National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen tilannekuva : Strategian toteutuksen arviointia
No full textELY-keskusten tehtävänä on edistää alueen elinikäistä ohjausta yhteistyössä alueellisten ja ylialueellisten verkostojen kanssa sekä koordinoida alueellisia elinikäisen ohjauksen verkostoja. ELO-verkostotyöllä parannetaan ohjauspalveluiden saatavuutta ja laatua sekä alueellista monialaista yhteistyötä.
Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä (Pirkanmaan ELO-ryhmä) on toiminut jo vuodesta 2012 lähtien. Tällöin laadittiin ensimmäinen Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen strategia. Strategia päivitettiin vuonna 2020 ja visioksi määriteltiin ”Parasta ohjausta Pirkanmaalla”. Strategian painopisteiksi valittiin tiiviimpi yhteistyö, ohjausosaamisen vahvistaminen, muutosten ennakointi ja verkoston viestinnän kehittäminen.
Vuoden 2024 loppupuolella Pirkanmaan ELO-ryhmä arvioi strategian painopisteitä ja elinikäiseen ohjaukseen vaikuttavia muutostekijöitä. Keskustelujen pohjalta päädyttiin siihen, että strategia ja sen painopisteet ovat edelleen ajankohtaisia ja muutostekijät relevantteja. Keskusteluissa tunnistettiin kuitenkin, että on tarve yhdessä tarkastella ja päivittää Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen tilannekuvaa.
Tilannekuvan päivitystä varten Pirkanmaan ELY-keskus järjesti kevään 2025 aikana kaksi työpajaa. Työpajatyöskentelyn taustaksi valittiin valtakunnallinen elinikäisen ohjauksen strategia ja sen pohdintakysymykset. Valtakunnallinen elinikäisen ohjauksen strategia on voimassa vuoteen 2028 asti ja se tarjoaa näin pitkäaikaista tukea alueen elinikäisen ohjauksen kehittämiseen. Valtakunnallisen strategian toteuttaminen kuuluu alueellisten ELO-ryhmien tehtäviin.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavi
Opinto-opas : sotatieteiden kandidaatin tutkinnon ja sen lisäksi suoritettavien sotilasammatillisten opintojen opetussuunnitelma 2025
No full textMaanpuolustuskorkeakoulu on yhteistyössä puolustushaara- ja aselajikoulujen kanssa valmistellut sotatieteiden kandidaatin tutkinnon ja sen lisäksi suoritettavien sotilasammatillisten opintojen opetussuunnitelman päivityksen osana upseerikoulutusjärjestelmän kehittämistä (UKT). Tällä asiakirjalla vahvistetaan sotatieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) ja sen lisäksi suoritettavien sotilasammatillisten opintojen (30 op) opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma astuu voimaan 1.9.2025 alkaen 112. kadetti- ja 95. merikadettikurssista.
Tutkinnolle on vahvistettu päivitetty perustehtävä ja osaamisvaatimukset. Tutkinnon rakenteeseen ei ole tehty muutoksia. Keskeisimmät muutokset koskevat osaamisvaatimusten huomioimista osaamistavoitteissa, asetetun tavoitetason mukaisesti. Lisäksi on tarkastettu sotataidollisen opetuksen tasoa osana muiden tutkintojen ja kurssien opetuksen päivittämistä, sekä tarkasteltu mahdollisia päällekkäisyyksiä. Opetussuunnitelmaan on lisätty englannin kielen käyttöä ja englanninkielistä ammattisanastoa sekä kansainvälisessä viitekehyksessä tapahtuvaa opetusta. Opetussisältöä on päivitetty vastaamaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia, huomioiden muuttunut turvallisuus- ja toimintaympäristö, viimeaikaiset kriisit ja konfliktit sekä Puolustusvoimien uudet suorituskyvyt. Muutokset koskevat pääasiassa koulutusohjelma- ja opintosuuntakohtaisia opintoja.
