1,720,954 research outputs found
Traumaattisen lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien toiveet surutukisovelluksen sisällöstä ja siihen liittyvän mittarin kehittäminen
Traumaattinen kuolema viittaa läheisen menetykseen traumatisoivissa olosuhteissa tai kuolemaan, joka tapahtuu ilman varoitusta ja on ennenaikaista. Traumaattisen kuoleman yhteydessä sureva eloonjäänyt saattaa myös kokea, että kuolema olisi ollut estettävissä tai sureva pitää kuolemaa tai kuolin tapaa epäoikeudenmukaisena. Traumaattisesta kuolemasta puhuttaessa keskeistä on huomioida kuolinsyyn ohella surevan subjektiivinen näkökulma ja subjektiivinen kokemus. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna kuolema, muunkin kuin esimerkiksi onnettomuuden, tapaturman tai henkirikoksen seurauksena, voidaan kokea traumaattisena. Koska läheisen äkillinen kuolema aiheuttaa sureville läheisille terveyteen, hyvinvointiin ja koko elämään monenlaisia seurauksia, on tärkeää tukea läheisten selviytymistä ja ehkäistä kielteisiä seurauksia. Menetyksen kokeneiden uusille hoito- ja tukimuodoille on havaittu olevan tarvetta ja internet- ja mobiilipohjaiset interventiot ovat lupaavia apukeinoja surevien selviytymisessä. Tämä pro gradu -tutkimus on osa Tampereen yliopiston kansainvälistä hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää traumaattisen lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien toiveita surutukisovelluksen kehittämisestä. Tulosten pohjalta on tarkoituksena kehittää mobiilisovellus tukemaan traumaattisen lapsen kuoleman kokeneita vanhempia.
Pro gradu -tutkielma on kaksiosainen. Ensimmäisen osan muodostaa lisäosa, jonka tarkoituksena oli kuvata mittarin kehittäminen traumaattisen lapsen kuoleman kokeneille vanhemmille heidän surutukisovelluksen kehittämiseen liittyvien toiveittensa kartoittamiseksi. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata summa-asteikkojen muodostaminen tutkimukseen osallistuneiden vanhempien keskimääräisten asenteiden raportoimiseksi sekä kuvata avointen kysymysten osalta sisällönanalyysin eteneminen ja kvantifiointi. Tavoitteena oli modifioida mittari, jota voidaan käyttää suruasiantuntijoiden kokemuksien kartoittamiseen.
Mittarin kehittäminen pohjautui teoreettiseen tietoon aihealueesta sekä olemassa olevien sovelluksien ja verkkosivujen sisältöön. Summamuuttujia rakennettaessa pohdittiin muuttujia yhdistäviä teemoja, teoreettisesta taustasta esiin nousseita näkökulmia ja varmistetiin sisäinen johdonmukaisuus. Lopulta muodostettiin kuusi summamuuttujaa. Sisällönanalyysi eteni aineistoon tutustumisen ja kokonaiskuvan hahmottamisen jälkeen yksityiskohtaisempaan analysointiin aineiston pelkistämisen, ryhmittelyn ja abstrahoinnin kautta. Kvantifiointia hyödynnettiin laskemalla eri teemoihin kuuluvien havaintoyksikköjen määriä.
Tutkielman toisen osan muodostaa tutkimusartikkeli: Traumaattisen lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien toiveet surutukisovelluksen sisällöstä (Alanko, T., Mohamed Hussin, N.A. & Aho, AL.). Tutkimuksessa kartoitettiin traumaattisen lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien toiveita surutukisovelluksen sisällöstä ja vanhempien suhtautumista sovelluksen tarjoamaa tukea kohtaan. Aineisto kerättiin LimeSurvey-verkkokyselytyökalulla vanhemmilta, joilla oli kokemusta traumaattisesta lapsen kuolemasta. Aineiston (n=141) strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset induktiivisella sisällönanalyysilla ja kvantifioiden.
