of the restaurants in the city of Malang that considers the welfare of employees by providing incentives, namely Grill Fish Restaurants 52. Unfortunately the implementation of incentives has not been proportional and not progressive, which makes the quality of employee performance decreases. The existence of these incentive problems are considered reasonable, given the new Grill Fish Restaurant operates approximately 52 during the second year and still under construction management. This is what makes researchers want to know more interested in how big influence on employee performance incentives Grill Fish Restaurant 52 Malang is still under construction management. The purpose of this study to investigate the influence of financial incentive and non-financial incentives to employee performance, either partially or simultaneously. Researcher exsplanatori research design was used with 52 study subjects were employees Grill Fish Restaurant 52 Malang. Data collection technique using a closed questionnaire. Analysis of data in this study using multiple linear regression analysis using t test and F. Results showed that 1) There is the influence of financial incentives partially to the employee's performance Grill Fish Restaurant 52 Malang; 2) There is the influence of non-financial incentives to employees performance Grill Fish Restaurant 52 Malang; 3) There is the influence of financial incentives and non financial incentives on performance simultaneously Grill Fish Restaurant 52 employees Malang. Based on research that has been done, the author provides advice to the leadership of Grill Fish Restaurant 52 Malang, so more attention to the implementation of financial incentives such as bonuses and better benefits, because of the partial results of data analysis, implementation, financial incentives to have more influence with the percentage small compared with the non-financial incentives. The results of this study can be used as reference for similar studies with other indicators that have not been included in this study
Modelagem de conhecimento estratégico nos processos de negócio: proposta de um modelo suportado pela metodologia CommonKADS
No full textDissertação (mestrado) - Univesidade Federal de Santa Catarina, Centro Tecnológico. Programa de Pós-graduação em Engenharia e Gestão do ConhecimentoOs processos de negócio abrigam conhecimento em diversos formatos e níveis de importância. Esse conhecimento necessita ser mapeado de acordo com as diretrizes estratégicas da organização. Desta forma, este estudo pretende resolver, através da Engenharia do Conhecimento, o seguinte problema: Como modelar o conhecimento estratégico presente nos processos de negócio? O objetivo geral é propor um modelo organizacional que permita priorizar o conhecimento estratégico presente nos processos de negócio, representando-o de forma a obter diretrizes que orientem os software a suportar a gestão do conhecimento, ampliando a performance organizacional. Os objetivos específicos são: identificar e definir critérios para determinar o que é conhecimento estratégico nos processos de negócio; alinhar a visão estratégica à formalização do conhecimento estratégico presente nos processos de negócio; estabelecer indicadores para a avaliação da aderência da modelagem do conhecimento estratégico com os sistemas de apoio às práticas de GC; estabelecer a aplicação da metodologia CommonKADS para verificação do modelo proposto. Este estudo classifica-se como uma pesquisa exploratória, com a aplicação do modelo criado através de estudos de caso nas empresas Docol Metais Sanitários e Claris Portas e Janelas. Como resultados alcançados têm-se a formulação de um modelo com orientação estratégica, estruturado para modelagem de conhecimento nos processos de negócio; a aplicação do modelo através de estudo de caso e a contribuição para o desenvolvimento de propostas de modelos que auxiliem as organizações a sustentar suas estratégias de Gestão do Conhecimento através de técnicas de Engenharia do Conhecimento
