1,749,812 research outputs found
Kävelyn ja pyöräilyn liikennelaskennat ELY-keskuksissa : laskentaperiaatteiden määrittäminen Varsinais-Suomen ELY-keskukselle
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kävelyn ja pyöräilyn liikennelaskentojen nykytilanne Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa) sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueen muutamissa kaupungeissa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on viime vuosina tehty joitakin kävelyn ja pyöräilyn laskentoja käsinlaskentana olemassa olevilta jalankulku- ja pyöräilyväyliltä ja tavoitteena oli kirjallisuuteen ja kyselytutkimukseen perustuen kirkastaa laskentojen hyödyt ELY-keskuksille sekä määritellä, miten laskentoja voitaisiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa laajentaa. Tavoitteena oli määritellä kaupungit, joissa laskentaa kannattaa tehdä, laskentaperiaatteet sekä laatia laskentapisteverkko yhdelle kaupunkiseudulle.
Kävelyn ja pyöräilyn rooli liikennesuunnittelussa ja liikennejärjestelmätyössä on vahvistunut viime vuosina monista syistä, mutta etenkin valtakunnallisten ja seudullisten linjausten sisältävien kunnianhimoisten hiilineutraalisuustavoitteiden myötä. Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn määrää 30 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsyn arvioimiseksi tarvitaan tietoa kävelyn ja pyöräilyn liikennemääristä.
Kaikille yhdeksälle Liikenne-vastuualueen omaavalle ELY-keskukselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen neljälle kaupunkiseudulle osoitettiin Webropol-kyselyt. Kyselyiden tuloksena havaittiin, että kävelyn ja pyöräilyn laskentoja tehdään hyvin eri tavoilla ja periaatteilla eri ELY-keskuksissa. Yhdessä ELY-keskuksessa kiinteitä laskentapisteitä oli 14, kolmessa ELY-keskuksessa laskentoja ei ollut tehty lainkaan. Muissa ELY-keskuksissa laskentamäärät sijoittuvat jonnekin näiden väliin. Yhdessä ELY-keskuksessa laskentoja tehtiin pääasiassa maanteiltä, joiden varrella ei ollut jalankulku- ja pyöräilyväylää, jolloin tavoitteena oli selvittää jalankulku- ja pyöräilyväylän tarve. Useimmissa ELY-keskuksissa laskentoja tehtiin olemassa olevilta jalankulku- ja pyöräilyväyliltä. Pääsääntönä kaupungeista voidaan sanoa, että laskentoja tehtiin sitä enemmän ja sitä vakiintuneemmilla tavoilla, mitä suuremmasta kaupungista oli kyse.
Työn tuloksena määriteltiin, että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella laskentoja kannattaa tehdä Turun, Porin, Rauman ja Salon kaupunkiseuduilla. Laskentojen toteuttamiseksi määriteltiin laskentaperiaatteet sekä Porin kaupunkiseudulle laskentapisteet. Työn loppuvaiheessa Väylävirasto aktivoitui kävelyn ja pyöräilyn laskentojen osalta ja ELY-keskuksissa odotetaan nyt Väyläviraston päätöksiä laskentojen toteuttamisesta ja käytännöistä niiden suhteen.The aim of the present Master’s thesis was to explore the current situation of traffic counts for walking and cycling in the Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) and in a few cities in the area of the ELY Centre for Southwest Finland. The ELY Centre for Southwest Finland has conducted some manual counts of walking and cycling in recent years. The aim was to identify the benefits of the counts for the ELY Centres based on the literature and a survey and to determine the principles for expanding the counts in the area of ELY Centre for Southwest Finland. An additional aim was to define the potential cities for counts, the principles for counting and counting points for one urban area.
Walking and cycling have played a bigger role in transport planning and transport system work every year in this decade. There are many reasons for that, but the most important one is the national policy with ambitious carbon neutralizing targets. The national goal is to increase the amount of walking and cycling by 30 % by the year 2030. Information on walking and cycling traffic volumes are needed to assess the achievement of the goal.
A Webropol-survey was used to gather traffic counting information from the nine ELY Centres and four urban areas of the ELY Centre for Southwest Finland. The result of the surveys shows that the counts are accomplished in very different ways in different ELY Centres. There were 14 counting points in one ELY Centre and three ELY Centres accomplished no counts at all. Most of the ELY Centres were ranked between them. The counts were accomplished mainly on roads with no pedestrian and bicycle lane in one ELY Centre. In most ELY Centres the counts were accomplished on existing pedestrian and cycling lanes. The larger the city, the more counts were conducted.
