National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
The changing role of Russia in Central Asia
No full textThis paper aims to assess the changing role of Russia in Central Asia by examining where Russian and Central Asian security priorities converge and diverge in the aftermath of the Ukraine conflict. Focusing on Russia’s military engagement, early-warning mechanisms, and regional alliances, the study seeks to identify key areas of alignment—such as counterterrorism and border security—as well as points of divergence, particularly as Central Asian states adopt multi-vector foreign policies and seek increased autonomy. By evaluating these dynamics, the paper outlines future trends in Russia’s influence over Central Asia’s security architecture, highlighting the potential challenges and opportunities Russia faces in maintaining its strategic objectives within an increasingly competitive regional environment
Utilising PEHKO project results in maintenance of paved roads
No full textPEHKO 2015–2028 projekti on Väyläviraston, Lapin, Keski-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten sekä Roadscanners Oy:n yhteistyönä toteuttama tutkimus- ja kehitysprojekti, jossa kehitetään ja testataan uusia ja innovatiivisia menetelmiä päällystettyjen teiden kunnossapidon eri prosesseissa. Projektin tavoitteena on parantaa päällystettyjen teiden korjausten ja hoidon tuottavuutta niin, että päällysteiden käyttöikä kasvaa ja samalla kunnossapidon vuosikustannukset merkittävästi laskevat.
PEHKO-projektissa on pyritty analysoimaan tieverkon toiminnalliseen ja rakenteelliseen kuntoon vaikuttavien ongelmien juurisyitä sekä löytämään niille parannustoimenpiteitä. Tässä on onnistuttu projektin aikana hyvin ja pilottialueiden päällysteiden laskennalliset vuosikustannukset ovat pudonneet jopa 30-50%.
Tässä julkaisussa keskitytään kuvaamaan PEHKO:n tulosten pohjalta Suomen päällystetyn tieverkon toiminnallisen ja rakenteellisen kunnon ongelmien suurimmat syyt ja niiden vaikutukset vuosikustannuksiin ja korjausvelan kasvuun. Lisäksi kuvataan kullekin ongelmalle hyviksi havaittuja ja suositeltavia ennakoivia kunnossapito- ja korjaustoimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä on tutkimuksessa havaittu olevan välitön vaikutus elinkaarikustannuksiin, mutta osa vaatii myös järjestelmällisiä pitkän tähtäyksen muutoksia päällystettyjen teiden omaisuudenhallinnassa.
Raportissa käydään kattavasti läpi päällysteiden väsymisen ja vaurioitumisen prosesseja sekä mitä tietoja suositellaan käytettäväksi niiden diagnostiikassa. Tämän jälkeen kuvataan, minkälaisia verkko- ja projektitason analyyseja tarvitaan päällysteiden ohjelmoinnissa. Kuvattavia ovat kuntoanalyysit, rahoitustarpeen määritykset, tilannekuva-analyysit sekä elinkaari- ja riskianalyysit. Lyhyesti kuvataan myös päällysteiden ja päällysteiden elinkaarikustannuksiin vaikuttavien kohteiden kunnostussuunnittelua ja mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä sekä toteutuksen ohjelmointia.
PEHKO-projektin tulokset ovat osoittaneet erityisesti, kuinka tärkeää on teiden hyvä hoito ja aivan erityisesti kuivatuksen hoito ja talvihoito päällysteiden elinkaarikustannuksille. Tästä syystä raporttiin on kirjattu suosituksia näiden hoitotoimenpiteiden kehittämiseksi.