Tulosten mukaan vanhemmat toivovat sovelluksen sisältävän tietoa surusta ja surureaktioista (ka 4.7, SD .558), tietoa surusta selviytymisestä (ka 4.5, SD .498), tietoa eri tukimuodoista palveluista ja käytännön järjestelyistä (ka 4.5, SD .448), menetelmiä surun ja itsearvioinnin tueksi (ka 3.8, SD .764) sekä keinoja jaksamisen ja surussa selviytymisen tueksi (ka 4.0, SD .701). Lisäksi vanhemmat toivoivat sovelluksen olevan muokattavissa yksilöllisten tarpeiden mukaan (ka 3.8, SD .772). Vanhempien suhtautuminen surutukisovelluksen tarjoamaa tukea kohtaan on myönteisestä. Vanhempien mukaan sovellus mahdollistaa eri menetelmin tarjotun tuen (n=24), helpottaa tuen hakemista (n=11), monipuolistaa tukimuotoja (n=7), mahdollistaa joustavan tuen saannin (n=9), vahvistaa tuen oikea-aikaisuutta (n=33) ja sovelluksen sisältö ja ominaisuudet vastaavat käyttäjän tarpeisiin (n=13). Osa vanhemmista kokee, että sovelluksen tarjoamalle tuelle ei ole tarvetta (n=20). Tuloksia voidaan hyödyntää kartoitettaessa suruasiantuntijoiden kokemuksia ja kehitettäessä sovellus tukemaan traumaattisen lapsen kuoleman kokeneita vanhempia
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
The present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
We provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
We conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Digitaaliset menetelmät osana IBD-potilaan hoitoa ja ohjausta
Tulehdukselliset suolistosairaudet (inflammatory bowel diseases, IBD) lisääntyvät nopeasti ja potilaiden määrän kasvu aiheuttaa haasteita terveydenhuollolle. Hoitajan rooli sekä potilaan etäseuranta korostuu, kun rajallisia resursseja pyritään kohdentamaan tehokkaasti.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata IBD-potilaiden ohjauksessa käytettyjä digitaalisia menetelmiä sekä niiden merkitystä IBD-potilaiden hoidossa ja ohjauksessa. Katsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää IBD-potilaiden hoidon ja ohjauksen kehittämiseksi digitaalisten menetelmien avulla. Systemaattisessa kirjallisuushaussa käytettiin Cinahl-, Medline- ja Nursing & Allied Health Database -tietokantoja. Hakusanoina käytettiin IBDsairauksia, digitaalisia menetelmiä sekä potilasohjausta koskevia englanninkielisiä sanoja ennalta määrättyjen tutkimuskysymysten mukaisesti. Sisäänottokriteereinä käytettiin: vertaisarvioitu alkuperäistutkimus IBD-sairauttaan itsenäisesti hoitavien potilaiden digitaalisin menetelmin toteutetusta hoidosta ja ohjauksesta. Näkökulmana oli terveydenhuollon ammattihenkilön digitaalisin menetelmin toteuttama hoito ja potilasohjaus.
Hakutulos ennen tietokantarajausta oli 1082, joista systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valittiin 17 artikkelia. Manuaalihaulla valittiin lisäksi kolme artikkelia. Valitut tutkimukset ovat eurooppalaisia, pohjoisamerikkalaisia ja australialaisia. Suurin osa tutkimuksista on tehty viimeisen neljän vuoden aikana. Aineiston laatua arvioitiin JBI-kriteeristön mukaisesti. Sisältö analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
IBD-potilaiden hoidossa ja ohjauksessa käytetyt digitaaliset menetelmät olivat videovälitteiset etätapaamiset, sähköpostivälitteinen yhteys hoitajaan, yksilöity multimediajärjestelmä vuorovaikutuksen esteiden vähentämiseksi ja verkko-ohjelmistoon liitetty potilaan älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella käyttämä sovellus.
Digitaalisia menetelmiä käyttäneiden potilaiden tieto ja ymmärrys sairaudestaan lisääntyi, potilaat aktivoituivat hoitonsa suhteen ja kokemus selviytymisestä vahvistui. Selviytymisen tunne liittyi muun muassa sairauden aiheuttaman kuormituksen vähenemiseen, sosiaalisen toimintakyvyn kohenemiseen ja elämänlaatuun. Lisäksi digitaalisilla menetelmillä oli merkitystä yksilöllisen hoidon ja ohjauksen toteutumisessa kliinistä turvallisuutta vaarantamatta. Organisaatiotasolla digitaalisilla menetelmillä oli merkitystä resurssien tehostetussa kohdentamisessa.
Potilaan aktiivisuutta tukevilla ja yksilöllistä hoitoa edistävillä digitaalisilla menetelmillä on mahdollista uudistaa terveydenhuollon palveluita perinteisen hoidon rinnalla sekä tukea potilaan roolia oman hyvinvointinsa ylläpidossa. Digitaalisten menetelmien käyttö osana hoitoa ja ohjausta vapauttaa resursseja sekä potilaalta että hoitavalta taholta kohdentamalla perinteisiä ohjauskäyntejä oikea-aikaisesti. Digitaalisia menetelmiä hyödyntämällä on myös mahdollista tasoittaa asuinpaikasta johtuvaa eriarvoisuutta, muun muassa asiantuntijapalveluiden saatavuuden suhteen
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
We have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
