186,973 research outputs found
Usnea pacificana P. Halonen (lichenized Ascomycetes) new to Eurasia
No full textDuring recent studies on the revision of the genus Usnea in Turkey, some specimens morphologically close to U. subfloridana Stirt. were found with +/- stipitate soralia (i. e. soralia produced on small tubercles) and with baeomycesic acid in the medulla. They were collected in several localities in northeast Turkey. These specimens proved to be U. pacificana, known hitherto from Oregon, Washington (USA) and British Columbia (Canada) (Halonen 2000). Morphological characters were studied on freshly collected specimens using a CARL ZEISS Stemi 2000-C dissecting microscope. Selected specimens were analyzed for secondary metabolites by high performance thin-layer chromatography (HPTLC) in accordance with Arup et al. (1993), using a CAMAG Nanomat 4 sample applicator and a CAMAG horizontal development chamber. We also sequenced ITS regions from DNA samples obtained from several Usnea species collected from Turkey, but these sequences will be discussed in a forthcoming paper.Scientific & Technological Research Council of Turkey (TUBITAK) [210T022]This research was supported by the Scientific & Technological Research Council of Turkey (TUBITAK, Project number 210T022). The first author thanks Dr Laszlo Lokos (Budapest) and Orcun Fuat Calba for their help with field studies
Décision du conseil du 6 décembre 1999 concernant l'amélioration de l'information sur les travaux du Conseil et le registre public des documents du Conseil. (JOCE n° L 9 du 13 janvier 2000, p. 22.)
No full textHalonen T. Décision du conseil du 6 décembre 1999 concernant l'amélioration de l'information sur les travaux du Conseil et le registre public des documents du Conseil. (JOCE n° L 9 du 13 janvier 2000, p. 22.) . In: Revue Européenne de Droit de l'Environnement, n°3, 2000. pp. 342-343
Puettavat sensorit migreenin ennakko-oireiden tunnistamisessa ja omahoidon tukena migreenipotilaiden näkökulmasta
No full textAbstractMigraine is one of the most challenging diseases, putting a strain on health services and lowering the quality of life of those who suffer from it. By identifying the pre-symptoms of migraine and using self-measurement technology, detailed information can be collected, and health problems can be addressed. This study explored migraine patients’ perceptions of the benefits they perceive to be important when using technology applications in the self-care of their migraine condition.The aim of this study in the field of computer science was to investigate the technological solutions, the use, and the patients’ expectations of the benefits of wearable sensors. Previous studies have not combined these three perspectives. This study analysed the willingness of migraine patients to use wearable sensors to support self-care and the use of an electronic migraine diary for migraine management.The study was carried out using a qualitative multi-method study. The research data was based on 582 email survey responses, 12 qualitative interviews and user experiences of the Empatica E4 device.The study showed that migraine patients wanted wearable sensors to support self-care by identifying the pre-symptoms of migraine and an electronic migraine diary to monitor migraine attacks. Together, the wearable device and the electronic migraine diary support the patient’s self-care.The dissertation resulted in a perspective model of wearable sensors. The model provides new insights from three different perspectives: technologies and biosignals, user experiences and benefit expectations to support self-care of migraine patients.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Huttunen, H.-L., & Halonen, R. (2018). Preferred biosignals to predict migraine attack. In Well-being in the Information Society : Fighting Inequalities : 7th International Conference, WIS 2018, 200–210. https://doi.org/10.1007/978-3-319-97931-1_16Self-archived versionKoskimäki, H., Mönttinen, H., Siirtola, P., Huttunen, H.-L., Halonen, R., & Röning, J. (2017). Early detection of migraine attacks based on wearable sensors: Experiences of data collection using Empatica E4. Proceedings of the 2017 ACM International Joint Conference on Pervasive and Ubiquitous Computing and Proceedings of the 2017 ACM International Symposium on Wearable Computers, 506–511. https://doi.org/10.1145/3123024.3124434Self-archived versionHuttunen, H.