O estereótipo em personagens femininas: Um estudo de caso do filme “Garota Exemplar”
No full textThe representation of female characters through stereotypes in films can be considered as old as cinema itself. This feature can be used to help introduce a character to the viewer, bring surprises to the plot or even act as a key factor within a narrative, as is the case of the film adaptation of the best-selling book "Gone Girl" by the author Gillian Flynn, which portrays the story of a couple (Nick and Amy), whose lives take a huge turn after the wife disappears under mysterious circumstances. In this sense, the present work aims, through a case study, to expose and understand how stereotypes are applied, reinforced and manipulated by the author to guide the public's opinion during the plot of 2014, in order to become an element of great importance. relevance throughout the events of the film.A representação de personagens femininas por meio de estereótipos em filmes pode ser considerada tão antiga quanto o próprio cinema. Este recurso pode ser empregado para auxiliar na apresentação de um personagem ao espectador, trazer surpresas ao enredo ou até mesmo atuar como um fator-chave dentro de uma narrativa, como é o caso da adaptação cinematográfica do best-seller "Garota Exemplar" da autora Gillian Flynn, que retrata a história de um casal (Nick e Amy), cuja vida tem uma grande reviravolta depois que a esposa desaparece em circunstâncias misteriosas. Neste sentido, o presente trabalho objetiva através de um estudo de caso expor e compreender como estereótipos são aplicados, reforçados e manipulados pela autora para conduzir a opinião do público no desenrolar da trama de 2014, de forma a tornarse um elemento de grande relevância ao longo dos acontecimentos do filme
O nascimento de um autor
No full textFernando Pessoa’s work constantly evokes authorship questions, mainly because it was assigned to different heteroryms and was left unpublished at the time of his death. The word “author” is seldom used in an explicit way by Pessoa, who often writes about the hero or the genius’s character. I will argue, in this article, that the Book of Disquietude was created in order to theorize and to prove what he could have defined as an exemplary author. I will thus try to justify the singularity of this book.A obra de Fernando Pessoa, atribuída a diversos heterónimos e deixada maioritariamente inédita à hora da sua morte, levanta frequentes questões de autoria. O termo “autor” é raramente utilizado de forma explícita por Pessoa, que prefere referir-se ao herói ou ao génio. Defenderei, neste artigo, que Pessoa concebe o Livro do Desassossego como teoria e prova daquilo que poderia ter definido como autor exemplar. Considerarei, com esse intuito, os aspectos que me parecem justificar a singularidade deste livro
Mein Schatten Phoebe:die psychologischen Funktionstypen von C. G. Jung in der Serie Friends
No full textZiel der Arbeit ist es, die sechs Hauptfiguren der weltweit populären amerikanischen Serie Friends mithilfe C. G. Jungs Analytischer Psychologie zu analysieren und herauszufinden, ob sich der Erfolg der Serie wissenschaftlich begründen lässt. Außerdem werden die Figuren als Schattenfiguren analysiert. Der Untersuchungsgegenstand umfasst die zehn Staffeln der Serie Friends. Weil die Figuren sich in Hinsicht ihres Benehmens kaum im Verlauf der Serie entwickeln, werden in der Analyse Beispiele von allen zehn Staffeln verwendet. Zur Analyse des Verhaltens der Figuren werden die Theorien der allgemeinen Einstellungstypen, der psychischen Grundfunktionen und der Funktionstypen Jungs verwendet. Andere zentrale Begriffe sind das Bewusstsein und das Unbewusste. Außerdem wird der Archetypus des Schattens zur Deutung der Wirkung der Figuren auf den Zuschauer angewendet. Die Arbeit geht von der Voraussetzung aus, dass Texte und Filme bzw. TV-Serien als Reflektionen von psychologischen Vorgängen beobachtet werden können. Die Methode ist C. G. Jungs Analytische Psychologie und die Werke von Jung bilden die theoretische Grundlage der Arbeit. Am Anfang der Arbeit