1,720,966 research outputs found
Metacognition in group problem solving—a quest for socially shared metacognition
Get PDFAbstractThe aim of this study was to explore metacognition, specifically socially shared metacognition within computer-supported collaborative problem solving. Another aim of this study was to find methodological solutions for uncovering how metacognition becomes visible and shared in group problem solving in a text-based and asynchronous learning environment. During this dissertation study, two empirical experiments were performed. Participants in the first experiment were secondary school students (N=16) who worked with the Knowledge Forum (KF) learning environment. In the second experiment, triads of pre-service teachers’ (N=18) problem solving was supported by the Workmates (WM) learning environment. The data of this study consist of discussion forum data, self-report questionnaires, and individual’s feeling of difficulty graphs. In the data analysis, quantitative and qualitative research methods, along with individual and group level analyses, were combined to provide a deeper understanding of the phenomena being studied. A qualitative content analysis of the computer notes at the cognitive, metacognitive and social level were first analysed at the individual level, which made visible individual thinking and characterized the nature of the online discussions. In the interpretation phase, the categorizations were interpreted as group level processes in order to examine the contextual development of collaborative problem solving. To accomplish this, a process-oriented graph of group problem solving was developed. Further, to understand how socially shared metacognition in group problem solving can be related to individual metacognition, especially metacognitive experiences, group members’ individual feelings of difficulty were combined with the results of the discussion forum data. The results of this study show that the process of socially shared metacognition is a differentiator in the success of a group’s mathematical problem solving. Socially shared metacognition requires that group members participate in joint problem solving intentionally and reciprocally, acknowledge each other’s thinking and develop their ideas further. In other words, the process of socially shared metacognition has intention to steering the discussion rather than exchanging ideas about possible ways to solve the tasks. Further, the results of this study suggest that if the process of socially shared metacognition emerges, then the most of students will be able to reduce their feelings of difficulty. The results of this study suggest that socially shared metacognition is a complex and extra-ordinary group-level phenomenon. Socially shared metacognition could become more visible if participants focus on analysing the task and verifying the process as well as the outcome of the problem solving instead of exploring and implementing various unelaborated solution efforts. While socially shared metacognition fosters success in group problem solving, it also helps individual’s thinking grow as a part of the group. TiivistelmäTässä tutkimuksessa selvitetään metakognition, erityisesti sosiaalisesti jaetun metakognition, ilmenemistä tietokoneavusteisessa yhteisöllisessä matematiikan ongelmanratkaisussa. Tutkimuksen tavoitteena on myös kehittää aineiston analysointimenetelmiä metakognition ja erityisesti sosiaalisesti jaetun metakognition tutkimiseksi. Tutkimus koostuu kahdesta empiirisestä osatutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkimuksessa koehenkilöinä olivat erään perusasteen yläkoulun seitsemännen luokan suomalaiset oppilaat. Toisessa tutkimuksessa koehenkilöinä toimivat ensimmäisen vuosikurssin suomalaiset luokanopettajaopiskelijat. Molemmissa tutkimuksissa yhteisöllisen ongelmanratkaisuprosessin tukena käytettiin tekstipohjaiseen, eriaikaiseen vuorovaikutukseen perustuvia oppimisympäristöjä: Knowledge Forumia ja Työporukkaa (engl. WorkMates, WM). Tutkimusaineisto koostuu verkkokeskustelukommenteista, kyselylomakkeista sekä ongelmanratkaisutehtävän jälkeen piirretyistä graafeista, jotka ilmentävät tehtävän aikana koettua vaikeuden tunnetta. Ongelmanratkaisuprosessia kuvaavassa analyysissa yhdistetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä sosiaalisesti jaetun metakognition tutkimiseksi. Verkkokeskusteluaineistoa analysoidaan yksilötasolla kvalitatiivisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Osallistujien tallentamat verkkokeskustelukommentit on luokiteltu kognitiivisiksi, metakognitiivisiksi tai sosiaalisiksi viesteiksi. Viestien sisällön tulkinta perustuu ainoastaan kirjoitettuun tekstiin eikä osallistujien ajatteluun viestien taustalla. Verkkokeskusteluaineistoa tulkitaan ryhmätasolla erilaisten visualisointimenetelmien, kuten sosiaalisen verkostoanalyysin ja ryhmän ongelmanratkaisua kuvaavan graafin, avulla. Sosiaalisesti jaetun metakognition yhteyttä yksilön metakognitioon, erityisesti tehtävään liittyvään vaikeuden tunteeseen, tutkitaan ryhmän ongelmanratkaisua kuvaavien graafien, verkkokeskustelukommenttien ja ongelmanratkaisutehtävän jälkeen piirrettyjen tehtävän aikana koettua vaikeutta kuvaavien graafien avulla. Sosiaalisesti jaettua metakognitiota ei ilmene yleisesti ryhmän ongelmanratkaisussa. Tähän vaikuttaa muun muassa se, ettei ryhmissä kiinnitetä huomiota tehtävänantoon ja saadun ratkaisun oikeellisuuteen, vaan pääpaino ongelmanratkaisussa on ratkaisumenetelmien etsimisessä ja esitettyjen ehdotusten toteuttamisessa. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että sosiaalisesti jaettu metakognitio on ilmiönä monitahoinen. Tulosten perusteella sosiaalisesti jaettu metakognitio on myös tärkeä tekijä ryhmän ongelmanratkaisussa. Onnistuneessa ongelmanratkaisussa ryhmän jäsenet sitoutuvat yhteiseen prosessiin ja toimivat vastavuoroisesti perustellen esittämänsä ajatukset sekä huomioiden ratkaisun kannalta tärkeät kysymykset ja ratkaisuehdotukset. Tällöin on mahdollista, että sosiaalisesti jaettu metakognitio vähentää useimpien ryhmän jäsenten kokemaa vaikeuden tunnetta. Sosiaalisesti jaetulla metakognitiolla näyttää olevan tärkeä tehtävä paitsi ryhmän myös yksilön ajattelussa. Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Education of the University of Oulu for public defence in Kaljusensali (Auditorium KTK 112), Linnanmaa, on 24 September 2010, at 12 noonAbstract
The aim of this study was to explore metacognition, specifically socially shared metacognition within computer-supported collaborative problem solving. Another aim of this study was to find methodological solutions for uncovering how metacognition becomes visible and shared in group problem solving in a text-based and asynchronous learning environment.
