128 research outputs found
Moraaliset intuitiot poliittisen ideologian taustalla
Get PDFPoliittinen ideologia on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat monet kulttuuriset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät. Poliittiset kysymykset, kuten oikeus aborttiin, sukupuolineutraali avioliitto tai kuolemanrangaistus, ovat usein pohjimmiltaan moraalisia. Intuitiivisten prosessien rooli moraalisessa päätöksenteossa on suuri, ja moraaliset intuitiot saattavatkin olla yksi vaikuttava tekijä poliittisen ideologian taustalla. Tässä katsauksessa tarkastellaan moraalisten intuitioiden yhteyttä poliittiseen ideologiaan kognitiivisten tekijöiden, inho- ja uhkaherkkyyden sekä sosiaalisesti motivoituneen kognition näkökulmasta. Moraalisten perustojen teoria määrittelee kuusi perustaa, jotka vaikuttavat yksilöiden moraalipäätelmien taustalla. Liberaalit ja konservatiivit eroavat siinä, missä määrin he käyttävät näitä eri moraaliperustoja. Kognitiiviset kyvyt ja kognitiivinen tyyli ovat yhteydessä eroihin niin moraaliperustoissa kuin poliittisessa ideologiassakin. Toisaalta konservatiivien ja liberaalien välisten erojen taustalla vaikuttavat myös herkkyys uhan ja inhon tunteille. Poliittisen ideologian erot selittyvät siis osin eroilla moraalisissa intuitioissa, jotka puolestaan liittyvät yksilöllisiin eroihin niin kognitiivisessa prosessoinnissa kuin evoluution myötä kehittyneissä uhkaavien tilanteiden ja tautien välttämisjärjestelmissä
Motives and experiences of combining salary job and entrepreneurship in knowledge intensive fields
No full textTyönteon muodot ja tietotyö ovat murroksessa, ja puhutaan neljännestä teollisen vallankumouksen ajasta. Yrittäjyys on kasvava trendi, ja erilaisia yrittäjyyden muotoja harjoitetaan myös palkkatyön ohella. Hybridiyrittäjyydessä yhdistyy sekä palkkatyö että yrittäjyys. Tämän työn tavoitteena oli tutkia hybridiyrittäjien motiiveja ja kokemuksia tietotyössä laadullisilla tutkimusmenetelmillä.
Teoreettisena viitekehyksenä oli Deci & Ryanin itseohjautuvuusteorian perustarpeiden teoria; autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuuden tarpeet yksilön motivaatiossa. Laadullisen ja luonteeltaan fenomenologisen tutkimuksen tiedonhankintastrategia oli tapaustutkimus. Aineistonhankinnan menetelmänä oli teemahaastattelu, ja analyysinä sisällönanalyysi. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän henkilöä, joista neljä naista ja kolme miestä. Tutkimukseen lukeutui palkkatyössä olevia tietotyöntekijöitä, jotka harjoittivat osa-aikaisesti yrittäjyyttä tietointensiivisillä aloilla joko kevytyrittäjyyden, toiminimen, osuuskunnan tai osakeyhtiön kautta.
Osa-aikayrittäjyys yhdistettynä palkkatyöhön tukee etenkin itsemääräämisteorian (Deci & Ryan) mukaista kyvykkyyden ja autonomian perustarvetta. Palkkatyö puolestaan tyydytti useammin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tässä tutkimuksessa useimmat motiivit hybridiyrittäjyyteen liittyivät ensisijaisesti ammattitaidon syventämiseen ja laajentamiseen (kyvykkyys), mutta myös taloudelliset tekijät (lisätulot) olivat motiiveina. Myös itsensä toteuttaminen ja intohimo osa-aikayrittäjyyden kohteeseen olivat motiiveina. Tämän tutkimuksen mukaan hybridimäinen työnteko tyydyttää myös etenkin yksilön autonomian tarvetta. Etenkin osa-aikayrittäjyyden koettiin parantavan yksilöiden autonomian kokemusta kokonaistyössä.