dient die schriftliche Darstellung einer Folge der Serie als Einführung in das Thema und danach werden die Figuren vorläufig beschrieben. Zudem werden in der Analyse ausgewählte Zitate aufgeführt und Geschehnisse geschildert, um die Figuren möglichst bildhaft darzustellen. Weil die Figuren sehr übertriebene Charaktere sind, lassen sie sich relativ leicht Jungs psychologischen Funktionstypen zuordnen. Außerdem lassen sie sich als Schattenfiguren interpretieren. Die Figuren repräsentieren die unbewusste Seite bzw. die Schattenseite des Menschen. Weil die Figuren in Friends von den Normen der Gesellschaft abweichen, berühren sie das Unbewusste des Zuschauers und bieten ihm eine Erleichterung. Diese wird als eine kathartische Wirkung der Serie betrachtet. Bei der Analyse erwiesen sich die Jung’schen Kategorien als durchaus brauchbar für die Deutung literarischer Figuren. Es wird aber die Schlussfolgerung gezogen, dass die Theorie der Funktionstypen in Hinsicht der allgemeinen Einstellungen erweitert werden kann; Nach Jung ist das Individuum entweder extravertiert oder introvertiert und die Hauptfunktion wird nur in einer Einstellung angewendet. Im Verlauf der Analyse hat es sich ergeben, dass sich das Individuum zwischen zwei Polen der Introversion und Extraversion bewegen kann. Außerdem bleibt noch zu berücksichtigen, dass die Figuren neben ihren Hauptfunktionen eine Hilfsfunktion haben.Työn tarkoituksena on analysoida suositun amerikkalaisen Frendit-sarjan päähahmoja psykoanalyytikko C. G. Jungin teorioiden pohjalta ja selvittää, voiko sarjan suosiota perustella tieteellisin keinoin. Hahmoja analysoidaan Jungin psykologisten tyyppien pohjalta ja lisäksi hahmoja tarkastellaan varjohahmoina. Koska hahmojen käyttäytyminen pysyy samana koko sarjan ajan, analyysissä käytetään esimerkkejä kaikista sarjan kymmenestä tuotantokaudesta. Hahmojen käyttäytymisen analysoimisessa käytetään Jungin näkemystä introversiosta ja ekstraversiosta, psyykkisistä perusfunktioista ja funktiotyypeistä. Muita keskeisiä teoriakäsitteitä ovat tiedostettu ja tiedostamaton. Hahmojen käyttäytymisen analysoinnin jälkeen hahmojen vaikutusta katsojaan analysoidaan Jungin arkkityyppeihin kuuluvan varjon avulla. Työssä lähdetään olettamuksesta, että tekstejä ja tv-sarjoja voidaan tutkia psyykkisten ilmiöiden heijastumina. Tutkimusmenetelmänä toimii Jungin analyyttinen psykologia, ja Jungin teokset muodostavat työn teoreettisen pohjan. Yhden jakson kirjallinen kuvaus työn alussa toimii johdantona aiheeseen, minkä jälkeen hahmot kuvaillaan alustavasti. Jotta hahmoista muodostuisi kattava kuva, analyysissä käytetään valikoituja sitaatteja ja esimerkkejä sarjan tapahtumista, joissa hahmojen keskeiset luonteenpiirteet tulevat hyvin esiin. Koska sarjan hahmot ovat hyvin karrikoituja ja liioiteltuja tyyppejä, heidät on suhteellisen helppo luokitella Jungin psykologisten funktiotyyppien kategorioihin. Tämän lisäksi heidät voidaan tulkita varjohahmoiksi. Hahmojen lapsellisuus ja primitiivisyys nykyajan sivistyneeseen ihmiseen verrattuna johtavat hahmojen tarkasteluun ihmisen varjopuolina. Koska sivistyneessä yhteiskunnassa on epätoivottua käyttäytyä normien vastaisesti ja koska hahmot poikkeavat suuresti yleisesti hyväksytyistä normeista, voidaan ajatella, että hahmot vetoavat katsojan tiedostamattomaan puoleen. Tällä tavoin sarjan ja katsojan välistä suhdetta voidaan tarkastella katharsiksena, psyykkistä puhdistusta edistävänä prosessina. Analyysissä Jungin kategoriat psyykkisistä funktiotyypeistä osoittautuivat tarkoituksenmukaisiksi kirjallisten hahmojen tulkinnassa. Tutkimuksen tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että funktiotyyppien teoriaa voidaan laajentaa ekstraversion ja introversion kannalta; Jungin mukaan yksilö on joko enemmän ekstravertti tai introvertti ja käyttää pääfunktiotaan vain toisessa näistä suuntautumisvaihtoehdoista. Analyysissä paljastui, että yksilön toiminta voi vaihdella näiden kahden suuntautumisvaihtoehdon välillä. Tutkimatta jäi, onko sarjan hahmoilla pääfunktionsa lisäksi vielä jokin apufunktio
