131,777 research outputs found
Ernest Claes’ „De Witte” Een boek en twee films. Een vergelijking van patriarchale scenes in drie verhalen.
No full textA dolgozatom témája egy összehasonlító irodalmi elemzés, Ernest Claes: De Witte című könyvének, és annak két későbbi filmfeldolgozásának az összehasonlító elemzése.BKGermanisztika-[Néderlandisztika]BSc/B
MUARC Insight Webinar | Emeritus Professor Claes Tingvall - 01 May 2025
No full text<p dir="ltr">In 2025, Professor Claes Tingvall was appointed an Emeritus Professor of Monash University in recognition of distinguished academic service, and a testament to his immense contributions to traffic safety and injury prevention. Professor Tingvall is renowned for his work on the Vision Zero initiative, the Global Safety Footprint, and his involvement in the creation of the road safety ISO certification, ISO 39001.</p><p dir="ltr">His expertise has been instrumental in shaping global traffic safety standards and fostering strong collaborations between Australia and Sweden. Having been involved with MUARC since his Directorship (1998-2001), Professor Tingvall has continued to contribute as an Adjunct Professor, collaborating on research projects and mentoring staff. His extensive leadership and deep knowledge continue to inspire our work, and we are honoured to have him as part of our community.</p><p dir="ltr">In this <b>MUARC </b><b><i>Insight</i></b><b> webinar</b> held on 01 May 2025, hear Professor Tingvall share insights from his distinguished career and the pioneering work on the Road Safety Ministerial conferences in 2020 and 2025, ISO 45001 certification, and the FIA Road Safety Index.</p><p dir="ltr">The webinar is hosted by MUARC Director, Professor Stuart Newstead, and features an audience Q&A with Emeritus Professor Claes Tingvall after his presentation.</p>
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
No full textThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
No full textWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
I valfiskens buk: Claes Söderquist och experimentfilmen
No full textIntroduction to the films of Swedish artist and filmmaker Claes Söderquist (b. 1937
I valfiskens buk: Claes Söderquist och experimentfilmen [Elektronisk resurs]
No full textIntroduction to the films of Swedish artist and filmmaker Claes Söderquist (b. 1937
Aikapaine ja hyvinvointi ohjelmistotuotannossa : Tutkimusaineistoa ohjelmistojen versionhallintatyökaluista, ESM-menetelmästä ja aikaisemmasta kirjallisuudesta
No full textAbstractPopular and academic sources have indicated that high-pressure work environments are commonplace in the software industry, leading to stress and burnout. One cause of stress is time pressure, not having enough time to complete a task at hand. In addition to effects on well-being, time pressure affects software development processes, productivity, and quality. Synthesising prior evidence and providing real-time data to managers could help to minimize the detrimental effects and optimize productivity.This thesis aims to investigate and give a comprehensive view of the existing body of knowledge on the effects of time pressure in software engineering, including processes, methods, and individual developers. Additionally, we aim to investigate ways to link time pressure and work well-being to software repositories to understand the well-being of software developers better. The research consists of two branches: a review branch and a primary study branch. In the review branch, prior knowledge related to sentiment analysis and time pressure was analyzed with bibliometric studies, making a systematic map and a systematic literature review. Studies were conducted using software repository mining, sentiment analysis, experience sampling, and interviews in the primary study branch.Results from the review branch indicate, among others, increased productivity and decreased quality under time pressure. The causes of time pressure can be divided into technical and social factors, with errors in cost estimation, project management, and company culture being the most common causes. The results from the primary study branch show the limiting effect of individual differences on the prediction of well-being. Other findings include the detection of work rhythms through mining time stamps of code commits and the prediction ability of chat activity over chat sentiment on developer productivity.While the research for this thesis could not find clear links between repository variables and developer well-being that would work at a team level, possibilities to study these links further are established. Future work related to time pressure in software engineering should focus on contextual factors such as company culture and trade-offs between productivity, quality, and well-being within different time scales.