1,720,989 research outputs found
On General Technological Education—the structure of technology learning and its application
No full textAbstractThe purpose of the research is to crystallise and test a learning model when the object of study is in an area of education called technology education. On a nominal level, it can be defined as education for a world based on technology.The starting point for the research is contemplation of everyday technological problems. Because some citizens cope with technological problems better than others, there must be differences in technological literacy. In this research these differences are assumed to be dependent on how technology is learnt. In consequence, some of us adopt technology better than others. Some people are technologically literate. The students in technology oriented teacher education are supposed to be such people, and their skills and knowledge are analysed according to the model crystallised in technology learning.To define the learning of technology in the connection of technology education, the concepts of education and technology are considered on a general level. Education is connected with skills and knowledge. The most essential thing in it is man-machine interaction. A prerequisite for its existence is technological creativity and skills and knowledge in technology.In primary and lower secondary education, knowledge and skills connected with technology are learnt in handicrafts, especially technical work, and in mathematics and science, especially physics. It should be possible to provide technological literacy through those school subjects.To make it possible to crystallise the model of technology learning in technology education using the elements described above, the concept of technology needs to be operationalised. For this purpose the content situation in Finland and western industrialised countries is analysed. This can be seen in the literature published for technology studies. For technology learning, the essential starting point is the technological substance, referring to everything that humans have created. In technology teaching it is considered on the level of "situational empiry". Appropriate methods have to be used to make technology learning efficient. In this way it is possible to reach the theoretical level of understanding in technology. This kind of know-how will increase the substance of technology education, because it is used in new learning situations. When this state of things is reached, the learner can be considered as having properly adopted technology and he can be said to be technologically literate.We can ask if technology can be adopted by any citizen in the sense of a structure crystallised for learning technology. In the Finnish circumstances, is it really about technology education, or is technology learnt as a collection of unconnected items in a technological education? To find out, the testees were subjected to tests of six and twenty tasks using an application for technology oriented teacher education. According to the test results, the skill and knowledge of the subjects compared using the elaborated model indicated that their technological literacy was more a result of technological education than technology education.TiivistelmäTutkimuksen tarkoituksena on kehittää ja kokeilla teoreettista mallia, jonka avulla voidaan hahmottaa teknologian oppimista, kun tavoitteena on teknologinen yleissivistys. Tässä kontekstissa teknologiakasvatus ymmärretään kasvatustieteen tutkimuskohteeksi. Nominaalisen määritelmän mukaan teknologiakasvatus on teknologiseen maailmaan kasvattamista. Tutkimuksen lähtökohtana on arkielämän teknologisten ongelmien pohdinta. Koska toiset selviytyvät teknologisista ongelmista paremmin kuin toiset, teknologisessa yleissivistyksessä täytyy olla eroja. Tutkimuksessa oletetaan, että nämä erot johtuvat teknologian oppimisesta. Oppimisen seurauksena osaa kansalaisista voidaan pitää teknologisesti sivistyneinä. Tällaisia henkilöitä oletetaan olevan teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijoiden, joiden teknologiaan liittyviä tietoja ja välillisesti myös taitoja analysoidaan kiteytetyn teknologian oppimisen mallin perusteella.Jotta teknologian oppimista voitaisiin määrittää teknologiakasvatuksen kontekstissa, kasvatuksen ja teknologian käsitteitä tarkastellaan toistensa yhteydessä. Teknologian olemassaolon edellytys on teknologinen luovuus sekä teknologiset tiedot ja taidot. Yleissivistävässä koulussa teknologiaan liittyviä tietoja ja taitoja opitaan käsitöissä, erityisesti teknisissä töissä sekä matemaattis-luonnontieteellisissä oppiaineissa, erityisesti fysiikassa. Näiden puitteissa tulee olla mahdollista hankkia teknologinen yleissivistys.Jotta edellä kuvatuista elementeistä olisi mahdollista kiteyttää teknologiakasvatuksessa tapahtuvan teknologian oppimisen malli, teknologiakasvatuksen käsite tulee operationaalistaa. Sitä varten analysoidaan teknologian oppimisen sisällöllinen tila Suomessa ja läntisissä teollisuusmaissa. Tämä ilmenee yleissivistävää opiskelua varten julkaistusta kirjallisuudesta. Teknologisen yleissivistyksen kannalta keskeiseksi muodostuu oppimisen lähtökohta, teknologinen substanssi. Sillä tarkoitetaan