-L., Halonen, R., & Koskimäki, H. (2017). Wishes for wearables from patients with migraine. MCIS 2017 Proceedings, 18.Self-archived versionHuttunen, H.-L., & Halonen, R. (2018). Willingness to use smartphone application assistant to support migraine treatment. In 31st Bled eConference: Digital Transformation : Meeting the challenges, 401–414. https://doi.org/10.18690/978-961-286-170-4.27Self-archived versionHuttunen, H.-L., Seppänen, P., & Halonen, R. (2022). On assumed usefulness of wearable sensors in early recognition of migraine attacks perceived by patients. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 14(4), 380–391. https://doi.org/10.23996/fjhw.111575Self-archived versionTiivistelmäMigreeni on yksi haastavimmista sairauksista, joka kuormittaa terveydenhuollon palveluja ja laskee sitä sairastavien elämänlaatua. Migreenin ennakko-oireiden tunnistamisella ja itsensä mittaamisen teknologialla mahdollistetaan yksityiskohtaisen tiedon kerääminen ja terveysongelmiin vastaaminen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin migreenipotilaiden käsityksiä siitä, mitä hyötyjä he itse pitävät tärkeänä teknisten sovellusten käytössä migreenisairautensa omahoidossa.Tämän tietojenkäsittelytieteenalaan kuuluvan tutkimuksen tavoitteena oli tutkia puettavien sensoreiden teknologiaratkaisuja, käyttöä ja potilaiden hyötyodotuksia. Aikaisemmat tutkimukset eivät ole yhdistäneet näitä kolmea näkökulmaa. Tässä tutkimuksessa analysoitiin migreenipotilaiden halukkuutta käyttää puettavia sensoreita omahoidon tukena ja sähköisen migreenipäiväkirjan hyödyntämistä migreenin hoidossa.Tutkimus toteutettiin laadullisella monimenetelmätutkimuksella. Tutkimusaineisto perustui 582 sähköpostikyselyn vastauksiin, 12 laadulliseen haastatteluun ja 11 Empatica E4 -laitteen käyttäjäkokemuksiin.Tutkimus osoitti, että migreenipotilaat toivoivat omahoidon tueksi puettavia sensoreita tunnistamaan migreenin ennakko-oireita sekä sähköisen migreenipäiväkirjan migreenikohtauksien seurantaan. Puettava laite ja sähköinen migreenipäiväkirja yhdessä tukevat potilaan omahoitoa.Väitöskirjan tuloksena syntyi puettavien sensoreiden näkökulmamalli, joka tuo uutta tietoa kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat teknologiat ja biosignaalit, käyttäjäkokemukset sekä hyötyodotukset migreenipotilaiden omahoidon tueksi.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Huttunen, H.-L., & Halonen, R. (2018). Preferred biosignals to predict migraine attack. In Well-being in the Information Society : Fighting Inequalities : 7th International Conference, WIS 2018, 200–210. https://doi.org/10.1007/978-3-319-97931-1_16Rinnakkaistallennettu versioKoskimäki, H., Mönttinen, H., Siirtola, P., Huttunen, H.-L., Halonen, R., & Röning, J. (2017). Early detection of migraine attacks based on wearable sensors: Experiences of data collection using Empatica E4. Proceedings of the 2017 ACM International Joint Conference on Pervasive and Ubiquitous Computing and Proceedings of the 2017 ACM International Symposium on Wearable Computers, 506–511. https://doi.org/10.1145/3123024.3124434Rinnakkaistallennettu versioHuttunen, H.-L., Halonen, R., & Koskimäki, H. (2017). Wishes for wearables from patients with migraine. MCIS 2017 Proceedings, 18.Rinnakkaistallennettu versioHuttunen, H.-L., & Halonen, R. (2018). Willingness to use smartphone application assistant to support migraine treatment. In 31st Bled eConference: Digital Transformation : Meeting the challenges, 401–414. https://doi.org/10.18690/978-961-286-170-4.27Rinnakkaistallennettu versioHuttunen, H.-L., Seppänen, P., & Halonen, R. (2022). On assumed usefulness of wearable sensors in early recognition of migraine attacks perceived by patients. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 14(4), 380–391. https://doi.org/10.23996/fjhw.111575Rinnakkaistallennettu versioEsitetään Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan OP-Pohjola-salissa (L6), 24. marraskuuta 2023 klo 12.00Abstract
Migraine is one of the most challenging diseases, putting a strain on health services and lowering the quality of life of those who suffer from it. By identifying the pre-symptoms of migraine and using self-measurement technology, detailed information can be collected, and health problems can be addressed. This study explored migraine patients’ perceptions of the benefits they perceive to be important when using technology applications in the self-care of their migraine condition.