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Kuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., & Elovainio, M. (2017). Reviewing literature on time pressure in software engineering and related professions: Computer assisted interdisciplinary literature review. 2017 IEEE/ACM 2nd International Workshop on Emotion Awareness in Software Engineering (SEmotion), 54–59. https://doi.org/10.1109/SEmotion.2017.1Self-archived versionMäntylä, M. V., Graziotin, D., & Kuutila, M. (2018). The evolution of sentiment analysis—A review of research topics, venues, and top cited papers. Computer Science Review, 27, 16–32. https://doi.org/10.1016/j.cosrev.2017.10.002Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M., Farooq, U., & Claes, M. (2020). Time pressure in software engineering: A systematic review. Information and Software Technology, 121, 106257. https://doi.org/10.1016/j.infsof.2020.106257Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M. V., Farooq, U., & Claes, M. (2021). What do we know about time pressure in software development? IEEE Software, 38(5), 32–38. https://doi.org/10.1109/MS.2020.3020784Self-archived versionClaes, M., Mäntylä, M. V., Kuutila, M., & Adams, B. (2018). Do programmers work at night or during the weekend? Proceedings of the 40th International Conference on Software Engineering, 705–715. https://doi.org/10.1145/3180155.3180193Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M. V., & Claes, M. (2020). Chat activity is a better predictor than chat sentiment on software developers productivity. Proceedings of the IEEE/ACM 42nd International Conference on Software Engineering Workshops, 553–556. https://doi.org/10.1145/3387940.3392224Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., & Elovainio, M. (2018). Daily questionnaire to assess self-reported well-being during a software development project. Proceedings of the 3rd International Workshop on Emotion Awareness in Software Engineering, 39–43. https://doi.org/10.1145/3194932.3194942Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., Elovainio, M., & Adams, B. (2018). Using experience sampling to link software repositories with emotions and work well-being. Proceedings of the 12th ACM/IEEE International Symposium on Empirical Software Engineering and Measurement, 1–10. https://doi.org/10.1145/3239235.3239245Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M., Claes, M., Elovainio, M., & Adams, B. (2021). Individual differences limit predicting well-being and productivity using software repositories: A longitudinal industrial study. Empirical Software Engineering, 26(5), 88. https://doi.org/10.1007/s10664-021-09977-1Self-archived versionTiivistelmäAmmattilais- ja akateeminen kirjallisuus on viitannut painostavien työympäristöjen olevan yleisiä ohjelmistoalalla, johtaen ylimääräiseen stressiin ja työuupumukseen. Yksi stressin lähde on aikapaine, ts. tehtävän tekemiseen ei ole tarpeeksi aikaa. Heikentyneen työhyvinvoinnin lisäksi aikapaine vaikuttaa tuottavuuteen ja ohjelmistojen laatuun. Aikaisempien tutkimustulosten syntetisointi ja reaaliaikaisen tiedon tuottaminen managereille voisi helpottaa aikapaineen haitallisia vaikutuksia ja parantaa tehokkuutta.Tämä väitöskirja yrittää antaa kokonaisvaltaisemman kuvan olemassa olevasta aikapaineeseen liittyvästä kirjallisuudesta ohjelmistokehityksen kontekstissa, mukaanlukien vaikutuksista prosesseihin, metodeihin ja ohjelmistokehittäjiin. Lisäksi tavoitteena on myös yrittää yhdistää aikapaine ja työhyvinvointi ohjelmistokehityksen työkaluista saatavaan tietoon. Tehty tutkimus koostuu kahdesta osiosta: kirjallisuuskatsaukset ja primääriset tutkimukset. Kirjallisuuskatsauksiin keskittyvässä osiossa käytettiin muunmuassa klusteriointia laajojen aineistojen katselmoimiseen liittyen sentimentti analyysiin ja aikapaineeseen. Lisäksi tehtiin systemaattinen kartta ja -katsaus aikapaineeseen ohjelmistokehityksen kontekstissa. Primääritutkimuksissa käytettiin tutkimusmetodologioina ohjelmistokehitykseen liittyvien tietolähteiden “louhintaa”, sentimentti analyysiä, ESM-menetelmää ja haastatteluja.Kirjallisuuskatsausosion tulokset näyttävät aikapaineen lisäävän tuottavuutta ja huonontavan laatua ohjelmistokehityksessä. Aikapaineen aiheuttajat