1,720,957 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Potilastietojärjestelmien tietoturva ja käyttäjäkokemus
No full textPotilastietojärjestelmät ovat terveydenhuollossa käytettäviä järjestelmiä, joissa säilytetään ja käsitellään potilastietoja. Niillä on keskeinen rooli hoidon sujuvuuden, tiedon välittämisen ja potilasturvallisuuden kannalta. Koska järjestelmissä käsitellään arkaluontoisia terveystietoja, niihin kohdistuu erityisiä tietoturva- ja tietosuojavaatimuksia. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten tietoturvavaatimukset vaikuttavat järjestelmien käyttäjäkokemukseen ja miten käyttäjäkokemusta voidaan parantaa tietoturvaa vaarantamatta.
Suomessa potilastiedot tallennetaan valtakunnalliseen Kanta-järjestelmään, jossa ne ovat kaikkien terveydenhuollon organisaatioiden sekä potilaan itsensä saatavilla. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä jaottelee potilastietojärjestelmät kahteen luokkaan sen perusteella, ovatko ne suoraan yhteydessä Kantaan vai eivät. Kantaan yhteydessä olevia, niin sanottuja A-luokan järjestelmiä, valvotaan tarkemmin ja niihin kohdistuu tiukempia vaatimuksia verrattuna B-luokan järjestelmiin.
Potilastietojärjestelmiin kohdistuu sekä sisäisiä että ulkoisia tietoturvauhkia. Sisäisiin uhkiin lukeutuvat esimerkiksi tilanteet, joissa organisaation sisäinen toimija väärinkäyttää oikeuksiaan urkkimalla potilastietoja ja pahimmassa tapauksessa jakaa niitä ulkopuolisille. Ulkoisia uhkia ovat esimerkiksi kiristyshaittaohjelmat, palvelunestohyökkäykset ja sosiaalinen hakkerointi. Teknisiä ratkaisuja, jotka suojaavat tietoja ulkopuolisilta, ovat esimerkiksi pääsynhallinnan ratkaisut, tietojen salaaminen, virustorjuntaohjelmat ja palomuurit. Sisäisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi järjestelmissä on jäljityslokit, joihin tallentuvat tiedot siitä, kuka on katsonut tai muokannut mitäkin tietoja ja milloin. Teknisten toimien lisäksi on tärkeää, että koko organisaatiossa on selkeät tietoturvaohjeet ja mahdolliset uhkat tiedostetaan.
Tutkimustiedon perusteella potilastietojärjestelmien heikko käytettävyys on yleinen ongelma, joka heikentää potilasturvallisuutta ja kuormittaa henkilöstöä. Käytettävyysongelmat liittyvät useimmiten epäintuitiiviseen ja monimutkaiseen käyttöliittymään, tietojen löytämisen ja rutiinitoimintojen suorittamisen vaivalloisuuteen, sekä jossain määrin myös tietoturvatoimiin, kuten tunnistautumiseen ja pääsynhallintaan. Pahimmillaan järjestelmien heikko käytettävyys voi johtaa vakaviin vaaratilanteisiin, kuten lääkitysvirheisiin. Käytettävyyttä ei usein oteta järjestelmien suunnittelussa huomioon riittävällä tasolla, johtuen sekä resurssien puutteesta että siitä, että käytettävyyttä ei pidetä yhtä tärkeänä prioriteettina kuin esimerkiksi tietoturvaa.
Suurin osa tietoturvan ja käyttäjäkokemuksen yhdistävistä tutkimuksista keskittyy tunnistautumisen ja pääsynhallinnan ratkaisuihin. Tekstimuotoiset salasanat ovat eniten käytetty tunnistusmenetelmä, mutta niiden käyttöön liittyy haasteita sekä käytettävyyden että tietoturvan osalta. Tunnistautumisen tietoturvaa voidaan parantaa esimerkiksi monivaiheisen tunnistautumisen avulla, jossa yhdistetään useampi tunnistuskeino, esimerkiksi varmennekortti ja biometrinen tunniste. Kertakirjautuminen taas säästää aikaa ja käyttäjän muistikapasiteettia, sillä se mahdollistaa samanaikaisen kirjautumisen useaan järjestelmään yksillä tunnuksilla.
