National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Visual communication in annual reports : A case study of Marimekko
No full textDenna studie undersöker hur visuella element används i årsredovisningar och vilken roll de spelar i företags strategiska kommunikation med sina intressenter. Syftet med denna pro gradu-avhandling är att bidra med kunskap om hur användningen av visuella element stödjer strategisk kommunikation i årsredovisningar. Genom att utföra en longitudinell studie över ett företags årsredovisningar med stark varumärkesidentitet strävar vi till att förstå olika visuella inslag, såsom grafer, bilder och diagram, och deras funktion i årsredovisningar. Forskningsfrågan i avhandlingen är ”Hur har användningen av grafer, bilder, diagram, övriga visuella element och bakgrunder i Marimekkos årsredovisningar utvecklats över tid, och vad kan förklara denna utveckling?”. Studien undersöker en eventuell utveckling av visuella element i årsredovisningar och vilka interna och externa faktorer som påverkat denna utveckling. Dessutom analyserar studien vilken funktion dessa element har i att stärka företagets identitet och profil till intressenterna.
Avhandlingen avgränsas till företaget Marimekko som har starkt varumärkesidentitet och designprofil, för att se hur de valt att forma sina årsredovisningar över tid. Dessutom avgränsas avhandlingen till att studera årsredovisningar som kommunikationsverktyg och med fokus på strategisk kommunikationsteori. Den teoretiska bakgrund som studeras är bland annat funktionen och utseendet av olika visuella element och en genomgång av externa och interna faktorer som kan påverka utseendet av årsredovisningar idag. Studien använder blandade metoder som forskningsmetod. För att uppnå vårt syfte analyseras utvecklingen av visuella element i Marimekkos årsredovisningar under åren 2000–2024, och detta gör vi genom att identifiera mängd och typ av visuella element som använts.
De huvudsakliga resultaten visar att sedan 2000-talet har det skett en positiv utveckling i användning av visuella element i Marimekkos årsredovisningar i samband med att sidantalet ökat vilket visar att rapporteringsstrukturen även utvecklats. Märkvärdiga årtal i våra resultat är 2005–2006, 2017 och 2024 som kan förklaras med hjälp av utmaningar i den interna eller externa miljön, nya rapporteringsstrukturer och brist av rapporter i vår datainsamling. Sammanfattningsvis kan vi konstatera att de visuella elementen fyller en strategisk funktion och inte enbart fungerar som estetiska komponenter. Genom visuella inslag kan företag kommunicera sina värderingar, identitet och strategi samtidigt som årsredovisningarna blir mer engagerande för intressenter. Därmed kan vi konstatera att visuella element stödjer och förstärker den strategiska kommunikationen i årsredovisningar
Merenkurkun kiinteä yhteys, tarveselvitys - Loppuraportti 5.2.2025
No full textIn this part of the preliminary study of the fixed connection across Kvarken, the demand for the connection from for both passenger and freight traffic has been analysed. In addition, the synergy possibilities of energy transfer connections were examined.
Traffic demand was assessed using the national traffic forecasting models Samgods (freight traffic) and Sampers (passenger traffic) developed by the Swedish Transport Administration. Demand was modelled in three different scenarios, with a total of five different sensitivity analyses conducted. The forecast year used was 2045.
The demand for the fixed connection across Kvarken is moderate: The traffic volumes for road traffic correspond to those between medium-sized Finnish regional and sub-regional centres. In rail traffic, the demand for passenger traffic corresponds to the demand between Finnish regional centres, and the demand for freight traffic corresponds to low-traffic rail sections.
In all the examined fixed connection options, traffic demand is higher than it would be with a ferry connection in the forecast year. Demand is almost equally high regardless of whether it is a road connection or a road and rail connection. Possible user fees for the fixed connection would significantly reduce the demand.