The aim of this study in the field of computer science was to investigate the technological solutions, the use, and the patients’ expectations of the benefits of wearable sensors. Previous studies have not combined these three perspectives. This study analysed the willingness of migraine patients to use wearable sensors to support self-care and the use of an electronic migraine diary for migraine management.
The study was carried out using a qualitative multi-method study. The research data was based on 582 email survey responses, 12 qualitative interviews and user experiences of the Empatica E4 device.
The study showed that migraine patients wanted wearable sensors to support self-care by identifying the pre-symptoms of migraine and an electronic migraine diary to monitor migraine attacks. Together, the wearable device and the electronic migraine diary support the patient’s self-care.
The dissertation resulted in a perspective model of wearable sensors. The model provides new insights from three different perspectives: technologies and biosignals, user experiences and benefit expectations to support self-care of migraine patients.Tiivistelmä
Migreeni on yksi haastavimmista sairauksista, joka kuormittaa terveydenhuollon palveluja ja laskee sitä sairastavien elämänlaatua. Migreenin ennakko-oireiden tunnistamisella ja itsensä mittaamisen teknologialla mahdollistetaan yksityiskohtaisen tiedon kerääminen ja terveysongelmiin vastaaminen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin migreenipotilaiden käsityksiä siitä, mitä hyötyjä he itse pitävät tärkeänä teknisten sovellusten käytössä migreenisairautensa omahoidossa.
Tämän tietojenkäsittelytieteenalaan kuuluvan tutkimuksen tavoitteena oli tutkia puettavien sensoreiden teknologiaratkaisuja, käyttöä ja potilaiden hyötyodotuksia. Aikaisemmat tutkimukset eivät ole yhdistäneet näitä kolmea näkökulmaa. Tässä tutkimuksessa analysoitiin migreenipotilaiden halukkuutta käyttää puettavia sensoreita omahoidon tukena ja sähköisen migreenipäiväkirjan hyödyntämistä migreenin hoidossa.
Tutkimus toteutettiin laadullisella monimenetelmätutkimuksella. Tutkimusaineisto perustui 582 sähköpostikyselyn vastauksiin, 12 laadulliseen haastatteluun ja 11 Empatica E4 -laitteen käyttäjäkokemuksiin.
Tutkimus osoitti, että migreenipotilaat toivoivat omahoidon tueksi puettavia sensoreita tunnistamaan migreenin ennakko-oireita sekä sähköisen migreenipäiväkirjan migreenikohtauksien seurantaan. Puettava laite ja sähköinen migreenipäiväkirja yhdessä tukevat potilaan omahoitoa.
Väitöskirjan tuloksena syntyi puettavien sensoreiden näkökulmamalli, joka tuo uutta tietoa kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat teknologiat ja biosignaalit, käyttäjäkokemukset sekä hyötyodotukset migreenipotilaiden omahoidon tueksi
Décision du conseil du 6 décembre 1999 concernant l'amélioration de l'information sur les travaux du Conseil et le registre public des documents du Conseil. (JOCE n° L 9 du 13 janvier 2000, p. 22.)
No full textHalonen T. Décision du conseil du 6 décembre 1999 concernant l'amélioration de l'information sur les travaux du Conseil et le registre public des documents du Conseil. (JOCE n° L 9 du 13 janvier 2000, p. 22.) . In: Revue Européenne de Droit de l'Environnement, n°3, 2000. pp. 342-343
Detection of specific immunoglobulin M antibody to rubella virus by use of an enzyme-labeled antigen.
No full textDirect enzyme immunoassay for detection of specific IgG antibody to rubella virus by use of labelled antigen.