Hybridiyrittäjyys koetaan haastavaksi omalle hyvinvoinnille, mutta sitä kautta myös kasvatetaan ammattitaitoa, opitaan yrittäjyydestä sekä itsensä johtamisen metataidoista. Suurin haaste hybridiyrittäjyydessä oli yksilöiden hyvinvointi sekä virallisen yrittäjyyden välttäminen sosiaaliturvan menettämisen pelossa, toisin sanoen yrittäjyyden välttäminen sosiaaliturvan varmistamiseksi esimerkiksi työttömyyden kohdatessa. Digitalisaatio ja paikkariippumattomuus koettiin ylipäätään mahdollistavan osa-aikayrittäjyyden palkkatyön ohella, samoin palkkatyön organisaatiokulttuuri, käytänteet ja luottamus joko mahdollistivat tai rajoittivat osa-aikayrittäjyyttä.Knowledge work and forms of work are in transformation in the era of the fourth industrial revolution. Entrepreneurship is a growing trend, and different means of entrepreneurship are practiced alongside the salaried jobs. Hybrid entrepreneurship is a combination of both entrepreneurship and a salaried job. The aim of this study was to find out the motives and experiences of hybrid entrepreneurs in knowledge intensive fields by a qualitative means of study.
The theoretical framework consists of self-determination theory by Deci & Ryan, and its basic needs theory (competence, autonomy and relatedness) in one’s motivation. The nature of this qualitative study is phenomenological case study. The empirical study was conducted by theme interviews and the interviews were analyzed using content analysis. Seven persons were interviewed, four women and three men. All interviewees hold salaried positions in knowledge intensive jobs, but also practiced part-time entrepreneurship in knowledge intensive fields, with different forms of entrepreneurship (light entrepreneurship service, trade name, cooperative or limited liability company).
In the light of Deci and Ryan’s self-determination theory, part-time entrepreneurship combined with a salaried job supports a person’s basic needs of competence and autonomy. Especially an increased sense of autonomy was experienced via part-time entrepreneurship, but a salaried job was satisfying more the sense of relatedness. In this study, most of the motives for practicing hybrid entrepreneurship were related to increased professional knowledge, skills (competence) and financial reasons (additional income). Other motives found were also self-actualization and a passion for the subject of part-time entrepreneurship. This study was conducted in Finland, and the main challenges found in hybrid entrepreneurship were one’s well-being, and the avoidance of official and legal status of entrepreneurship in society due to fear of losing possible welfare. Digitalization and the possibility of working remotely were found to enable part-time entrepreneurship in combination with a salary job. Also, organization culture and policies, and the trust in a salary job seemed to be either enabling or restricting part-time entrepreneurship in combination with a salary job
Fear and anxiety as predictors of political attitudes : A prospective cohort study
Get PDFTavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selventää pelon ja ahdistuksen yhteyttä poliittisiin asenteisiin. On ehdotettu, että yksilölliset erot poliittisessa ideologiassa kumpuavat eroista uhkaherkkyydessä ja että konservatiivinen poliittinen ideologia toimii puolustuskeinona psykologisia uhkia vastaan. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu kuitenkin viitteitä siitä, että uhkareaktioista nimenomaan pelko, ei ahdistus, vaikuttaisi poliittisten asenteiden taustalla. On myös epäselvää, liittyykö uhka poliittiseen ideologiaan laajemmin, vai vain asenteisiin tietyissä poliittisissa kysymyksissä. Tässä tutkimuksessa tarkastelen ennustavatko ahdistushäiriöoireet, jotka heijastelevat eroja pelokkuudessa ja ahdistuneisuudessa, erilaisia poliittisia asenteita.
