1,720,961 research outputs found
Varsinais-Suomen yritysten resilienssin tukeminen merilogistiikan häiriöiden varalta
No full textHankkeessa tarkasteltiin Varsinais-Suomen yritysten resilienssiä merilogistiikan, erityisesti Saaristomerenväylästöä koskevien häiriöiden varalta. Tarkastelu kohdennettiin kolmeen Varsinais-Suomen kärkitoimialaan: elintarviketeollisuuteen, lääke- ja bioalaan ja meriteollisuuteen. Lisäksiarvioitiin Saaristomeren väylästöä kriittisenä infrastruktuurina.Jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden toimijakenttä on aluetasolla varsin moninainen. Elinkeinoelämään keskeisimmin liittyy 2018 perustettu Huoltovarmuusorganisaation osana ja ELY:nyhteydessä toimiva Elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö -toimikunta (ELVAR), jokakattaa Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan. Hyvinvointialueen yhteyteen perusteilla oleva Varsinais-Suomen turvallisuusfoorumi1 korostaa myös elinkeinoelämän roolia turvallisuuden ja resilienssinosatekijänä.Turun ja Naantalin satamien kautta kulkee noin 200 000 kuorma-autoa, joista arviolta noin kymmenesosaon Varsinais-Suomen liikennettä. Naantalin satama on tämän lisäksi tärkeä irtolastisatama(öljytuotteet, hake, sementti, vilja).Saaristomeren halki kulkeva liikenne käyttää viittä kauppamerenkulun väylää (Utö-Naantali,Utö-Lövskär, Lövskär-Isokari, Kihti-Maarianhamina ja Airisto-Revgrund). Väylillä on mahdollistakäyttää myös vaihtoehtoisia reittejä. VTS-palvelut toimivat alueella hyvin ja pienillä väyläteknisillätoimenpiteillä turvallisuutta voidaan edelleen parantaa.Jatkuvuudenhallintasuunnitelmia hankkeessa haastatelluissa yrityksissä oli vähän mutta riskienhallintaatoteutettiin jollain tasolla lähes joka yrityksessä. Kansainvälisten konsernien osana toimivissayrityksissä oli yhtenäiset käytännöt ja ne oli saaneet emoyhtiöstä tukea ja tilannekuvaakoronan vaikutuksista toimitusketjuihin.Koronan vaikutuksia yritykset eivät olleet suurelta osin pystyneet ennakoimaan. Käytännössäkaikki yritykset joutuivat tekemään työntekoa koskevia järjestelyjä. Liikkuvuusrajoituksista olijoissain yrityksissä merkittävää haittaa. Työvoiman saanti hidastui ja esimerkiksi erilaisiin ulkomaanmatkojaedellyttäviin tehtäviin (esimerkiksi asennukset) tuli viiveitä. Toisaalta useimmissayrityksissä kysyntä ei kuitenkaan ollut laskenut eikä lomautuksia esiintynyt. Suuremmat yrityksetarvioivat varautumisen onnistuneet paremmin kuin pienemmät yritykset.Yrityksillä ei pääosin ollut käsitystä Saaristomeren kautta kulkevista materiaalivirroistaan. Kolmannesarvioi merkityksen suureksi. Mikäli merikuljetukset pysähtyisivät, yritysten pääosa ilmoittipystyvänsä toimimaan noin 2 viikosta 2 kuukauteen. Yrityksillä oli käytössä erilaisia keinojatoimitusketjuhäiriöiden ehkäisemiseksi, mutta kehittämispotentiaalia on vielä paljon. Noinpuolet olikin kiinnostunut jatkuvuuden- ja riskinhallinnan koulutuksesta ja t&k-toiminnasta.</p
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Satamien digitaalisaation nykytila Suomessa
Get PDFDigiPort-hankkeessa (1.10.2017-30.9.2019) on laadittu nykytilaselvitys Suomen satamien digitalisaatiosta. Digitalisaatio on niin merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, ettei satamilla ole varaa jäädä kehityskulkujen ulkopuolelle. Digitalisaation hyödyntämisessä yhteiskunnan nopeimmin kehittyviä osa-alueita ovat henkilö- ja tavaraliikenne. Digitalisaation seuraaminen megatrendinä edellyttää satamilta halua ja kykyä ennakoida.
Digitalisaatio-termistä on muodostunut yleiskäsite, joka on saanut eri yhteyksissä erilaisia painotuksia. DigiPort-hankkeen tarkastelussa digitalisaatio on jaettu kahteen kokonaisuuteen: dataan ja digitaaliteknologioihin. Datasta keskitytään erityisesti tarkastelemaan avoimen datan mahdollisuuksia satamille.
Yleiset kunnalliset satamat ovat monitoimijaympäristöjä, jotka yhdessä muodostavatsatamayhteisön. Kukin toimija edistää digitalisaatiota sisäisesti omista lähtökohdistaan. Satamayhteisön digitalisaatio ei siis ole kenenkään yksittäisen toimijan yksin toteutettavissa vaan se vaatii yhteistyötä.
Vastuu yhteistyön organisoinnista voisi olla luontevasti satamayhtiöllä, jonka roolin arvioidaan jatkossa muuttuvan fyysisen infran tarjoajasta enemmän operatiiviseen suuntaan digitaalisia toimintaedellytyksiä ja digipalveluja tarjoavaksi toimijaksi – tavaraliikenteen solmukohdasta tietoliikenteen solmukohdaksi.
Satamayhteisöjen organisaatioilla on kullakin hallussaan tietoja, joista olisi hyötyä myös toisille satamaorganisaatioille. Digitalisaation tärkeimpiä sovelluskohteista satamissa onkin siis tiedonkulun parantaminen ja yhteisen tilannekuvan luominen.
Tavoitteena satamissa tulisi olla automatisoitu tiedonkulku niille, keitä asia koskee ja siten, että tieto syötetään järjestelmiin vain kerran, jolloin se näkyy asianosaisille yhdenmukaisena. Satamayhteisössä on monia erillisiä järjestelmiä, jotka eivät vaihda tietoja keskenään. Sataman organisaatiot ovat kukin pieniä tai korkeintaan keskisuuria yrityksiä, mistä johtuen satamayhteisön tietohallinto on osin kehittymätöntä. Satamissa kannattaisikin tehdä yhteistyössä kokonaisvaltainen tietojärjestelmien ja -varantojen katselmus.
Datan jakaminen edellyttää avoimuutta ja satamiinkin kohdistunee jatkossa kasvavia toiveita läpinäkyvyydestä liikennejärjestelmän toimivuuden edellytyksenä. Avoin data tarkoittaa julkista, maksutonta tietoa koneluettavassa muodossa. Avoin data tarjoaa satamayhteisön ulkopuolisille sovelluskehittäjille mahdollisuuden rakentaa erilaisia palveluja satamalle. Palveluilla on mahdollisuus parantaa satamaliikenteen sujuvuutta ja suorituskykyä. Liikenteen avoimen datan sovellukset ovat pääosin tiedon visualisointeja, esimerkiksi karttapohjalle. Ne tukevat tilannekuvan muodostamista ja päätöksentekoa tarjoten dataan pohjautuvaa informaatiota kokemusperäisen tiedon rinnalle.
Avoimeksi dataksi soveltuvat parhaiten satamien liikenneinfrastruktuuriin liittyvät tiedot. Tällainen staattinen infratieto on hyvä askel aloittaa tietojen avaaminen, sillä se on jo pitkälti julkista.
Myös tekniset vaatimukset tiedon avaamiselle ovat reaaliaikaista dynaamista tietoa alhaisemmat. Liikenteestä valtion väyliltä avointa dataa on jo hyvin saatavilla, mutta tietovirrat tyypillisesti katkeavat, kun saavutaan satama-alueille. Looginen kehityskulku olisi avata samoja liikenteen tarvitsemia tietoja satamasta, kuin on avattu satama-aitojen ulkopuoleltakin. Tulevaisuuden liikennevälineet tarvitsevat katkeamattoman datavirran. Satamanpitäjille tehdyssä kyselyssä mobiilipalvelut ja kyberturvallisuus arvioitiin tärkeimmiksi digitaaliteknologioiksi lähivuosina. Vähiten merkitystä satamille arvioitiin olevan sosiaalisella medialla.ei tietoa saavutettavuudest
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Satamien digitaalisaation tulevaisuuden skenaariot
Get PDFSelvityksen tavoitteena oli tuottaa näkemys Suomen satamien digitalisaation tulevaisuuskuvista vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus toteutettiin osana DigiPort-hanketta (1.10.2017-30.9.2019). Raportti on jatkoa aiemmin toteutetulle satamien digitalisaation nykytilaa kuvaavalle selvitykselle.
Digitalisaatio käsitteenä on noussut 2010-luvun puolesta välistä lähtien keskeiseen asemaan. Liikenteen ja satamien digitalisaatiota edistämään on viime vuosina käynnistetty erilaisia hallinnon ja toimialan kehittämisohjelmia, joiden tulevaisuushorisontti on asetettu yleensä vuosiin 2025 tai 2030.
Merenkulussa huomio on ollut autonomisen meriliikenteen kehittämisessä, joka edellyttää valmistautumista myös satamilta. Satamayhteisössä tiedonvaihdon tarve ja tätä kautta yhteisen tilannekuvan muodostaminen on selkeästi nostettu esille. Liikenne- ja viestintäministeriön hiljattain teettämässä älysatamaselvityksessä korostettiin ekosysteemistä lähestymistapaa jatkossa ja toisaalta digitalisaation edistämistä asteittain kokeiluhankkeiden muodossa.
Satamien näkemyksen mukaan digitalisaation avainteknologioiden (massadata-analyysi, automaatio, esineiden internet, kyberturvallisuus, pilvipalvelut, mobiilipalvelut, sosiaalinen media) merkitys tulee kasvamaan erityisesti 2020-luvun loppua kohti verrattuna lähivuosiin. Tärkeimmiksi arvioitiin mobiilipalvelutja kyberturvallisuus.
Tulevaisuuskuvien työstämiseksi eriteltiin erilaisia muutosvoimia, joilla on merkitystä satamien digitalisaatiokehityksessä tulevan noin 10 vuoden aikana. Avainmuuttujia tuotettiin erinäkökulmista (poliittinen, taloudellinen, sosiologinen, ympäristöllinen ja tekninen). Satamien digitalisaation ajureina käsiteltiin datan standardisoimispyrkimyksiä, logistiikan markkinapaikkoja ja toimitusketjun ohjausta, satamien yhteiskunnallista asemaa, satamien hiilineutraaliustavoitetta ja muuta ympäristösäätelyä sekä erilaisia teknologisia muutosvoimia. Teknologisia ajureita pidettiin digitalisaation kehittymiselle erityisen tärkeinä, joten niitä käsiteltiin laajemmin kuin muita tekijöitä.
Muutosvoimien mahdollisista kehityskuluista tuotettiin tulevaisuustaulukko, jonka perusteella laadittiin satamien digitalisaatiosta 2030 mennessä kolme eri skenaariota: normiura, digiräjähdys ja digipannukakku.
Normiuralla Suomen merikuljetusvolyymit eivät merkittävästi kasva. Satamat ovat onnistuneet tehostamaan toimintaansa digiteknologioiden avulla, joten fyysiset laajenemistarpeet ovat vähäisiä. Massadatan analyysi ohjaa pientenkin satamien toimintaa. Satamien infranhallinta- ja tilannekuvajärjestelmät perustuvat laserkeilauksella tuotettuihin 3D-malleihin, joita on rikastettu ominaisuustiedoilla.5G-verkot ovat mahdollistaneet autonomisen liikenteen ja lastinkäsittelyn kokeilut satama-alueilla. Kyberturvallisuus säilyy edelleen haasteena.
Digiräjähdys-skenaariossa kehitystä on edesauttanut myönteinen talouden ja kansainvälisen yhteistyön kehitys. Aiemmin kehitystä hidastanut standardien puute on ratkaistu. Satamista on muodostunut datahubeja, joita satamanpitäjät hallinnoivat. Datasta ja niihin liittyvistä palveluista on tullut uusi osa sataman liiketoimintaa. 5G-mobiiliverkot ovat laajalti käytössä ja niitä hyödynnetään satama-automaation ohjauksessa. Lohkoketjuteknologia on omaksuttu laajalti sujuvoittamaan toimitusketjuja. Sataman staattisia infratietoja on yhdistetty dynaamiseen lasti- ja liikennevirtadataan ja päästy näin luomaan satamasta digitaalinen kaksonen. Tätä käytetään sataman suunnittelussa, markkinoinnissa, YVA-arvioinnissa ja maankäytön ja liikenteen optimoinnissa.
Digipannukakku-skenaariossa digitalisaation vauhti on hidastunut 2020-luvulla osittain kauppasotien ja muiden kriisien seurauksena. Luottamus ja yhteistyö on heikentynyt ja mm. tiedonvaihdon järjestelmien standardointi on hidastunut merkittävästi. Globaalit logistiikkatoimijat ovat luoneet omia "standardejaan", joilla ne pyrkivät optimoimaan toimitusketjuja. Osaoptimointi ruuhkauttaa satamia. Uudet teknologiat ovat osoittautuneet epäluotettaviksi ja kyberriskit ovat kasvaneet. Autonominen meriliikenne on jäänyt kokeilujen asteelle ja joidenkin lyhyen matkan satamaparien kuriositeetiksi.
Luoduilla skenaarioilla ja eri muutosvoimien kehitysnäkymillä satamat voivat arvioida omia kehityspanoksiaan digitalisaatioon. Aktiivisella kehittämisotteella on joka tapauksessa saatavissa kilpailuetua ja mahdollisesti jopa täysin uutta liiketoimintaa. Ulkomaisten suursatamien digitalisaatiokehityksen ja eurooppalaisten kehittämishankkeiden tulosten soveltamista kannattaa seurata myös Suomen satamissa.ei tietoa saavutettavuudest
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
