1,721,013 research outputs found
Strategy of the Helena Rubinstein Brand on the Czech Market
No full textTéma diplomové práce jsem rozdělila do tří hlavních částí: marketing, značka a kosmetický průmysl, značka Helena Rubinstein a značka Helena Rubinstein na českém trhu. V první části práce jsem vypracovala souhrn teoretických podkladů týkajících se strategie značky. Druhá část mé práce je zaměřena na značku Helena Rubinstein v celosvětovém měřítku. Třetí část je věnována značce Helena Rubinstein na českém trhu a současným trendům na trhu selektivní kosmetiky.The topic of the thesis is devided into three parts. In the first part I am describing marketing and brand theoretically and cosmetics market in general. In the second part I am analyzing the strategy of the Helena Rubinstein brand worldwide. Third part concentrates on Helena Rubinstein brand on the Czech market
Businesswoman Helena Rubinstein, ca. 1940s
No full textHelena Rubinstein, a Jewish immigrant from Poland who created the eponymous cosmetics empire.Digital imageItem is part of an online exhibition "Jews in America: Our Story," maintained by the Center for Jewish History at http://www.jewsinamerica.org
Strategy of the Helena Rubinstein Brand on the Czech Market
No full textThe topic of the thesis is devided into three parts. In the first part I am describing marketing and brand theoretically and cosmetics market in general. In the second part I am analyzing the strategy of the Helena Rubinstein brand worldwide. Third part concentrates on Helena Rubinstein brand on the Czech market
Maine ja mielikuvat yrityksen voimavaroina - Case Helena Rubinstein
Full text linkMaine ja mielikuvat ovat viime vuosikymmenien aikana nostaneet merkitystään ja nousseet yhdeksi tärkeimmistä menestystekijöistä yrityksille. Hyvä maine parantaa asiakasuskollisuutta, motivoi nykyisiä ja tulevia työntekijöitä sekä tekee organisaatiosta vetovoimaisemman sijoittajille. Se on myös suorassa yhteydessä yrityksen taloudelliseen menestymiseen. Maine syntyy mielikuvista, joita sidosryhmät muodostavat yrityksestä. Brandi taas syntyy mielikuvista, joita sidosryhmät muodostavat tuotemerkistä. Näihin mielikuviin pyritään vaikuttamaan systemaattisella maineenhallinnalla ja mielikuvamarkkinoinnilla. Yhä useammissa yrityksissä on nykypäivänä huomioitu näiden aineettomien voimavarojen merkitys liiketoiminnalle ja niiden johtamiseen ja kehittämiseen ollaan valmiita panostamaan entistä enemmän.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen maine luksuskosmetiikkabrandi Helena Rubinsteinilla on sen tärkeimpien asiakkaiden silmissä. Mainetta lähdettiin selvittämään tutkimalla, minkälaisia mielikuvia brandi asiakkaissaan herättää ja ovatko he tyytyväisiä brandin nykytilaan. Vastaajilta kysyttiin myös, onko brandi heidän mielestään viime vuosien aikana muuttunut. Tavoitteena oli kerätä toimeksiantajalle olennaista tietoa, jonka pohjalta mainetta ja brandimielikuvaa voitaisiin tarvittaessa lähteä kehittämään. Tutkimus suoritettiin L’oréal Finland Oy:n toimeksiannosta kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse Helena Rubinsteinin VIP-klubin jäsenille.
Teoriaosuus rakentuu kolmen käsitteen ympärille: maine, mielikuvat ja brandi. Alussa selvitetään, mihin liiketoiminnan osa-alueeseen maineenhallinta kuuluu ja mikä on hyvän maineen merkitys yritykselle. Seuraavaksi pohditaan, miten mielikuvat syntyvät ja mistä maine muodostuu, eli mitä sen kuusi ulottuvuutta (yrityskulttuuri ja johtaminen, tuotteet ja palvelut, muutos- ja kehityskyky, julkinen kuva, yhteiskuntavastuu sekä menestyminen) pitävät sisällään. Lopussa kerrotaan, miten systemaattisen maineen johtamisen ja vuorovaikutuksen avulla vaikutetaan sidosryhmien mielikuviin ja kuinka mielikuvamarkkinointia voidaan hyödyntää hyvän brandimielikuvan saavuttamiseksi.