Tällä asiakirjalla vahvistetaan sotatieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) ja sen lisäksi suoritettavien sotilasammatillisten opintojen (30 op) opetussuunnitelmaan 2025 päivitetyt muutokset, jotka astuvat voimaan syyslukukaudella 2025 aloittavasta 112. kadetti- ja 95. merikadettikurssista toistaiseksi voimassaolevana.
SK-tutkinnon ja sen lisäksi suoritettavien sotilasammatillisten opintojen opetussuunnitelma 2025 muodostaa laajan ja monitasoisen kokonaisuuden, joka kuvataan tämän asiakirjan liitteissä. Sotilasammatilliset moduulit ja opintojaksot erotetaan tutkintoon johtavista opinnoista SA-alkuisilla koodeilla. SK-tutkinnosta ja sotilasammatillisista opinnoista annetaan erilliset todistukset.
Liitteissä 1-5 on kuvattu tutkinnon yhteisten opintojen ja koulutusohjelmien rakenne. Liitteet 6-14 sisältävät tutkintoon johtavien, sotilasammatillisten ja vapaasti valittavien opintojen moduulien ja opintojaksojen opetussuunnitelmakuvaukset. Opetussuunnitelma on rakennettu sellaisenaan Maanpuolustuskorkeakoulun opintohallintojärjestelmään (SK2025MAA/MERI/ILMA/LENTO ja SKSA2025MAA/MERI/ILMA/LENTO).navigointi mahdollist
‘Global Transformation’ : Chinese Scholars Debate the International System in the Aftermath of the War in Ukraine (2022–2024)
No full textThis article explores discussions among Chinese International Relations scholars on the effects of the war in Ukraine. While official Chinese foreign policy rhetoric is often vaguely centred around obscure slogans, scholarly debates can be used as a ‘proxy measure’ to gain insights on the prevailing views in Chinese policy communities. This article identifies three main trends in Chinese scholarly discussions: ‘campification’ of great power politics, increasing de-globalisation and the ascent of the ‘Global South’. The article analyses Chinese perceptions of the implications of these trends for the United States, Europe, Russia and the developing world
Development of Multifunctional Micro-nano Systems for Complex Bone Regeneration
No full textPatients with complex bone defects face multiple challenges, including immune imbalance, osteoblast/osteoclast functional imbalance, soft/hard tissue interface mismatch, and infection. Despite the favorable results of conventional combined surgical and pharmacological treatments in generalized bone defects, these treatment strategies are mostly based on standardized procedures and still lack personalized treatment options to match the variable pathological environment of complex bone defects. Composite or hybrid biomaterials are composed of several materials, which provide more choices for the treatment of complex bone defects but still suffer from the problems of non-degradability and poor bioactivity. As a more recent advancement, the preparation of micro-nano biomaterials using electrospinning, microfluidics, 3D printing and nanotechnology is becoming a new direction in the treatment of complex bone defects. These can not only simulate the composition of bone tissues, allow for the design of multilevel structures and mechanical gradients from the macro- to microscopic level; but can also spatio-temporally deliver bioactive components to synergistically regulate the behavior of local cells. These features precisely match the pathological microenvironment of complex bone defects, and thus have the capability to accelerate their healing.