Lopuksi raportissa kuvataan, mitä toimenpiteitä edellytetään nykyisissä toimintatavoissa, teknologioissa sekä prosesseissa siirryttäessä omaisuudenhallinnassa päällysteiden reaktiivisesta kunnossapidosta proaktiivisen kunnossapitoon
A study of the crayfish populations in two lakes on Åland
No full textIn the summer of 2024, the populations of the noble crayfish (Astacus astacus) were investigated in two lakes on the Åland islands, Oppsjön in Kökar and Toböle träsk in Saltvik, to assess population densities and potential environmental factors influencing population size. In addition, the project aimed to develop a standardized method for future monitoring of the crayfish populations. The fieldwork included a standardized fish stock survey with NORDIC gill nets and quantitative crayfish sampling with cages. Data on depth, substrate type, vegetation coverage and water quality were collected to study the potential effects on crayfish. Predation pressure from perch (Perca fluviatilis) was evaluated through stomach content analysis and analysis of the fish community. The results showed a normal crayfish population size in both lakes, with Oppsjön exhibiting relatively more larger individuals, indicating lower recruitment rates, possibly due to predation pressure and limited suitable habitats likely caused by sedimentation. In Toböle träsk, the distribution of crayfish was influenced by substrate type and vegetation coverage, with populations concentrated in areas with hard-bottom substrates and sparse vegetation. Drawing conclusions on what factors are affecting the population size of crayfish in the studied lakes is challenging based on a single year of sampling, therefore, continued monitoring, particularly in Oppsjön, is needed to better understand population dynamics over time.ei tietoa saavutettavuudest
Seinäjoen liikennepaikan hankearviointi
No full textSeinäjoen liikennepaikka on pääradan keskeinen solmukohta niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Henkilöliikenteessä sekä päivä- että yöjunat pysähtyvät Seinäjoen asemalla. Tavaraliikenteessä on jossain määrin Seinäjoen liikennepaikan ohittavaa liikennettä, mutta pääosin myös tavarajunat pysähtyvät Seinäjoella. Seinäjoen liikennepaikka muodostuu liikennepaikan osista Seinäjoki asema, Seinäjoki tavara sekä Seinäjoki Rahkola. Asemalla sijaitsee henkilöliikenteen käyttämät laituriraiteet sekä henkilöliikenteen käyttövalmiushuoltoon ja säilytykseen tarkoitetut raiteet sekä tavaraliikenteen käytössä olevia raiteita. Seinäjoki tavara sekä Rahkola ovat ainoastaan tavaraliikenteen käytössä. Seinäjoen liikennepaikalla on ollut viimeisten vuosien aikana käynnissä kehittämishankkeita. Asema-aluetta on kehitetty ja tässä yhteydessä on toteutettu myös uusi alikulkuyhteys nykyiselle välilaiturille. Lisäksi Rahkolan raakapuuterminaali on otettu käyttöön vuonna 2024.
Tässä työssä tarkastellaan Seinäjoen liikennepaikalle kohdistuvien peruskorjaus- ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. Kehittämishanke on muodostettu Seinäjoen liikennepaikan toiminnallisen selvityksen perusteella, missä toimenpiteistä on muodostettu kokonaisuuksia perustuen hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Peruskorjaushankkeen muodostavat tässä ne peruskorjaustoimenpiteet, jotka on Seinäjoen liikennepaikalle laaditussa tarvemuistiossa esitetty toteutettavaksi vuoteen 2026 mennessä. Peruskorjaushankkeen sisältöä on lisäksi tämän työn aikana tarkennettu Väyläviraston asiantuntijoiden kanssa.
Peruskorjaushanke muodostuu pääosin raiteiden alus- ja päällysrakenteen sekä vaihteiden uusimisesta. Lisäksi peruskorjaushanke sisältää yksittäisen sillan korjaustoimenpiteitä. Peruskorjaushankkeen kustannusarvio on noin 25,5 M€ (MAKU 145, 2020=100). Peruskorjaushankkeessa on arvioitu vaikutuksia, mikäli toimenpiteiden toteuttamista siirretään 10 vuotta eteenpäin. Vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti kunnossapitokustannuksiin, jotka kasvavat jossain määrin tehostetun kunnossapitotarpeen myötä. Sillan osalta on tunnistettu mahdollisia liikenteellisiä vaikutuksia, mikäli toimenpiteitä ei toteuteta 10 vuoden sisällä, mutta toimenpiteiden tarve ja ajankohta on epävarmaa, jolloin vaikutuksia ei ole sisällytetty kannattavuuslaskelmaan. Peruskorjaushankkeen hyöty-kustannussuhde muodostuu negatiiviseksi, jolloin tehostettu kunnossapito, kun toimenpiteiden siirtäminen pidemmälle tulevaisuuteen on yhteiskuntataloudellisesti kannattavampaa kuin niiden toteuttaminen lähivuosina.
Kehittämishankkeen vertailuasetelmassa vertailuvaihtoehtona toimii nykytila. Hankevaihtoehdossa Ve 1 parannetaan erityisesti henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä Seinäjoen asemalla parantamalla laitureita, lisäämällä laituriraide ja jatkamalla uusi alikulku koko ratapihan ali. Hankevaihtoehdon Ve 1 kustannusarvio on noin 27 M€. Hankevaihtoehdoissa Ve 2 (13,7 M€) ja Ve 3 (30,3 M€) toimenpiteet parantavat ensisijaisesti tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä. Molemmissa vaihtoehdoissa toteutetaan pidempiä raiteita Seinäjoki aseman tavararaiteille, parannetaan ratapihojen läpiajon mahdollisuutta raiteisto- ja vaihdemuutoksilla. Lisäksi vaihtoehdossa Ve 3 sähköistetään Seinäjoki aseman tavararaiteilla sähköistämättömät raideosuudet sekä poistetaan nykyiset KRV-vaihteet liikennepaikan pohjoispäässä. Hankevaihtoehto Ve 4 (34,5 M€) on muodostettu edellä kuvatuista toimenpiteistä niiden vaikutusten merkittävyyteen perustuen. Kaikki kustannusarviot on esitetty tasossa MAKU 145, 2020=100.