ovat teknisiä ja sosiaalisia ja ne liittyvät kolmeen kategoriaan: virheet kustannusarvioissa, virheet projektijohtamisessa ja yrityksen kulttuuri. Primääritutkimusosion tulokset näyttävät, kuinka erot ohjelmistokehittäjien välillä vaikeuttavat hyvinvoinnin ennustamista ohjelmistokehitykseen liittyvistä työkaluista saadusta tiedosta. Muita tuloksia ovat se, että kommitoidun ohjelmakoodin määrä seuraa vuorokausirytmiä avoimenlähdekoodin projekteissa, sekä se, että yksittäisessä ohjelmistoprojektissa kommunikaation määrä ennusti kommitoidun lähdekoodin määrää paremmin kuin kommunikaatiossa oleva sentimentti.Vaikka tämä väitöstutkimus ei pystynyt löytämään ohjelmistokehitystyökaluista saatavien muuttujien ja ohjelmistokehittäjien hyvinvoinnin välille selviä linkkejä, jotka toimisivat hyvinä ennustajina ohjelmistokehitystiimin tasolla, osoittaa tutkimus lisää mahdollisuuksia tutkia näitä linkkejä. Tulevan aikapaineeseen liittyvän tutkimuksen ohjelmistokehityksen saralla tulisi keskittyä kontekstisidonnaisiin muuttujiin, kuten yrityskulttuuriin, sekä valintoihin tuottavuuden, laadun ja hyvinvoinnin välillä eri aikajänteillä.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Kuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., & Elovainio, M. (2017). Reviewing literature on time pressure in software engineering and related professions: Computer assisted interdisciplinary literature review. 2017 IEEE/ACM 2nd International Workshop on Emotion Awareness in Software Engineering (SEmotion), 54–59. https://doi.org/10.1109/SEmotion.2017.1Rinnakkaistallennettu versioMäntylä, M. V., Graziotin, D., & Kuutila, M. (2018). The evolution of sentiment analysis—A review of research topics, venues, and top cited papers. Computer Science Review, 27, 16–32. https://doi.org/10.1016/j.cosrev.2017.10.002Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M., Farooq, U., & Claes, M. (2020). Time pressure in software engineering: A systematic review. Information and Software Technology, 121, 106257. https://doi.org/10.1016/j.infsof.2020.106257Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M. V., Farooq, U., & Claes, M. (2021). What do we know about time pressure in software development? IEEE Software, 38(5), 32–38. https://doi.org/10.1109/MS.2020.3020784Rinnakkaistallennettu versioClaes, M., Mäntylä, M. V., Kuutila, M., & Adams, B. (2018). Do programmers work at night or during the weekend? Proceedings of the 40th International Conference on Software Engineering, 705–715. https://doi.org/10.1145/3180155.3180193Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M. V., & Claes, M. (2020). Chat activity is a better predictor than chat sentiment on software developers productivity. Proceedings of the IEEE/ACM 42nd International Conference on Software Engineering Workshops, 553–556. https://doi.org/10.1145/3387940.3392224Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., & Elovainio, M. (2018). Daily questionnaire to assess self-reported well-being during a software development project. Proceedings of the 3rd International Workshop on Emotion Awareness in Software Engineering, 39–43. https://doi.org/10.1145/3194932.3194942Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., Elovainio, M., & Adams, B. (2018). Using experience sampling to link software repositories with emotions and work well-being. Proceedings of the 12th ACM/IEEE International Symposium on Empirical Software Engineering and Measurement, 1–10. https://doi.org/10.1145/3239235.3239245Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M., Claes, M., Elovainio, M., & Adams, B. (2021). Individual differences limit predicting well-being and productivity using software repositories: A longitudinal industrial study. Empirical Software Engineering, 26(5), 88. https://doi.org/10.1007/s10664-021-09977-1Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Information Technology and Electrical Engineering of the University of Oulu for public defence in Martti Ahtisaari auditorium (L2), Linnanmaa, on 3 December 2021, at 12 noonAbstract
Popular and academic sources have indicated that high-pressure work environments are commonplace in the software industry, leading to stress and burnout. One cause of stress is time pressure, not having enough time to complete a task at hand. In addition to effects on well-being, time pressure affects software development processes, productivity, and quality. Synthesising prior evidence and providing real-time data to managers could help to minimize the detrimental effects and optimize productivity.