Menetelmät. Tutkimuksen otos koostui 5819 vuonna 1958 syntyneestä isobritannialaisesta. Yleistyneen ahdistushäiriön, fobioiden ja paniikkihäiriön oireita arvioitiin 44-vuoden iässä ja mielipiteitä poliittisissa kysymyksissä kuusi vuotta myöhemmin. Poliittisten mielipiteiden jakautumista eri asennedimensioihin tarkasteltiin ensin eksploratiivisen faktorianalyysin avulla ja tätä kautta muodostettiin seitsemän laajempaa poliittista asennetta. Lopulta muodostettiin polkumalli, jonka avulla tarkasteltiin ennustavatko ahdistushäiriöoireet poliittisia asenteita.
Tulokset ja johtopäätökset. Ahdistushäiriöoireet ennustivat asenteita taloudellista epätasa-arvoa ja ympäristön suojelua kohtaan. Tarkemmin, he joilla oli enemmän yleistyneen ahdistushäiriön oirehdintaa, olivat huolestuneempia ympäristöstä ja he joilla oli enemmän foobisia oireita, olivat huolestuneempia taloudellisesta epätasa arvosta. Ero yleistyneen ahdistushäiriön ja fobioiden välillä saattaa selittyä sillä, että ensimmäinen liittyy enemmän ahdistuneisuuteen, kun taas jälkimmäinen heijastelee pelokkuutta. Tulokset tukevat näkemystä pelon ja ahdistuksen erilaisista yhteyksistä poliittisiin asenteisiin, ja asettavat kyseenalaiseksi sen, että uhkareaktiot liittyisivät laajemmin poliittiseen ideologiaan, kuten usein on väitetty.Objective. The aim of this study was to clarify the relationship between fear and anxiety, and political attitudes. It has been suggested that individual differences in political ideology stem from differences in threat sensitivity and that conservative political ideology acts as a defence mechanism against psychological threats. There is tentative evidence from previous studies that from different threat reactions fear specifically but not anxiety influences political attitudes. It is also unclear whether threat is connected to political ideology more broadly or just attitudes concerning some political matters. In this study I assess whether anxiety disorder symptoms that reflect differences is fearfulness and anxiety predict different political attitudes.
Methods. The sample of this study consisted of 5,819 people born in Great Britain in 1958. Symptoms of generalized anxiety disorder, phobia, and panic were assessed at the age of 44, and opinions about political issues six years later. Exploratory factor analysis was used to assess how political opinions were structured into different attitude dimensions, and seven broader political attitudes were formed based on this. Finally, a path model was used to assess whether anxiety disorder symptoms predicted political attitudes.
Results and discussion. The anxiety disorder symptoms predicted attitudes towards economic inequality and preservation of the environment. More specifically, those with more generalized anxiety disorder symptoms were more concerned about environmental issues and those with more phobic symptoms were more concerned about economic inequality. This difference between generalized anxiety disorder and phobias might be explained by the fact that the former is connected with anxiousness whereas the latter reflects fearfulness. The results support the notion that fear and anxiety are differently connected to political attitudes. They also call into question threat reactions’ connection with political ideology more broadly
Clinical symptoms of anxiety disorders as predictors of political attitudes: A prospective cohort study