Yleisesti voidaan todeta, että järjestelmän käytettävyyden parantaminen tekee siitä myös turvallisemman, kunhan käytettävyyden parannusta ei tehdä tietoturvatoimien kustannuksella. Yksinkertaisempi käyttöliittymä on usein monimutkaista turvallisempi, sillä se ohjaa käyttäjää järjestelmän oikeaan ja turvalliseen käyttöön ja vähentää virheiden riskiä. Käytettävän tietoturvan periaatteiden mukaisesti järjestelmän sisältämien turvatoimien tulisi olla käyttäjän helposti ymmärrettävissä ja hallittavissa, eivätkä ne saisi aiheuttaa käyttäjälle ylimääräistä vaivaa.Electronic health record (EHR) systems are used in healthcare to store and manage patient data. They play a critical role in the efficiency of care processes, information sharing, and patient safety. Because these systems handle sensitive health data, they are subject to specific information security and data protection requirements. The objective of this thesis was to examine how security requirements affect the user experience of healthcare systems, and how the user experience can be improved without compromising security. In Finland, patient data is stored in the national Kanta system, which allows access for all healthcare organizations and patients themselves. According to Finnish legislation, EHR systems are divided into two categories based on whether they are directly connected to Kanta. Class A systems are connected to Kanta, and they are subject to stricter supervision and requirements compared to class B systems. EHR systems face both internal and external security threats. Internal threats involve cases where staff misuse their access rights, for example, by spying on patient records or sharing confidential information with external parties. External threats include ransomware, denial of service attacks, and social engineering. Various technical and organizational measures can be used to counter these risks. Technical protection measures include access control solutions, data encryption, antivirus software, and firewalls. To prevent internal misuse, audit logs are maintained to track who accessed or modified which data and when. In addition to technical measures, it is essential for the entire organization to be aware of potential threats and have clear security policies. Research indicates that poor usability is a common issue in EHR systems, posing risks to both patient safety and healthcare professionals’ well-being. Usability issues are most often related to unintuitive and complex user interfaces and the difficulty of locating information and performing routine tasks. Security measures, such as authentication and access control, can also contribute to these challenges. In worst cases, poor usability may lead to serious incidents, such as medication errors. Usability is often insufficiently considered in system design due to limited resources or a lack of prioritization compared to other requirements, such as security. Most of the research that combines security and user experience is focused on authentication and access management solutions. Text-based passwords are the most used authentication method, but their use presents challenges in terms of both usability and security. Security of the authentication process can be improved with multi-factor authentication that combines multiple authentication methods, for example smart cards and biometrics. Single sign-on saves time and reduces cognitive load by enabling access to multiple systems with one set of login credentials. In general, improving the usability of systems also enhances their security, as long as usability improvements are not made at the expense of security measures. A simpler interface is often more secure than a complex one because it guides users toward correct and safe system use and reduces the risk of errors. According to the principles of usable security, the system’s security features should be easy for users to understand and manage, and they should not cause unnecessary inconvenience
Vitamin D status and its associations with disease over the course of adulthood : a Northern Finland Birth Cohort 1966 study
Get PDFAbstract
In Finland, located at high northern latitudes, the amount of vitamin D in the average diet has been increased by systematic vitamin D fortification in common foods such as fluid dairy products and fat spreads since 2006. There is evidence that this had a positive effect on the vitamin D status in the population, but less is known about the determinants associated with the change. The previous knowledge about vitamin D in chronic conditions has also certain limitations, for example, regarding the lack of standardized 25-hydroxyvitamin-D [25(OH)D] measurements. The study populations have been heterogenous, specifically highlighting inpatient and aging populations, especially in studies analyzing psychiatric conditions. Also, there is very limited evidence about the role of vitamin D status in the progression of multimorbidity among the middle-aged population.
The aim of this thesis, conducted with participants of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966), was to study the longitudinal change in vitamin D status and related determinants before and after the start of systematic vitamin D food fortification in Finland. Another aim was to study the association of vitamin D with psychiatric conditions in young adulthood and with multimorbidity in middle age.
Among the sample from the 31-year follow-up of the NFBC1966, we found no difference in 25(OH)D concentration between participants with depression, schizophrenia, other psychoses, and controls using standardized vitamin D z-score adjusting for measurement-related covariates.
The second study demonstrated an improvement in vitamin D status following the start of vitamin D food fortification in Finland. This improvement was also observed as a decrease in the seasonal variation in vitamin D status and as the highest increase in 25(OH)D concentrations among those with the lowest 25(OH)D at baseline.
In the third study, we found that, by the age of 54 years, one out of ten of the NFBC1966 population had multimorbidity as measured by the Charlson Comorbidity Index (CCI). Vitamin D status at 46 years predicted multimorbidity at 54 years, but the association was attenuated when adjusting for BMI.