This thesis aims to investigate and give a comprehensive view of the existing body of knowledge on the effects of time pressure in software engineering, including processes, methods, and individual developers. Additionally, we aim to investigate ways to link time pressure and work well-being to software repositories to understand the well-being of software developers better. The research consists of two branches: a review branch and a primary study branch. In the review branch, prior knowledge related to sentiment analysis and time pressure was analyzed with bibliometric studies, making a systematic map and a systematic literature review. Studies were conducted using software repository mining, sentiment analysis, experience sampling, and interviews in the primary study branch.
Results from the review branch indicate, among others, increased productivity and decreased quality under time pressure. The causes of time pressure can be divided into technical and social factors, with errors in cost estimation, project management, and company culture being the most common causes. The results from the primary study branch show the limiting effect of individual differences on the prediction of well-being. Other findings include the detection of work rhythms through mining time stamps of code commits and the prediction ability of chat activity over chat sentiment on developer productivity.
While the research for this thesis could not find clear links between repository variables and developer well-being that would work at a team level, possibilities to study these links further are established. Future work related to time pressure in software engineering should focus on contextual factors such as company culture and trade-offs between productivity, quality, and well-being within different time scales.Tiivistelmä
Ammattilais- ja akateeminen kirjallisuus on viitannut painostavien työympäristöjen olevan yleisiä ohjelmistoalalla, johtaen ylimääräiseen stressiin ja työuupumukseen. Yksi stressin lähde on aikapaine, ts. tehtävän tekemiseen ei ole tarpeeksi aikaa. Heikentyneen työhyvinvoinnin lisäksi aikapaine vaikuttaa tuottavuuteen ja ohjelmistojen laatuun. Aikaisempien tutkimustulosten syntetisointi ja reaaliaikaisen tiedon tuottaminen managereille voisi helpottaa aikapaineen haitallisia vaikutuksia ja parantaa tehokkuutta.
Tämä väitöskirja yrittää antaa kokonaisvaltaisemman kuvan olemassa olevasta aikapaineeseen liittyvästä kirjallisuudesta ohjelmistokehityksen kontekstissa, mukaanlukien vaikutuksista prosesseihin, metodeihin ja ohjelmistokehittäjiin. Lisäksi tavoitteena on myös yrittää yhdistää aikapaine ja työhyvinvointi ohjelmistokehityksen työkaluista saatavaan tietoon. Tehty tutkimus koostuu kahdesta osiosta: kirjallisuuskatsaukset ja primääriset tutkimukset. Kirjallisuuskatsauksiin keskittyvässä osiossa käytettiin muunmuassa klusteriointia laajojen aineistojen katselmoimiseen liittyen sentimentti analyysiin ja aikapaineeseen. Lisäksi tehtiin systemaattinen kartta ja -katsaus aikapaineeseen ohjelmistokehityksen kontekstissa. Primääritutkimuksissa käytettiin tutkimusmetodologioina ohjelmistokehitykseen liittyvien tietolähteiden “louhintaa”, sentimentti analyysiä, ESM-menetelmää ja haastatteluja.