Get PDFConservative political ideologies have been suggested to correlate with elevated sensitivity to threat. However, it is unclear whether the associations between threat sensitivity and political attitudes can be observed with clinical measures of mental health. We examined how anxiety disorders predicted attitudes on several political issues. Participants were 7253 individuals from the 1958 British Birth Cohort study. Symptoms of generalised anxiety disorder, phobia and panic were assessed in a clinical interview at age 44, and opinions about political issues were self-reported by the participants 6 years later. Anxiety symptoms were associated with higher concerns about economic inequality, preservation of the environment, distrust in politics and lower work ethic. No associations were observed with racist or authoritarian attitudes, or support for traditional family values. We also assessed how political attitudes at ages 33 and 42 predicted anxiety disorder symptoms at age 44, revealing a possible bidirectional association between concern for economic inequality and anxiety disorder symptoms. These findings do not support an association between conservative political attitudes and elevated threat sensitivity. Rather, elevated anxiety may increase concerns about social inequality and the environment.Peer reviewe
Nordic authoritarianism: Child‐rearing values and political behavior in a multiparty context
No full textThis article explores how authoritarianism as a factor in child-rearing values (CRV) is associated with political orientation, party support, and policy preferences among voters and societal elites in the Nordic context, which is characterized by social trust and solidarity, feelings of affinity, and a modest degree of ideological polarization. Based on a representative citizen survey conducted in 2018 (n = 4,076) and an elite survey conducted in 2020 (n = 948) among Finnish political, administrative, advocacy, business, and influence elites, our findings suggest that authoritarianism in Finland mostly relates to culturally conservative, and less to economically conservative, political orientations. While authoritarianism is connected to policy preferences and political orientations on both cultural and economic dimensions, it has more relevance for preferences regarding cultural issues than economic ones. Our findings support the notion that authoritarianism plays a role in political orientation mainly in the cultural realm. Overall, our study indicates that authoritarianism as captured by the CRV scale might be a politically important underpinning among both citizens and societal elites also outside the U.S.Peer reviewe
Clinical symptoms of anxiety disorders as predictors of political attitudes: A prospective cohort study
No full textSocial cohesion and mechanisms of depopulation
No full textDepopulation poses a problem for the regional cohesiveness of societies. Fertility, mortality, and migration are the main drivers of depopulation, and different regions may suffer from depopulation due to different mechanisms. We explored the mechanisms of depopulation with the European Social Survey (ESS; n=241,111) data from 360 regions of 30 European countries by examining how fertility, mortality, and migration rates were associated with measures of social cohesion at regional level. Regions with lower religious attendance had higher net population growth. Reciprocal help and lower frequency of meeting friends was associated with fertility; availability of close relationships with mortality; and religious attendance with net-migration. These findings support the hypothesis that the levels of regional social cohesion are related to regional depopulation rates, but that the specific demographic processes may be differently related to different aspects of social cohesion. This emphasizes the importance of assessing fertility, mortality, and migration individually when examining the causes of depopulation
Varsinais-Suomen yritysten resilienssin tukeminen merilogistiikan häiriöiden varalta