During this dissertation study, two empirical experiments were performed. Participants in the first experiment were secondary school students (N=16) who worked with the Knowledge Forum (KF) learning environment. In the second experiment, triads of pre-service teachers’ (N=18) problem solving was supported by the Workmates (WM) learning environment. The data of this study consist of discussion forum data, self-report questionnaires, and individual’s feeling of difficulty graphs. In the data analysis, quantitative and qualitative research methods, along with individual and group level analyses, were combined to provide a deeper understanding of the phenomena being studied. A qualitative content analysis of the computer notes at the cognitive, metacognitive and social level were first analysed at the individual level, which made visible individual thinking and characterized the nature of the online discussions. In the interpretation phase, the categorizations were interpreted as group level processes in order to examine the contextual development of collaborative problem solving. To accomplish this, a process-oriented graph of group problem solving was developed. Further, to understand how socially shared metacognition in group problem solving can be related to individual metacognition, especially metacognitive experiences, group members’ individual feelings of difficulty were combined with the results of the discussion forum data.
The results of this study show that the process of socially shared metacognition is a differentiator in the success of a group’s mathematical problem solving. Socially shared metacognition requires that group members participate in joint problem solving intentionally and reciprocally, acknowledge each other’s thinking and develop their ideas further. In other words, the process of socially shared metacognition has intention to steering the discussion rather than exchanging ideas about possible ways to solve the tasks. Further, the results of this study suggest that if the process of socially shared metacognition emerges, then the most of students will be able to reduce their feelings of difficulty. The results of this study suggest that socially shared metacognition is a complex and extra-ordinary group-level phenomenon. Socially shared metacognition could become more visible if participants focus on analysing the task and verifying the process as well as the outcome of the problem solving instead of exploring and implementing various unelaborated solution efforts. While socially shared metacognition fosters success in group problem solving, it also helps individual’s thinking grow as a part of the group.Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään metakognition, erityisesti sosiaalisesti jaetun metakognition, ilmenemistä tietokoneavusteisessa yhteisöllisessä matematiikan ongelmanratkaisussa. Tutkimuksen tavoitteena on myös kehittää aineiston analysointimenetelmiä metakognition ja erityisesti sosiaalisesti jaetun metakognition tutkimiseksi.
Tutkimus koostuu kahdesta empiirisestä osatutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkimuksessa koehenkilöinä olivat erään perusasteen yläkoulun seitsemännen luokan suomalaiset oppilaat. Toisessa tutkimuksessa koehenkilöinä toimivat ensimmäisen vuosikurssin suomalaiset luokanopettajaopiskelijat. Molemmissa tutkimuksissa yhteisöllisen ongelmanratkaisuprosessin tukena käytettiin tekstipohjaiseen, eriaikaiseen vuorovaikutukseen perustuvia oppimisympäristöjä: Knowledge Forumia ja Työporukkaa (engl. WorkMates, WM). Tutkimusaineisto koostuu verkkokeskustelukommenteista, kyselylomakkeista sekä ongelmanratkaisutehtävän jälkeen piirretyistä graafeista, jotka ilmentävät tehtävän aikana koettua vaikeuden tunnetta.
Ongelmanratkaisuprosessia kuvaavassa analyysissa yhdistetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä sosiaalisesti jaetun metakognition tutkimiseksi. Verkkokeskusteluaineistoa analysoidaan yksilötasolla kvalitatiivisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Osallistujien tallentamat verkkokeskustelukommentit on luokiteltu kognitiivisiksi, metakognitiivisiksi tai sosiaalisiksi viesteiksi. Viestien sisällön tulkinta perustuu ainoastaan kirjoitettuun tekstiin eikä osallistujien ajatteluun viestien taustalla. Verkkokeskusteluaineistoa tulkitaan ryhmätasolla erilaisten visualisointimenetelmien, kuten sosiaalisen verkostoanalyysin ja ryhmän ongelmanratkaisua kuvaavan graafin, avulla. Sosiaalisesti jaetun metakognition yhteyttä yksilön metakognitioon, erityisesti tehtävään liittyvään vaikeuden tunteeseen, tutkitaan ryhmän ongelmanratkaisua kuvaavien graafien, verkkokeskustelukommenttien ja ongelmanratkaisutehtävän jälkeen piirrettyjen tehtävän aikana koettua vaikeutta kuvaavien graafien avulla.
