National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Solving Schedulability with Satisfiability Modulo Theory
No full textScheduling the timetable of university courses during an academic year is a complex task that handles classrooms, time slots, teachers and students to generate a schedule satisfying numerous constraints. The thesis focuses on developing an automated course scheduling system using Satisfiability Modulo Theories (SMT) and python to deal with problems arising from this. It is based on real data from Åbo Akademi University’s previous academic year and thus aims to ensure a realistic, efficient, conflict-free schedule in compliance with the policies and constraints specific to our institution.
To develop a mathematical model of the scheduling problem, the core of the system relies on the SMT solver tool Z3, which is a powerful tool for logical constraint satisfaction problems. The input data consists of course enrollments; relevant information on room capacity and course reservations; teachers' estimations for their course attendance as well as their preferences for the scheduling; and plans for the Bachelors and Masters level IT programs. The system integrates all this data and assigns courses to rooms and time slots while ensuring that all critical constraints like availability, capacity, teacher-student non-overlapping schedules, and equity among resources are satisfied.
Along with the technical implementation, the thesis demonstrates the capability of SMT-based methodologies to solve intricate scheduling-related problems in a computationally efficient manner and with high flexibility. SMT not only generates optimal schedules but also includes the capacity to adapt to additional constraints and modifications in real-time, thereby making the system quite robust for the future.
This study demonstrates the effectiveness of SMT-based scheduling for automating complex academic scheduling. It also highlights the extensibility of such methods in other domains involving constrained resource allocation, such as logistics, workforce planning, and cloud orchestration
Venäläinen sotatiede : johdatus sotatieteellisiin teorioihin
No full textTässä työpaperissa tarkastellaan venäläistä sotatiedettä, sen rakennetta ja sisältöä sekä alateorioita. Ensimmäisessä pääluvussa luvussa tarkastellaan (sotilaallisen) teorian asemaa venäläisessä sotatieteessä ja sitä, miten teorian määritelmä on muuttunut ajan saatossa. Toisessa pääluvussa tarkastellaan venäläisen sotatieteen rakennetta tarkemmin ja erityisesti sen alateorioiden tutkimuskohteita. Kolmannessa pääluvussa esitellään kolme sovellusesimerkkiä teorioiden hyödyntämisestä tutkimuksen tekemisessä. Työpaperissa esiintyy myös muita venäläisen sotatieteen peruskäsitteitä.This working paper examines Russian military science, its structure and content, as well as its sub theories. The first main chapter examines the position of (military) theory in Russian military science and how the definition of theory has changed over time. The second main chapter examines the structure of Russian military science in more detail, and especially the research objects of its sub theories. The third main chapter presents three application examples of the use of theories in research. The working paper also includes other basic concepts of Russian military science.navigointi mahdollist
Käsikirjoista käytäntöön : kirjoituksia sotaoikeuden periaatteista ja niiden käytännön ulottuvuuksista
No full textOheinen julkaisu kattaa erityisteemanaan pääosin kirjoituksia kansainvälisistä sodan oikeussääntöjä käsittelevistä käsikirjoista sekä eräistä muista kirjoitushetkellä ajankohtaiseen keskusteluun liittyneistä kysymyksistä.
Nämä artikkelit on alun perin laadittu sotatieteiden kandidaatin opinnäytteiden pohjalta. Näistä kirjoituksista kahden tavoitteena on selostaa lukijoille niiden tarkastelemien merisodankäynnin sekä ilma- ja ohjussodankäynnin oikeudellisten käsikirjojen yleistä sisältöä ja yksi tarkastelee erityiskysymyksenä kybertoimintoja samalla hyödyntäen Tallinnan käsikirjaa tarkastelussa. Lisäksi, julkaisuun on teetetty varusmiestutkimusavustajana toimineen LL.B. Verner Paavolan kirjoitus San Remon merisodan oikeussääntöjä koskevan käsikirjan aloitetusta tarkistamistyöstä, joka on käynnistynyt julkaisun toimitustyön aikana.
