National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Asiantuntijoiden näkemyksiä digitalisaation kehittymisen vaikutuksista Venäjän informaatiosodankäyntiin Suomessa
No full textVenäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022. Venäjän joukoista iso osa on sidottuna Ukrainaan, joten informaatiosodankäynnin ja informaatiovaikuttamisen merkitys on kasvanut Venäjän keinovalikoimassa. Venäjä pyrkii muokkaamaan informaatiotilaa länsimaissa omien narratiiviensa avulla itselleen edulliseksi.
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan järjestelmällistä ja tavoitteellista strategisen tason toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan muun muassa ihmisten käyttäytymiseen ja yleisen mielipiteeseen sekä niiden kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Informaatiovaikuttamista ja informaatiosodankäyntiä käytetään usein rinnakkaiskäsitteinä Suomessa. Digitalisaatio tarkoittaa teknologisen kehityksen mahdollisuuksia hyödyntävää yhteiskunnallista prosessia. Digitalisaatio on digitaalitekniikan integrointia osaksi elämän jokapäiväisiä toimintoja. Tällä tutkimuksella pyrittiin tuottamaan tietoa digitalisaation kehittymisen vaikutuksista Venäjälle hyödylliseen informaatiovaikuttamiseen Suomessa.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin asiantuntijoiden teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä fenomenografista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimustuloksia verrattiin teoriaan yksilön mielipiteen muodostuksesta.
Tutkimustulosten mukaan digitalisaation kehitys on vaikuttanut merkittävästi informaatiosodankäynnin keinoihin ja toimintatapoihin. Uudet teknologiat ovat verkottaneet ison osan maailman ihmisistä, ja helpottaneet sekä nopeuttaneet informaation liikkumista. Digitalisaation myötä aiempaa suurempi osa suomalaisista on tullut alttiimmaksi myös erilaiselle informaatiovaikuttamiselle. Suomen informaatiotila on kuitenkin Venäjän näkökulmasta haastava, sillä Suomessa suhtaudutaan pääsääntöisesti kriittisesti Venäjältä peräisin olevaan informaatioon.Russia launched a large-scale invasion of Ukraine in February 2022. A significant portion of Russia's forces are tied up in Ukraine, so the importance of information warfare and influence operations has increased in Russia's arsenal. Russia aims to shape the information space in western countries to its advantage by using its own narratives.
Information influence means systematic and targeted strategic-level actions aimed at affecting to people's behavior and public opinion, as well as their impact on the functionality of society. In Finland information influence and information warfare are often used as synonymous terms. Digitalization means the societal process that harnesses the possibilities of technological development. It is the integration of digital technology into everyday life. This study aimed to produce information on the effects of digitalization's development on Russia's information influence in Finland.
This research is qualitative. The data for the study was collected through expert theme interviews. The data was analyzed using theory-guided content analysis, with the theory of individual opinion formation serving as the guiding framework.