A maritime traffic disruption that would close the ports of Southern Finland and prevent traffic from the ports of Gulf of Bothnia to the Baltic Sea would significantly increase traffic volumes for the fixed connection compared to normal conditions. Nevertheless, a larger portion of freight traffic would still cross the Gulf of Bothnia by sea.
Synergy opportunities with energy transfer connections depend on the development of energy markets and Finland's role as an importer or exporter, as well as the implementation method of the fixed connection. Some implementation methods allow for cost benefits, resulting in synergy advantages.
With the fixed connection, travel time between the cities of Vaasa and Umeå will be reduced, which leads to regional economic benefits. However, the construction costs and carbon dioxide emissions from construction are high. The socio-economic efficiency of the connection remains low because the demand for freight traffic is moderate
Sequential Bayesian Experimental Design Using Gaussian Processes
No full textThis thesis presents a framework for sequential Bayesian optimal experimental design to learn the behaviors of a black-box function. A Gaussian process regression model is used to model the black-box function. A Quantity of Interest (QoI) defines the goals of the experimental design, where both one-dimensional and multidimensional QoIs are considered. The use of multidimensional QoIs in experimental design is demonstrated in an analytical example. Approximate dynamic programming is presented as one of few numerical strategies to solve the sequential experimental design problem. The approximate dynamic programming method is demonstrated through a numerical example, where costs of transitioning between the experiments are incorporated into the design
Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen : Toimenpideselvitys välillä Kormu–Launonen, Loppi
No full textUudenmaan ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Lopen kunnan kanssa esisuunnitelman jalankulku- ja pyöräilyväylästä sekä kylätiestä Lopen kunnassa, välillä Kormu–Launonen.
Esisuunnittelun tavoitteena oli tutkia uuden jalankulku- ja pyörätieväylän linjauksen toteuttamisedellytyksiä sekä laatia valitulle vaihtoehdolle esisuunnitelma. Lisäksi työssä tarkasteltiin kylätien toteuttamisedellytyksiä. Suunnitte-lualue sijoittuu maaseutumaiselle haja-asutusalueelle, ja sen läheisyydessä sijaitsevat muun muassa maantie 2834 (Herajoentie), maantie 13627 (Kartanontie) sekä kantatie 54 (Lopen kantatie).
Esisuunnitelma laadittiin siten, että sen perusteella voitiin arvioida vaikutukset liikenteeseen, ympäristöön ja maankäyttöön sekä tarkastella rakennettavuutta ja laatia alustava kustannusarvio. Suunnitelmalla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta ja kestävän liikkumisen edellytyksiä suunnittelualueella. Esisuunnitelmavaiheen jälkeen seuraava vaihe on tiesuunnitelman laatiminen.ei tietoa saavutettavuudest
Kubiska reciprocitetslagen
No full textKubiska rester är heltal som är kongruenta med en kub i ett givet modulo och det kubiska restproblemet behandlar existensen av heltalslösningar till sådana kongruenser. Som det visas i avhandlingen är lösningen av detta problem i icke-triviala fall ekvivalent av ett motsvarande problem i Eisensteinringen, en viss komplex talring. Det senare problemet löses fullständigt av Eisensteins kubiska reciprocitetslag. Huvudresultatet av denna pro gradu-avhandling är beviset av kubiska reciprocitetslagen med hjälp av Gauss- och Jacobisummor. Inledningsvis ges en genomgång av alltmer specialiserade ringar samt Eisensteinringens struktur. Slutligen diskuteras också hur kubiska Legendresymboler kan algoritmiskt beräknas
Utveckling av Förstärkande Bioaktiva Glasfibrer för Glasjonomercement