No full textWaltons violakonsert : En musikanalytisk reflektion
No full textI detta examensarbete utforskades William Waltons Violakonsert utifrån olika aspekter. Syftet var att undersöka de formmässiga val som kompositören har gjort samt hur de påverkar balansen mellan orkester och soloviola. Undersökningen genomfördes metodiskt genom att studera och analysera verket, reflektera över hur olika speltekniska utmaningar löstes i samband med själva instuderingen, och dokumentera det logistiska arbetet rörande sammanställningen av en orkester och planeringen kring detta. Studiens resultat påvisar att kompositören har skrivit orkestreringen så att orkestern spelar svagt när sololinjen pågår och när soloviolan har paus spelar orkestern starkt. De tre olika satserna visade sig innebära utmaningar av skiljande karaktär. Violakonserten innehåller modernistiska stildrag som stora dissonanta intervallsprång, polyrytmik och polytonalitet samt tonartsbyten, lägesväxlingar och intonationsutmaningar. Första satsen, som ovanligt nog är långsam, är interpretationsmässigt den svåraste att spela. God framförhållning och goda marginaler visade sig vara viktiga aspekter för projektets realisering. Planeringen och genomförandet av projektet har lärt mig oerhört mycket, såväl konstnärligt som orkestersolist som praktiskt med organisering och framförande av en stor konsert. Jag är mycket nöjd över att ha lyckats genomföra projektet och uppskattar de många skickliga musikervänner som tog sig tid för att göra det här med mig.Bifogat ljudfil är inspelning av examenskonsert 11/5-2022. Program samt medverkande:F. Schubert - ur Winterreise (arr. R. Benedict):ErstarrungFrühlingstraumDer Stürmische MorgenIsela Halonen, violaGeorg Öqvist, pianoW. Walton - ViolakonsertIsela Halonen, soloviolaMaria Itkonen, dirigentOrkester med studenter från KMH</p
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
No full textThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Hammaslääkäripelko: potilaan persoonallisuuspiirteet sekä komorbiditeetti muihin psykiatrisiin häiriöihin.
No full textAbstractPeople with dental anxiety are not just dentally anxious but show a high level of comorbidity with other anxiety-related disorders, depression and numerous DSM-IV Axis I disorders. Also, some personality traits are closely related to dental fear and its course over time suggesting that dental anxiety is rather patient-originated than treatment-originated. However, studies on the subject are still quite rare.Thus, the aims of the present study were to examine i) whether personality traits differ between persons with and without dental anxiety ii) if dental anxiety is associated with general anxiety other than dental anxiety iii) if dental anxiety is associated with depressive symptoms iiii) and systematically review previous studies about dental anxiety and its comorbid specific phobias and other relevant psychiatric symptoms and disorders described in DSM-IV and ICD-10.The study population consisted of 880 young adult university students in Finland. Participants with dental anxiety (6.6 % men, 12.2 % women, n = 99) had a significant positive correlation with neuroticism and a minor negative correlation with extraversion in the 181-item personality test NESTA. Dental anxiety was associated with depressive symptoms in female participants and with clinical anxiety in both genders as measured with Beck’s Depression Inventory and Beck’s Anxiety Inventory tests. Sixteen original articles including a total of 6 486 adult patients were systematically reviewed. The main findings indicated that a high level of dental anxiety is associated with a high level of other comorbid phobias other than dental phobia, including depression, mood disorders and a variety of other psychiatric Axis I disorders.In conclusion, the results support the hypothesis that neuroticism is the most significant factor of the “big five” personality factors (Neuroticism, Extraversion, Agreeableness, Conscientiousness and Openness to experience) to predict the outcome of dental fear. Dental anxiety was associated with general anxiety and depressive symptoms, and female gender predicted a higher level of dental anxiety and also a stronger correlation between dental anxiety and general anxiety, as well as between dental anxiety and depressive symptoms. The systematic review of the previous literature revealed the comorbidity of dental anxiety with other Axis I disorders, although the number of original studies was limited.