kaikkea ihmisen tekemää, jota otetaan tarkasteltavaksi teknologian opetuksessa tilanteellisen empirian tasolle. Jotta oppiminen olisi tehokasta, teknologiakasvatuksessa on käytettävä siihen soveltuvia menetelmiä. Näin on mahdollista päästä teknologian teoreettiseen ymmärrykseen. Tällainen tietotaito lisää teknologiakasvatuksen substanssia, koska se on käytettävissä uusissa oppimistilanteissa. Millaista teknologinen yleissivistys on teknologian oppimisesta kiteytetyn struktuurin merkityksessä? Onko Suomen olosuhteissa kyse teknologiakasvatuksesta, vai opitaanko teknologiaa toisistaan irrallisina kokonaisuuksina teknologisen kasvatuksen puitteissa? Tämän selville saamiseksi koehenkilöiden teknologista yleissivistystä mitataan opettajankoulutukseen pyrittäessä esitettävien hakuasiakirjojen sekä kuuden ja kahdenkymmenen tehtävän testin avulla. Kun opiskelijoiden tietoja ja taitoja arvioidaan kiteytetyn oppimisen malliin perustuen, koehenkilöiden teknologisen yleissivistyksen voi kuvata ennemmin teknologisen kasvatuksen kuin teknologiakasvatuksen tulokseksi.Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 29. syyskuuta 2006 klo 12.00Abstract
The purpose of the research is to crystallise and test a learning model when the object of study is in an area of education called technology education. On a nominal level, it can be defined as education for a world based on technology.
The starting point for the research is contemplation of everyday technological problems. Because some citizens cope with technological problems better than others, there must be differences in technological literacy. In this research these differences are assumed to be dependent on how technology is learnt. In consequence, some of us adopt technology better than others. Some people are technologically literate. The students in technology oriented teacher education are supposed to be such people, and their skills and knowledge are analysed according to the model crystallised in technology learning.
To define the learning of technology in the connection of technology education, the concepts of education and technology are considered on a general level. Education is connected with skills and knowledge. The most essential thing in it is man-machine interaction. A prerequisite for its existence is technological creativity and skills and knowledge in technology.
In primary and lower secondary education, knowledge and skills connected with technology are learnt in handicrafts, especially technical work, and in mathematics and science, especially physics. It should be possible to provide technological literacy through those school subjects.
To make it possible to crystallise the model of technology learning in technology education using the elements described above, the concept of technology needs to be operationalised. For this purpose the content situation in Finland and western industrialised countries is analysed. This can be seen in the literature published for technology studies. For technology learning, the essential starting point is the technological substance, referring to everything that humans have created. In technology teaching it is considered on the level of "situational empiry". Appropriate methods have to be used to make technology learning efficient. In this way it is possible to reach the theoretical level of understanding in technology. This kind of know-how will increase the substance of technology education, because it is used in new learning situations. When this state of things is reached, the learner can be considered as having properly adopted technology and he can be said to be technologically literate.
We can ask if technology can be adopted by any citizen in the sense of a structure crystallised for learning technology. In the Finnish circumstances, is it really about technology education, or is technology learnt as a collection of unconnected items in a technological education? To find out, the testees were subjected to tests of six and twenty tasks using an application for technology oriented teacher education. According to the test results, the skill and knowledge of the subjects compared using the elaborated model indicated that their technological literacy was more a result of technological education than technology education.Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää ja kokeilla teoreettista mallia, jonka avulla voidaan hahmottaa teknologian oppimista, kun tavoitteena on teknologinen yleissivistys. Tässä kontekstissa teknologiakasvatus ymmärretään kasvatustieteen tutkimuskohteeksi. Nominaalisen määritelmän mukaan teknologiakasvatus on teknologiseen maailmaan kasvattamista.
Tutkimuksen lähtökohtana on arkielämän teknologisten ongelmien pohdinta. Koska toiset selviytyvät teknologisista ongelmista paremmin kuin toiset, teknologisessa yleissivistyksessä täytyy olla eroja. Tutkimuksessa oletetaan, että nämä erot johtuvat teknologian oppimisesta. Oppimisen seurauksena osaa kansalaisista voidaan pitää teknologisesti sivistyneinä. Tällaisia henkilöitä oletetaan olevan teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijoiden, joiden teknologiaan liittyviä tietoja ja välillisesti myös taitoja analysoidaan kiteytetyn teknologian oppimisen mallin perusteella.