Mein Schatten Phoebe : die psychologischen Funktionstypen von C. G. Jung in der Serie Friends
No full textZiel der Arbeit ist es, die sechs Hauptfiguren der weltweit populären amerikanischen Serie Friends mithilfe C. G. Jungs Analytischer Psychologie zu analysieren und herauszufinden, ob sich der Erfolg der Serie wissenschaftlich begründen lässt. Außerdem werden die Figuren als Schattenfiguren analysiert. Der Untersuchungsgegenstand umfasst die zehn Staffeln der Serie Friends. Weil die Figuren sich in Hinsicht ihres Benehmens kaum im Verlauf der Serie entwickeln, werden in der Analyse Beispiele von allen zehn Staffeln verwendet. Zur Analyse des Verhaltens der Figuren werden die Theorien der allgemeinen Einstellungstypen, der psychischen Grundfunktionen und der Funktionstypen Jungs verwendet. Andere zentrale Begriffe sind das Bewusstsein und das Unbewusste. Außerdem wird der Archetypus des Schattens zur Deutung der Wirkung der Figuren auf den Zuschauer angewendet. Die Arbeit geht von der Voraussetzung aus, dass Texte und Filme bzw. TV-Serien als Reflektionen von psychologischen Vorgängen beobachtet werden können. Die Methode ist C. G. Jungs Analytische Psychologie und die Werke von Jung bilden die theoretische Grundlage der Arbeit. Am Anfang der Arbeit dient die schriftliche Darstellung einer Folge der Serie als Einführung in das Thema und danach werden die Figuren vorläufig beschrieben. Zudem werden in der Analyse ausgewählte Zitate aufgeführt und Geschehnisse geschildert, um die Figuren möglichst bildhaft darzustellen. Weil die Figuren sehr übertriebene Charaktere sind, lassen sie sich relativ leicht Jungs psychologischen Funktionstypen zuordnen. Außerdem lassen sie sich als Schattenfiguren interpretieren. Die Figuren repräsentieren die unbewusste Seite bzw. die Schattenseite des Menschen. Weil die Figuren in Friends von den Normen der Gesellschaft abweichen, berühren sie das Unbewusste des Zuschauers und bieten ihm eine Erleichterung. Diese wird als eine kathartische Wirkung der Serie betrachtet. Bei der Analyse erwiesen sich die Jung’schen Kategorien als durchaus brauchbar für die Deutung literarischer Figuren. Es wird aber die Schlussfolgerung gezogen, dass die Theorie der Funktionstypen in Hinsicht der allgemeinen Einstellungen erweitert werden kann; Nach Jung ist das Individuum entweder extravertiert oder introvertiert und die Hauptfunktion wird nur in einer Einstellung angewendet. Im Verlauf der Analyse hat es sich ergeben, dass sich das Individuum zwischen zwei Polen der Introversion und Extraversion bewegen kann. Außerdem bleibt noch zu berücksichtigen, dass die Figuren neben ihren Hauptfunktionen eine Hilfsfunktion haben.Työn tarkoituksena on analysoida suositun amerikkalaisen Frendit-sarjan päähahmoja psykoanalyytikko C. G. Jungin teorioiden pohjalta ja selvittää, voiko sarjan suosiota perustella tieteellisin keinoin. Hahmoja analysoidaan Jungin psykologisten tyyppien pohjalta ja lisäksi hahmoja tarkastellaan varjohahmoina. Koska hahmojen käyttäytyminen pysyy samana koko sarjan ajan, analyysissä käytetään esimerkkejä kaikista sarjan kymmenestä tuotantokaudesta. Hahmojen käyttäytymisen analysoimisessa käytetään Jungin näkemystä introversiosta ja ekstraversiosta, psyykkisistä perusfunktioista ja funktiotyypeistä. Muita keskeisiä teoriakäsitteitä ovat tiedostettu ja tiedostamaton. Hahmojen käyttäytymisen analysoinnin jälkeen hahmojen vaikutusta katsojaan analysoidaan Jungin arkkityyppeihin kuuluvan varjon avulla. Työssä lähdetään olettamuksesta, että tekstejä ja tv-sarjoja voidaan tutkia psyykkisten ilmiöiden heijastumina. Tutkimusmenetelmänä toimii Jungin analyyttinen psykologia, ja Jungin teokset muodostavat työn teoreettisen pohjan. Yhden jakson kirjallinen kuvaus työn alussa toimii johdantona aiheeseen, minkä jälkeen hahmot kuvaillaan alustavasti. Jotta hahmoista muodostuisi kattava kuva, analyysissä käytetään valikoituja sitaatteja ja esimerkkejä sarjan tapahtumista, joissa hahmojen keskeiset luonteenpiirteet tulevat hyvin esiin. Koska sarjan hahmot ovat hyvin karrikoituja ja liioiteltuja