As a result of the study, it was determined that in the ELY Centre for Southwest Finland, counts should be accomplished in the urban areas of Turku, Pori, Rauma and Salo. The counting principles and the counting points were defined for the Pori metropolitan area. At the stage when the thesis was nearly finished the Finnish Transport Infrastructure Agency became activated regarding walking and cycling counts. ELY Centres are now waiting for the decisions of the Finnish Transport Infrastructure Agency about the implementation of the counts and the practices regarding them
Joukkoliikenteen asiakastarpeiden kartoitus : Case: Pohjois-Savon ELY-keskus
Full text linkTämä opinnäytetyö on tehty oman työyhteisön selvityshankkeena Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri – vastuualueelle. Työssä tehtiin asiakaskysely Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikenteen kolmen eri yhteysvälin linja-autovuoroissa kesällä ja syksyllä 2019. Tutkimuksella haluttiin saada selville, millä tasolla Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikennetarjonnan koetaan olevan ja sillä haettiin vastauksia muun muassa joukkoliikenteen vuorotarjonnan riittävyyteen, lipputuotteiden selkeyteen ja saavutettavuuteen sekä matkustusinformaation toteutumiseen.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan joukkoliikenteen järjestämisestä Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueella. Myös joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen ja asiakastarpeiden ymmärtäminen antavat sopivaa tietopohjaa asiakaskyselyteemaan liittyen. Työn lopussa esitellään kyselyn toteutus, tulokset sekä johtopäätökset.
Asiakaskyselyiden vastaajamäärät olivat pienet, mutta vastausten perusteella voidaan saada suuntaa antavaa kuvaa yhteysvälien asiakasmielipiteistä. Tämän opinnäytetyön perusteella vastaavia laajamittaisia asiakaskyselyitä ei kannata Pohjois-Savon ELY-keskuksen hankkimassa joukkoliikenteessä tehdä säännöllisesti. Ennemminkin kannattaa kohdentaa kyselyjä yhteysväleihin, joissa on kokeiltu uutta palvelua, on tapahtunut muutoksia lippu- ja maksujärjestelmien suhteen tai on ilmennyt asiakaspalautteiden perusteella jotain kehitettävää
Hanketukien käsittelyn kehittäminen Lean-menetelmällä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa
Full text linkELY-keskukset ja Leader-ryhmät käsittelevät maaseudun hanke- ja yritystukia. Näillä tukimuodoilla halutaan edistää maaseudun palveluiden säilymistä asukkaiden, toimijoiden ja yrittäjien kanssa. Tukea myönnetään rahoituskausittain Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto), jolla toteutetaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Tässä opinnäytetyössä kuvataan Leader-hanketukien käsittelyprosessi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa tuenhakijan ja hakemuskäsittelijän näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia, kuinka käsittelyä voidaan kehittää heikentämättä hyvää hallintoa ja millaista näkökulmaa Lean-menetelmä tuo hakemuskäsittelyyn.
Opinnäytetyön teoria muodostuu hyvän hallinnon käsitteestä sekä hyvän hallintotavan mukaisesta hakemuskäsittelystä ja Lean-filosofiasta. Toimintatutkimuksen aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla ja -keskusteluilla, lisäksi tutkimuksesta käytävää keskustelua havainnoitiin koko opinnäytetyön ajan.
Opinnäytetyön pohjalta tehtiin prosessikuvaus Leader-hanketukien käsittelystä ja tehtiin Lean-menetelmien avulla kehittämisehdotuksia sisäisiin toimintatapoihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että prosesseja kehittämällä ja yhtenäistämällä saadaan lisättyä hyvää hallintoa hakemuskäsittelyssä. Lisäksi käsittelyprosessia voidaan kehittää tiivistämällä yhteistyötä ELY-keskuksen työntekijöiden ja Leader-ryhmien välillä. Prosessienkehittämisen hyöty kohdentuu asiakkaille, Leader-ryhmille sekä ELY-keskuksen asiantuntijoille
ELY-keskus valtakunnallisen Pk-rahoitusneuvontapalvelun kehittäminen
Full text linkTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vuonna 2021 perustetun pk-rahoitusneuvontapalvelun vaikutuksia ELY-keskusten yritysrahoitustoimintaan ja etsiä kehittämisideoita toiminnan parantamiseksi. Tutkimuksen ajankohta sijoittui ELY-keskusuudistuksen kynnykselle, jolloin valmisteltiin elinvoimakeskusuudistusta. Tutkimuskysymys oli: Miten henkilöstö ja keskeiset yhteistyökumppanit kokevat yhteisen Pk-rahoitusneuvontapalvelun merkityksen ja vaikutukset, ja millaisia kehitysehdotuksia he esittävät palvelun jatkokehittämiseksi?