Sosiaalisesti jaettua metakognitiota ei ilmene yleisesti ryhmän ongelmanratkaisussa. Tähän vaikuttaa muun muassa se, ettei ryhmissä kiinnitetä huomiota tehtävänantoon ja saadun ratkaisun oikeellisuuteen, vaan pääpaino ongelmanratkaisussa on ratkaisumenetelmien etsimisessä ja esitettyjen ehdotusten toteuttamisessa. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että sosiaalisesti jaettu metakognitio on ilmiönä monitahoinen. Tulosten perusteella sosiaalisesti jaettu metakognitio on myös tärkeä tekijä ryhmän ongelmanratkaisussa. Onnistuneessa ongelmanratkaisussa ryhmän jäsenet sitoutuvat yhteiseen prosessiin ja toimivat vastavuoroisesti perustellen esittämänsä ajatukset sekä huomioiden ratkaisun kannalta tärkeät kysymykset ja ratkaisuehdotukset. Tällöin on mahdollista, että sosiaalisesti jaettu metakognitio vähentää useimpien ryhmän jäsenten kokemaa vaikeuden tunnetta.
Sosiaalisesti jaetulla metakognitiolla näyttää olevan tärkeä tehtävä paitsi ryhmän myös yksilön ajattelussa
Teknologiatuettu tilastojen oppimiskokeilu : Tapaustutkimus lukioasteella
No full textAbstractThe aim of this study was to examine and develop statistics education by implementing computer supported collaborative learning (CSCL). This study has been influenced by design-based research, and it focuses on describing the statistical learning of upper secondary school students (N=138) in a CSCL environment, both quantitative and qualitative methods have been utilised. The present study is filling a gaping void in classroom study and disseminates new knowledge with a novel approach in combining CSCL, mathematics education at secondary level and statistical literacy.First, the students’ starting level in statistical literacy was assessed in the pre-test in which students’ perceptions and knowledge of statistics was evaluated. The results showed that students had a severe lack of understanding of basic statistical concepts. Second, CSCL supports students in collaborating asynchronously in different small-groups by using technology. Results suggest that studying in a group fostered their learning and the electronic and interactive material clarified learned topics which was designed by integrating the principles of cognitive theory of multimedia learning.Third, the shift from traditional didactic instruction towards student-centred CSCL learning was challenging for students. According to the results, students had only a few earlier experiences in learning CSCL environments. The quality of the students’ conversational acts varied considerably. It seems that learning how to collaborate productively needs practice. According to the results, the articulation and quality of mathematical discussion increased as students’ acquaintance with their teammates improved.Students’ collaboration in small groups was examined by using video analyses and content analyses. Contact summary sheet -instrument used in analyses facilitated observation of the magnitude and quality in student’s inter-subjective phenomena in collaborative learning.Fourth, students in the treatment group had better learning outcomes than students in the control group. The results suggest a statistically significant difference between treatment and control groups only in the delayed post-test and the effect size indicates a medium effect. The interactive material and CSCL seemed to foster and facilitate the development of statistical literacy. Nevertheless, students were critical of studying in the CSCL environment.TiivistelmäTutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ja kehittää tilastojen opetusta hyödyntäen tietokoneavusteista yhteisöllistä oppimista (CSCL). Tutkimus on saanut vaikutteita design-perustaisesta tutkimuksesta ja se keskittyy kuvaamaan lukio-opiskelijoiden (N=138) tilastojen oppimista CSCL-ympäristössä ja tutkimuksessa on hyödynnetty kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tämä tutkimus lisää tietämystä luokkahuonetutkimuksesta ja yhdistää CSCL:n ja tilastollisen lukutaidon opetuksen toisella asteella.Ensimmäiseksi oppilaiden tilastollisen lukutaidon lähtötaso mitattiin alkutestissä, missä arvioitiin heidän ennakkokäsityksiä ja tietoa tilastoista. Tutkimustulokset osoittivat, että oppilailla oli suuria vaikeuksia ymmärtää tilastollisia peruskäsitteitä.Toiseksi CSCL-teknologia tukee asynkronisesti pienryhmätyöskentelyä. Tulosten mukaan opiskelu ryhmissä tuki opiskelijoiden oppimista ja sähköinen ja interaktiivinen oppimateriaali selkiytti opeteltavia asioita, joka oli suunniteltu kognitiivisen multimedia oppimisteorian periaatteiden mukaisesti.Kolmanneksi opiskelijat kokivat haasteellisuutta siirryttäessä perinteisestä opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä oppijakeskeiseen CSCL-oppimismenetelmään. Tulosten mukaan opiskelijoilla on ollut vain vähän aikaisempia kokemuksia oppimisesta CSCL-ympäristöissä. Opiskelijoiden funktionaalisten roolien laadut vaihtelivat huomattavasti. Näyttää ilmeiseltä, että produktiivisen yhteistoiminnallisuuden oppimiseen tarvitaan harjoittelua. Tutkimustulosten mukaan artikulaatio ja laatu matemaattisissa keskusteluissa lisääntyivät oppimistilanteissa, kun opiskelijoiden ryhmätyöskentelytaidot kehittyivät.Opiskelijoiden pienryhmätyöskentelyä tutkittiin video- ja sisällönanalyysin avulla. Analysoinnissa käytetty contact summary sheet -instrumentti auttoi havainnoimaan opiskelijoiden intersubjektiivista yhteistoiminnallisen oppimisen laatua ja määrää.Neljänneksi opetuskokeiluun osallistuneilla oli parempia oppimistuloksia verrattaessa kontrolliryhmän oppilaisiin. Tutkimustulosten mukaan tilastollisesti merkittävä ero oli havaittavissa opetuskokeilu- ja kontrolliryhmän välillä ainoastaan viivästetyssä lopputestissä ja vaikutuksen suuruus on keskivoimakasta. Interaktiivinen opetusmateriaali ja CSCL näyttäisivät edistävän tilastollisen lukutaidon kehittymistä. Tästä huolimatta, opiskelijat suhtautuivat kriittisesti opiskeluun CSCL-ympäristössä.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Kaljusensali (KTK112), Linnanmaa, on 10 November 2016, at 12 noonAbstract
The aim of this study was to examine and develop statistics education by implementing computer supported collaborative learning (CSCL). This study has been influenced by design-based research, and it focuses on describing the statistical learning of upper secondary school students (N=138) in a CSCL environment, both quantitative and qualitative methods have been utilised. The present study is filling a gaping void in classroom study and disseminates new knowledge with a novel approach in combining CSCL, mathematics education at secondary level and statistical literacy.