tyyppejä, heidät on suhteellisen helppo luokitella Jungin psykologisten funktiotyyppien kategorioihin. Tämän lisäksi heidät voidaan tulkita varjohahmoiksi. Hahmojen lapsellisuus ja primitiivisyys nykyajan sivistyneeseen ihmiseen verrattuna johtavat hahmojen tarkasteluun ihmisen varjopuolina. Koska sivistyneessä yhteiskunnassa on epätoivottua käyttäytyä normien vastaisesti ja koska hahmot poikkeavat suuresti yleisesti hyväksytyistä normeista, voidaan ajatella, että hahmot vetoavat katsojan tiedostamattomaan puoleen. Tällä tavoin sarjan ja katsojan välistä suhdetta voidaan tarkastella katharsiksena, psyykkistä puhdistusta edistävänä prosessina. Analyysissä Jungin kategoriat psyykkisistä funktiotyypeistä osoittautuivat tarkoituksenmukaisiksi kirjallisten hahmojen tulkinnassa. Tutkimuksen tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että funktiotyyppien teoriaa voidaan laajentaa ekstraversion ja introversion kannalta; Jungin mukaan yksilö on joko enemmän ekstravertti tai introvertti ja käyttää pääfunktiotaan vain toisessa näistä suuntautumisvaihtoehdoista. Analyysissä paljastui, että yksilön toiminta voi vaihdella näiden kahden suuntautumisvaihtoehdon välillä. Tutkimatta jäi, onko sarjan hahmoilla pääfunktionsa lisäksi vielä jokin apufunktio
CRE Author Tom Franklin
No full textCommon Reading Experience author and UM creative writing instructor Tom Franklin talks about his novel, Crooked Letter, Crooked Letter. Video by Mary Stanton.https://egrove.olemiss.edu/umvideo/1334/thumbnail.jp
Author Self-references: Authorial Voice.
No full textABSTRACT Wijayanti, Lely Tri. 2013. Author Self-references: Authorial Voice. Thesis, English Department, Faculty of Letters, State University of Malang. Advisor: Dr. YazidBasthomi, M.A Keywords: author self-references, authorial voice, corpus study Establishing strong authorial voice can be achieved through authorial explicit presence in a text. A number of the previous research projects have argued that first person pronoun is the most pivotal way in projecting the author identity. Building upon theerstwhile research findings(see e.g. Hyland, 2001; 2002b), the present corpus based study aims at examining kinds of author self-referencesand how they are employed by EFL learners to establish authorialvoice in thesis writing. The corpus data were taken from 124 undergraduate theses submitted in the past three consecutive years (2013, 2012, and 2011) to the English Department, State University of Malang. I utilized digital corpus software, namely AntConc 3.2.4w, to analyze the corpus comprising of 1.587.059 words in total. This process is an attempt to find out self-references established in thesis writing. Referring to Hyland (2001: 212) who has found 28 expressions of self-mention, there are no less than 18 varieties of author self-referencefound in this study, attesting the notion that the academic writing of EFL students undeniably indicates the enactment of authorial voice. Concerning the next question, the rhetorical choice of EFL students in employing self-references, I made some classifications regarding the distributionofself-references in the selected thesis’ sections—main and parenthetic academic texts—and the writer’s point of views: first person singular pronouns, first person plural pronouns and third person singular pronouns.Since the analysis of the present study used inductive method, the emergence of any issues in further discussion is likely to happen; hence, the present study also can be referred to as qualitative research. Despite the ample studies focused on first person pronouns as author self-representation, this study is distinct in that it discloses some empirics regarding the use of author non-pronoun self-references which stands out as the most prevalent author self-referencesin EFL students’ academic texts. Having said this, I hypothetically believe that the rhetorical choice of author self-references is very much influenced by current issues in academic writing and predominantly by cultural norms (and inculcation) of the EFL students.
- …
