1,720,959 research outputs found
Ohjausdiskurssit ja kansainvälisyys Euroopan unionin jäsenvaltioiden elinikäisen ohjauksen strategioissa: Diskurssianalyysi neljän jäsenvaltion elinikäisen ohjauksen strategiadokumenteista
Get PDFTässä pro gradu -tutkielmassa tavoitteenani oli selvittää, millaisia diskursseja elinikäisen ohjauksen strategiadokumentit pitävät sisällään ohjaukseen liittyen, verrata näitä diskursseja keskenään ja selvittää, kuinka kansainvälisyys näyttäytyy strategiadokumenteissa diskurssianalyysin kautta. Tämän kautta pyrin muodostamaan kuvaa siitä, millaiseksi ohjaus Euroopan unionin jäsenvaltioissa hahmotetaan strategiatasolla ja kuinka yhteneväisiä ja kansainvälisiä diskurssit elinikäisestä ohjauksesta ovat Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken. Elinikäinen ohjaus on määritelty Euroopan unionin neuvoston vuoden 2004 elinikäisen ohjauksen päätöslauselmassa viittaavan toimiin, joissa ihmiset iästään tai elämäntilanteestaan riippumatta voivat tunnistaa valmiutensa, kykynsä ja kiinnostuksensa ja näiden kautta tehdä koulutukseen ja työelämään liittyviä valintoja sekä hallitsemaan yksilöllistä elämänkaartaan näihin liittyvissä ympäristöissä.
Tutkimuksen aineistona toimivat neljän Euroopan unionin jäsenvaltion (Suomi, Irlanti, Kroatia ja Slovakia) elinikäiselle ohjaukselle laaditut strategiadokumentit. Dokumenttien analyysi toteutettiin diskurssianalyyttista menetelmää hyödyntäen. Tutkimuksessani hyödynsin myös vertailevaa tutkimusotetta selvittäessäni jäsenvaltioiden diskurssien välisiä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä.
Tulosten pohjalta ohjausdiskurssit näyttäytyivät tutkimukseen valikoituneissa jäsenvaltioissa melko yhteneväisiltä. Elinikäinen ohjaus määriteltiin tyypillisesti päätöslauselman mukaisesti. Ohjausdiskursseja tunnistettiin tutkimuksessa yhteensä yhdeksän, joista erityisesti hyötydiskurssi nousi vahvasti esiin, jossa ohjausta kuvattiin sen tuottamien hyötyjen näkökulmasta. Kansainvälisyyden kuvattiin strategiadokumenteissa liittyvän muun muassa kansainvälisten toimijoiden laatimiin määrittelyihin, globaaleihin haasteisiin sekä elinikäisen oppimisen tavoitteisiin. Diskurssien taustalta oli tunnistettavissa myös kunkin valtion sisäisiä yhteiskunnallisia vaikuttavia tekijöitä.
Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi elinikäistä ohjausta koskevassa päätöksenteossa sekä ohjauksen kehittämisessä, kun tuodaan esiin se, miten ohjauksesta keskustellaan ja mitä mahdollisesti jätetään huomiotta. Vertailuasetelma ja kansainvälisen näkökulman esiintuominen voi mahdollistaa myös kansainvälisen yhteistyön Euroopan unionin sisällä elinikäiseen ohjaukseen ja sitä koskevaan tutkimukseen liittyen. Lisätutkimusta tarvitaan, jotta elinikäisestä ohjauksesta Euroopan unionin sisällä saadaan kattavampaa tietoa esimerkiksi kohdistamalla tutkimusta useampaan jäsenvaltioon
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa opettavien kokemuksia hybridiopetuksesta
Get PDFTämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa opettavilla on hybridiopettamisesta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaiseksi opettajat kokevat oman osaamisensa hybridiopetuksen suhteen, millaisia kokemuksia heillä on hybridiosallistumisen mahdollistavista kursseista ja millaisia haasteita he ovat joutuneet huomioimaan hybridiopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioimaan. Hybridiopetus viittaa opetustilanteisiin, joihin kaikki opiskelijat eivät osallistu fyysisesti samassa paikassa, vaan osa osallistujista on mukana opetuksessa samanaikaisesti etäyhteyksien avulla. Eri osallistumistavoista huolimatta opiskelijat kuitenkin muodostavat yhtenäisen ryhmän.
Tutkimus toteutettiin lomakehaastatteluna. Aineisto kerättiin sähköisesti vapaaehtoisilta opettajilta, joilla oli kokemusta hybridiopettamisesta yliopistossa. Lomakehaastatteluun vastasi kolme opettajaa. Lisäksi vertasin opettajien vastauksia aiempaan tutkimustietoon systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineiston analyysissa käytettiin apuna laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että haastateltavien kokemukset hybridiopettamisesta ovat vaihtelevia. Haastateltavat kokivat hybridiopetuksen soveltuvan esimerkiksi opettajajohtoiseen opetukseen, mutta haasteellisemmaksi he kuvasivat esimerkiksi vuorovaikutusta luokkatilassa ja etänä olevien opiskelijoiden välillä. Vuorovaikutuksen haasteet liittyvät etenkin opiskelijoiden tavoittamiseen etänä ja heidän tarpeelliseen huomiointiinsa. Haastateltavat kokivat hybridiopetuksen osalta osaamisensa hyväksi tai tyydyttäväksi, mutta nostivat esiin opettajakollegoiden tukemisen tarpeen. Toisaalta haastattelut osoittavat, että kokemus hybridiopetuksesta lisää luottamusta omaan selviytymiseen hybridiopetustilanteista. Kirjallisuuskatsaus tuki yliopisto-opettajien havaintoja hybridiopetuksesta.
Jatkotutkimusta aiheesta tarvitaan erityisesti laajemminkin suomalaisissa yliopistoissa, jotta tiedostetaan, millainen osaaminen suomalaisissa yliopistoissa on hybridiopettamisen osalta ja miten opettajia voidaan mahdollisesti tukea hybridiopettamiseen liittyvissä haasteissa. Lisäksi tässä tutkimuksessa nousi esiin huoli opiskelijoiden eristäytymisestä etäopetustilanteissa, jolloin opiskelijoiden sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimus koronapandemian jälkeen on paikallaan
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
