National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Työllisyyskatsaus marraskuu 2025
No full textTyöllisyyskatsaus perustuu Työnvälitystilaston tietoihin. Työnvälitystilasto kerää tietoja työvoimaviranomaisille ilmoittautuneista työnhakijoista kuten työttömistä työnhakijoista, palveluista sekä ilmoitetuista avoimista työpaikoista. Tiedot kerätään työvoimaviranomaisten asiakaspalvelurekistereistä
Kansalliskirjaston johtokunnan kokous 4/2025
No full textPöytäkirja Kansalliskirjaston johtokunnan kokouksesta 4/2025 suomeksi ja englanniksi. The National Library of Finland, board meeting 4/2025 in Finnish and in English
Maantie-yksityistie-rajapintaselvitys
No full textSelvityksessä on päivitetty tilannekuva vähäliikenteisen maantieverkon laajuudesta ja lakkauttamistarpeista valtakunnallisesti ja alueellisesti. Tarkastelujen perusteella on kuvattu mahdollisten lakkautusten kohdistumista ja vaikutuksia sekä tehty suositukset siitä, mihin vähäliikenteisen maantieverkon osaan lakkauttamisten tarkastelussa tulisi edetä ja miten. Lisäksi on tarkasteltu kaupunkien ja taajamien reuna-alueiden maanteitä, joilla ei ole verkollista merkitystä. Selvityksessä ei esitetä yksittäisiä lakkauttamiskohteita. Työssä ei ole arvioitu sitä, kuinka paljon on yleisen liikenteen tarvetta palvelevia yksityisteitä ja tulisiko niitä muuttaa maanteiksi.
Selvityksessä on tarkasteltu maantien lakkauttamisen kriteerejä ja arvioitu niiden kehittämistarpeita. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaan maantien tulee palvella yleisen liikenteen tarvetta, jonka kriteerit eivät kuitenkaan ole yksiselitteiset. Tämän ja aiempien selvitysten perusteella eri puolilla maata on joukko selvästi maanteiksi kuulumattomia yksityisteiden kaltaisia teitä, jotka eivät selvästikään palvele yleisen liikenteen tarpeita. Sen lisäksi on huomattavan suuri joukko maanteitä, joiden kohdalla yleisen liikenteen kriteerien täyttyminen on tulkinnanvaraista.
Vähäliikenteisen maantieverkon tarkastelun lähtökohtana oli noin 19 500 kilometrin joukko maanteitä, joiden keskimääräinen vuorokausiliikenne on alle 200 autoa. Tästä joukosta tunnistettiin eri vaiheiden kautta yhteensä noin 6 400 kilometriä maanteitä (arviointijoukko), joihin keskustelu ja tarkastelu lakkauttamistarpeista olisi perusteltua jatkossa kohdentaa. Arviointijoukon maanteiden lakkautukset kohdistuisivat koko maahan, mutta painottuisivat harvemmin asutulle maaseudulle. Teitä, joiden asema maantienä ei ole selvä, on myös kaupunkien ja taajamien tuntumassa. Niiden asemaa tulisi tarkastella yhdessä kaava-alueita koskevien maantie-katu-rajapintatarkastelujen kanssa.
Maantien lakkauttamisen ja yksityistieksi muuttamisen merkittävin vaikutus on se, että tien kunnossapitovastuu ja -kustannukset siirtyvät valtiolta yksityistien osakkaille. Arvioinnin perusteella maantien lakkauttaminen ja muuttaminen yksityistieksi on yhteiskuntataloudellisesti perusteltua silloin, kun kunnossapitokustannukset alenevat ilman merkittäviä vaikutuksia tien palvelutasoon. Arviointijoukon 6 400 maantiekilometrin nykyiset kunnossapitokustannukset ovat noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Yksityisteinä teiden kunnossapitokustannukset ovat keskimäärin selvästi alempia kuin maanteinä.