Jotta teknologian oppimista voitaisiin määrittää teknologiakasvatuksen kontekstissa, kasvatuksen ja teknologian käsitteitä tarkastellaan toistensa yhteydessä. Teknologian olemassaolon edellytys on teknologinen luovuus sekä teknologiset tiedot ja taidot.
Yleissivistävässä koulussa teknologiaan liittyviä tietoja ja taitoja opitaan käsitöissä, erityisesti teknisissä töissä sekä matemaattis-luonnontieteellisissä oppiaineissa, erityisesti fysiikassa. Näiden puitteissa tulee olla mahdollista hankkia teknologinen yleissivistys.
Jotta edellä kuvatuista elementeistä olisi mahdollista kiteyttää teknologiakasvatuksessa tapahtuvan teknologian oppimisen malli, teknologiakasvatuksen käsite tulee operationaalistaa. Sitä varten analysoidaan teknologian oppimisen sisällöllinen tila Suomessa ja läntisissä teollisuusmaissa. Tämä ilmenee yleissivistävää opiskelua varten julkaistusta kirjallisuudesta. Teknologisen yleissivistyksen kannalta keskeiseksi muodostuu oppimisen lähtökohta, teknologinen substanssi. Sillä tarkoitetaan kaikkea ihmisen tekemää, jota otetaan tarkasteltavaksi teknologian opetuksessa tilanteellisen empirian tasolle. Jotta oppiminen olisi tehokasta, teknologiakasvatuksessa on käytettävä siihen soveltuvia menetelmiä. Näin on mahdollista päästä teknologian teoreettiseen ymmärrykseen. Tällainen tietotaito lisää teknologiakasvatuksen substanssia, koska se on käytettävissä uusissa oppimistilanteissa. Millaista teknologinen yleissivistys on teknologian oppimisesta kiteytetyn struktuurin merkityksessä? Onko Suomen olosuhteissa kyse teknologiakasvatuksesta, vai opitaanko teknologiaa toisistaan irrallisina kokonaisuuksina teknologisen kasvatuksen puitteissa? Tämän selville saamiseksi koehenkilöiden teknologista yleissivistystä mitataan opettajankoulutukseen pyrittäessä esitettävien hakuasiakirjojen sekä kuuden ja kahdenkymmenen tehtävän testin avulla. Kun opiskelijoiden tietoja ja taitoja arvioidaan kiteytetyn oppimisen malliin perustuen, koehenkilöiden teknologisen yleissivistyksen voi kuvata ennemmin teknologisen kasvatuksen kuin teknologiakasvatuksen tulokseksi
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Development of Students’ Technical Abilities during 1993-2022 in Finnish Comprehensive School
Full text linkThe aim of this study was to find out if there have been any changes in technical abilities among Finnish school children during the last 30 years. Technical abilities were first measured in the affective, psychomotor, and cognitive areas in the year 1993 and these results were later compared with the results from 2012 and 2022. The number of test participants was 267 in the year 1993, 317 in 2012 and 282 in 2022. The age of the student respondents was 11–13 years. The measurements were done with exactly the same research instruments in all three years. Some positive changes were found in affective area among girls’ test groups. Unfortunately, in all research groups the development was negative in the psychomotor and cognitive area. The reason for the decline could be in the reduction of craft and technology education lessons available, especially for boys. From a broader point of view, the changes can be due to the changes in society as a whole. It seems that the curriculum changes during last 30 years have not worked as they have been planned. Especially, boys underachievement is explained by the fact that, even if students work with systematic planning models and use their creativity, aesthetic design usually overshadows technological issues. It is assumed that progressive teaching and assessment favour girls and traditional methods are more congenial to boys
Intrinsic and Extrinsic Motivation in Technology Education
Full text linkThe purpose of this study was to determine the elements motivating comprehensive school students to study technology. The research was carried out as a qualitative case study and the material was collected through individual theme interviews. Each test participant represented a different case of motivation towards technology education. In choosing individuals for the study the main criteria were gender, negative or positive motivation and competence in the field of technology. This study found that the artifact to be made in school and the student’s freedom of choice had significant effect on motivation in all test participants. Instead, curiosity and intellectual challenge seemed to be the main elements among technological talents. Although, we must be careful with final conclusions as the research group was relatively small, we can conclude that there were more signs of intrinsic motivation among students with high technological competence whereas extrinsic motivation was emphasized in the other students.Peer reviewe
Hankesuunnittelu asuinkiinteistön korjausprosessissa