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Halonen, H., Salo, T., Hakko, H., & Räsänen, P. (2011). Association of dental anxiety to personality traits in a general population sample of Finnish university students. Acta Odontologica Scandinavica, 70(2), 96–100. https://doi.org/10.3109/00016357.2011.598182Halonen, H., Salo, T., Hakko, H., & Räsänen, P. (2014). The association between dental anxiety, general clinical anxiety and depression among Finnish university students. Oral Health and Dental Management, 13(2), 320–325.Halonen, H., Nissinen, J., Lehtiniemi, H., Salo, T., Riipinen, P., & Miettunen, J. (2018). The Association Between Dental Anxiety And Psychiatric Disorders And Symptoms: A Systematic Review. Clinical Practice & Epidemiology in Mental Health, 14(1), 207–222. https://doi.org/10.2174/1745017901814010207Self-archived versionTiivistelmäHammaslääkäripelkopotilailla esiintyy liitännäisoireina usein ahdistuneisuusoireita, depressiota sekä useita muita kansainvälisissä tautiluokituksissa kuvattuja oireita. Lisäksi jotkut persoonallisuuspiirteet liittyvät hammaslääkäripelkoon ja sen muuttumiseen ajan myötä. Voidaan olettaa, että hammaslääkäripelko on enemmän potilaskeskeistä kuin suoraa seurausta tehdyistä hammashoitotoimenpiteistä. Tutkimukset aiheesta ovat kuitenkin vielä melko harvinaisia.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää i) eroavatko hammaslääkäripelkopotilaiden persoonallisuuspiirteet ei-pelkäävien persoonallisuuspiirteistä ii) liittyykö hammaslääkäripelko yleiseen ahdistuneisuuteen sekä iii) liittyykö hammaslääkäripelko depressiivisiin oireisiin. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus aiemmista tutkimuksista, joissa on selvitetty hammaslääkäripelon yhteyttä muihin em. tautiluokituksissa kuvattuihin psykiatrisiin oireisiin sekä liitännäisfobioihin.Tutkimuspopulaation muodostivat 880 suomalaista yliopisto-opiskelijaa. Hammaslääkäriä pelkäävillä osallistujilla (6.6 % miehistä, 12.2 % naisista) oli NESTA-persoonallisuustestissä merkittävästi suurempi positiivinen korrelaatio neuroottisuuteen ja lisäksi vähäisempi negatiivinen korrelaatio ekstroverttisuuteen. Hammaslääkäripelko liittyi depressiivisiin oireisiin naisilla sekä yleiseen ahdistuneisuuteen sekä naisilla että miehillä. Systemaattiseen katsaukseen sisältyi 16 kriteerit täyttävää alkuperäistutkimusta ja näihin yhteensä 6 486 osallistujaa. Päälöydöksenä oli, että vaikea hammaslääkäripelko liittyy läheisesti muihin liitännäisfobioihin, depressioon ja mielialahäiriöihin sekä useisiin muihin psykiatrisiin tiloihin.Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että ”viidestä suuresta” persoonallisuuspiirteestä (neuroottisuus, ekstroverttisyys, sovinnollisuus, tunnollisuus, avoimuus) neuroottisuus on tärkein hammaslääkäripelkoon yhdistyvä tekijä. Hammaslääkäripelko liittyi merkittävästi yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin. Myös sukupuolella oli merkitystä; naisilla pelon aste sekä korrelaatio yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin oli voimakkaampi. Hammaslääkäripelon komorbiditeetti muihin psykiatrisiin oireisiin ja tiloihin tuli selvästi esille systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa, vaikkakin alkuperäistutkimusten määrä oli rajallinen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Halonen, H., Salo, T., Hakko, H., & Räsänen, P. (2011). Association of dental anxiety to personality traits in a general population sample of Finnish university students. Acta Odontologica Scandinavica, 70(2), 96–100. https://doi.org/10.3109/00016357.2011.598182Halonen, H., Salo, T., Hakko, H., & Räsänen, P. (2014). The association between dental anxiety, general clinical anxiety and depression among Finnish university students. Oral Health and Dental Management, 13(2), 320–325.Halonen, H., Nissinen, J., Lehtiniemi, H., Salo, T., Riipinen, P., & Miettunen, J. (2018). The Association Between Dental Anxiety And Psychiatric Disorders And Symptoms: A Systematic Review. Clinical Practice & Epidemiology in Mental Health, 14(1), 207–222. https://doi.org/10.2174/1745017901814010207Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 1, Building PT1 of the Department of Psychiatry (Peltolantie 17), on 15 June 2021, at 12 noonAbstract
People with dental anxiety are not just dentally anxious but show a high level of comorbidity with other anxiety-related disorders, depression and numerous DSM-IV Axis I disorders. Also, some personality traits are closely related to dental fear and its course over time suggesting that dental anxiety is rather patient-originated than treatment-originated. However, studies on the subject are still quite rare.