Tähän ensimmäiseen sotaoikeudellisia kirjoituksia käsittelevään julkaisuun on myös laadittu muutama muu, muista laatimisaikanaan eri syistä ajankohtaisista aiheista, herättämään keskustelua tai keskusteluun osallistuva kirjoitus.navigointi mahdollist
Yllätyshyökkäyksen uhka sotataidollisena haasteena : Suomen maavoimien operatiivisen valmiuden kehittyminen vuosina 1944–1973
No full textNeuvostoliiton yllätyshyökkäyskyky oli haaste suomalaiselle puolustusjärjestelmälle kylmän sodan aikana. Tutkimuksessa selvitetään arvioitua yllätyshyökkäyksen uhkaa ja siihen liittyvää valmiuden kehitystä. Päätutkimuskysymyksenä on: Miten Suomen maavoimien operatiivinen valmius vastata yllätyshyökkäykseen kehittyi kylmän sodan aikakaudella sotataidollisesta näkökulmasta? Tutkimuksen tuloksina esitetään ensimmäisinä perustettavien suojajoukkojen valmiuden kehityksen kaari vuosina 1944–1973 sekä operatiivisen valmiuden edellyttämät sotataidolliset periaatteet yllätyshyökkäyksen varalta. Kyseessä on sotahistorian tutkimusalaan kuuluva suomalaisen sotataidon erityispiirteiden tutkimus.
Kylmän sodan toimintaympäristön arvioinnin lisäksi operatiivisen valmiuden edellyttämät osatekijät muodostavat tutkimuksen rakenteellisen perustan. Näitä valmiuden osatekijöitä olivat toiminnan perustana olevat operatiiviset suunnitelmat, joukkojen tarkoituksenmukainen organisointi, henkilöstön osaaminen, nopeasti käyttöön saatava sotavarustus, tarvittava infrastruktuuri sekä johtamistoiminnan ja yhteistoimin nan järjestelyt. Vastaus pääkysymykseen rakentuu tutkimuksen perusteella hahmotettujen aikajaksojen aineistolähtöisellä kirjallisuus- ja asiakirjatutkimuksella hyödyntäen lähteiden sisällönanalyysissä teemoittelua. Kansallisarkistossa säilytettävät arkistodokumentit sekä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmiin kuuluvat aikalaisjulkaisut ovat pääasiallisinta lähdeaineistoa tutkimuskirjallisuuden tukiessa tulkintaa.
Sotien jälkeisten vaaran vuosien hälvettyä perusta valmiuden kehittämiselle luotiin vuonna 1952 maavoimien uudelleenjärjestelyjen päätöksillä. Yllätyshyökkäyksen uhkan edellyttämä valmiusvaatimus perustui noin kahden vuorokauden ennakkovaroituksen olettamaan. Reserviläisillä täydennetyt rauhan ajan joukot oli kyettävä toimeenpanemaan taisteluvalmiuteen alle tämän ajan. Suojajoukkojen kärjen taisteluilla pyrittäisiin säilyttämään toiminnanvapaus suojaamalla muiden joukkojen perustaminen liikekannallepanossa. 1960-luvun loppupuolella kaikkien suojajoukkojen perustaminen liikekannallepanossa olisi kestänyt noin viikon, ja niiden taistelukyvyn saavuttaminen vähintään toisen viikon. Varsovan liiton interventio Tšekkoslovakiaan vuonna 1968 osoitti valmiuden tarpeellisuuden tehostaen varautumisen valmisteluja osana alueellisen puolustusjärjestelmän kehittämistä.
Tutkimuksella löytyi useita suomalaiselle asevelvollisuuteen perustuvalle maavoimapainotteiselle puolustusjärjestelmälle ominaisia sotataidollisia periaatteita ja käytäntöjä. Nämä olivat osin perintöä 1930-luvulta ja tunnistettavissa sotataidollisessa ajattelussa 1950-luvun alkupuolelle tultaessa. Niiden vienti käytäntöön kesti 1960-luvulle, jolloin yllätyshyökkäyksen uhka nousi operatiivisessa suunnittelussa painopisteeseen.
Osoittamalla todellista sotilaallista valmiutta pyrittiin luomaan ennaltaehkäisevää pidäkettä, jotta hyökkääjä tietäisi joutuvansa sotimaan yrittäessään yllätyshyökkäystä. Suunnitelmallinen ja kaikki operatiivisen valmiuden osatekijät huomioiva varautuminen loi edellytyksiä todelliselle valmiudelle. Operatiivinen valmius yllätyshyökkäyksen ennaltaehkäisyyn ja torjunnan aloittamiseen oli välittömästi käytettävissä olevien joukkojen kykyä toteuttaa taistelutehtäviä.The challenge of a surprise invasion from the perspective of the Art of War – The development of operational readiness in the Finnish Army 1944–1973.