First, the students’ starting level in statistical literacy was assessed in the pre-test in which students’ perceptions and knowledge of statistics was evaluated. The results showed that students had a severe lack of understanding of basic statistical concepts.
Second, CSCL supports students in collaborating asynchronously in different small-groups by using technology. Results suggest that studying in a group fostered their learning and the electronic and interactive material clarified learned topics which was designed by integrating the principles of cognitive theory of multimedia learning.
Third, the shift from traditional didactic instruction towards student-centred CSCL learning was challenging for students. According to the results, students had only a few earlier experiences in learning CSCL environments. The quality of the students’ conversational acts varied considerably. It seems that learning how to collaborate productively needs practice. According to the results, the articulation and quality of mathematical discussion increased as students’ acquaintance with their teammates improved.
Students’ collaboration in small groups was examined by using video analyses and content analyses. Contact summary sheet -instrument used in analyses facilitated observation of the magnitude and quality in student’s inter-subjective phenomena in collaborative learning.
Fourth, students in the treatment group had better learning outcomes than students in the control group. The results suggest a statistically significant difference between treatment and control groups only in the delayed post-test and the effect size indicates a medium effect. The interactive material and CSCL seemed to foster and facilitate the development of statistical literacy. Nevertheless, students were critical of studying in the CSCL environment.Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ja kehittää tilastojen opetusta hyödyntäen tietokoneavusteista yhteisöllistä oppimista (CSCL). Tutkimus on saanut vaikutteita design-perustaisesta tutkimuksesta ja se keskittyy kuvaamaan lukio-opiskelijoiden (N=138) tilastojen oppimista CSCL-ympäristössä ja tutkimuksessa on hyödynnetty kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tämä tutkimus lisää tietämystä luokkahuonetutkimuksesta ja yhdistää CSCL:n ja tilastollisen lukutaidon opetuksen toisella asteella.
Ensimmäiseksi oppilaiden tilastollisen lukutaidon lähtötaso mitattiin alkutestissä, missä arvioitiin heidän ennakkokäsityksiä ja tietoa tilastoista. Tutkimustulokset osoittivat, että oppilailla oli suuria vaikeuksia ymmärtää tilastollisia peruskäsitteitä.
Toiseksi CSCL-teknologia tukee asynkronisesti pienryhmätyöskentelyä. Tulosten mukaan opiskelu ryhmissä tuki opiskelijoiden oppimista ja sähköinen ja interaktiivinen oppimateriaali selkiytti opeteltavia asioita, joka oli suunniteltu kognitiivisen multimedia oppimisteorian periaatteiden mukaisesti.
Kolmanneksi opiskelijat kokivat haasteellisuutta siirryttäessä perinteisestä opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä oppijakeskeiseen CSCL-oppimismenetelmään. Tulosten mukaan opiskelijoilla on ollut vain vähän aikaisempia kokemuksia oppimisesta CSCL-ympäristöissä. Opiskelijoiden funktionaalisten roolien laadut vaihtelivat huomattavasti. Näyttää ilmeiseltä, että produktiivisen yhteistoiminnallisuuden oppimiseen tarvitaan harjoittelua. Tutkimustulosten mukaan artikulaatio ja laatu matemaattisissa keskusteluissa lisääntyivät oppimistilanteissa, kun opiskelijoiden ryhmätyöskentelytaidot kehittyivät.
Opiskelijoiden pienryhmätyöskentelyä tutkittiin video- ja sisällönanalyysin avulla. Analysoinnissa käytetty contact summary sheet -instrumentti auttoi havainnoimaan opiskelijoiden intersubjektiivista yhteistoiminnallisen oppimisen laatua ja määrää.