Tutkimustulosten perusteella selvisi, että Helena Rubinsteinia pidetään ennen kaikkea laadukkaana, luotettavana ja hyvämaineisena brandina. Suurin osa vastaajista koki, että brandi on viimeisen kahden vuoden aikana muuttunut nuorekkaammaksi, modernimmaksi, näyttävämmäksi ja muutenkin yleisilmeeltään selkeämmäksi. Vastaukset olivat eri taustamuuttujista huolimatta hyvin samankaltaisia. Tähän vaikutti luultavasti kyselyn suorittaminen ainoastaan VIP-klubin jäsenille, joista suuri osa on jo valmiiksi Helena Rubinstein -tuotteiden uskollisia ja pitkäaikaisia käyttäjiä. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että asiakkaat ovat tyytyväisiä brandin nykytilaan ja mielikuvat siitä ovat enimmäkseen positiivisia.Reputation and images as company resources - Case Helena Rubinstein
Reputation and image have grown in importance over the past decade and become one of the most critical success factors for all companies. A good reputation has a great impact on customer loyalty. It motivates current and prospective employees and it also makes the company more attractive to investors. Above all a good reputation has a direct impact on the company's financial performance. A good reputation is based on the image that stakeholders have of the company, while a brand is based on the image they have of a product. To influence these perceptions the company needs to adopt a systematic reputation management and image marketing plan. Today an increasing amount of companies have acknowledged the importance of intellectual capital and are also willing to invest in it more and more.
The purpose of this research was to explore perceptions of the brand image and reputation of a cosmetic brand, Helena Rubinstein, among its most important customers. The reputation was researched by exploring the nature of customers’ perceptions of the company and whether they are satisfied with the current state of the brand. The customers were also asked whether they considered that the brand image had changed in the last few years. An additional objective was to gather useful information for the company about ways in which the brand image can be further developed. The research was conducted for L’Oréal Finland Oy as a questionnaire using quantitative research methods. The questionnaire was sent to members of the Helena Rubinstein VIPclub via email.
The theoretical context of the thesis is based on an analysis of the three key concepts of rep-utation, image and brand. Firstly, a discussion on the formation of reputation and image together with the importance of a good reputation is presented. Next, the six dimensions of reputation (corporate culture and governance, products and services, the ability to change and develop, public image, corporate social responsibility and success) are presented. Finally, the different ways of achieving a good reputation and a positive brand image through reputation management and image marketing are explored.
Based on the results of the research, Helena Rubinstein was found to be considered a trustworthy, high-quality brand with a good reputation. The majority of the respondents felt that over the past two years the brand had developed to become more youthful, modern, and visible. The overall appearance of the brand was also considered to be clearer than before. Despite the variations in demographics, the responses were rather similar. These results can mostly be explained by the fact that the target group consisted only of existing and loyal customers of Helena Rubinstein products. Based on the results of the study, it can be concluded that the existing customers of Helena Rubinstein are rather satisfied with the brand and the images they have of the brand are mainly positive
Punched Cards in Accounting at Helena Rubinstein
No full textPlacing the design and use of computing devices into a broader context, I focus on the societal, business, and labour developments at the basis of new computer models. One of five carefully selected case studies considers the use of Powers-Samas and later I.C.T. punched card equipment in accounting at the Helena Rubinstein make-up concern in London during the 1950s. For each case my research looks into changes in occupations after the introduction of new computer models, as well as its influence on the work space and workflow of employees. Finally, I study gender stereotypes in advertisements of the computers, and in this case of the punched card equipment.
During the Work in Progress session I will briefly introduce my overall research approach and demonstrate which sources are available, and what is still missing for the punched card equipment case study.1092911
Profiilin ja imagon kohtaaminen : Lancôme ja Helena Rubinstein
Full text linkElämme mielikuvien maailmassa. Myös ostokäyttäytymistä ohjaavat ensisijaisesti yrityksistä luodut mielikuvat. Koska ihmisellä on kyky luoda mielikuvia, on selvää, että markkinoinnilla pyritään vaikuttamaan näiden mielikuvien muodostumiseen. Yksi keino synnyttää mielikuvia ja rakentaa imagoja on mainonta. Mainonnalla on käytössään runsas valikoima symboleja, joiden avulla voidaan välittää myös monimutkaisia, emotionaalisia viestejä. Vaikka mainostaminen onkin hallittua imagon rakentamista, tekee kuluttaja mainoksen tulkinnan aina täysin subjektiivisesti.