No full textHankkeessa tarkasteltiin Varsinais-Suomen yritysten resilienssiä merilogistiikan, erityisesti Saaristomerenväylästöä koskevien häiriöiden varalta. Tarkastelu kohdennettiin kolmeen Varsinais-Suomen kärkitoimialaan: elintarviketeollisuuteen, lääke- ja bioalaan ja meriteollisuuteen. Lisäksiarvioitiin Saaristomeren väylästöä kriittisenä infrastruktuurina.Jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden toimijakenttä on aluetasolla varsin moninainen. Elinkeinoelämään keskeisimmin liittyy 2018 perustettu Huoltovarmuusorganisaation osana ja ELY:nyhteydessä toimiva Elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö -toimikunta (ELVAR), jokakattaa Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan. Hyvinvointialueen yhteyteen perusteilla oleva Varsinais-Suomen turvallisuusfoorumi1 korostaa myös elinkeinoelämän roolia turvallisuuden ja resilienssinosatekijänä.Turun ja Naantalin satamien kautta kulkee noin 200 000 kuorma-autoa, joista arviolta noin kymmenesosaon Varsinais-Suomen liikennettä. Naantalin satama on tämän lisäksi tärkeä irtolastisatama(öljytuotteet, hake, sementti, vilja).Saaristomeren halki kulkeva liikenne käyttää viittä kauppamerenkulun väylää (Utö-Naantali,Utö-Lövskär, Lövskär-Isokari, Kihti-Maarianhamina ja Airisto-Revgrund). Väylillä on mahdollistakäyttää myös vaihtoehtoisia reittejä. VTS-palvelut toimivat alueella hyvin ja pienillä väyläteknisillätoimenpiteillä turvallisuutta voidaan edelleen parantaa.Jatkuvuudenhallintasuunnitelmia hankkeessa haastatelluissa yrityksissä oli vähän mutta riskienhallintaatoteutettiin jollain tasolla lähes joka yrityksessä. Kansainvälisten konsernien osana toimivissayrityksissä oli yhtenäiset käytännöt ja ne oli saaneet emoyhtiöstä tukea ja tilannekuvaakoronan vaikutuksista toimitusketjuihin.Koronan vaikutuksia yritykset eivät olleet suurelta osin pystyneet ennakoimaan. Käytännössäkaikki yritykset joutuivat tekemään työntekoa koskevia järjestelyjä. Liikkuvuusrajoituksista olijoissain yrityksissä merkittävää haittaa. Työvoiman saanti hidastui ja esimerkiksi erilaisiin ulkomaanmatkojaedellyttäviin tehtäviin (esimerkiksi asennukset) tuli viiveitä. Toisaalta useimmissayrityksissä kysyntä ei kuitenkaan ollut laskenut eikä lomautuksia esiintynyt. Suuremmat yrityksetarvioivat varautumisen onnistuneet paremmin kuin pienemmät yritykset.Yrityksillä ei pääosin ollut käsitystä Saaristomeren kautta kulkevista materiaalivirroistaan. Kolmannesarvioi merkityksen suureksi. Mikäli merikuljetukset pysähtyisivät, yritysten pääosa ilmoittipystyvänsä toimimaan noin 2 viikosta 2 kuukauteen. Yrityksillä oli käytössä erilaisia keinojatoimitusketjuhäiriöiden ehkäisemiseksi, mutta kehittämispotentiaalia on vielä paljon. Noinpuolet olikin kiinnostunut jatkuvuuden- ja riskinhallinnan koulutuksesta ja t&k-toiminnasta.</p
Online-tuotantotyökalujen hyödyntäminen kansainvälisissä low-budget -tuotannoissa
Get PDFOpinnäyte on monimuototyö. Opinnäytteen teososa on lokakuussa 2013 valmistunut lyhytdokumenttielokuva Halutza, jonka ohjaajana, opiskelijatuottajana ja äänittäjänä kirjoittaja on toiminut. Teososa on kuvattu Israelissa toukokuussa 2013 ja sen kuvauksesta on vastannut Roosa Tikanoja, leikkauksesta Sampo Johansson, sekä äänisuunnittelusta Mikko Aspelin. Teososa on Metropolia ammattikorkeakoulun tuotanto, joka on tuotettu yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun kanssa, ja sen tekemistä on tukenut Suomen Ulkoministeriö.
Opinnäytteen kirjallisessa osassa perehdytään verkkopohjaisiin tuotantotyökaluihin ja tutkitaan, miten niitä on mahdollista hyödyntää pitkän näytelmäelokuvan kehittely- ja ennakkotuotantovaiheessa, kun kyseessä on kansainvälinen pienen budjetin tuotanto.
Kirjoittaja esittelee erilaisia verkkopohjaisia rahoitus-, rekrytointi- ja kuvauspaikan etsintätyökaluja, vertaa niitä perinteisiin työskentelytapoihin ja tutkii sekä niiden mahdollisuuksia että ongelmallisuutta. Kirjallisen osan lopussa kirjoittaja tekee johtopäätöksiä online-tuotantotyökalujen kehityssuunnasta ja ymmärtää tutkimuksen kautta niiden merkityksen elokuva-alalle.