The Soviet armed forces capability to conduct a surprise invasion was a real challenge in the context of Finnish Defence during the Cold War era. This military history research project studies the assessed threat of a surprise invasion and the development of Finnish Army operational readiness linked to the threat environment. The key research question is: How did the Finnish Army’s operational readiness for countering a surprise invasion develop from the perspective of Art of War during the Cold War? In order to answer the question, there will first be a description of the evolution of high readiness forces from 1944–1973. Secondly, I will look at the principles of operational readiness that were developed to prepare for a surprise invasion.
This research is based on an analysis of the operational environment and the elements of operational readiness. These elements consist of operational plans, force structure, training of personnel, availability of materiel, supporting infrastructure, command arrangements and interoperability between the military services and the Finnish Border Guard. The research is done using content analysis of original documents stored in The National Archives of Finland and publications of the era and peer reviewed studies stored in the National Defence University Library. The content analysis was thematic and proceeded in a chronologically periodic order.
After the Second World War and years of uncertainty, the foundation of readiness development was laid in 1952. The high readiness for countering the threat of a surprise invasion was premised on an advance warning received two days before the operation. Deployment of the standing troops in the garrisons reinforced by reservists had to be completed in full combat readiness within this advance warning. The purpose of actions conducted by these spearhead troops was to cover the first days of mobilization. In late 1960s was assessed that it would have taken about two weeks to mobilize all of the high readiness forces to combat readiness. The invasion of Czechoslovakia by the Warsaw Pact in 1968 boosted the preparations for readiness while developing the territorial defence doctrine. The research therefore discovered several findings regarding the principles of the Finnish defence system. These findings on operational readiness can be said to be characteristic of the Finnish system, which was based on conscription and large land forces. These principles were partly a legacy of mobilization development in the 1930s. The ideas reflecting the principles were reviewed in the early 1950s, but it lasted roughly a decade to turn theory into practice.
The idea was to create a threshold for attack by demonstrating a high readiness of forces that were ready for combat if needed. Planning and preparations that considered all of the elements of operational readiness were the way to reach this goal. In the end, the operational readiness to deter and counter a surprise invasion was the capability of forces to immediately conduct combat operations.navigointi mahdollist
Ett försök att åldersbestämma Söderfjärden impaktstruktur med U-Pb metoden
No full textDenna studie syftar till att fastställa åldern på meteoritkratern Söderfjärden genom U-Pb-datering av zirkoner. Kratern har tidigare åldersbestämts med hjälp av fossila fynd, vilka indikerar en ålder på cirka 520 miljoner år. Impaktstrukturer utgör viktiga geologiska arkiv och kan ge värdefull information om jordens historia. Zirkoner som förekommer i impaktbergarter, såsom suevit, kan användas för geokronologiska analyser.
I denna studie separerades zirkoner från suevitprover, och analyserna utfördes med svepelektronmikroskopi (SEM) samt laserablation-induktivt kopplad plasma-masspektrometri (LA-ICP-MS). Resultaten visade åldrar som överensstämmer med den underliggande berggrunden i Vasa-komplexet, samt vissa spridda värden. En enskild analys gav en yngre ålder på 420 miljoner år, men flera resultat påverkades av höga halter av common lead och bedömdes därför som opålitliga.
Studien bidrar till ökad förståelse av suevit som dateringsmaterial och belyser de metodologiska utmaningar som är förknippade med att fastställa åldern på en impaktkrater med hjälp av U-Pb-analys
Venäjän hyökkäys Ukrainaan : sotataidollisten muutosten perusteita Vojennaja Mysl -aikakauslehden artikkeleissa vuosina 2022–2023
No full textTässä työpaperissa tarkastellaan sotataidollisia aihepiirejä, joista Vojennaja Mysl -sotilasaikakauslehdessä on kirjoitettu Venäjän Ukrainaan helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Vojennaja Mysl on yksi johtavista venäläisistä sotatieteellisistä julkaisuista, jonka toimituskuntaan kuuluu Venäjän asevoimien ylintä johtoa. Työpaperin ajallinen tarkastelu alkaa helmikuusta 2022 jälkeen ja päättyy joulukuuhun 2023. Sotataidon tasojen näkökulmasta työpaperi keskittyy lähinnä operaatiotaitoa käsitteleviin artikkeleihin.