In conclusion, this thesis highlights the improvement in vitamin D status among the Finnish adult population. Still, one individual out of four had 25(OH)D concentrations below 50 nmol/l. Original papers Ikonen, H., Palaniswamy, S., Nordström, T., Järvelin, M. R., Herzig, K. H., Jääskeläinen, E., Seppälä, J., Miettunen, J., & Sebert, S. (2019). Vitamin D status and correlates of low vitamin D in schizophrenia, other psychoses and non-psychotic depression – The Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Psychiatry Research, 279, 186–194. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 Self-archived version Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Niinimäki, M., Palaniswamy, S., Sebert, S., & Ojaniemi, M. (2021). The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. European Journal of Nutrition, 60(8), 4541–4553. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z Self-archived version Ikonen, H., Rautio, N., Miettunen, J., Sebert, S., & Seppälä, J. (2024). Vitamin D status and multimorbidity: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Manuscript in preparation. Tiivistelmä
Suomessa, joka sijaitsee hyvin pohjoisilla leveyspiireillä, ruokavalion D-vitamiinin määrää on lisätty systemaattisesti maitotuotteiden ja rasvalevitteiden D-vitamiinirikastuksella vuodesta 2006. Aiempien löydösten perusteella tällä on ollut myönteinen vaikutus väestön D-vitamiinitasoihin, mutta muutokseen liittyvistä tekijöistä on vähemmän tietoa. Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinitasojen yhteydestä pitkäaikaissairauksiin on myös puutteita, kuten vakioitujen 25-hydroksivitamiini-D [25(OH)D] -mittausten puuttuminen. Tutkimusaineistot ovat olleet vaihtelevia korostaen sairaalapotilaista ja iäkkäistä koostuneita aineistoja, erityisesti psykiatrisia sairaustiloja koskevissa tutkimuksissa. Myös D-vitamiinitasoista suhteessa monisairastavuuteen keski-ikäisessä väestössä on vähän aiempaa tietoa.
Tässä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 suoritetussa väitöstutkimuksessa tavoitteeni oli tutkia D-vitamiinitasojen muutoksia ajan kuluessa ja D-vitamiinitasoihin liittyviä tekijöitä ennen ja jälkeen systemaattisen D-vitamiinirikastuksen aloitusta. Muissa tutkimuksen osatöissä tavoitteena oli tutkia D-vitamiinitasojen yhteyttä psykiatrisiin sairaustiloihin nuoressa aikuisuudessa sekä monisairastavuuteen keski-iässä.
Ensimmäisessä osatyössä hyödynsimme otosta kohortin seurantatutkimuksesta 31 vuoden iässä. Siinä ei havaittu merkittäviä eroja masennusta, skitsofreniaa tai muita psykooseja sairastavilla verrattuna vertailuväestöön. Löydös säilyi ennallaan käyttäen vakioitua D-vitamiini z-arvoa, joka oli muodostettu hyödyntäen mittaukseen liittyviä kovariaatteja.
Toinen osatyö havainnollisti D-vitamiinitasojen nousua systemaattisen D-vitamiinirikastuksen myötä. Myönteinen muutos oli havaittavissa myös D-vitamiinitasojen vuodenaikavaihtelun vähenemisenä ja suurimpana D-vitamiinitason parannuksena niiden joukossa, joiden seerumin 25(OH)D pitoisuudet olivat lähtötilanteessa matalimpia.
Kolmannen osatyön löydösten mukaan yhdellä kymmenestä kohortin osallistujasta todettiin monisairastavuutta Charlsonin komorbiditeetti-indeksin perusteella. D-vitamiinitasot 46 vuoden iässä ennustivat monisairastavuutta 54 vuoden iässä, mutta tämä yhteys hävisi, kun tulos korjattiin painoindeksillä.
Johtopäätöksenä tämä väitöstutkimus korostaa D-vitamiinitasojen kohentumista suomalaisessa aikuisväestössä. Siitä huolimatta yhdellä neljästä todettiin 25(OH)D pitoisuus alle 50 nmol/l. Osajulkaisut Ikonen, H., Palaniswamy, S., Nordström, T., Järvelin, M. R., Herzig, K. H., Jääskeläinen, E., Seppälä, J., Miettunen, J., & Sebert, S. (2019). Vitamin D status and correlates of low vitamin D in schizophrenia, other psychoses and non-psychotic depression – The Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Psychiatry Research, 279, 186–194. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 Rinnakkaistallennettu versio Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Niinimäki, M., Palaniswamy, S., Sebert, S., & Ojaniemi, M. (2021). The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. European Journal of Nutrition, 60(8), 4541–4553. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z Rinnakkaistallennettu versio Ikonen, H., Rautio, N., Miettunen, J., Sebert, S., & Seppälä, J. (2024). Vitamin D status and multimorbidity: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Manuscript in preparation. Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium K101 of the Faculty of Medicine (Aapistie 7 A), on 29 November 2024, at 12 noonAbstract
In Finland, located at high northern latitudes, the amount of vitamin D in the average diet has been increased by systematic vitamin D fortification in common foods such as fluid dairy products and fat spreads since 2006. There is evidence that this had a positive effect on the vitamin D status in the population, but less is known about the determinants associated with the change. The previous knowledge about vitamin D in chronic conditions has also certain limitations, for example, regarding the lack of standardized 25-hydroxyvitamin-D [25(OH)D] measurements. The study populations have been heterogenous, specifically highlighting inpatient and aging populations, especially in studies analyzing psychiatric conditions. Also, there is very limited evidence about the role of vitamin D status in the progression of multimorbidity among the middle-aged population.