Thus, the aims of the present study were to examine i) whether personality traits differ between persons with and without dental anxiety ii) if dental anxiety is associated with general anxiety other than dental anxiety iii) if dental anxiety is associated with depressive symptoms iiii) and systematically review previous studies about dental anxiety and its comorbid specific phobias and other relevant psychiatric symptoms and disorders described in DSM-IV and ICD-10.
The study population consisted of 880 young adult university students in Finland. Participants with dental anxiety (6.6 % men, 12.2 % women, n = 99) had a significant positive correlation with neuroticism and a minor negative correlation with extraversion in the 181-item personality test NESTA. Dental anxiety was associated with depressive symptoms in female participants and with clinical anxiety in both genders as measured with Beck’s Depression Inventory and Beck’s Anxiety Inventory tests. Sixteen original articles including a total of 6 486 adult patients were systematically reviewed. The main findings indicated that a high level of dental anxiety is associated with a high level of other comorbid phobias other than dental phobia, including depression, mood disorders and a variety of other psychiatric Axis I disorders.
In conclusion, the results support the hypothesis that neuroticism is the most significant factor of the “big five” personality factors (Neuroticism, Extraversion, Agreeableness, Conscientiousness and Openness to experience) to predict the outcome of dental fear. Dental anxiety was associated with general anxiety and depressive symptoms, and female gender predicted a higher level of dental anxiety and also a stronger correlation between dental anxiety and general anxiety, as well as between dental anxiety and depressive symptoms. The systematic review of the previous literature revealed the comorbidity of dental anxiety with other Axis I disorders, although the number of original studies was limited.Tiivistelmä
Hammaslääkäripelkopotilailla esiintyy liitännäisoireina usein ahdistuneisuusoireita, depressiota sekä useita muita kansainvälisissä tautiluokituksissa kuvattuja oireita. Lisäksi jotkut persoonallisuuspiirteet liittyvät hammaslääkäripelkoon ja sen muuttumiseen ajan myötä. Voidaan olettaa, että hammaslääkäripelko on enemmän potilaskeskeistä kuin suoraa seurausta tehdyistä hammashoitotoimenpiteistä. Tutkimukset aiheesta ovat kuitenkin vielä melko harvinaisia.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää i) eroavatko hammaslääkäripelkopotilaiden persoonallisuuspiirteet ei-pelkäävien persoonallisuuspiirteistä ii) liittyykö hammaslääkäripelko yleiseen ahdistuneisuuteen sekä iii) liittyykö hammaslääkäripelko depressiivisiin oireisiin. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus aiemmista tutkimuksista, joissa on selvitetty hammaslääkäripelon yhteyttä muihin em. tautiluokituksissa kuvattuihin psykiatrisiin oireisiin sekä liitännäisfobioihin.
Tutkimuspopulaation muodostivat 880 suomalaista yliopisto-opiskelijaa. Hammaslääkäriä pelkäävillä osallistujilla (6.6 % miehistä, 12.2 % naisista) oli NESTA-persoonallisuustestissä merkittävästi suurempi positiivinen korrelaatio neuroottisuuteen ja lisäksi vähäisempi negatiivinen korrelaatio ekstroverttisuuteen. Hammaslääkäripelko liittyi depressiivisiin oireisiin naisilla sekä yleiseen ahdistuneisuuteen sekä naisilla että miehillä. Systemaattiseen katsaukseen sisältyi 16 kriteerit täyttävää alkuperäistutkimusta ja näihin yhteensä 6 486 osallistujaa. Päälöydöksenä oli, että vaikea hammaslääkäripelko liittyy läheisesti muihin liitännäisfobioihin, depressioon ja mielialahäiriöihin sekä useisiin muihin psykiatrisiin tiloihin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että ”viidestä suuresta” persoonallisuuspiirteestä (neuroottisuus, ekstroverttisyys, sovinnollisuus, tunnollisuus, avoimuus) neuroottisuus on tärkein hammaslääkäripelkoon yhdistyvä tekijä. Hammaslääkäripelko liittyi merkittävästi yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin. Myös sukupuolella oli merkitystä; naisilla pelon aste sekä korrelaatio yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin oli voimakkaampi. Hammaslääkäripelon komorbiditeetti muihin psykiatrisiin oireisiin ja tiloihin tuli selvästi esille systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa, vaikkakin alkuperäistutkimusten määrä oli rajallinen
- …