No full textE-glass has demonstrated reinforcing effects in dental applications. Based on that, this thesis focused on developing new bioactive glass fibers, named in this thesis as Al5Sr7 and Al7Sr10, to enhance the properties of glass ionomer cement used in dental restorations. Manual fiber drawing confirmed that the glasses containing aluminum, fluoride, and strontium are suitable for fiber production. In comparison to S53P4, these compositions exhibited lower bioactivity. Despite this lower bioactivity, apatite formation was observed on the surface of the glass, and ions such as strontium and aluminum were released in static simulated body fluid. Future research should explore the suitability of the glasses in combination with glass ionomer cement and whether its long-term performance improves. Antimicrobial and fluoride-releasing properties would also be of interest
Mallinnus, simulointi ja miehittämättömät pinta-alukset
No full textTämä tutkielma käsittelee miehittämättömien pinta-alusten (Unmanned Surface Vessels, USV) energiatehokkuuden optimointia mallinnuksen ja simuloinnin avulla. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, kuinka reittivalintojen kautta voidaan parantaa energiatehokkuutta ja miten olemassa olevat työkalut sekä algoritmit voivat tukea alusten operatiivista suorituskykyä. Keskeinen tutkimuskysymys oli: "Miten mallinnusta ja simulointia voi hyödyntää USV-alusten energiatehokkuuden optimoinnissa?" Tutkimuksen erityistarkastelussa olivat Itämeren olosuhteet, joissa navigoinnin haasteet ja reittivalintojen optimointi korostuvat.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin laajasti kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Tiedonhankinnassa käytettiin myös simulointipohjaista mallinnusta, jossa laadittiin matemaattinen malli energiankulutuksen arvioimiseksi. Mallia validoitiin vertaamalla tuloksia olemassa olevaan Michlet-ohjelmistoon, joka tuottaa tarkempia simulaatiotuloksia. Mallinnuksen lisäksi tutkimus hyödynsi Python-ohjelmointikieltä, sen kirjastoja, kuten NumPy ja Matplotlib, sekä A*-algoritmia, jolla simuloitiin reittivalintoja ja niiden vaikutuksia energiatehokkuuteen.
Keskeiset tulokset osoittivat, että simulointi ja algoritmit voivat parantaa reittivalintojen optimointia merkittävästi. Mallinnus antoi mahdollisuuden tarkastella reittivalintojen vaikutuksia energiankulutukseen erilaisissa olosuhteissa, kuten Itämeren vaihtelevassa lämpötiloissa. Vaikka laadittu malli osoitti rajoituksia verrattuna tarkempiin simulaatiotyökaluihin, se tarjosi käytännöllisen tavan hahmottaa energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimus toi esiin, että autonomisten alusten energiatehokkuutta voidaan lisätä hyödyntämällä sääreititystä ja simulaatiopohjaisia päätöksenteon tukijärjestelmiä.
Johtopäätöksinä korostetaan simuloinnin ja mallinnuksen merkitystä USV-alusten energiatehokkuuden kehittämisessä. Nämä työkalut tarjoavat kustannustehokkaan ja turvallisen tavan analysoida navigointiratkaisuja, mikä on erityisen arvokasta autonomisten alusten operoinnissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa reittisuunnitteluohjelmistojen ja navigointialgoritmien kehityksessä.navigointi mahdollist
Varusmiesten fyysisen toimintakyvyn muutos valmiuskaudella
No full textVarusmiesten fyysisen toimintakyvyn muutoksia palveluksen aikana ja palveluksen eri vaiheissa on tutkittu useissa tutkimuksissa vuosien varrella. Fyysisen toimintakyvyn on havaittu kehittyvän varusmiespalveluksen aikana, merkittävimmän kehityksen keskittyessä palveluksen alkuvaiheisiin. Heikkolähtökuntoisten varusmiesten on havaittu kehittyvän palveluksen aikana eniten. Valmiusyksikköpalvelukseen kuuluvan valmiuskauden fyysisen toimintakyvyn muutoksia on tutkittu vielä vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten varusmiesten fyysinen toimintakyky muuttui valmiuskaudella, ja mitkä tekijät selittivät havaitut muutokset.