Full text linkOpinnäytetyöni tavoitteena oli laatia kiinteistösijoitusyhtiö Länsirannikon arvokiinteistö Oy:n Kokkolan kaupungissa omistamaan asuinkiinteistöön hankesuunnitelma. Kiinteistön omistajan kiinteistöstrategia ja kunnossapidon dokumentoinnin puutteellisuus asetti lähtökohdat sille, että toimeksiantaja halusi tietää, missä kunnossa kiinteistö on nykyhetkellä sekä onko sitä taloudellista ja ekologista enää korjata. Hankesuunnitelman pohjalta kiinteistön nykyinen omistaja pystyy tekemään taloudelliset ratkaisut kiinteistön strategiseen suunnitteluun. Opinnäytetyöni teoriaosuudessa käytiin läpi kiinteistönpitoa ja siihen kuuluvaa kiinteistön ylläpidon ja -kunnossapidon strategisen suunnittelun merkitystä kiinteistön elinkaaren hallinnassa. Tämän jälkeen teoriaosuudessa kuvatiin myös yleisimmät vaiheet, jotka käydään läpi korjaushankeen hankesuunnittelussa,
ennen investointipäätöksen tekoa. Hankesuunnittelun tarveselvitysvaiheessa selvitettiin toimeksiantajan omistaman asuinkiinteistön korjaustarve sekä kiinteistön omistajan kiinteistöstrategian merkitys hankesuunnitelmassa esitettyjen korjausvaihtoehtojen valintaan. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin mittauksia, aistinvaraisia havaintoja, kuvia ja piirustuksia hankesuunnittelun kohteena olevasta kiinteistöstä. Opinnäytetyöni tuloksena saatiin asuinkiinteistön korjaushankesuunnitelma. Hankesuunnitelmassa käsitellään kolmea eritasoista korjaustasoa kustannusarvioineen sekä korjaustason vaikutusta kiinteistön tekniseen elinkaareen. Kiinteistön alue- ja rakennusosat olivat ikäisekseen vielä hyvässä kunnossa, mutta tarvitsevat nopeaa kunnostusta, ettei kiinteistön korjausvelka kasva liian suureksi tulevaisuudessa, jolloin sitä ei ole enää taloudellisessa mielessä kannattavaa korjata. Ehdotin hankesuunnitelmassa korjaustavaksi raskasta korjausta. Opinnäytetyöni toimeksiantaja voi käyttää tekemääni hankesuunnitelmaa hyväkseen kiinteistön tulevien korjauksien investointipäätöksien tukena
Motivated Behavioral Choices of Young Technological Talents - From Adolescence to Career Success
Full text linkTechnical abilities are fundamental to human existence. At each stage within the cycle of life, humans continuously strive to acquire new skills or to refine existing ones in the hope that productivity and quality of life are enhanced. Despite the fact that skilled behavior underlines nearly every human activity, our understanding about the factors that contribute to the attainment of expertise in technology education is far from complete. Not to mention, that we do not really know what is needed in career success for technological professions. This article builds on earlier research that defined and assessed technical abilities among adolescents. The aim of the study was to examine determinants of technological competence and try to predict student potential for career success. It tracks the students whose technical abilities were assessed in a study twenty five years ago. The follow-up study was carried out as a qualitative case study. Although, we must be cautious about final conclusions because of the limited number of research subjects, the study shows that it is possible to predict student potential for career success in the technical professions. However, the process in making motivated behavioral choices in the area of technology seems to be much more complicated for technologically talented females than for males.Peer reviewe
Development of Students’ Technical Abilities between 1993-2022 in Finnish Comprehensive Schools
Full text linkThe aim of this study was to find out if there have been any changes in technical abilities among Finnish school children during the last 30 years. Technical abilities were first measured in the affective, psychomotor, and cognitive areas in the year 1993 and these results were later compared with the results from 2012 and 2022. The number of test participants was 267 in the year 1993, 317 in 2012 and 282 in 2022. The age of the student respondents was 11–13 years. The measurements were done with exactly the same research instruments in all three years. Some positive changes were found in affective area among girls’ test groups. Unfortunately, in all research groups the development was negative in the psychomotor and cognitive area. The reason for the decline could be in the reduction of craft and technology education lessons available, especially for boys. From a broader point of view, the changes can be due to the changes in society as a whole. It seems that the curriculum changes during last 30 years have not worked as they have been planned. Especially, boys underachievement is explained by the fact that, even if students work with systematic planning models and use their creativity, aesthetical design usually overshadows technological issues. It is assumed that progressive teaching and assessment favour girls and traditional methods are more congenial to boys
- …