Tässä mielessä imagoa ei rakenneta edes mainonnalla, vaan se rakentuu kuluttajien mielissä.Tässä työssä tutkittiin kosmetiikkajätti L’Orealin kahden tuotemerkin, Lancômen ja Helena Rubinsteinin, itselleen asettamia tavoitemielikuvia ja niiden mainosten herättämiä mielikuvia. Tarkoituksena oli selvittää, ovatko Lancômen ja Helena Rubinsteinin tavoittelemat mielikuvat yhteneväisiä niiden mielikuvien kanssa, joita kyseisten brandien mainokset herättävät. Millä keinoin tavoiteltuja mielikuvia pyritään ankkuroimaan mainoksiin? Millaista symboliikkaa mainoksissa käytetään? Kuinka kuluttajat tulkitsevat mainosten viestit?
Tämän työn tutkimusaineisto koostui Lancômen ja Helena Rubinsteinin mainoskuvista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena internet-kyselynä keväällä 2008. Tulosten mukaan Lancôme näyttäisi houkuttelevan naisellisia, pehmeitä arvoja omaavia kuluttajia luomalla mainoksiinsa rennon, elämäniloisen tunnelman. Helena Rubinstein puolestaan näyttäisi puhuttelevan voimakkaita naisia kutsumalla heidät nauttimaan vauraudesta ja elämän tarjoamista seikkailuista. Mainokset herättävät kuluttajissa monenlaisia mielikuvia, myös sellaisia, jotka ovat täysin päinvastaisia tavoiteltujen mielikuvien kanssa. Mainos herättää eri vastaanottajissa hyvin erilaisia mielikuvia riippuen siitä, miten kukin yksilö mainoksen välittämiä viestejä prosessoi. Myös saman tuotemerkin eri mainokset voivat herättää kuluttajissa hyvin paljon toisistaan poikkeavia mielikuvia.Business image has it all. For consumers the absolute truth is not necessarily that important. More important is what he believes in. Therefore, it is not surprising that companies are willing to put a lot of effort on building images. A masterpiece in image building is a brand: a company or a product that has such a desired image that people are ready to pay unreasonably high prices to get “irreplaceable” products. The consumer creates a company image based on experiments, assumptions and rumours. Advertising is chargeable communication and therefore extremely controlled image building. Advertisements do not sell simply the product – they sell ideals, values and hopes. That is why advertisements are full of symbols and emotional messages.
This thesis studied advertising of two major cosmetic brands: Lancôme and Helena Rubinstein. The purpose was to find out what kind of means these brands use in order to transfer their profile, goal image, into their advertisements. What kind of symbolism do they use in order to forward their messages? How do the consumers receive and decode these signals? Are the ambiances and images the advertisements breed convergent to the image that the brand is aiming at?
The thesis was executed as an Internet survey in spring 2008. According to the result of the study some advertisements develop aimed images better than others. Images can be exactly the ones the advertiser aimed at or they can be opposite to them. Advertisements arouse different images in each individual according to how he processes the messages that the advertisement provides
""Etruscan Period Makes Comback""
No full textSalvador Dali is designing a new music room for Helena Rubinstein in his ""trompe l'oeil"" manner. She already has a special piano painted in Dali's ""immitable surrealistic style."