Neljänneksi opetuskokeiluun osallistuneilla oli parempia oppimistuloksia verrattaessa kontrolliryhmän oppilaisiin. Tutkimustulosten mukaan tilastollisesti merkittävä ero oli havaittavissa opetuskokeilu- ja kontrolliryhmän välillä ainoastaan viivästetyssä lopputestissä ja vaikutuksen suuruus on keskivoimakasta. Interaktiivinen opetusmateriaali ja CSCL näyttäisivät edistävän tilastollisen lukutaidon kehittymistä. Tästä huolimatta, opiskelijat suhtautuivat kriittisesti opiskeluun CSCL-ympäristössä
Motivaation säätely ja opiskeluhyvinvointi sairaanhoitajakoulutuksen opintojen aikana
No full textAbstractThe purpose of this dissertation study is to gain an understanding of nursing students’ motivation regulation as a part of self-regulated learning during their study path. A further aim is to investigate how motivation regulation is related to students’ study well-being and their performance and to examine how it manifests in different learning environments in nurse education.The study consists of three empirical sub-studies, which are reported in three articles (I–III). Substudy I and II longitudinally surveyed nursing students’ (n = 90, n = 98) study-related motivation regulation and its association with study well-being (study engagement, study burnout) and academic performance in traditional on-campus and blended learning environments. Substudy III examined students’ (n = 12) experiences of different motivation regulation strategies and factors enhancing the use of motivation regulation strategies during studies in a blended learning program. The dissertation used a mixed-method approach. The data were collected through surveys, register data, and interviews. Analysis combined quantitative and qualitative methods.The results indicate that nursing students’ motivation regulation is versatile and adaptable. Students’ ability to regulate motivation varies individually, situationally and during different study phases. High-level motivation regulation is associated with higher levels of study well-being and performance than moderate, less-developed motivation regulation. Crucial motivation regulation strategies, particularly in a blended learning environment, are environmental structuring, self-consequating, goal oriented self-talk, efficacy management, emotion regulation, regulation of value, and interest enhancement. Several individual and situational factors enhance the use of these strategies.This dissertation study provides a fine-grained understanding of the variability and personal aspects of motivation regulation and its tendency to change due to situational and individual factors. The outcomes shed light on the important role of a learning environment’s pedagogical policy on reinforcing students’ motivation regulation and study well-being. The findings would be useful to healthcare teachers and mentors and higher-education practitioners who are interested in enhancing students’ motivated learning and study well-being.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Mäenpää, K., Pyhältö, K., Järvenoja, H., & Peltonen, J. (2018). Nursing students’ motivation regulation and its relationship with engagement and burnout. Nordic Journal of Nursing Research, 38(3), 143–150. https://doi.org/10.1177/2057158517731719Mäenpää, K. Järvenoja, H., Peltonen, J., & Pyhältö, K. (2019). Progress of nursing students’ motivation regulation profiles and affiliations with engagement, burnout and academic performance. International Journal of Teaching and Learning in Higher Education, 31(3), 461–475.Self-archived versionMäenpää, K., Järvenoja, H., Peltonen, J., & Pyhältö, K. (2020). Nursing students’ motivation regulation strategies in blended learning: A qualitative study. Nursing and Health Sciences, 22(3), 602–611. https://doi.org/10.1111/nhs.12702Self-archived versionTiivistelmäTämä väitöstutkimus tutkii sairaanhoitajaopiskelijoiden opintojen aikaista motivaation säätelyä osana oppimisen itsesäätelyä. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä, miten motivaation säätely on yhteydessä opiskelijoiden opiskeluhyvinvointiin ja opintomenestykseen sairaanhoitajakoulutuksen oppimisympäristöissä.Tutkimus koostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta, joiden tulokset on raportoitu kolmessa artikkelissa (I-III). Osatutkimuksissa I ja II selvitetään pitkittäistutkimuksella sairaanhoitajaopiskelijoiden (n = 90, n = 98) motivaation säätelyä ja sen yhteyttä opiskeluhyvinvointiin (opiskeluinto ja opiskelu-uupumus) sekä opintomenestykseen perinteisessä ja monimuoto-oppimisympäristöissä. Osatutkimuksessa III tutkitaan sairaanhoitajaopiskelijoiden (n = 12) opiskelua tukevien motivaationsäätelystrategioiden käyttöä ja niihin vaikuttavia tekijöitä monimuoto-opintojen aikana. Tutkimus on monimenetelmällinen ja sen aineisto koostuu kyselyistä ja opintorekisteritiedoista sekä haastatteluista. Aineiston analyysissä käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.Tutkimustulokset osoittavat, että sairaanhoitajaopiskelijoiden motivaation säätely on monipuolista ja mukautuvaa. Opiskelijoiden kyky säädellä motivaatiota vaihtelee yksilöllisesti ja eri oppimistilanteissa sekä ajallisesti opintojen aikana. Korkeatasoinen motivaation säätely on yhteydessä parempaan opiskeluhyvinvointiin ja opintomenestykseen kuin keskitasoinen heikompi motivaation säätely. Erityisesti monimuoto-opinnoissa keskeisiä opiskelua tukevia motivaation säätelystrategioita ovat oppimisympäristön säätely, itsevakuuttelu, emootioiden säätely, tavoitesuuntautunut sisäinen puhe, tehokkuuden hallinta, arvottaminen ja mielenkiinnon vahvistaminen. Useat henkilökohtaiset ja tilannesidonnaiset tekijät vahvistavat näiden strategioiden käyttöä.Tutkimus lisää ymmärrystä motivaation säätelyn vaihtelevuudesta ja henkilökohtaisuudesta, sekä sen herkkyydestä mukautumiselle eri tilanteista ja yksilöistä riippuen. Tutkimustulokset osoittavat oppimisympäristön ja pedagogisten käytänteiden tärkeän roolin opiskelijoiden motivaation säätelyn ja opiskeluhyvinvoinnin tukemisessa. Tulokset ovat hyödyllisiä terveysalan opettajille ja ohjaajille sekä korkeakoulutuksen toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita edistämään opiskelijoiden oppimismotivaatiota ja hyvinvointia.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Mäenpää, K., Pyhältö, K., Järvenoja, H., & Peltonen, J. (2018). Nursing students’ motivation regulation and its relationship with engagement and burnout. Nordic Journal of Nursing Research, 38(3), 143–150. https://doi.org/10.1177/2057158517731719Mäenpää, K. Järvenoja, H., Peltonen, J., & Pyhältö, K. (2019). Progress of nursing students’ motivation regulation profiles and affiliations with engagement, burnout and academic performance. International Journal of Teaching and Learning in Higher Education, 31(3), 461–475.Rinnakkaistallennettu versioMäenpää, K., Järvenoja, H., Peltonen, J., & Pyhältö, K. (2020). Nursing students’ motivation regulation strategies in blended learning: A qualitative study. Nursing and Health Sciences, 22(3), 602–611. https://doi.org/10.1111/nhs.12702Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Martti Ahtisaari -sali (L2), Linnanmaa, on 10 December 2021, at 12 noonAbstract
The purpose of this dissertation study is to gain an understanding of nursing students’ motivation regulation as a part of self-regulated learning during their study path. A further aim is to investigate how motivation regulation is related to students’ study well-being and their performance and to examine how it manifests in different learning environments in nurse education.