In this dissertation, various micro-nano systems were designed by advanced preparation processes and nanotechnology, and their personalized treatments in complex bone defects were investigated. First, micro-nano short fiber scaffolds were constructed and composite with zinc/cerium-doped calcium phosphate microcarriers, which promoted the balance of oxidative phosphorylation and glycolysis metabolism in macrophages for immune-bone regeneration. Secondly, micro-nano gene silencing hydrogels encapsulated with siRNA, stromal cell derived factor (SDF)-1α were constructed with the aid of microfluidics, achieving critical bone defect healing by continuously recruiting bone marrow mesenchymal stem cells (BMSCs) and lifting their epigenetic inhibition. Thirdly, a micro-nano-lubricating hydrogel composed of calcium manganese phosphate micro-nano carrier and hyaluronic acid/sodium alginate lubricant was produced to inhibit the inflammatory response and accelerate the healing of the tendon-bone interface. Finally, micro-nano gas releasing hydrogels loaded with antimicrobial peptides CORM-401 and LL37 were constructed using microfluidics to cure osteomyelitis by destroying the bacterial biofilm through the sustained release of carbon monoxide gas. In summary, our micro-nano systems constructed through advanced engineering and materials science technologies possess excellent biological effects and provide personalized treatment options for complex bone defects.Patienter med komplexa bendefekter står inför flera utmaningar, bland annat obalans i immunförsvaret, obalans i osteoblast/osteoklastfunktion, obalans mellan mjuk och hård vävnad samt infektion. Trots de goda resultaten av konventionella kombinerade kirurgiska och farmakologiska behandlingar av generaliserade bendefekter är behandlingsstrategierna oftast baserade på standardiserade procedurer och saknar fortfarande individanpassade behandlingsalternativ som kan matcha den varierande patologiska miljön vid komplexa bendefekter. Komposit- eller hybridbiomaterial som består av flera olika material ger fler valmöjligheter för behandling av komplexa bendefekter, men de lider fortfarande av problemen med att de inte är nedbrytbara och har låg bioaktivitet. På senare tid har framställningen av mikro-nano-biomaterial med hjälp av elektrospinning, mikrofluidistik, 3D-utskrifter och nanoteknik blivit en ny inriktning för behandling av komplexa bendefekter. Dessa kan inte bara simulera sammansättningen av benvävnader, möjliggöra flernivåstrukturer och mekaniska gradienter från makro- till mikroskopisk nivå, utan också spatio-temporalt frisätta bioaktiva komponenter för att synergistiskt reglera beteendet hos lokala celler, vilket exakt matchar den patologiska mikromiljön hos komplexa bendefekter och påskyndar deras läkning.
I denna avhandling utformades olika mikronanosystem med hjälp av avancerade beredningsprocesser och nanoteknik, och deras individanpassade behandling av komplexa bendefekter undersöktes. För det första konstruerades mikro-nano-strukturer med korta fibrer och kompositer med zink/cerium-dopade kalciumfosfatmikrobärare, som främjar balansen mellan oxidativ fosforylering och glykolys metabolism i makrofager för immun-benregenerering. För det andra konstruerades mikronano-hydrogeler för genavstängning inkapslade med siRNA, stromal cell derived factor (SDF)-1α med mikrofluidik, vilket uppnådde kritisk läkning av bendefekter genom att kontinuerligt rekrytera mesenkymala stamceller från benmärg (BMSCs) och häva deras epigenetiska hämning. För det tredje fungerade den mikronanosmörjande hydrogelen som utvecklades och bestod av mikronanobärare av kalciummanganfosfat och hyaluronsyra/natriumalginat som ett långvarigt smörjmedel, vilket hämmade det inflammatoriska svaret och påskyndade läkningen av gränssnittet mellan sena och ben. Slutligen konstruerades mikronanohydrogeler med gasavgivning laddade med de antimikrobiella peptiderna CORM-401 och LL37 med hjälp av mikrofluidistik för att bota osteomyelit genom att förstöra den bakteriella biofilmen genom långvarig avgivning av kolmonoxidgas. Sammanfattningsvis har våra mikro-nanosystem, som konstruerats med hjälp av avancerad teknik och materialvetenskap, utmärkta biologiska effekter och erbjuder individanpassade behandlingsalternativ för komplexa bendefekter.navigointi mahdollist
Sysselsättningsöversikt sebtember 2025
No full textArbetsförmedlingsstatistiken samlar uppgifter om arbetssökande som anmält sig till arbetskraftsmyndigheter, såsom arbetslösa arbetssökande, service samt lediga jobb. Uppgifterna samlas in genom arbetskraftsmyndigheters kundserviceregister
Citizen science : libraries as enablers of impactful research and community engagement
No full textKirjastoverkkopäivät 2025Research libraries have increasing signed on to Citizen Science where they facilitate the inclusion of, contribution from, and dialogue with citizens in authentic research.