Helena Rubinstein i Elizabeth Arden – niepokorne i konwencjonalne równocześnie. Powstanie wielkich imperiów kosmetycznych a role płciowe
Full text linkMimo iż od wieków kobiety „poprawiały” swoją urodę, jawnie czyniły to jedynie kurtyzany i aktorki. Aż do końca XIX wszystkie jednak używały preparatów domowej produkcji. Nikt zatem nie przypuszczał, że na produkcji kremów i toników, nie mówiąc już o pomadkach czy rożach, można zbić fortunę. Pierwsze firmy kosmetyczne, założone i prowadzone przez mężczyzn, nastawione były wyłącznie na zaopatrywanie aktorów i aktorek teatralnych i filmowych. Gdy dwie ubogie i niewykształcone emigrantki, polska Żydówka Helena Rubinstein w Australii i kanadyjka Elizabeth Arden w USA, zakładały swoje firmy, nikt nie wróżył im sukcesu. Pomimo niesprzyjającym makijażowi konotacjom, obydwie wprowadziły do swojej oferty kosmetyki kolorowe. Chociaż były rywalkami, wiele je łączyło: obydwie zbudowały światowe imperia od podstaw, były mistrzyniami reklamy i tytankami pracy. Uważały, że aktywność intelektualna i zainteresowania są nieodłącznymi atrybutami kobiecości. Obie ukrywały swoje plebejskie pochodzenie i marzyły o wielkiej miłości, by być zwodzone i wykorzystywane przez mężów. Były z jednej strony kobietami nowoczesnymi o wielkich aspiracjach, z drugiej strony zbudowały swe fortuny sprzedając złudne marzenia o pięknie innym kobietom. Chociaż same wyłamały się z sztywnych wzorców płciowych, które panowały w ich czasach, nie powstrzymało je to przed wtłaczaniem innych kobiet w sztuczne kanony piękna. Współczesne kobiety mogą je kochać lub nienawidzić, jednak nie mogą zignorować ich dziedzictwa.Although women used to “correct” their appearance for centuries, only courtesans and actresses did it in public. Since the end of the 19th century all of them relied on home-made products. Nobody expected, then, that manufacturing creams and toners, not to mention lipsticks and blushes, can make one enormously wealthy. First professional cosmetic companies, founded and ran by men, supplied the needs of theatre and film actors and actresses. When two poor and uneducated immigrant women, Polish Jew Helena Rubinstein in Australian and Canadian Elizabeth Arden in the USA, started their businesses, few believed they would prosper. Despite the negative associations with make-up, both introduced coloured cosmetics into their offer. Although they were rivals, they had many things in common: both built world empires from scratch, were geniuses of marketing and work addicts. Both believed intellectual activity and passions are feminine attributes. Both hid their low-class origins and dreamt about love, only to be deceived and used by their husbands. On the one hand, they were modern women of great aspirations, on the other they made fortunes selling false dreams about beauty to other women. Having themselves broken out of the strict gender roles of their times, they did not mind pushing other women into artificial beauty canons. They might be loved or hated by contemporary women, but one cannot ignore their legacy.Udostępnienie publikacji Wydawnictwa Uniwersytetu Łódzkiego finansowane w ramach projektu „Doskonałość naukowa kluczem do doskonałości kształcenia”. Projekt realizowany jest ze środków Europejskiego Funduszu Społecznego w ramach Programu Operacyjnego Wiedza Edukacja Rozwój; nr umowy: POWER.03.05.00-00-Z092/17-00
Sustainability improvement in luxury packaging: a case study in Giorgio Armani and Helena Rubinstein brands
Full text linkLuxury and sustainability are often perceived as contradictory. Luxury packaging are even more pointed at, being associated with waste or overconsumption. In this context, companies, pushed by new consumer generation and regulations, set up strong corporate social responsibility. For cosmetic companies, packaging eco-design is the major vehicle to reduce their environmental impact. This thesis aims to propose solutions to improve the environmental impact of Armani and Helena Rubinstein packaging, luxury brands from L’Oréal. By studying cosmetics and packaging regulations, eco-design principle and the company’s own guidelines toward sustainability, the goal is to help both brands to comply with all relevant sustainability commitments, with a focus on recyclability. Based on the ten golden rules for eco-design established by the company, we will understand what are the main challenges when improving a product sustainability. Then, by understanding sorting and recycling centers running, we will list potential disruptors cosmetic packaging can present, in order to build a flowchart of recyclability. For both plastic and glass packaging, this flowchart will help product developers to assess the recyclability of their products and quantify their progress in recyclability commitments.
As a result, we learned that luxury packaging sustainable improvement often involves aesthetic changes. It is challenging to make those changes validated by the marketing, because it affects consumer perception of the product. To make eco-design better applied, it would be useful to find greener solution to propose, without affecting consumer perception. Regarding product recyclability, it was not possible to build an universal flowchart, since recycling facilities vary from a country to another. However, the tool permits to get an idea of the main disruptors encountered on luxury cosmetic packaging
- …