Nykyiset online-tuotantotyökalut kaipaavat vielä kehittämistä, mutta niitä on jo nyt osittain mahdollista valjastaa tuotantojen käyttöön. Kysyntää näille työkaluille tulee olemaan tulevaisuudessakin ja kirjoittaja uskoo toimivilla työkaluilla olevan positiivinen vaikutus elokuva-alaan, sillä ne saattavat olla monille nuorille tekijöille merkittävä kannuste lähteä tekemään elokuvaa myös kansainvälisesti.
Tehty tutkimus perustuu haastatteluihin, internet-lähteisiin sekä kirjoittajan omaan käyttökokemukseen.This thesis contains multiform methods. The artistic part of the thesis consists of a short documentary film Halutza, which premiered in October 2013. The director, producer and sound recorder of the documentary also functions as the author of the written part of the thesis. The documentary was shot in Israel in May 2013 by Roosa Tikanoja, edited by Sampo Johansson and sound designed by Mikko Aspelin. It was a co-production between Metropolia University of Applied Sciences and Finn Church Aid and was supported by the Ministry for Foreign Affairs of Finland.
The written part of the thesis studies the utilisation of online production tools in international low budget productions. The main goal of the written part is to find out what kinds of tools there are available at the moment and how well they can be utilized in the pre-production phase of international low budget fiction films that are feature length.
The written part presents various kinds of online-based production tools that help in the process of finding funding, recruiting crew and scouting locations. These tools will be compared to the traditional tools filmmakers have to work in these areas of pre-production. Through this comparison it is possible to draw conclusions concerning the pros and cons of the online-based tools.
In conclusion, the author summarizes her findings and based on this study makes presumptions of the future of online production tools and their meaning to the film industry today. She finds that these tools still require developing but can already be used. The author also predicts that good online-based production tools will be needed in the future as well, and that their effect on the film industry will be positive since they encourage filmmakers to work internationally. The written part of the thesis is based on interviews, online sources and the user experience of the author herself
Henkilökohtaisia muutoksia – improvisaationäyttelemisen ja käsikirjoittamisen yhtäläisyydet
Get PDFTässä maisterityön teoriaosassa käsitellään elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen yhtäläisyyksiä suhteessa improvisoidussa näytelmässä näyttelemiseen. Suomessa on paljon näytteleviä kirjoittajia ja kirjoittavia näyttelijöitä. Tämä työ avaa niin käsikirjoittajille kuin näyttelijöillekin, mikä improvisaatiossa ja käsikirjoittamisessa on samankaltaista, ja miten lajit voivat hyötyä toisistaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli verrata improvisaationäyttelemistä ja käsikirjoittamista. Toinen tavoite oli testata, toimivatko improvisaation luovuutta edistävät työkalut käsikirjoitustyössä. Tässä tekijä sovelsi improvisaatiosta oppittuja taitoja maisterityönsä teososaan, kuunnelmaan, jota kirjoitti tutkimuksen aikana.
Työ perustui tekijän oppimispäiväkirjoihin Teatterikorkeakoulun improvisaatiokursseilta. Opittua verrattiin ja reflektoitiin suhteessa käsikirjoitusteoriaan, sekä Aalto-yliopiston maisteriopinnoissa, että työelämässä opittuun tietotaitoon käsikirjoittamisen saralla. Tutkimus- ja reflektointi tapahtui lukuvuoden 2018-2019 aikana, jolloin tekijä osallistui improvisaatiokursseille sekä käsikirjoitti teososaansa kuunnelmaa.