Citizen Science has the potential to bridge the gap between academia and society, driving meaningful research and real-world impact. However, initiating and sustaining Citizen Science projects requires strategic planning, strong community engagement, and effective resource management.
This talk will explore the role of libraries as key facilitators in citizen science, providing infrastructure, knowledge-sharing platforms, and community management support. Through practical insights, real-world examples, and success stories, we will discuss how to build and sustain Citizen Science initiatives, secure funding, and engage diverse stakeholders—ranging from researchers, policymakers, NGO’s, and civic society to citizens.
Additionally, we will address common challenges, such as overcoming institutional resistance and shifting the perception of Citizen Science from a burden to an opportunity while facilitating societal impact. The session will provide hands-on strategies and inspiration for fostering a thriving citizen science culture, with a particular focus on Lithuania’s evolving landscape.
Join us to discover and discuss how Citizen Science, supported by libraries, can drive societal change and create lasting impact.ei saavutettav
Nato-Suomen toimintaympäristö ja ekososiaalisesti kestävä tulevaisuus
No full textIn this theoretical article, we examine the pressure for a strategic transformation of the Defense Forces in the context of Finland’s full membership in NATO and the era of eco-crises. We ask what dimensions can be identified in the changed, and constantly changing, ecosocial operating environment of the Defense Forces, and how can identifying these dimensions guide the armed forces’ strategy towards securing a more sustainable future? We build our argument on the concept of ecosocial sustainability. The ecosocial approach recognizes the intertwined nature of social and ecological problems and solutions and that human life depends entirely on other life and well-functioning ecosystems, of which humans are inseparable. Based on these ideas, we propose that when defining the operating environment of the Defense Forces, the concepts of 1) spatiality (from local to planetary), 2) temporality (from past and present to future), and 3) agency (from humans to all living beings) should be expanded so that the overall security and safety of present life (of humans and beyond) can be guaranteed without endangering functioning ecosystems and thus future generations’ conditions for a good life. Critical examination of the operating environment (i.e. natural environment) and identification of its future directions help military organizations adjust to changes and develop their purposes and operations to meet the surrounding world’s needs better.ei tietoa saavutettavuudest
Nominal Loss Aversion in the Housing Market and Household Mobility
No full textHouseholds are averse to realizing nominal housing market losses. Reduced household mobility, in an attempt to avoid selling at a loss, implies misallocation of housing and can affect the functioning of the labor market. However, direct evidence on mobility responses is scarce. This paper studies the effect of expected losses on homeowners’ propensity to move using administrative data on housing transactions matched with detailed data on household characteristics. We use an ensemble machine learning method to estimate expected prices for the universe of apartments in the three largest travel-to-work areas in Finland in 2006–2018. We find that homeowners below the zero-return cutoff are 51% less likely to sell than those above the cutoff. The effect of loss aversion on mobility is somewhat smaller than the effect on sales. Homeowners with an expected loss are more likely to move without selling their previous home. Renting out their previous apartment seems to enable homeowners to move without realizing nominal losses. Expected losses also reduce inter-regional mobility, which suggests that loss aversion can lead to misallocation of the labor force.nonPeerReviewe
Pohjolan linnakkeen etuvartiossa : Suomen kansallisen pidäkkeen kehittyminen ja nykyinen deterrenssi
No full textTutkielmassa tarkastellaan deterrenssiä Suomen harvoin tutkitusta näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, miten Suomi toteuttaa deterrenssiä kansallisista lähtökohdistaan Venäjän pakottamista ja pakottavaa vaikuttamista vastaan muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Tutkielmassa deterrenssillä tarkoitetaan ennaltaehkäisyä synnyttämällä pelkoa tai epävarmuutta. Tarkastelu kattaa ajan kylmästä sodasta vuoden 2024 loppuun. Analysoidut tekijät kattavat poliittiset, sotilaalliset, taloudelliset, yhteiskunnalliset, informaatiota, infrastruktuuria, fyysistä ympäristöä ja aikaa (PMESII-PT) koskevat näkökohdat sekä niiden toiminnalliset alueisiin, rakenteisiin, kyvykkyyksiin, organisaatioihin, ihmisiin ja tapahtumiin (ASCOPE) kytkeytyvät ilmenemät.