Kehittämishankkeen vaikutukset kohdistuvat uuden alikulkuyhteyden myötä sekä Seinäjoen kaupungin sisäiseen jalankulkuun ja pyöräilyyn että junamatkustajien vaihto- ja liityntämatkoihin. Lisäksi matkustajajunien vaihtotyötarpeet vähenevät uusien käyttövalmiushuoltolaitteiden myötä. Tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja sujuvuutta parannetaan vaihde- ja raiteistomuutoksilla. Myös 750-metristen tavarajunien toimintamahdollisuudet paranevat Seinäjoki aseman tavararaiteiden muutosten jälkeen. Hankkeen myötä liikenneturvallisuus paranee, kun pääradalla sijaitsevan tasoristeyksen käyttöä rajoitetaan, mutta toisaalta jalankulkijoiden kulkuyhteys samalla pitenee. Lisäksi uusi alikulkuyhteys vähentää luvatonta radan ylitystä Seinäjoki aseman alueella.
Kehittämishankkeen merkittävimmät hyödyt syntyvät hankevaihtoehtojen Ve 1 ja Ve 4 alikulun toteutuksesta, joka nopeuttaa Seinäjoen keskustan ja Pohjan kaupunginosan välisiä kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. Myös matkustajien Pohjaan suuntautuvat liityntämatkat ja aseman sisäiset vaihdot nopeutuvat hieman. Alikulun hyötyjen vuoksi hankevaihtoehdon Ve 1 hyöty-kustannussuhde 0,43 on korkein, mutta samalla sen sisältämät toimenpiteet heikentävät tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä Seinäjoki asemalla johtuen raiteiden lyhentämisestä. Vaihtoehdon Ve 4 hyöty-kustannussuhde on 0,35, mutta se vastaa kokonaisuutena parhaiten hankkeen tavoitteisiin. Herkkyystarkasteluissa paras hyöty-kustannussuhde muodostuu vaihtoehdoille, joissa tarkastellaan ainoastaan Seinäjoen aseman ratapihan alittavaa alikulkua ja sen tuomia hyötyjä.
Kokonaisuutena kehittämishanke ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hyötyjen osalta korostuu erityisesti nykyistä pidempi alikulku, mikä tuo hyötyjä pääosin Seinäjoen kaupungin sisäisille jalankulku- ja pyöräliikenteen matkoille sekä jossain määrin myös junamatkustajille. Herkkyystarkastelussa on arvioitu pelkästään alikulun toteuttamista ja sen osalta hyöty-kustannussuhde nousee tasolle 0,79
Finansiella nyckeltals förmåga i prediktion av konkurs : En kvantitativ studie av finska teknologiska små och medelstora företag
No full textDenna avhandling undersöker finansiella nyckeltals förmåga att predicera konkurser bland finska teknologiska små och medelstora företag (SMF) samt om icke-finansiella faktorer kan förbättra prediktionsnoggrannheten. Studien motiveras av SMF:s ekonomiska betydelse och den ökade konkursfrekvensen under kriser. Den teoretiska ramen omfattar konkursbegreppet, finansiella nyckeltal, icke-finansiella faktorer och konkursprediktionsmodeller som diskriminantanalys och logistisk regression.
Syftet är att identifiera de mest prediktiva finansiella nyckeltalen och analysera icke-finansiella faktorers effekt. Forskningsfrågorna är: (1) Vilka finansiella nyckeltal bäst predicerar konkurser i finska teknologiska SMF? (2) Förbättrar icke-finansiella faktorer prediktionsnoggrannheten?
Studien är kvantitativ och baserad på logistisk regressionsanalys av finansiella rapporter från 135 företag (66 konkursade, 69 aktiva) under 2018–2024. Analyserade nyckeltal inkluderar driftbidrag, rörelseresultat, ROA, quick ratio, current ratio, soliditet och relativ skuldsättningsgrad, samt icke-finansiella faktorer som ålder, storlek och inflation.
Resultaten visar att soliditet och rörelseresultat är de mest prediktiva nyckeltalen, där soliditet är mest stabilt över tid. Icke-finansiella faktorer har begränsad effekt, medan inflation är signifikant under ekonomisk turbulens men riskerar överanpassning. Modellerna uppvisar hög klassificeringsnoggrannhet, men prediktionförmågan minskar över längre tidshorisonter.
Slutsatserna visar att finansiella nyckeltal, särskilt soliditet, är avgörande för konkursprediktion, medan ålder och storlek har begränsad påverkan. Inflationens effekt belyser makroekonomiska faktorers betydelse. Studien validerar nyckeltals relevans i en modern kontext och rekommenderar framtida forskning att inkludera fler variabler och avancerade metoder, som maskininlärning, för bättre prediktion