Työn tuloksena saavutettiin ymmärrys siitä, että improvisaation metodit, jotka perustuvat hyväksymiseen, auttavat kirjoittajaa luottamaan assosiaatioihinsa ja tutkimaan niitä työssään rauhassa. Elokuva-alan kilpailullisuuden aiheuttamaa pelkoa ja itsearviointia voi niin ikään lievittää improvisaation keinoin, suuntaamalla fokusta työhön ja itsestä pois. Tutkimus antaa improvisaatiosta opittuja käytännön vinkkejä siihen, mihin käsikirjoittajan kannattaa työssä keskittyä; omien havaintojen syventämiseen, henkilöhahmojen muutosprosessiin, ja siihen mikä on henkilöhahmoille henkilökohtaista. Kirjoittaja saa työkaluja orgaanisempaan kerrontatapaan, rakennekeskeisen ajattelun rinnalle. Käsikirjoittaja ymmärtää, että käänne on rutiinin rikkomista. Käsikirjoittajan työ voi saada kiinnostavampia muotoja, ja orgaanisemman loppuratkaisun, kun opetellaan sietämään epävarmuutta ja luopumaan hetkellisesti kontrollista, niin kuin improvisaatiossa tehdään. Käsikirjoittaja on kuitenkin tietoisempi työnsä vaikutuksesta kuin improvisaationäyttelijä. Improvisaation ja käsikirjoittamisen erilainen ajankäyttö vaikuttaa siihen, että elokuva-ja tv-kerronassa on mahdollista esitellä henkilöt vähemmän pidettävinä kuin improvisaationäytelmässä. Tutkimuksessa selviää, kuinka työskentelyssä tapahtunut “virhe” voidaan kääntää kerronnan voimavaraksi. Työssä esitellään myös monihenkilöinen tarinarakenne, jota voidaan soveltaa elokuvakerronnassa.
Tämä tutkimustyö antaa uusia tulokulmia niin käsikirjoittajalle, kuin näyttelijällekin. Käsikirjoittaja saa käytännön vinkkejä henkilön kaaren ajatteluun, dialogin kirjoittamiseen ja loogisen loppuratkaisun löytämiseen. Improvisaationäyttelijä voi syventää ymmärrystään tarinankerronnasta tämän tutkielman avulla.This theoretical part of the master’s thesis is studying the similarities of film and television screenwriting in relation to acting in an improvised play. There are plenty of writers who act and actors who write in Finland. This study will open up the similarities of screenwriting and improvisation for both screenwriters and actors, and how the crafts can merit from each other.
The aim of this study was to compare improvisation acting and screenwriting. Another aim was to test in practise the tools of improvisation that are improving creativity, into the craft of screenwriting. Here the author was using the master’s thesis script, a radio play, that she was writing during the study.
This work was based on the author’s learning diaries from the improvisation courses she participated at the Theatre Academy Helsinki. The learned skills were being compared and reflected with the screenwriting theory, and with the knowhow gained by studying at Aalto University and by working at the field. The thesis and the self reflection occurred during the school year 2018-2019, while the author was writing the radio play and studying at the Theatre Academy.
As a result of the thesis, comprehension was gained in several areas. The methods used in improvisation, that are based on approval, are helping the screenwriter to trust one’s own associations and to investigate them peacefully during the work. The improvisation method of focusing on the work at hand instead of the self, is relieving the fear and the self evaluation that the competitiveness of the film industry is causing. The thesis is giving practical advices for the tasks to focus on while writing; how to deepen one’s own findings, the changing process of the character, and how to focus on what is personal for the characters. The screenwriters are being introduced to some tools that are increasing more organic storytelling alongside for the structure based writing. The screenwriter understands that a turning point is breaking the routine. And as in improvisation, when the uncertainty is being tolerated, and when one is learning to give up from the control momentarily, the storytelling, the work of the screenwriter, can achieve more interesting forms and more organic ending resolutions. The screenwriter is more aware of the work’s impressions than the improvisation actor. The different usage of time is affecting so that the characters can be introduced less likeable in films than in an improvised play. The thesis is clarifying how a “mistake” can be turned into an asset of the storytelling. The study is also outlining a multi-character story structure that may be used in a film narration.
This thesis provides new angles for both screenwriters and actors. The screenwriter is getting practical tools for creating a character’s arc, for writing dialogue, and for discovering a logical end. An improvisation actor can deepen the understanding of storytelling with the help of this study
- …