Tutkittavajoukko koostui Karjalan prikaatin valmiusyksikköön kuuluvan jääkärikomppanian varusmiehistä. Tutkimuksen aineisto koostui kyselystä ja valmiuskauden viikko-ohjelmista. Kyselyyn vastasi 103 varusmiestä, joiden keski-ikä oli 20 ± 1 vuotta. Vastaajista noin 30 % oli varusmiesjohtajia ja noin 70 % miehistöä. 97 % tutkittavista oli miehiä. Fyysisen toimintakyvyn muutosta tutkittiin toimintakykytestien muutoksia analysoimalla, johon käytettiin toistettujen otosten t-testiä, Wilcoxonin testiä, Spearmanin korrelaatiokerrointa ja Mann-Whitneyn U-testiä. Fyysisen toimintakyvyn muutokseen johtaneita syitä selvitettiin kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun frekvenssin, volyymin ja intensiteetin muutoksia tarkastelemalla, ja fyysisen harjoittelun motivaatiota ja liikuntakäyttäytymistä tarkastelemalla. Näiden analysointiin käytettiin Friedmanin, Wilcoxonin, Kruskal-Wallisin ja Khiin neliö -testejä.
Varusmiesten havaittiin kehittyvän tilastollisesti merkitsevästi valmiuskaudella 12 minuutin juoksutestissä (2,9 %) ja istumaannousuissa (8,8 %). Ainoastaan 12 minuutin alkujuoksutesti oli kohtalaisesti yhteydessä testituloksen muutoksen kanssa (r = -0,465, p < 0,001). Miehistö kehittyi istumaannousuissa (9,4 %) ja etunojapunnerruksissa (7,8 %). Varusmiesjohtajat kehittyivät 12 minuutin juoksutestissä (8,2 %), ja istumaannousuissa (10,8 %). Kestävyysharjoittelun frekvenssin ja volyymin havaittiin kasvavan valmiuskaudella ja intensiteetin päinvastaisesti laskevan. Lihaskuntoharjoittelun frekvenssin ja volyymin havaittiin laskevan varusmiespalveluksen ensimmäisen puolenvuoden aikana, mutta arvojen havaittiin kasvavan valmiuskaudella, palaten lähes varusmiespalvelusta edeltäneelle tasolle. Intensiteetti oli laskeva jokaisella havainnointijaksolla. Hyväkuntoisten havaittiin olevan voimakkaammin sisäisesti motivoituneita fyysistä harjoittelua kohtaan verrattaessa heikkokuntoisiin, ja varusmiehillä havaittiin kuntotasosta riippumatta korkea halu suorittaa fyysistä harjoittelua. Yleisin fyysistä harjoittelua rajoittava tekijä oli varusmiesten kokema väsymys, varuskunnan liikuntatilojen suurin haaste olivat pienet tilat ja vapaa-ajan liikuntakerhotoiminta ei ollut suosittua.
Varusmiesten arvioitiin hyötyvän matalan intensiteetin kestävyysharjoittelun vähentämisestä ja lihaskuntoharjoittelun määrän ja intensiteetin lisäämisestä. Kestävyysharjoittelun intensiteettiä suositeltiin kasvattamaan muun muassa korkean intensiteetin toiminnallisella harjoittelulla (HIFT). Tasoryhmäjakoa harjoittelussa ja lyhyitä 10–20 minuutin maastopuvussa suoritettavia harjoitteita tulisi suosia. Motivoivien liikuntalajien ja tavoitteellisesti kehittävien fyysisten harjoitteiden yhdistämisen arvioitiin lisäävän varusmiesten motivaatiota fyysistä harjoittelua kohtaannavigointi mahdollist
Frontexin teknisten standardien huomioiminen Rajavartiolaitoksessa
No full textTässä Pro Gradu -tutkielmassa tarkasteltiin Frontexin teknisten standardien huomioimista Rajavartiolaitoksessa institutionaalisen ja normatiivisen teorian näkökulmista. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä vaatimuksia tekniset standardit asettavat Rajavartiolaitokselle, mistä vaiheista Rajavartiolaitoksen hankkeet koostuvat, mitä toimenpiteitä eri vaiheissa toteutetaan ja mitkä tekijät vaikuttavat hankkeiden päätöksentekoon. Näiden analyysien pohjalta muodostettiin suositus siitä, miten Frontexin tekniset standardit voidaan tulevaisuudessa systemaattisesti integroida osaksi Rajavartiolaitoksen hankeprosessia.