Strategiasta kirjoitettiin yksi artikkeli, joka käsittelee vaikuttamista vihollisen sotatalouteen. Useissa artikkeleissa on huomioitu hyökkäyksen epäonnistumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Julkaisussa käydyn keskustelun analyysi viittaa siihen, että sotataidon sisältöön kohdistuu muutospaineita.
Artikkeleissa huomioidaan useita operoinnissa ja taisteluissa tehtyjä virheitä, mutta niiden ratkaisuun annetaan harvemmin konkreettisia ehdotuksia. Keskustelu jää muutospaineista huolimatta usein varsin pinnalliselle tasolle.
Työpaperissa käsitellään hyökkäysoperaatioita, puolustusoperaatioita, ilma- ja maahanlaskuoperaatioita ja johtamista omina lukuinaan. Työpaperin tarkoitus on antaa perusteita jatkotutkimukselle, jossa voidaan syventyä eri aselajien yhteistoiminnan muutokseen. Työpaperin aineiston alustavan luokittelun ja käännöksen on tehnyt FM Aleksander Malinen, mistä hänelle lämmin kiitos.navigointi mahdollist
Climate Change-Induced Loss of Indigenous Cultural Rights: Climate Change and Green Colonialism in Sápmi : A Double Burden on the Sámi’s Cultural Rights
No full textClimate change is increasingly being framed as one of the worst contemporary threats to a wide range of human rights. With the Arctic region rapidly warming, the Sámi people of Northern Europe are among those most vulnerable to the adverse effects of climate change. The warming climate is jeopardising the survival of the Sámi and their culture, including traditional livelihoods. Meanwhile, the proposed solutions to climate change are also having increasingly severe impacts on their culture as development projects in the name of green transition are constructed on traditional Sámi territories without obtaining the Sámi’s free, prior and informed consent. The Sámi are thus facing a double burden on their cultural rights resulting from both climate change as well as its mitigation measures.
In this master’s thesis the international human rights aspect of the loss of the Sámi’s cultural rights resulting from the adverse effects of climate change as well as from climate change mitigation measures carried out without the free, prior and informed consent of the Sámi will be investigated. The aim of the thesis is to evaluate whether there exist gaps in the international human rights system as well as in the Nordic countries’ implementation of indigenous peoples’ rights in the context of climate change and its mitigation, and whether such gaps result in violations of their cultural rights. The research question examined in this thesis is: To what extent and under which circumstances is climate change and its mitigation measures amounting to violations of the internationally protected cultural rights of the indigenous Sámi people?
With indigenous peoples and their cultural rights being on the frontline of the adverse effects of climate change the protection of their rights is more important than ever before. Yet, the international climate change regime remains weak in this regard as it does not explicitly provide any protection for indigenous peoples and their cultural rights in the context of climate change. Moreover, this thesis concludes that the legislation in the Nordic countries with Sámi living inside their borders remain insufficient regarding international standards on the right to free, prior and informed consent of indigenous peoples. Legal gaps in the implementation of indigenous peoples’ rights have led to interferences in the Sámi’s cultural practices as development projects in the name of green transition have been constructed on lands used for their traditional livelihoods.
It will be revealed that although the rights of indigenous peoples seem to be widely protected at the international level, the implementation of those rights in practice too often remain insufficient. Thus, both state’s failure to timely adapt to climate change as well as mitigation measures adopted without the free, prior and informed consent of indigenous peoples may lead to violations of their internationally protected cultural rights
Kellutin: kelluvan kokoelman tasapainotustyökalu
No full textKirjastoverkkopäivät 2025.ei saavutettav
NATO ja EU : vaikutukset suomalaiseen kokonaisturvallisuuden malliin
No full textTutkimuksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva Pohjois-Atlantin liiton ja Euroopan Unionin resilienssiä ja varautumista, sekä kansainvälistä avunantoa ja yhteistä puolustusta koskevista konsepteista ja strategioista, sekä selvittää niiden mahdolliset vaikutukset Suomen kokonaisturvallisuuden malliin. Suomen kansainvälisten sitoumusten tarkastelu oli rajattu koskemaan vain Suomen ja Euroopan Unionin, sekä Pohjois-Atlantin liiton välisiä sitoumuksia.