Valtiontalouden kannalta maanteiden lakkauttaminen ei ole merkittävä kysymys. Kyse on kuitenkin myös vähäliikenteisen tiestön vaikutusalueen kiinteistöiden omistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Maanteinä on teitä, jotka eivät palvele lainsäädännön tarkoittaman yleisen liikenteen tarpeita. Jos niitä ei lakkauteta, tasapuolista olisi, että valtio ottaisi vastaavia tai ainakin yleisen liikenteen kannalta merkityksellisempiä yksityisteitä maanteiksi. On myös perusteltua, että maantieverkko ajan myötä muuttuu ja mukautuu vastaamaan alue-, väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksia.
Maanteiden mahdollinen laajempi lakkauttaminen vaatii valtakunnallisia linjapäätöksiä, joilla varmistetaan, että eteneminen on alueellisesti tasapuolista. Samalla olisi tarpeen arvioida valtion ja kuntien yksityistieavustusten määrää, perusteita ja avustustasoja sekä kytkeä avustusten kehittämislinjaukset mahdollisiin maantieverkon supistamispäätöksiin.
Selvityksen perusteella esitetään seuraavat suositukset jatkotoimiksi:
- Väylävirasto täydentää yleisen liikenteen tarpeen mukaisen palvelutehtävän arvioinnin toimintamallissa esitettyjä kriteerejä.
- ELY-keskukset tarkentavat alueellisesti arviointijoukon tarkasteluja.
- Väylävirasto tarkastelee valtakunnallisesti entisille ja nykyisille rautatieliikennepaikoille johtavia teitä sekä selvittää tavarakuljetuksille merkittävää vähäliikenteistä verkkoa ja erityistarpeita (esim. huoltovarmuus, varareitit, maanpuolustuksen tarpeet).
- Väylävirasto ja LVM valmistelevat valtakunnalliset linjaukset maantieverkon laajuudesta. Valtakunnallinen ohjaus varmistetaan siten, että maanteiden lakkauttamiset eivät jää yksittäisten alueiden vastuulle.
- Yksityisteiden valtionavustusten kehittämismahdollisuuksia tulisi arvioida niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin.
- Selvitetään mahdollisuuksia keventää maanteiden suunnittelun lainsäädäntöä ja ohjeistusta siten, että lakkautusmenettelyt kevenevät selkeissä tapauksissa
Eurooppalaiseen raideleveyteen siirtyminen Pohjois-Suomessa, kysyntäselvitys : Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Haaparannan/Tornion kautta Suomeen
No full textOpas ojitusten suunnitteluun ja toteutukseen happamilla sulfaattimailla
No full textTämä ohje on laadittu tukemaan ojituksen suunnittelua ja toteutusta alueilla, joilla esiintyy happamia sulfaattimaita. Ohjeessa esitellään erityisesti menetelmiä happamien sulfaattimaiden tunnistukseen ja riskinarviointiin
85 Raha vai isänmaa? Venäläissotilaiden rekrytointi hyökkäyssodan aikana
No full textMiten Venäjä rekrytoi sotilaita hyökkäyssotaansa? Millaista on rekrytointimainonnan kuvasto, ja mitä se kertoo maan sotakoneistosta ja ehkä myös sen tulevaisuudesta?
Tässä jaksossa tarkastellaan Venäjän asevoimien henkilöstötäydennysjärjestelmää ja sodan ajan rekrytointimainontaa, joka täyttää venäläiset kadut, työpaikat ja sosiaalisen median. Mainoksissa luvataan rahaa ja kunniaa, mutta itse sotaa tai Ukrainaa ei mainita sanallakaan.
Keskustelemassa ovat tutkija Jonna Alava Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä sekä Laura Kämäräinen Helsingin yliopistosta, jonka pro gradu -tutkielma analysoi venäläisten sotilaiden rekrytointimainontaa vuosilta 2022–2024.
Tutustu jakson teemaan:
An army with too many people and not enough soldiers?' : Russia's military manpower system in flux (Hyppölä 2025). Luettavissa julkaisupalvelu Doriassa.