Tutkimus perustui kirjallisuuskatsaukseen, sisällönanalyysiin sekä puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin. Institutionaalinen ja normatiivinen teoria tarjosivat viitekehyksen organisaation rakenteiden, vakiintuneiden toimintatapojen, sääntöjen, normien ja muutosten tarkasteluun hankkeiden päätöksenteossa. Tutkimuksessa havaittiin, että Rajavartiolaitoksen päätöksenteko perustuu sääntöihin ja ohjeistuksiin silloin, kun ne ovat saatavilla. Tilanteissa, joissa kirjallista ohjeistusta ei ole, päätöksenteko nojautuu asiantuntijuuteen ja vakiintuneisiin toimintatapoihin. Frontexin teknisiä standardeja ei ole huomioitu systemaattisesti, koska niitä ei ole kirjattu virallisiin ohjeisiin, jolloin niiden soveltaminen on ollut tapauskohtaista ja yksittäisten asiantuntijoiden vastuulla.
Tutkimuksessa verrattiin Frontexin teknisten standardien huomioimista Rajavartiolaitoksessa Puolustusvoimien NATO-standardien käyttöön. Puolustusvoimat on integroinut NATO-standardit systemaattisesti osaksi hankeprosessiaan ja prosessia ohjaavia asiakirjoja, mutta Rajavartiolaitoksessa ei ole ollut vastaavanlaista järjestelmää. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ettei Rajavartiolaitoksessa ole yhtenäistä hankeohjetta. Nämä tekijät ovat yhdessä johtaneet siihen, ettei Frontexin teknisiä standardeja ole otettu käyttöön johdonmukaisesti.
Institutionaalisen teorian näkökulmasta standardien omaksuminen on hidasta ilman virallista ohjeistusta, ja normatiivisen teorian näkökulmasta vakiintuneet käytännöt ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, ettei standardeja ole systemaattisesti sovellettu kaikissa hankkeissa. Tutkimuksen tulosten mukaan Rajavartiolaitoksen vakiintuneita toimintatapoja, erityisesti teknisten standardien huomioimista, tulisi muuttaa ensisijaisesti kirjallisten sääntöjen ja ohjeistuksen avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella Frontexin teknisiä standardeja tulisi käyttää tarkastuslistana hankkeiden esivaiheissa, erityisesti suorituskykyvaatimusten määrittelyn yhteydessä. Lisäksi Rajavartiolaitoksessa tulisi olla yhtenäinen hankeohje, jossa standardien käyttö on selkeästi ohjeistettu. Tätä varten tutkimuksessa laadittiin Rajavartiolaitokselle hankeohjeen luonnos (Liite 4), jonka osana kyseisten standardien käyttö on ohjeistettu. Ohje pohjautuu Puolustusvoimien hankeohjeeseen, jota on mukautettu Rajavartiolaitoksen tarpeisiin. Sen laadinnassa on huomioitu Rajavartiolaitoksen hankehenkilöstön näkemykset sekä Rajavartiolaitoksen hankkeiden erityispiirteet. Ohjeen käyttöönotto selkeyttäisi Rajavartiolaitoksen hankkeiden päätöksentekoa, yhdenmukaistaisi hankkeiden vaiheistusta, varmistaisi standardien johdonmukaisen soveltamisen sekä vähentäisi hankkeiden riippuvuutta yksittäisten asiantuntijoiden ammattitaidosta.navigointi mahdollist