The study consists of three empirical sub-studies, which are reported in three articles (I–III). Substudy I and II longitudinally surveyed nursing students’ (n = 90, n = 98) study-related motivation regulation and its association with study well-being (study engagement, study burnout) and academic performance in traditional on-campus and blended learning environments. Substudy III examined students’ (n = 12) experiences of different motivation regulation strategies and factors enhancing the use of motivation regulation strategies during studies in a blended learning program. The dissertation used a mixed-method approach. The data were collected through surveys, register data, and interviews. Analysis combined quantitative and qualitative methods.
The results indicate that nursing students’ motivation regulation is versatile and adaptable. Students’ ability to regulate motivation varies individually, situationally and during different study phases. High-level motivation regulation is associated with higher levels of study well-being and performance than moderate, less-developed motivation regulation. Crucial motivation regulation strategies, particularly in a blended learning environment, are environmental structuring, self-consequating, goal oriented self-talk, efficacy management, emotion regulation, regulation of value, and interest enhancement. Several individual and situational factors enhance the use of these strategies.
This dissertation study provides a fine-grained understanding of the variability and personal aspects of motivation regulation and its tendency to change due to situational and individual factors. The outcomes shed light on the important role of a learning environment’s pedagogical policy on reinforcing students’ motivation regulation and study well-being. The findings would be useful to healthcare teachers and mentors and higher-education practitioners who are interested in enhancing students’ motivated learning and study well-being.Tiivistelmä
Tämä väitöstutkimus tutkii sairaanhoitajaopiskelijoiden opintojen aikaista motivaation säätelyä osana oppimisen itsesäätelyä. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä, miten motivaation säätely on yhteydessä opiskelijoiden opiskeluhyvinvointiin ja opintomenestykseen sairaanhoitajakoulutuksen oppimisympäristöissä.
Tutkimus koostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta, joiden tulokset on raportoitu kolmessa artikkelissa (I-III). Osatutkimuksissa I ja II selvitetään pitkittäistutkimuksella sairaanhoitajaopiskelijoiden (n = 90, n = 98) motivaation säätelyä ja sen yhteyttä opiskeluhyvinvointiin (opiskeluinto ja opiskelu-uupumus) sekä opintomenestykseen perinteisessä ja monimuoto-oppimisympäristöissä. Osatutkimuksessa III tutkitaan sairaanhoitajaopiskelijoiden (n = 12) opiskelua tukevien motivaationsäätelystrategioiden käyttöä ja niihin vaikuttavia tekijöitä monimuoto-opintojen aikana. Tutkimus on monimenetelmällinen ja sen aineisto koostuu kyselyistä ja opintorekisteritiedoista sekä haastatteluista. Aineiston analyysissä käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.
Tutkimustulokset osoittavat, että sairaanhoitajaopiskelijoiden motivaation säätely on monipuolista ja mukautuvaa. Opiskelijoiden kyky säädellä motivaatiota vaihtelee yksilöllisesti ja eri oppimistilanteissa sekä ajallisesti opintojen aikana. Korkeatasoinen motivaation säätely on yhteydessä parempaan opiskeluhyvinvointiin ja opintomenestykseen kuin keskitasoinen heikompi motivaation säätely. Erityisesti monimuoto-opinnoissa keskeisiä opiskelua tukevia motivaation säätelystrategioita ovat oppimisympäristön säätely, itsevakuuttelu, emootioiden säätely, tavoitesuuntautunut sisäinen puhe, tehokkuuden hallinta, arvottaminen ja mielenkiinnon vahvistaminen. Useat henkilökohtaiset ja tilannesidonnaiset tekijät vahvistavat näiden strategioiden käyttöä.
Tutkimus lisää ymmärrystä motivaation säätelyn vaihtelevuudesta ja henkilökohtaisuudesta, sekä sen herkkyydestä mukautumiselle eri tilanteista ja yksilöistä riippuen. Tutkimustulokset osoittavat oppimisympäristön ja pedagogisten käytänteiden tärkeän roolin opiskelijoiden motivaation säätelyn ja opiskeluhyvinvoinnin tukemisessa. Tulokset ovat hyödyllisiä terveysalan opettajille ja ohjaajille sekä korkeakoulutuksen toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita edistämään opiskelijoiden oppimismotivaatiota ja hyvinvointia
Purposeful and Ethical Early Childhood Teacher: The Underlying Values Guiding Finnish Early Childhood Education
Get PDFPurpose: The new Finnish National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care (2018) strongly highlights pedagogical knowledge and practice, demanding teachers to develop their pedagogical thinking, evaluation, judgment, and operating culture. Since ethics is viewed as vital characteristics of the teaching profession, our objective is to make these complex ethical issues more visible to be subject to democratic discussion and change.Design/Approach/Methods: The framework comprises a broad theory base of codes of ethics and professional codes of ethics of teaching. The research materials were national curricula of early childhood education and care (ECEC)- and preprimary education. The eight-step qualitative analysis process was applied to identify and shed light on the codes of ethics laying the foundations for purposeful and ethical early childhood education (ECE) teacher.Findings: The results indicate that through both theoretical lenses, the Finnish ECEC curricula comprise several ethical codes. For the future purposeful ECE teachers as ethical professionals, the results raise questions for further discussion. Particularly, issues related to the ethics of care, intellectual freedom, inquiry stance, and professional competence, and diversity may further enhance our ECEC curricula.Originality/Value: During recent decades, the ethics concerning ECEC have gained increasing global attention. Particularly, there is a large international consensus considering ECEC as a prominent policy equalizing opportunities.</p
How learners establish their metacognitive awareness in collaborative learning
Get PDFAbstract
This dissertation explores metacognitive awareness in collaborative learning at multiple levels. It examines how learners’ individual metacognitive awareness relates to their social level of metacognitive awareness, how learners’ individual and social levels of metacognitive awareness affect task performance, and how learners’ social and environmental levels of metacognitive awareness relate to their facial expressions of emotion.