Tutkielmassa turvallisuus ja deterrenssi nähdään rakentuvan toimijoiden vuorovaikutuksessa ja tulkinnoissa, eikä niitä voida ymmärtää yksinomaan objektiivisten tekijöiden avulla. Siksi tutkimuksessa sovelletaan konstruktivistista tulkintaa, ymmärtävää otetta ja monivaiheista tapaustutkimuksellista lähestymistapaa. Tapaustutkimus mahdollistaa deterrenssin tarkastelun todellisessa kontekstissaan ja Suomen vastauksena muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Tarkastelukehikkona hyödynnetään PMESII-PT/ASCOPE-mallia. Analyysissä noudatetaan sovellettavaan teoriaan sidonnaista päättelyä, joka toteutettiin muodostettujen strukturoitujen aineistojen sisällönanalyyseillä. Kuvatun avulla analysoidaan Suomen pidäkkeen ja deterrenssin kehitystä ja käytäntöjä suhteessa Venäjän pakottamiseen ja pakottavaan vaikuttamiseen. Käytännön ilmenemistä peilataan rakennettuun sovellettavaan teoriaan ja sen deterrenssin teoreettiseen kehitykseen, strategiseen ilmenemiseen ja yleisiin ominaisuuksiin.
Tuloksina todetaan Suomen ennaltaehkäisykokonaisuudessa olevan laajoja yhtäläisyyksiä deterrenssistrategioihin. Näitä on hyödynnetty monipuolisesti geostrategisiin haasteisiin ja uhkiin sekä erityisesti Venäjän kehitykseen mukautuvasti. Yhteiskunnan voimavaroja hyödyntävä kiistämisen strategia on korostunut. Ominaisuuksiltaan deterrenssi on sotilaallisia kyvykkyyksiä painottavaa, johdonmukaisesti uskottavaa, kokoonsa nähden kilpailukykyistä, kokonaisvaltaista ja varoivaisesti tekemällä viestittyä, mutta osin puutteellista. Puutteita on ratkaistu kansainvälisen yhteistyön keinoin. Deterrenssi kytkeytyy osittain läntiseen teoreettiseen kehitykseen, muttei seuraa sitä tarkasti. Sen sijaan sitä on rakennettu omaleimaisesti kansallisista lähtökohdista.
Johtopäätöksinä todetaan Suomen deterrenssin ilmenevän omaleimaisena, monipuolisena ja sopeutuvana strategiana. Se on jatkuvasti kehittynyt kylmän sodan ajasta nykypäivään. Pakottamisen ja vaikuttamisen keinojen sekä turvallisuusympäristön muutokset ovat asettaneet uusia vaatimuksia deterrenssille. Nämä ovat johtaneet laajempaan lähestymistapaan. Uhka- ja turvallisuusympäristön muutoksen tulkinta on ohjannut deterrenssin rakentamista. Suomi on pystynyt mukauttamaan strategiansa geostrategisiin haasteisiin ja erityisesti Venäjän toimiin. Kansallinen pidäke on kehittynyt erityisesti selviytymisen varmistamiseksi ennen sotilaallista liittoutumista luoden lähtökohdat nykyiselle deterrenssille. Nykyinen deterrenssi koostuu kansallisen strategisen ennaltaehkäisykyvyn integroinnista Naton kollektiiviseen pelotteeseen tuettuna muilla yhteistyöjärjestelyillä näyttäytyen aiempaa suorempana ja aktiivisempana kokonaisvaltaisena toimintana.navigointi mahdollist
”Suomalaiset ovat arvopohjaisia realisteja” : retorinen diskurssianalyysi turvallisuusympäristön muutoksesta eduskunnan puheenvuoroissa
No full textTässä tutkimuksessa tarkasteltiin 2021–2022 aikana tapahtuneen turvallisuusympäristön muutoksen vaikutuksia eduskuntakeskusteluun sekä siinä ilmenevien diskurssien ja argumentaation muodostumiseen. Tutkimustehtävänä oli analysoida, miten turvallisuusympäristön muutosta käsiteltiin eduskuntapuheessa Suomen näkökulmasta. Analyysissa tarkasteltiin heikentyneen turvallisuustilanteen vaikutusta eduskunnan retoriseen linjaan ja sen suhdetta arvopohjaiseen realismiin. Tutkimuksen aineisto muodostui eduskunnan istuntopöytäkirjoista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysin ja retorisen diskurssianalyysin teoriatriangulaatiota. Arvopohjaisen realismin teoriatausta perustui tutkijan lähdeaineiston perusteella muodostamaan käsitykseen arvopohjaisesta realismista.