Opinnäytetyö toteutettiin osana ESR+ -rahoitteista NEUVOA-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten avainhenkilöiden ja ELY-keskusten yritysrahoituspalveluiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden osaamista sekä rakentaa ja vakiinnuttaa julkisten yrityspalvelutoimijoiden verkostoja. Tämä opinnäytetyö keskittyi toimintaympäristön analysointiin ja perusteluiden etsimiseen valtakunnallisen pk-rahoitusneuvontatoiminnan vakiinnuttamiseksi.
Tietoperusta keskittyi arvonmuodostuksen teoriaan, asiakkaan arvon yhteisluomiseen ja julkisen palvelun arvonmuodostukseen. Lisäksi tarkasteltiin palvelumuotoilua keskeisenä kehittämismenetelmänä. Lähestymistapa korosti asiakaslähtöisyyden ja asiakaskokemuksen merkitystä julkisten palveluiden kehittämisessä.
Opinnäytetyössä toteutettiin kyselytutkimukset, jotka oli suunnattu henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille. Strukturoiduilla kysymyksillä selviteltiin vastaajien kokemuksia, näkemyksiä ja kehittämisideoita valtakunnallisesta pk-rahoitusneuvonnasta. Tutkimuksessa yhdistettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimustulokset analysoitiin systemaattisesti, ja niiden pohjalta laadittiin kehittämisehdotuksia. Tutkimus tuotti arvokasta tietoa palvelun nykytilasta ja antoi suuntaviivoja tulevaisuuden kehittämistoimenpiteille.The purpose of this thesis was to examine the impact of the SME funding advisory service, established in 2021, on the business financing operations of ELY Centres and to identify development ideas for improving the service. The study was conducted at a time when a reform of the ELY Centres was being prepared, focusing on the establishment of economic development centres. The research question was: how do the personnel and key cooperation partners perceive the significance and impact of the joint SME funding advisory service, and what kinds of suggestions do they propose for its further development?
This thesis was carried out as part of the ESR+-funded NEUVOA project, which aims to strengthen the expertise of key personnel in SMEs and experts working in the business financing services of ELY Centres, as well as to build and consolidate networks among public business service providers. The focus of this thesis was on analyzing the operational environment and identifying arguments for institutionalizing the national SME funding advisory service.
The theoretical framework concentrated on value creation theory, customer value co-creation, and value formation in public services. In addition, service design was examined as a central development method. The approach emphasized the importance of customer orientation and customer experience in the development of public services.
The thesis included survey studies directed at personnel and cooperation partners. The structured questions aimed to explore respondents' experiences, perceptions, and development ideas concerning the national SME funding advisory service. A mixed-methods approach combining quantitative and qualitative methods was applied. The research findings were systematically analysed, and development proposals were drawn up based on them. The study provided valuable insights into the current state of the service and offered directions for future development measures
Ely Wine Bars Menu 2017
Full text link16 years ago, ely wine bar at 22 Ely Place, is where it all began. Erik and Michelle Robson opened ely wine bar and in the process changed the way in which wine was sold in Ireland. Passionate about wine, always respectful of its traditions and culture but always with an eye on what\u27s great now. Today ely lists over 500 wines by bottle and 80 wines by the glass.
ely has always focused on the importance of provenance and the community of our artisan producers and suppliers, who enhance the quality of our food experience. There\u27s never been a better time to experience ely.
ely now has 2 outstanding venues in Dublin city: ely bar & brasserie, in Dublin’s Docklands, Ireland’s oldest wine venue located within beautifully restored 1821 wine vaults and ely wine bar, the iconic and original Dublin wine bar with an intimate, elegant setting in the heart of Georgian Dublin.2https://arrow.tudublin.ie/menus21c/1346/thumbnail.jp
Dronen hyödyntäminen Pirkanmaan ELY-Keskuksen maaseutuyksikössä
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten drone voi helpottaa Pirkanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön eri sektoreiden työskentelyä. Työ toteutettiin osana maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaa Mustialassa, ja sen toimeksiantajana toimi Pirkanmaan ELY-keskus.