Three datasets were collected in studies conducted in authentic learning situations. The first data collection was conducted in an advanced physics course in a junior secondary school, the second in a business simulation for university students, and the third in a collaborative task among high school students. The data collected included facial expressions of emotion gathered from video data, performance measures (knowledge tests), questionnaires, and situated self-reports. The results are reported in three empirical articles.
The results suggest that students who have high metacognitive beliefs are better able to transfer their knowledge of strategy use and concepts to novel situations regarding task perceptions. Further, learners’ individual metacognitive beliefs do not predict learning outcomes; rather, it is the learners’ situation-specific interpretations that predict performance. The results lay emphasis on the importance of facial expressions of emotion that play a metacognitive role in collaborative learning.
The findings highlight the significance of the collaborative learning setting as a valuable means to enhance metacognitive awareness at the individual level as well as in interactions among group members and with the learning environment. Theoretically, the dissertation contributes to research on socially shared regulation of learning by displaying both static and dynamic aspects of metacognitive awareness in collaborative learning. Methodologically, this dissertation provides facial expression recognition as a novel methodological tool and data channel to comprehend metacognitive awareness. For the implications for practice, the findings highlight metacognitive awareness and inform the design of artificial intelligence in education systems regarding when students are having trouble understanding a task or whether they are aware of their metacognition. Original papers Çini, A., Malmberg, J., & Järvelä, S. (2023). How individual metacognitive awareness relates to situation-specific metacognitive interpretations of collaborative learning tasks. Educational Studies, 49(1), 54–75. https://doi.org/10.1080/03055698.2020.1834359 https://doi.org/10.1080/03055698.2020.1834359 Çini, A., Järvelä, S., Dindar, M., & Malmberg, J. (2023). How multiple levels of metacognitive awareness operate in collaborative problem solving. Metacognition and Learning, 18(3), 891–922. https://doi.org/10.1007/s11409-023-09358-7 https://doi.org/10.1007/s11409-023-09358-7 Self-archived version Çini, A., Järvelä, S., & Dindar, M. (2024). How do emotions interact dynamically with metacognitive awareness in collaborative learning? Manuscript submitted for publication. Tiivistelmä
Tämä väitöskirja tutkii metakognitiivista tietoisuutta yhteistoiminnallisessa oppimisessa monella tasolla. Se tarkastelee, kuinka oppijoiden yksilöllinen metakognitiivinen tietoisuus liittyy heidän sosiaaliseen metakognitiiviseen tietoisuuteensa, kuinka oppijoiden yksilölliset ja sosiaaliset metakognitiiviset tietoisuustasot vaikuttavat tehtävien suorituskykyyn, ja kuinka oppijoiden sosiaalinen ja ympäristöllinen metakognitiivinen tietoisuus liittyy heidän tunteidensa ilmeisiin.
Kolme aineistoa kerättiin tutkimuksissa, jotka toteutettiin autenttisissa oppimistilanteissa. Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin edistyneellä fysiikan kurssilla yläkoulussa, toinen yliopisto-opiskelijoiden liiketoiminnan simulaatiossa ja kolmas lukiolaisten yhteistoiminnallisessa tehtävässä. Kerätty aineisto sisälsi tunteiden ilmeitä videomateriaalista, suorituskykymittareita (tietotestit), kyselylomakkeita ja tilanteeseen liittyviä itsearviointeja. Tulokset raportoidaan kolmessa empiirisessä artikkelissa.
Tulokset viittaavat siihen, että opiskelijat, joilla on korkea metakognitiivinen uskomus, pystyvät paremmin siirtämään strategian käytön ja käsitteiden tietämystään uusiin tilanteisiin tehtävän havaintojen suhteen. Lisäksi oppijoiden yksilölliset metakognitiiviset uskomukset eivät ennusta oppimistuloksia; sen sijaan oppijoiden tilanteeseen liittyvät tulkinnat ennustavat suoritusta. Tulokset korostavat tunteiden ilmeiden merkitystä, joka toimii metakognitiivisena roolina yhteistoiminnallisessa oppimisessa.