According to the research findings, the development of digitalization has significantly impacted the methods and practices of information warfare. New technologies have connected a large portion of the world's population and facilitated and accelerated the flow of information. As a result of digitalization, an increasing number of Finns have become more vulnerable to various forms of information manipulation. However from Russia's perspective Finland's information space is quite challenging, as there is generally a critical attitude towards information originating from Russia.navigointi mahdollist
Large Language Models based Multi-Agent Systems for Detecting Malicious PyPI Packages
No full textThe growing reliance on open-source dependencies from repositories such as PyPI presents significant security risks, as malicious packages can infiltrate and compromise computing systems and networks. This thesis introduces MA-MPD, a novel multi-agent system leveraging Large Language Models (LLMs) to detect malicious Python packages, identify malicious files within them, and provide valid justifications for classification decisions. MA-MPD adopts a three-agent architecture in which agents specialise in extracting and formatting package files, analysing files for malicious content, and classifying the package as benign or malicious. The MA-MPD workflow enables dynamic analysis of Python files within each package. Evaluated on datasets from Datadog and the Backstabber private index, MA-MPD outperformed fine-tuning and Retrieval-Augmented Generation (RAG) methods, achieving recall rates of 97.76\% with Gemini 2.5 Flash and 99.60\% with GPT-4o-mini. This work advances the scalability and effectiveness of automated malicious package detection, contributing to improved security in software repositories and informing the design of future security automation frameworks
Leveraging Machine Learning For Power Requirement Estimation In RoPax Vessels
No full textIn the modern world, RoPax vessels rely on complex and highly integrated power systems to support both propulsion and a wide array of onboard services, including lighting, ventilation, navigation, hotel loads, electric vehicle charging and safety systems etc. Effective management of these power systems has become essential to maritime operations due to the growing demands for operational dependability, environmental compliance, and energy efficiency. The capacity to predict future power demand is essential to this process because accurate forecasting enables ship operators to make well-informed decisions on the use of energy storage, load balancing, and generator distribution. In consequence, this can minimize emissions like Carbon dioxide and methane slip, reduce down on unnecessary fuel usage, and increase the lifespan of appliances by preventing unnecessary power emissions. This master’s thesis focuses on developing machine learning models to forecast power consumption in RoPax vessels. The purpose of this project is specifically to predict the operational load and power consumption driven by fuel-powered engines. The study is carried out in the context of the Decatrip (Decarbonizing Transport Corridors) project [26], which aims to establish a green corridor between Stockholm and Turku for goods and passenger transport in a carbon-neutral manner. Growing interest in increasing operational efficiency and decarbonizing shipping is a result of the rising electrification of maritime transportation, particularly for smallscale ferries. The primary objective of this research is to enhance the power management system capabilities with forecasted power demands in RoPax shipping. In order to achieve this, a machine learning model has been trained by conducting this research over multiple machine learning algorithms. Moreover, the model predictions will help to optimize fuel usage, reduce emissions, create charging opportunities for electric vehicles onboard, improve the lifetime of critical components, and minimize maintenance costs. To achieve these objectives, data collected from onboard sensors placed around the ship served as the foundation for the machine learning models used in this research. The model training is based on the real-time operational features such as ship speed, wind conditions, and engine torque etc. Correlation analysis is performed to assess the relationships between the features and the target variable, which is more the power used by the ship, which mainly includes propulsion and hotelling. Multiple machine learning models, including Gradient Boosting (GBM), K-means clustering, Recurrent Neural Networks (RNN), Convolutional Neural Networks (CNN), and TSMixer, were used to forecast the power demand using sensor data collected from within the ship. Model performance was evaluated using metrics such as Mean Absolute Error (MAE), Root Mean Squared Error (RMSE), and Coefficient of Variation of RMSE (CVRMSE). Among them, GBM model achieved the best overall performance also with the hyperparameter tuning, followed by CNN and TSMixer, which also demonstrated strong predictive capability with CVRMSE values. The outcomes of this research will contribute to achieving the goals of reducing emissions, optimizing vessel performance, and advancing the decarbonization of maritime transport
What Happens to Me After Graduating? : (Usability Study of Migri Website Using Eye-tracking Glasses)
No full textThis master’s thesis examines the usability of the Finnish Immigration Service (Migri.fi) website for international students seeking post-graduation immigration information, using eye-tracking technology to analyse visual behaviour and cognitive load. Grounded in human-computer interaction (HCI), visual attention, and usability design principles, it addresses three research questions: (1) How efficiently can students locate immigration information? (2) What eye-tracking patterns indicate cognitive load in complex searches? (3) Which website sections induce the highest cognitive effort? International students participated in a usability study, completing navigation tasks while eye-tracking data and subjective feedback were collected. Findings show that complex navigation, dense text, and unclear labelling increase cognitive load, particularly for nonnative users. Participants reported challenges with layout, search functionality, and content clarity, aligning with objective data. Recommendations include simplifying the visual hierarchy, using plain language, and integrating features like predictive search or an AI chatbot to enhance accessibility. These insights offer practical solutions for improving Migri.fi and inform user-friendly government website design for diverse audiences
Väyläviraston sillat 31.12.2024 - Sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto, Osa 1: Tiesillat, Osa 2: Rautatiesillat
No full textTässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat 31.12.2024 Väyläviraston omistuksessa olevaa sillastoa. Tieyhtiö Ykköstie Oy:n hoidossa olevat valtatie 1:n sillat välillä Lohja-Muurla, Tieyhtiö Valtatie 7 Oy:n hoidossa olevat moottoritie E18:n sillat välillä Koskenkylä–Kotka, sekä Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n hoidossa olevat moottoritie E18:n sillat välillä Hamina–Vaalimaa ovat tilastoissa mukana.