Työssä kartoitettiin maaseutuyksikön nykyisiä toimintatapoja peltovalvonnassa, maastokatselmoinneissa sekä myöntö- ja maksatussektoreilla. Lisäksi tutkittiin dronejen käyttöön liittyviä lakeja ja vaatimuksia niin EU:n kuin Suomen lainsäädännön näkökulmasta. Työssä toteutettiin myös kysely maaseutuyksikön asiantuntijoille, jossa selvitettiin heidän näkemyksiään dronen hyödyistä eri työtehtävissä. Toimeksiantajan toiveesta opinnäytetyön ohella luotiin myös pikaohje dronen turvallisesta lennättämisestä.
Tulosten perusteella drone nähtiin erityisen hyödylliseksi etenkin vaikeakulkuisten tai laajojen alueiden tarkastelussa. Drone voi säästää aikaa, lisätä työturvallisuutta ja vähentää ulkopuolisten palveluiden tarvetta. Drone tuo lisäarvoa myös viestintään tarjoamalla laadukasta visuaalista materiaalia.
Työssä vertailtiin kahta dronea ja niiden soveltuvuutta ELY-keskuksen tarpeisiin. Vertailun perusteella DJI Mavic 3 Enterprise osoittautui kustannustehokkaaksi ja teknisesti sopivaksi vaihtoehdoksi. Hankinnan kannattavuutta arvioitiin sekä kustannusten että työhyödyn näkökulmista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että drone on hyödyllinen ja kannattava hankinta maaseutuyksikölle. Se mahdollistaa uudenlaisen työkalun käytön, tehostaa toimintaa ja lisää työn turvallisuutta. Drone toimii myös ponnahduslautana maaseutuyksikössä käytettävän teknologian jatkokehitykselle tulevaisuudessa
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma : Pohjanmaan ELY-keskus
Full text linkTämä opinnäytetyö tarkastelee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman merkitystä ja käytännön toteutusta Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Työn taustalla on tarve vahvistaa organisaation strategista johtamista siten, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet toteutuvat systemaattisesti ja vaikuttavasti. Tavoitteena oli selvittää, kuinka suunnitelma voidaan integroida osaksi organisaation arkea sekä kartoittaa henkilöstön kokemuksia ja kehittämistarpeita näihin teemoihin liittyen.
Teoreettinen viitekehys rakentuu suomalaisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön sekä julkishallinnon strategisen johtamisen periaatteiden ympärille. Keskeisiä käsitteitä ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja monimuotoisuus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista kyselyä, joka kohdistettiin Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstölle. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja tilastollisten jakaumien avulla.
Tulosten perusteella tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koettiin toteutuvan pääosin hyvin, mutta kehittämistarpeita ilmeni erityisesti monimuotoisuuden huomioimisessa ja epäasialliseen käytökseen puuttumisessa. Työssä esitetään konkreettisia kehittämistoimia, kuten koulutuksia, palautekanavia ja mentorointiohjelmia, joiden avulla organisaatio voi vahvistaa osallistavaa ja yhdenvertaista työyhteisöä
Correction to: The measure mix matters: multiple-component plant protection is indispensable for coping with the enormous genome plasticity and mutation rates in pathogenic microorganisms
Full text linkIn the original publication of the article, the first author name is incorrectly published as “Ely Oliceira-Garcia” but the correct name should read as “Ely Oliveira-Garcia”. This has been corrected in this paper
Kävelyn ja pyöräliikenteen kehittäminen alueellisella tasolla : Pohjois-Savon ELY-keskuksen rooli ja tehtävät
Full text linkOpinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, miten valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteet näkyvät Pohjois-Savon ELY-keskuksen työssä sekä mitkä rakenteelliset, organisatoriset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat alueellisen edistämistyön toteuttamiseen. Tutkimuksessa analysoitiin, miten kävely ja pyöräliikenne kytkeytyvät tienpidon, liikennejärjestelmäsuunnittelun ja kuntayhteistyön prosesseihin. Lisäksi tarkasteltiin ELY-keskusten roolia kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä sekä organisaatiomuutosten vaikutuksia näiden kulkumuotojen kehittämiseen ja liikennehallinnon toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kokonaisuutena hyödyntäen asiantuntijahaastatteluja, työpajoja, kirjallisuuskatsausta, havainnointia ja asiakirja-aineistoa. Aineisto tarjosi kokonaisvaltaisen näkymän ELY-keskuksen tehtäviin ja liikennehallinnon organisaatioiden välisiin rajapintoihin.