Havainnot korostavat yhteistoiminnallisen oppimisympäristön merkitystä arvokkaana keinona lisätä metakognitiivista tietoisuutta sekä yksilötasolla että ryhmän jäsenten ja oppimisympäristön välisten vuorovaikutusten tasolla. Teoreettisesti väitöskirja edistää sosiaalisesti jaetun oppimisen säätelyn tutkimusta esittämällä sekä staattisia että dynaamisia metakognitiivisen tietoisuuden näkökulmia yhteistoiminnallisessa oppimisessa. Menetelmällisesti tämä väitöskirja tarjoaa tunteiden ilmeiden tunnistamisen uutena menetelmällisenä työkaluna ja datakanavana metakognitiivisen tietoisuuden ymmärtämiseksi. Käytännön sovellusten osalta havainnot korostavat metakognitiivista tietoisuutta ja antavat tietoa tekoälyn suunnittelusta opetuksen järjestelmissä koskien sitä, milloin opiskelijat kokevat vaikeuksia tehtävän ymmärtämisessä tai ovatko he tietoisia omasta metakognitiostaan. Osajulkaisut Çini, A., Malmberg, J., & Järvelä, S. (2023). How individual metacognitive awareness relates to situation-specific metacognitive interpretations of collaborative learning tasks. Educational Studies, 49(1), 54–75. https://doi.org/10.1080/03055698.2020.1834359 https://doi.org/10.1080/03055698.2020.1834359 Çini, A., Järvelä, S., Dindar, M., & Malmberg, J. (2023). How multiple levels of metacognitive awareness operate in collaborative problem solving. Metacognition and Learning, 18(3), 891–922. https://doi.org/10.1007/s11409-023-09358-7 https://doi.org/10.1007/s11409-023-09358-7 Rinnakkaistallennettu versio Çini, A., Järvelä, S., & Dindar, M. (2024). How do emotions interact dynamically with metacognitive awareness in collaborative learning? Manuscript submitted for publication. Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Lapinsali (L3), Linnanmaa, on 4 October 2024, at 12 noonAbstract
This dissertation explores metacognitive awareness in collaborative learning at multiple levels. It examines how learners’ individual metacognitive awareness relates to their social level of metacognitive awareness, how learners’ individual and social levels of metacognitive awareness affect task performance, and how learners’ social and environmental levels of metacognitive awareness relate to their facial expressions of emotion.
Three datasets were collected in studies conducted in authentic learning situations. The first data collection was conducted in an advanced physics course in a junior secondary school, the second in a business simulation for university students, and the third in a collaborative task among high school students. The data collected included facial expressions of emotion gathered from video data, performance measures (knowledge tests), questionnaires, and situated self-reports. The results are reported in three empirical articles.
The results suggest that students who have high metacognitive beliefs are better able to transfer their knowledge of strategy use and concepts to novel situations regarding task perceptions. Further, learners’ individual metacognitive beliefs do not predict learning outcomes; rather, it is the learners’ situation-specific interpretations that predict performance. The results lay emphasis on the importance of facial expressions of emotion that play a metacognitive role in collaborative learning.
The findings highlight the significance of the collaborative learning setting as a valuable means to enhance metacognitive awareness at the individual level as well as in interactions among group members and with the learning environment. Theoretically, the dissertation contributes to research on socially shared regulation of learning by displaying both static and dynamic aspects of metacognitive awareness in collaborative learning. Methodologically, this dissertation provides facial expression recognition as a novel methodological tool and data channel to comprehend metacognitive awareness. For the implications for practice, the findings highlight metacognitive awareness and inform the design of artificial intelligence in education systems regarding when students are having trouble understanding a task or whether they are aware of their metacognition.Tiivistelmä
Tämä väitöskirja tutkii metakognitiivista tietoisuutta yhteistoiminnallisessa oppimisessa monella tasolla. Se tarkastelee, kuinka oppijoiden yksilöllinen metakognitiivinen tietoisuus liittyy heidän sosiaaliseen metakognitiiviseen tietoisuuteensa, kuinka oppijoiden yksilölliset ja sosiaaliset metakognitiiviset tietoisuustasot vaikuttavat tehtävien suorituskykyyn, ja kuinka oppijoiden sosiaalinen ja ympäristöllinen metakognitiivinen tietoisuus liittyy heidän tunteidensa ilmeisiin.
Kolme aineistoa kerättiin tutkimuksissa, jotka toteutettiin autenttisissa oppimistilanteissa. Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin edistyneellä fysiikan kurssilla yläkoulussa, toinen yliopisto-opiskelijoiden liiketoiminnan simulaatiossa ja kolmas lukiolaisten yhteistoiminnallisessa tehtävässä. Kerätty aineisto sisälsi tunteiden ilmeitä videomateriaalista, suorituskykymittareita (tietotestit), kyselylomakkeita ja tilanteeseen liittyviä itsearviointeja. Tulokset raportoidaan kolmessa empiirisessä artikkelissa.
Tulokset viittaavat siihen, että opiskelijat, joilla on korkea metakognitiivinen uskomus, pystyvät paremmin siirtämään strategian käytön ja käsitteiden tietämystään uusiin tilanteisiin tehtävän havaintojen suhteen. Lisäksi oppijoiden yksilölliset metakognitiiviset uskomukset eivät ennusta oppimistuloksia; sen sijaan oppijoiden tilanteeseen liittyvät tulkinnat ennustavat suoritusta. Tulokset korostavat tunteiden ilmeiden merkitystä, joka toimii metakognitiivisena roolina yhteistoiminnallisessa oppimisessa.
Havainnot korostavat yhteistoiminnallisen oppimisympäristön merkitystä arvokkaana keinona lisätä metakognitiivista tietoisuutta sekä yksilötasolla että ryhmän jäsenten ja oppimisympäristön välisten vuorovaikutusten tasolla. Teoreettisesti väitöskirja edistää sosiaalisesti jaetun oppimisen säätelyn tutkimusta esittämällä sekä staattisia että dynaamisia metakognitiivisen tietoisuuden näkökulmia yhteistoiminnallisessa oppimisessa. Menetelmällisesti tämä väitöskirja tarjoaa tunteiden ilmeiden tunnistamisen uutena menetelmällisenä työkaluna ja datakanavana metakognitiivisen tietoisuuden ymmärtämiseksi. Käytännön sovellusten osalta havainnot korostavat metakognitiivista tietoisuutta ja antavat tietoa tekoälyn suunnittelusta opetuksen järjestelmissä koskien sitä, milloin opiskelijat kokevat vaikeuksia tehtävän ymmärtämisessä tai ovatko he tietoisia omasta metakognitiostaan
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