Väyläviraston omistuksessa oli 15188 tiesiltaa ja 2476 rautatieverkon siltaa 31.12.2024 tilanteessa. Siltojen rakentaminen on ollut Suomessa varsin voimakasta 1960-luvulta alkaen, jolloin siltoja rakennettiin niiden pinta-alan perusteella lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Sillanrakentaminen jatkui Suomessa varsin vilkkaana 1960-luvulta aina 1990-luvun loppupuolelle saakka. Uusia rautatiesiltoja on rakennettu huomattavasti vielä 2000-luvun alussa. Muun muassa Ratahanke Seinäjoki–Oulu kaksoisraiteen rakentaminen sisälsi useita uusia siltoja. Myös rinnakkaisen raiteen kantavuuden nosto johti uusien siltojen rakentamiseen. Myös muut suuret ratahankkeet ovat lisänneet siltojen määrää.
Viime vuosikymmenellä rakennettiin erityisesti niin sanottuja kuivia siltoja (teiden risteyksiin tai eritasoliittymiin rakennettuja siltoja), alikulkusiltoja (rata ylittää tien) ja alikulkukäytäviä (jalankulku- ja pyöräliikenne kulkee tien alta). 2010-luvulla toteutettiin myös suuria vesistösiltoja, joilla poistettiin lossiyhteyksiä tai avattavia siltoja.
Siltojen kuntoa on seurattu noin viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla 1970-luvulta lähtien. Vuodesta 1990 lähtien tarkastustiedot on tallennettu Siltarekisteriin.
Vuonna 2017 tie- ja rautatieverkon siltojen hallinnointi siirrettiin Siltarekisteristä Taitorakennerekisteriin. Samassa yhteydessä siltojen rakenneosajakoa ja vauriokirjauskäytäntöjä kehitettiin ja käyttöön otettiin uusia siltojen kuntoa kuvaavia tunnuslukuja.
Vuoden 2024 alussa otettiin käyttöön siltojen uudet kuntoluokitusperiaatteet, joissa kuntoa tarkastellaan aiemmasta poiketen eriytetysti kahdesta eri näkökulmasta: rakenteellisen kunnon ja käyttöturvallisuuden. Tässä siltatilastossa esitetään Väyläviraston siltojen kuntotietoja tämän ns. uuden kuntoluokituksen näkökulmasta.
Tiesiltoja koskevia siltatilastoja on julkaistu vuodesta 1997 lähtien aina vuoteen 2010 asti, jolloin Liikennevirasto perustettiin. Rautatiesiltojen osalta vastaavia tilastotietoja on koottu vuodesta 2008 lähtien rautatiesiltojen hallintaraportteihin. Liikennevirasto jatkoi edeltäjiensä tilastoperinnettä julkaisemalla ensimmäisen maantiesiltoja ja rautatiesiltoja käsittelevän siltatilaston 1.1.2014 tilanteesta.