Päätutkimuskysymyksenä oli ”Miten vuosina 2021–2022 tapahtunut turvallisuusympäristön muutos ja Ukrainan kriisin eskalaatio vaikuttivat eduskunnan turvallisuusympäristöä käsittelevien diskurssien retoriikkaan arvopohjaisen realismin näkökulmasta?”. Kysymykseen vastaamiseksi muodostettiin kolme alatutkimuskysymystä, joiden avulla aineistosta laadittiin tutkimuksen diskurssit sekä analysoitiin ne diskurssianalyysin ja retorisen diskurssianalyysin avulla. Analyysien kautta muodostetiin tutkimuksen tulokset, joista johdettiin vastaus päätutkimuskysymykseen. Tulokset osoittivat, että turvallisuuspoliittinen retoriikka muuttui painotusten ja diskurssien suhteen merkittävästi vuoden 2022 aikana. Tähän vaikutti erityisesti Venäjän muodostama eksistentiaalinen uhka. Vuoden 2021 puheenvuoroissa korostui vielä monenkeskinen yhteistyö ja varautuminen, kun taas vuoden 2022 puheissa painottuivat realismiin perustuvat uhkakuvat ja niihin vastaaminen. Muutos näkyi erityisesti retorisen linjan siirtymänä varautuvasta ja monenkeskisyyttä korostavasta lähestymistavasta kohti selkeämmin turvallisuusuhkiin reagoivaa ja turvallisuuspoliittista realismia painottavaa keskustelua.
Arvopohjainen realismi ilmeni etenkin kansallisen identiteetin rakentamisessa arvojen kautta, sitoutumisessa sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään sekä turvallisuutta korostavassa realismissa. Arvot ja turvallisuusintressit esitettiin toisiaan täydentävinä lähtökohtina: arvot eivät toimi ainoastaan ulkopoliittisen identiteetin rakennusaineina, vaan myös turvallisuuspoliittisten ratkaisujen oikeuttajina. Tulosten perusteella voidaan todeta, että arvot ja realismi eivät tässä tarkastelussa olleet toisiaan poissulkevia, vaan ne punoutuivat yhteen muodostaen perustan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle uudelleen asemoitumiselle.
Tutkimus osoittaa, että arvopohjainen realismi ei ole pelkästään hetkellinen poliittinen reaktio, vaan se voidaan tulkita strategiseksi ajattelutavaksi suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaikka tutkimuksen yleistettävyys on rajallinen, tulokset tarjoavat välineitä poliittisen retoriikan ja strategisen viestinnän tarkasteluun erityisesti kansallisen turvallisuuden konteksteissa. Tutkimuksen perusteella arvopohjainen realismi ei rajoitu pelkästään turvallisuuspoliittiseen näkökulmaan, vaan se voi toimia perustana laajemmalle strategiselle ajattelulle ja näkökulmille.navigointi mahdollist