The aim of this thesis, conducted with participants of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966), was to study the longitudinal change in vitamin D status and related determinants before and after the start of systematic vitamin D food fortification in Finland. Another aim was to study the association of vitamin D with psychiatric conditions in young adulthood and with multimorbidity in middle age.
Among the sample from the 31-year follow-up of the NFBC1966, we found no difference in 25(OH)D concentration between participants with depression, schizophrenia, other psychoses, and controls using standardized vitamin D z-score adjusting for measurement-related covariates.
The second study demonstrated an improvement in vitamin D status following the start of vitamin D food fortification in Finland. This improvement was also observed as a decrease in the seasonal variation in vitamin D status and as the highest increase in 25(OH)D concentrations among those with the lowest 25(OH)D at baseline.
In the third study, we found that, by the age of 54 years, one out of ten of the NFBC1966 population had multimorbidity as measured by the Charlson Comorbidity Index (CCI). Vitamin D status at 46 years predicted multimorbidity at 54 years, but the association was attenuated when adjusting for BMI.
In conclusion, this thesis highlights the improvement in vitamin D status among the Finnish adult population. Still, one individual out of four had 25(OH)D concentrations below 50 nmol/l.Tiivistelmä
Suomessa, joka sijaitsee hyvin pohjoisilla leveyspiireillä, ruokavalion D-vitamiinin määrää on lisätty systemaattisesti maitotuotteiden ja rasvalevitteiden D-vitamiinirikastuksella vuodesta 2006. Aiempien löydösten perusteella tällä on ollut myönteinen vaikutus väestön D-vitamiinitasoihin, mutta muutokseen liittyvistä tekijöistä on vähemmän tietoa. Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinitasojen yhteydestä pitkäaikaissairauksiin on myös puutteita, kuten vakioitujen 25-hydroksivitamiini-D [25(OH)D] -mittausten puuttuminen. Tutkimusaineistot ovat olleet vaihtelevia korostaen sairaalapotilaista ja iäkkäistä koostuneita aineistoja, erityisesti psykiatrisia sairaustiloja koskevissa tutkimuksissa. Myös D-vitamiinitasoista suhteessa monisairastavuuteen keski-ikäisessä väestössä on vähän aiempaa tietoa.
Tässä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 suoritetussa väitöstutkimuksessa tavoitteeni oli tutkia D-vitamiinitasojen muutoksia ajan kuluessa ja D-vitamiinitasoihin liittyviä tekijöitä ennen ja jälkeen systemaattisen D-vitamiinirikastuksen aloitusta. Muissa tutkimuksen osatöissä tavoitteena oli tutkia D-vitamiinitasojen yhteyttä psykiatrisiin sairaustiloihin nuoressa aikuisuudessa sekä monisairastavuuteen keski-iässä.
Ensimmäisessä osatyössä hyödynsimme otosta kohortin seurantatutkimuksesta 31 vuoden iässä. Siinä ei havaittu merkittäviä eroja masennusta, skitsofreniaa tai muita psykooseja sairastavilla verrattuna vertailuväestöön. Löydös säilyi ennallaan käyttäen vakioitua D-vitamiini z-arvoa, joka oli muodostettu hyödyntäen mittaukseen liittyviä kovariaatteja.
Toinen osatyö havainnollisti D-vitamiinitasojen nousua systemaattisen D-vitamiinirikastuksen myötä. Myönteinen muutos oli havaittavissa myös D-vitamiinitasojen vuodenaikavaihtelun vähenemisenä ja suurimpana D-vitamiinitason parannuksena niiden joukossa, joiden seerumin 25(OH)D pitoisuudet olivat lähtötilanteessa matalimpia.
Kolmannen osatyön löydösten mukaan yhdellä kymmenestä kohortin osallistujasta todettiin monisairastavuutta Charlsonin komorbiditeetti-indeksin perusteella. D-vitamiinitasot 46 vuoden iässä ennustivat monisairastavuutta 54 vuoden iässä, mutta tämä yhteys hävisi, kun tulos korjattiin painoindeksillä.
Johtopäätöksenä tämä väitöstutkimus korostaa D-vitamiinitasojen kohentumista suomalaisessa aikuisväestössä. Siitä huolimatta yhdellä neljästä todettiin 25(OH)D pitoisuus alle 50 nmol/l
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