Tässä julkaisussa on kaksi osaa, joista ensimmäinen käsittelee tiesiltoja ja toinen rataverkon siltoja. Molemmissa osissa on esitetty tilastoja sillaston rakenteesta, sillanrakentamisesta, palvelutasosta ja kunnosta sekä tarkastus- ja korjaustoiminnasta. Kaikki julkaisun lähtötiedot on kerätty Väyläviraston Taitorakennerekisteristä
Ålands konstitution i förändring : En studie om grundlagen, konstitutionalisering och Ålands sammansatta konstitution
No full textDen åländska självstyrelsen har funnits mer än 100 år och den har en särställning enligt folkrätten. Riksdagen antog den första självstyrelselagen i början av 1920-talet, före Ålandsfrågan behandlades av Nationernas förbund. Självstyrelselagen har en särskild ställning i Finlands konstitutionella rätt. Ändringar av lagen förutsätter inte enbart grundlagsordning utan också bifall från Ålands lagting. Jordförvärvslagen för Åland har omfattats av samma ändringsförfarande. Avhandlingen utgår från den särskilda ställning dessa självstyrelsens grundförfattningar har i den konstitutionella rätten. Av särskilt intresse är hur förhållandet mellan grundförfattningarna och grundlagen har fastställts och förändrats. I avhandlingen används olika metoder för att systematisera, analysera och jämföra grundförfattningarnas konstitutionella ställning och funktion. Unionsrätten behandlas som en del av den sammantagna tillämpliga konstitutionella rätten.
Den konstitutionella rätten i Finland har genomgått omfattande förändringar de senaste årtiondena. Till milstolparna hör anslutningen år 1990 till den europeiska människorättskonventionen, grundrättighetsreformen 1995, EU-medlemskapet 1995 och grundlagsreformen 2000. Den åländska självstyrelsen har påverkats av dessa förändringar. Framför allt grundlagen och unionsrätten har förändrat förutsättningarna för utnyttjandet av landskapets lagstiftnings- och förvaltningsbehörighet. De senaste årtiondena har grundlagen fått en större betydelse inom självstyrelsesystemet. I avhandlingen utreds analytiskt och empiriskt den förändring som har skett i landskapets lagstiftningsverksamhet och lagstiftningskontrollen av landskapslagarna. Självstyrelselagen tillämpas i ökande utsträckning i samband med grundlagsutskottets förhandskontroll av rikslagstiftningen. Denna utveckling utgör ett led i en större förändring där konstitutionella rättsnormer och institutionella lösningar inte kan fungera oberoende av varandra.
Avhandlingen utgår från att självstyrelsens grundförfattningar utgör en del av en sammantagen konstitutionell rätt. De konstitutionella delarna behöver samordnas och samverka i syfte att upprätthålla helhetens funktionalitet och koherens. Den åländska självstyrelsen har en särskild konstitutionell identitet förankrad i folkrätten. Självstyrelsens grundlösningar kan och bör respekteras i den sammansatta konstitutionella rätten. Grundlagens kraftigare genomslag inom självstyrelsesystemet innebär konstitutionalisering som begränsar den offentliga maktutövningen. Det effektivare skyddet för rättsstaten och grundrättigheterna har en europeisk och internationell bakgrund. I avhandlingen analyseras de konstitutionella förutsättningarna för självstyrelsens utveckling i den förändrade omgivningen. Landskapet och riket ansvarar gemensamt för att den konstitutionella utvecklingen bygger på en modell som både beaktar självstyrelsens behov och grundläggande krav som ställs på en konstitutionell rättsstat.The autonomy of Åland has existed for more than 100 years. The islands enjoy a special status under international law. The Finnish Parliament enacted the first Autonomy Act in the early 1920s, prior to the international solution of the Åland Islands question under the auspices of the League of Nations. The Autonomy Act has a special constitutional status in Finland. Amendments to the Autonomy Act require the application of the procedure for amending the Constitution of Finland as well as consent of the Åland Parliament. This procedure is also applied when amending the Act on the Acquisition of Real Property in Åland. The thesis takes as a starting point the special status these Acts enjoy in the constitutional law of Finland. The evolution of the relationship between the Constitution and the Autonomy Act is of special interest. Several research methods are used to systematize, analyze and compare the status and function of the Constitutional Acts concerning Åland. The law of the European Union is treated as part of the applicable constitutional law.