Kirjallisuuskatsausosion tulokset näyttävät aikapaineen lisäävän tuottavuutta ja huonontavan laatua ohjelmistokehityksessä. Aikapaineen aiheuttajat ovat teknisiä ja sosiaalisia ja ne liittyvät kolmeen kategoriaan: virheet kustannusarvioissa, virheet projektijohtamisessa ja yrityksen kulttuuri. Primääritutkimusosion tulokset näyttävät, kuinka erot ohjelmistokehittäjien välillä vaikeuttavat hyvinvoinnin ennustamista ohjelmistokehitykseen liittyvistä työkaluista saadusta tiedosta. Muita tuloksia ovat se, että kommitoidun ohjelmakoodin määrä seuraa vuorokausirytmiä avoimenlähdekoodin projekteissa, sekä se, että yksittäisessä ohjelmistoprojektissa kommunikaation määrä ennusti kommitoidun lähdekoodin määrää paremmin kuin kommunikaatiossa oleva sentimentti.
Vaikka tämä väitöstutkimus ei pystynyt löytämään ohjelmistokehitystyökaluista saatavien muuttujien ja ohjelmistokehittäjien hyvinvoinnin välille selviä linkkejä, jotka toimisivat hyvinä ennustajina ohjelmistokehitystiimin tasolla, osoittaa tutkimus lisää mahdollisuuksia tutkia näitä linkkejä. Tulevan aikapaineeseen liittyvän tutkimuksen ohjelmistokehityksen saralla tulisi keskittyä kontekstisidonnaisiin muuttujiin, kuten yrityskulttuuriin, sekä valintoihin tuottavuuden, laadun ja hyvinvoinnin välillä eri aikajänteillä
Vivre avec les algorithmes de recommandation
No full textCo-création et animation, avec Arnaud Claes (UCLouvain) d’un module de formation de 2h au sujet des enjeux de la littératie algorithmique à destination des membres d’Action Média Jeunes asbl active dans l’éducation aux Médias en Fédération Wallonie-Bruxelles
Swedish Experimental Cinema and the Prospects of Intermedial Historiography: The Case of Claes Söderquist
No full textA discussion on the intermedial aspects of Swedish experimental film. The films of Claes Söderquist (b. 1937) are used as an argument for an intermedial historiography
Clinical correlations of mutation in the SCN1A gene: from febrile seizures to severe myoclonic epilepsy in infancy
No full textMutations in the alpha-subunit of the first neuronal sodium channel gene SCNIA have been described in isolated patients with severe myoclonic epilepsy in infancy or Dravet syndrome and in families with generalized epilepsy with febrile seizures plus. To rind phenotype/genotype correlations, we reviewed all published cases of mutations in SCNIA in addition to four new patients reported here. A total of 60 mutations were observed. Approximately 52% (31/60) are truncating mutations correlating with de novo cases of classical Dravet syndrome in 32 of 34 (94%) patients. Missense mutations in the pore-forming part constitute 27% (16/60) and correspond to a classical type in 12 of 16 (75%) patients. Missense mutations in the voltage sensor were present in 12% (7/60) and correlate with a clinical picture ranging from febrile seizures plus to severe myoclonic epilepsy in infancy. Outside these regions missense mutations are rare and account for only 10% (6/60), corresponding mostly with febrile seizures plus. These results illustrate that the clinical spectrum of SCN1A mutations ranges from febrile seizures, febrile seizures plus, over a milder type to the classical form of severe myoclonic epilepsy in infancy, and confirm the clinical experience that severe myoclonic epilepsy in infancy is the most severe form on this spectrum. (C) 2004 by Elsevier Inc. All rights reserved
- …