Kokonaisturvallisuuden malliin ja sen toimijoihin vaikuttavat kansallisten lakien, strategioiden ja muun ohjauksen lisäksi kansainväliset, Euroopan Unionin (EU) ja Pohjois-Atlantin liiton (NATO) sopimukset, määräävät tai ohjaavat direktiivit, sekä strategiat ja konseptit. Mainittuja asiakirjoja tarkasteltiin tässä tutkimuksessa kahden osakokonaisuuden osalta: kansainvälinen avunanto ja yhteinen puolustus sekä varautuminen ja resilienssi. Tutkimuksen tavoitteeseen pääsemiseksi vastattiin kolmeen tutkimuskysymykseen: 1. Mikä on Suomen nykyinen kokonaisturvallisuuden malli? 2. Mitä vaatimuksia kansainväliset sitoumukset asettavat kokonaisturvallisuuden mallin näkökulmasta? 3. Miten kokonaisturvallisuuden malli vastaa kansainvälisten sitoumusten asettamiin vaatimuksiin? Tutkimuksen lähdeaineistona käytettiin julkisista tietokannoista löytyviä dokumentteja, joita analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa kokonaisturvallisuuden malli todettiin vakiintuneeksi toimintamalliksi, joka perustuu vahvaan olettamaan, että jokainen toimija yhteiskunnassa osallistuu turvallisuuden tuottamiseen, kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Mallin on tarkoitus vastata kaikkiin mahdollisiin yhteiskunnan kohtaamiin uhkiin ja sen lähtökohtana on vähintään ylläpitää seitsemän yhteiskunnan toimivuudelle elintärkeää toimintoa kaikissa tilanteissa. Natoon liittyminen velvoittaa Suomea osallistumaan yhteiseen puolustukseen. Liittoutuminen uutena kokonaisuutena aiheuttaa lainsäädäntömuutoksia, jotka eivät vielä ole valmiita ja työn loppuun saattaminen kestää pitkän aikaa. EU:n keskinäinen avunanto on joustavampi velvoite, johon varautumisesta ei ole yhtä tarkkoja vaatimuksia kuin Naton yhteisen puolustuksen osalta. Toisaalta EU sääntelee ja ohjaa varautumista laajemmin kuin Nato. EU on viime vuosina julkaissut useita uusia kokonaisturvallisuuteen liittyviä strategioita.
Johtopäätöksissä todetaan Naton vaatimusten olevan tarkemmin rajattuja ja sitovampia kuin EU:n vaatimusten. Toisaalta EU:n vaatimukset koskevat laajemmin useita yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, Naton keskittyessä pääosin vain puolustuskykyyn. EU:n vaatimusten osalta Suomi on jo pitkälti toteuttanut tarvittavat lainsäädäntömuutokset, mutta Naton osalta työ on vielä kesken. Varautumisen osalta Suomi on, avaruussektoria lukuun ottamatta, tehnyt kansallista varautumista pääosin kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. Osa Naton vaatimuksista ei ole koskettanut Suomea kansallisesti ennen liittoutumista, mutta niiden osalta Suomi on jo aloittanut toimenpiteet täyttääkseen vaatimukset. EU:n vaatimusten osalta Suomi on varautunut pitkälti jo kansallisesti, mutta kokonaisturvallisuuden mallissa tulee jatkossa huomioida kansainvälinen toiminta aiempaa laajemmin. Suomi, kokonaisturvallisuuden mallillaan, vastaa hyvin kansainvälisiin velvoitteisiinsa yhteisen puolustuksen ja keskinäisen avunannon, sekä resilienssin ja varautumisen osalta.navigointi mahdollist
Kilpailu osaavasta työvoimasta : johtamisen paradigmojen näkökulma
No full textVuodesta 2010 alkaen syntyvyys on laskenut aiempaa voimakkaammin. Työvoimaan syntyvyyden lasku alkaa heijastua Väestöliiton Perhebarometrin (2023) mukaan jo vuonna 2026. Kun työelämään tulee jatkuvasti vähemmän ihmisiä, on edessä väistämättä kilpailua osaavasta työvoimasta. Tavoitteena tässä tutkimuksessa on arvioida, minkälainen johtamisen paradigma on vallalla lähitulevaisuudessa. Tästä asetelmasta johdettiin tutkimuskysymykset: Voiko Puolustusvoimat työnantajana vaikuttaa johtamisella kilpailukykyynsä työmarkkinoilla? Mitä odotuksia seuraavalla töihin tulevalla sukupolvella on johtamiselle ja työnantajaorganisaatiolle? Kuinka johtamisen paradigmojen tutkimus peilautuu työikään tulevan sukupolven odotuksiin johtamisesta? Esiintyykö työelämään tulevan sukupolven odotuksissa sukupuolesta tai asuinalueesta riippuvia eroavaisuuksia?