The constitutional law of Finland has undergone significant transformations during the last decades. The milestones include the accession to the European Convention on Human Rights in 1990, the fundamental rights reform in 1995, the accession to the European Union in 1995 and the constitutional reform in 2000. The autonomy of Åland is affected by these developments. Especially the Constitution and Union law has transformed the utilization of the legislative and administrative competence of Åland. The Constitution has gained an increasing importance within the autonomy system. The consequences for the Ålandic legislative process and the constitutional control of the Acts adopted by the Åland Parliament are studied analytically and empirically. The Autonomy Act is to an increasing extent applied by the Constitutional Law Committee of the Finnish Parliament. This development forms part of a larger change where constitutional norms and institutional solutions cannot function independently of each other.
According to the thesis the special constitutional law concerning Åland is part of a composite constitutional law. The parts need to be coordinated and work together to maintain the functionality and coherence of the constitutional whole. The autonomy of Åland has a special constitutional identity anchored in international law. The basic constitutional solutions of the autonomy can and should be respected within the composite constitution. The stronger impact of the Constitution within the autonomy system amounts to constitutionalisation limiting public exercise of power. The effective protection of the rule of law and fundamental rights has a European and internationnal background. The conditions for the constitutional development of the autonomy in this changed environment are analyzed. Åland and the State are jointly responsible for constitutional development based on a model that pays regard to the needs of the autonomy as well as basic requirements associated with constitutional rule of law.navigointi mahdollist
Leveraging Publisher Metadata for Universal Bibliographic Control
No full textEsitys IFLA WLIC 2025 -konferenssissa Astanassa 19.8.202
Employment Bulletin March 2025
No full textThe Employment Bulletin is based on the data from the Employment Service Statistics. The Development and Administrative Services Centre (KEHA Centre) compiles statistics on the clients of the Employment authorities, including registered job-seekers, labour market policy services, and job vacancies. The data is collected from the customer service registries used by the Employment authorities
Employment Bulletin May 2025
No full textThe Employment Bulletin is based on the data from the Employment Service Statistics. The Development and Administrative Services Centre (KEHA Centre) compiles statistics on the clients of the Employment authorities, including registered job-seekers, labour market policy services, and job vacancies. The data is collected from the customer service registries used by the Employment authorities
Selvityspyyntöjen ja työvoimapoliittisten lausuntojen muutokset TE2024-uudistuksen voimaan tulemisen jälkeen
No full textSelvityksessä tarkastellaan selvityspyyntöjen ja työvoimapoliittisten lausuntojen määrällisiä ja laadullisia muutoksia tammi-kesäkuussa 2025 työvoimapalvelu-uudistuksen voimaan tulemisen jälkeen. Lähteinä on käytetty KEHA-keskuksen Tietoalusta Myllyn TEPA Työttömyysturva -raporttia, Asiantuntijan Työmarkkinatorin henkilöasiakkaiden asiakastietovarannon tietoja sekä KEHA-keskuksen työttömyysturvavastuualueen asiantuntijoiden kyselyn vastauksia.
Selvityksessä havaittiin, että sekä selvityspyyntöjen että työvoimapoliittisten lausuntojen määrät laskivat selvästi vuoden takaisesta, minkä lisäksi selvityspyyntöjen laatu oli työttömyysturvavastuualueen asiantuntijoiden mukaan heikentynyt vuoden 2025 alun jälkeen. Varsinkin työllistymissuunnitelmiin liittyvät selvityspyynnöt sekä palveluihin ja porrastettuun seuraamusjärjestelmään liittyvät lausunnot olivat vähentyneet selvästi.
Selvityspyyntöjen ja lausuntojen määrän vähenemisen taustalla oletettavasti vaikuttavat palveluprosesseihin, kuten palvelusuunnitelmien ajantasaisuuteen sekä palveluiden tarjontaan liittyvät haasteet, jotka ainakin osittain paikantuvat TE2024-uudistuksen aiheuttamaan murrokseen. Selvityksessä tunnistettiin myös toimivaltaan liittyviä epäselvyyksiä muun muassa siinä, että työttömyysturvavastuualueelle ohjautuu aiempaa enemmän selvityspyyntöjä, jotka kuuluisivat peruskäsittelyyn eli työvoimaviranomaisen toimivallan piiriin.Saavutettavuus: navigointi mahdollista, kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, taulukot saavutettavia, looginen lukemisjärjesty