Tulosten mukaan kävely ja pyöräily ovat aiempaa vahvemmin mukana ELY-keskuksen eri vastuutehtävissä, mutta useat tekijät hidastavat yhä toimintatapojen uudistumista. Erityisen tärkeinä nähtiin selkeät linjaukset sekä tieto keskeisistä reiteistä, toimenpiteiden kohdentamisesta ja tavoiteltavasta palvelutasosta. ELY-keskuksella todettiin olevan merkittävä rooli liikennejärjestelmätyössä alueellisena toimijana, joka tukee ja aktivoi kuntien omaa kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistyötä.
Tutkimuksen tuloksena muodostettiin kokonaiskuva kehittämistarpeista sekä ohjeellinen etenemispolku edistämistyön vahvistamiseksi. Suositukset koskevat muun muassa liikennejärjestelmätyön ja toiminnanohjauksen kehittämistä, suunnittelun ja kunnossapidon käytäntöjen parantamista sekä tietopohjan ja seurannan vahvistamista.
Valtion liikennehallinnon organisaatiouudistusten todettiin vaikuttavan virastojen sisäiseen ja keskinäiseen vuoropuheluun. Kävelyn ja pyöräilyn asema on etsinyt selkeämpää paikkaansa osana liikennejärjestelmää jo useiden vuosikymmenten ajan. Tutkimuksessa esitetyt kehittämistoimenpiteet kohdistuvat sekä ELY-keskuksen sisäisiin toimintaprosesseihin että yhteistyöhön kuntien, virastojen ja muiden sidosryhmien kanssa
Kainuun ELY-keskuksen toimintakertomus vuodelta 2011
Full text linkVuonna 2011 Kainuun ELY-keskuksen toiminta sujui jo varsin vakiintuneesti ja hyvässä sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyöhengessä. Strategisia tulostavoitteita tarkentavat eri hallinnonaloilla asetetut toiminnalliset tulostavoitteet saavutettiin pääosin. Tulosmittareilla mitaten toiminnan vaikuttavuus oli hyvä. Erityisenä onnistumisena voidaan nostaa esiin se, että ELY-keskus kykeni strategiakauden 2010-2011 toimenpiteillä kääntämään työttömyyden ml. nuorisotyöttömyyden selkeään laskuun ja toisaalta saamaan aluetalouden elinkeinotoiminnan investoinneilla ja liikevaihdolla mitaten selkeään kasvuun.
Kainuun ELY-keskus pohjaa toimintansa valtakunnallisiin ELY-keskusten yhteisiin arvoihin: asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus. Toimintavuonna arvot normitettiin ja jalkautettiin henkilöstölle arvopohjaisen toiminnan lähtökohdiksi. Kainuun ELY-keskuksen toiminta-ajatus on: Kainuun ELY-keskus edistää toiminta-alueensa elinvoimaisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja väestön hyvinvointia palvellen ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä.
Kainuun ELY-keskuksen visio on: Kainuun ELY-keskus on johtava toiminta-alueensa kehittäjä ja erinomainen työpaikka.
Vuonna 2011 Kainuun ELY-keskuksen toimintaympäristön muutosta siivittivät osaltaan maailmantalouden nopea ja voimakas muutos, ja erityisesti euroalueen velkakriisi, jotka vaikeuttivat ELY-keskuksessa tulevaisuuden ennakointia ja suunnittelua sekä lisäsivät epävarmuutta. Myös lisääntyvä kestävyyden vaatimus ja ilmastopolitiikan huomioiminen toiminnassa lisäsivät osaltaan haasteellisuutta. Merkittävimmät ELY-keskuksen toimintaan vaikuttaneet toimintaympäristön muutokset johtuivat kuitenkin väestörakenteen, suhdanteiden, elinkeinoelämän ja luontoympäristön muutoksista.ei tietoa saavutettavuudest
- …