Tutkimuksen teoriapohja muodostettiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Siinä luotiin katsaus paradigmojen historiaan ja avattiin niille tyypillisiä ominaisuuksia. Johtamisen paradigmat ovat kerrallaan 20-30 vuotta voimassa olevia johtamisoppeja, joilla on todettu olevan yhteys yhteiskunnan tilaan. Paradigmat ovat joko rationaalisia tai normatiivisia eli arvopohjaisia. On havaittu, että nämä ominaisuudet vuorottelevat ajan saatossa. Työelämään tulevan sukupolven odotuksia kartoitettiin varushenkilöille suunnatulla kyselytutkimuksella Kaartin Jääkärirykmentissä, Karjalan Lennostossa ja Jääkäriprikaatin Ilmatorjuntapatteristossa. Tutkimukseen vastasi 389 varushenkilöä. Joukko-osastojen valinnassa pyrittiin mahdollisimman suureen alueelliseen kattavuuteen tutkimustuloksien yleistämiseksi valtakunnalliselle tasolle. Kyselylomake sisälsi 1-5 - asteikollisia likert-väittämiä sekä monivalintaväittämiä. Ne sisälsivät teemoja sekä PVHESTRA 2030+ liitteen 2 kehittämistoimenpiteiden osista henkilöstön saatavuus ja henkilöstön sitouttaminen että johtamisen paradigmoista.
Keskeisinä tuloksina ilmeni, että sukupuolien välillä ollaan samanmielisiä, mutta mielipiteen voimakkuus vaihtelee. Naiset painottavat miehiä enemmän pehmeitä arvoja korostavia johtamisotteita, kun taas miehet kilpailua ja tuloksien saavuttamista. Alueellisia erojakin löytyi, mutta tilastollinen merkittävyys näiden erojen välillä jäi hillityksi. Näin ollen tulos on varauksin yleistettävissä valtakunnalliseksi.
Kirjallisuuskatsaus ja kyselytutkimuksen tulos osoittavat, että tilausta on normatiiviselle johtamisen paradigmalle. Tärkeimpinä asioina työelämään tulevan sukupolven odotuksissa painottuivat inhimilliseen johtamisotteeseen liittyvät asiat kuten työpaikkahenki, työn sisällön mielekkyys sekä kaikkien tasapuolinen ja asiallinen kohtelu. Tämä kielii siitä, että hyvinvointijohtamisen periaatteille on tilausta. Myös kilpailu ja tulokset korostuivat vastauksissa, mikä viittaa rakenneanalyyttiseen paradigmaan. Voidaankin todeta, että edellä mainituista paradigmoista integroitu johtamisoppi toimii lähitulevaisuudessa parhaiten. Puolustusvoimien prosessi- ja toimialajohtaminen, tulosjohtaminen ja Johtamisen käsikirja (2022) sisältävät hyvin näitä periaatteita. Ongelmaksi paikannettiin johtamiselle ja johtajille ladatut valtavat odotukset. Niitä asettaa työelämään tuleva sukupolvi itse, mutta myös lukuisat puolustusvoimalliset ohjeet, jotka sisältävät valtavan määrän erilaisia toimenpidelistoja sekä esihenkilön tehtäviä ja vastuita.navigointi mahdollist