Money over Motherland: Content Analysis of Russian Military Recruitment Advertising between 2022 and 2024 (Kämäräinen 2025). Luettavissa julkaisupalvelu Heldassa
83 Arktisen alueen suurvaltakilpailu
No full textArktisen alueen merkitys suurvaltapolitiikassa on noussut viime kuukausien aikana otsikoihin. Venäjä lisää asevarustelua, Yhdysvallat havittelee uusia alueita ja Kiina kasvattaa läsnäoloaan tieteen varjolla. Onko sulavasta arktisesta alueesta todella tulossa kolmen suurvallan leikkikenttä?
Tässä jaksossa pureudutaan kiristyvän arktisen suurvaltakilpailun dynamiikkaan: mitä suurvallat tavoittelevat alueella, mihin suuntaan kilpailu on kehittymässä ja mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle. Keskustelussa nousevat esiin jäänmurtajien geopoliittinen rooli, Venäjän ja Kiinan yhteistyö sekä arktisen alueen tulevaisuuden näkymät.
Aiheesta keskustelevat strategian professori Tommi Koivula, tutkija Sasu Katajamäki sekä väitöskirjatutkija, komentaja Ilja Iljin
87 Miten Ukraina muuttaa venäläistä sotataitoa?
No full textMiltä näyttää 2020-luvun moderni taistelukenttä, ja mitä oppeja Venäjä asevoimat ovat saaneet uuden teknologian keskellä Ukrainan rintamalta?
Tässä jaksossa pureudutaan Venäjän armeijan sopeutumiseen, uudistumiseen ja ajoittain myös kompurointiin Ukrainan sodan aikana. Keskustelu kulkee jalkaväen arjesta taistelutilan läpinäkyvyyteen, droonien merkitykseen, tulenkäytön murrokseen sekä venäläisen oppimisen ja innovaation rakenteisiin. Mitä Venäjä oppii – tai jättää oppimatta – kokemuksistaan?
Aiheesta keskustelee Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola, jonka tuore julkaisu kokoaa yhteen Venäjän asevoimien sodanaikaisen muutoksen kolmen ja puolen vuoden ajalta. Haastattelijana toimii Venäjä-tutkimuksen maisteriopiskelija Santeri Leinonen.
Tutustu julkaisuun verkkoarkisto Doriassa: Russia’s Adaptation in the War against Ukraine (2022–2025)
Maanpuolustuskorkeakoulu : yliopisto sui generis
No full textMaanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) on puolustusministeriön hallinnonalalla toimiva puolustusvoimien komentajan alainen puolustusvoimien hallinto- ja tulosyksikkö. Näin ollen sillä ei ole perustuslain 123 § mukaista itsehallintoa. Lisäksi Maapuolustuskorkeakoulun maanpuolustustehtävä rajoittaa myös tutkimuksen avoimuutta tavalla, jollaista ei muiden yliopistojen kohdalla ole. Maanpuolustuskorkeakoulu on yliopistollisena korkeakouluna ainoa laatuaan. Vuoden 2016 laissa Maanpuolustuskorkeakoulusta säädetään Maanpuolustuskorkeakoulun tiedepoliittisesta ohjauksesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miksi lain säädös ei ole toteutunut sekä millaista tämä ohjaus oikein voisi olla. Lisäksi tutkitaan Maanpuolustuskorkeakoulun tekemää sotatieteellistä tutkimusta ja sen erityisasemaa tiedepolitiikan ja Suomen korkeakoulujärjestelmän kentässä.ei tietoa saavutettavuudest
72 Sotatalous
No full textVenäjän yli kolme vuotta jatkunut hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut sotatalouden niin kansalliseen kuin kansainväliseen keskusteluun. Miten sotatalous määritellään? Onko Eurooppa siirtymässä sotatalouteen? Miten Eurooppa vastaa varautumisen ja puolustusmateriaalin tuotannon haasteisiin? Entä miten toimintaympäristön muutokset heijastuvat innovaatioihin, ja onko niiden käyttöönotto riittävän nopeaa? Keskustelijoina Maanpuolustuskorkeakoulun sotatalouden pääopettaja, komentaja Miikka Kaarnakoski, Sotatekniikan laitoksen johtaja, eversti Matti Sopanen ja sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen