National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
The Childfree in Russian-Language Media: Linguistic Representation and Rhetorical Strategies (2022–2025)
No full textРабота посвящена лексическому и риторическому анализу репрезентации понятия чайлдфри (‘добровольной бездетности’) в российских федеральных и русскоязычных независимых СМИ. Исследуются публикации с сайтов РБК, РИА Новостей, журнала Форбс, Новой Газеты и Радио Свобода за период 01.2022–01.2025. Цель — выявить, как менялось восприятие и представление чайлдфри в публичном поле на фоне продвижения законопроекта о запрете пропаганды идеологии чайлдфри (вступил в силу в декабре 2024 г).
В работе проводится качественный анализ текстов, полученных в результате выборки рейтинговых медиа. Рассматриваются лексические, стилистические особенности употребления слова чайлдфри, а также риторические стратегии, применяемые авторами текстов и цитируемых ими политических деятелей. В центре внимания — парламентские речи, появившиеся в СМИ при обсуждении законопроекта. Их отличает сочетание канцеляризмов с идеологизированной и эмоционально окрашенной лексикой, алармизм и попытки переопределения понятия чайлдфри. Добровольная бездетность нередко представляется угрозой традиционным ценностям, акцентируется отказ женщин от деторождения, при этом роль мужчины почти не упоминается. Применяются «военные» метафоры, церковно-религиозная риторика и биологические термины. Количественный анализ сплошной выборки выявляет динамику изменения семантики слова чайлдфри и смещение понимания значения социального феномена как такового — от субкультуры к идеологии. Анализ коллокаций позволяет зафиксировать устойчивые ассоциации: сближение с феминизмом, связь с ЛГБТ и обвинение в экстремизме. Реакция медиа на законопроект и феномен чайлдфри оказалась неоднородной. Попытка административного запрета привела к усилению внимания к теме. Обсуждение чайлдфри вышло за пределы соцсетей, стало частью политических и правовых дискуссий. Исследованные особенности текстов фиксируют рост экспрессии, отражая поляризацию мнений
Maaseudun yhdistykset : EU:n maaseuturahoituksen tiedotuslehti Satakunnassa
No full textMaaseudun yhdistykset on EU:n maaseuturahoituksen tiedotuslehti Satakunnassa. Lehdestä selviää, miten satakuntalaiset yhdistykset ovat kehittäneet toimintaansa EU:n maaseuturahoituksen tuella. Esittelyssä on monenlaisia hankkeita liikunnasta ja kulttuurista ympäristöön ja hyvään elämään maaseudulla. Mukana on sekä Leader-ryhmien että ELY-keskuksen rahoittamia hankkeita
Predicting the Impact of Ion Releases on Osteoimmunomodulation Phases Using Machine Learning
No full textThis thesis uses machine learning (ML) techniques to predict the effect of bioactive ions on osteoimmunomodulation. Osteoimmunomodulation refers to the interaction between the immune system and biomaterials used in bone scaffolds that can have an impact on bone regeneration, inflammation and healing. The effect of biomaterials on osteoimmunomodulation can be interpreted by analyzing multiple biomarkers, which requires adequate domain knowledge. To tackle this issue, this research introduces a composite scoring system which combines multiple biomarkers into a single score that indicates the overall osteoimmunomodulatory properties of bone scaffolds on a scale of 0-10. A structured dataset was constructed by manually collecting data from 33 open-access research papers, which were then used to train machine learning models, such as, Linear Regression, Random Forest, CatBoost, and XGBoost. Among these, XGBoost was the best performing model which was then used for subsequent analyses. Model interpretation revealed that magnesium (Mg), zinc (Zn), and strontium (Sr) had the most influence on the predictions. Furthermore, a tool called the Bone Scaffold Simulator was developed, which allows the biomaterials researchers to use the machine learning model in an interactive manner. This tool can be used to generate an optimal list of ion combinations that could be used to expedite the process of scaffold design
Taistelijan keho -ohjelman toteutuminen Kainuun prikaatissa ja Utin jääkärirykmentissä : henkilökunnan kokemukset Taistelijan keho -ohjelman toteutettavuudesta varusmieskoulutuksessa
No full textPuolustusvoimissa fyysistä toimintakykyä kehitetään Taistelijan keho -ohjelman mukaisesti. Taistelijan keho -ohjelman tavoitteena on parantaa varusmiesten fyysistä toimintakykyä kokonaisvaltaisesti, huomioiden sotilaan toimintaympäristön ja fyysisen suorituskyvyn erityispiirteet.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, toteutuiko fyysisen toimintakyvyn koulutus Taistelijan keho -ohjelman mukaisesti Kainuun prikaatin jääkäripataljoonassa ja Utin jääkärirykmentin tukikomppaniassa alokas- ja koulutushaarakauden aikana saapumiserällä 124. Tavoitteena oli myös tuottaa kehitysideoita ohjelman kehittämiseksi.
Tutkimuksessa sovellettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Määrällisillä tutkimusmenetelmillä selvitettiin, toteutuiko koulutus Taistelijan keho -ohjelman mukaisesti tilastoimalla perusyksiköiden viikko-ohjelmista fyysisen toimintakyvyn harjoitteiden kokonaismäärät ja vertailemalla niitä Taistelijan keho -ohjelman mukaisiin suoritteisiin. Laadullinen tutkimus toteutettiin sähköpostihaastatteluilla, joihin osallistui perusyksiköiden henkilökuntaa (N=7) sekä liikunnanohjaaja toisesta joukko-osastosta. Tavoitteena oli selvittää henkilökunnan näkemyksiä ohjelman toteutettavuudesta sekä kerätä kehitysideoita ohjelman parantamiseksi.
Taistelijan keho -ohjelma ei toteutunut täysimääräisesti missään tutkimukseen osallistuneista perusyksiköissä. Fyysisen toimintakyvyn harjoitteiden määrät eivät vastanneet ohjelman tavoitteita, ja koulutuksen painopiste oli kestävyysharjoittelussa ilman riittävää voimaharjoittelua. Aamuliikunnan osuus kaikista harjoitteista oli merkittävä ja useimmilla koulutusjoukkueilla harjoitemäärät vähenivät koulutushaarajakson aikana.
Henkilökunnan suhtautuminen Taistelijan keho -ohjelmaa kohtaan oli pääosin kielteistä, eikä koulutusta pyritty toteuttamaan ohjelman mukaisesti. Suurimpana haasteena ohjelmaa kohtaan nähtiin aikataululliset tekijät. PV Moodle -työtilaa ei juurikaan hyödynnetty, vaikka siellä olevat harjoitekortit koettiin laadukkaiksi. Fyysisen koulutuksen johtajat olivat pääasiassa virkaiältään nuoria kouluttajia tai varusmiesjohtajia.
Oikein toteutettuna Taistelijan keho -ohjelma voisi merkittävästi parantaa varusmiesten fyysistä suorituskykyä ja kannustaa heitä ylläpitämään kuntoaan myös reservissä. Henkilökunnan asenteiden muuttaminen ohjelmaa kohtaan myönteisemmiksi on keskeistä ohjelman tehokkaalle jalkautumiselle. Kouluttajille tulisi järjestää koulutuksia ohjelman johtamisesta, jotta heidän osaamisesta varmistutaan ja ohjelman tavoitteet saavutetaan tehokkaammin. Joukko-osastojen toimintakykysektoreita tulisi hyödyntää tehokkaammin varusmiesten fyysisen toimintakyvyn kouluttamisessa.navigointi mahdollist
Saadusta tiedosta tekoihin : tiedustelun tuki operaatioissa vihollisen selustaan 1942 – 1944
No full textOsana toista maailmansotaa Suomi hyökkäsi kesällä 1941 Neuvostoliittoon. Hyökkäys pysähtyi syksyllä 1941. Hyökkäyksen jälkeistä vaihetta vuosina 1942-1944 kutsuttiin asemasodaksi, minkä aikana rintamalinjat pysyivät lähes muuttumattomina. Passiivisen asemasodan aikana toteutettiin useita operaatiota vihollisen selustassa sijainneisiin kohteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tiedustelun merkitystä ja tiedollista pohjaa operaatioissa vihollisen selustaan.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena sisällönanalyysinä. Tukevana menetelmänä hyödynnettiin geoinformatiikan tieteenalaan lukeutuvia paikkatietomenetelmiä. Tutkimuskysymys koostui operaatioiden suunnittelun, toteutuksen ja toiminnan jälkeisen tiedonhankinnan sekä hyödyntämisen tarkastelusta. Tutkimus koostuu johdannosta, pääluvuista kaksi ja kolme sekä johtopäätöksistä.
Luku kaksi käsittelee operaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen käytössä olleita menetelmiä, käytänteitä ja tiedusteluelimiä. Aineistona hyödynnettiin arkistoasiakirjoja, ohjesääntöjä, oppaita sekä aikaisempia tutkimuksia ja kirjallisuutta.
Luvussa kolme perehdyttiin aiheeseen tarkastelemalla tapauskohtaisesti eri operaatiota vihollisen syvyyteen vuosina 1942-1944. Tutkimuksen tutkimus rajattiin kahdeksaan operaatioon. Valitut operaatiot tutkittiin sotapäiväkirjojen, partiokertomusten sekä aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden kautta. Geoinformatiikan menetelmillä analysoitiin arkistoasiakirjojen liitteinä löytyvät luonnokset, kartat ja peitepiirrokset. Vertailuaineistot perustuvat georeferoituihin topografisiin kartta-aineistoihin jatkosodan ajalta, nykyaikaiseen paikkatietoaineistoon, tiedusteluilmakuvista paikannettuihin kohteisiin ja nykyaikaiseen ortoilmakuva-aineistoon. Näin muodostui laaja aineisto tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi.
Tutkimuksen tulokset antoivat kuvan rintamatilanteen muutosten vaikutuksista operaatioiden tavoitteisiin ja tiedustelun toimintamahdollisuuksiin. Asemasodan alkaessa tietoa hankittiin aktiivisesti kaikin mahdollisin keinoin, juurikaan välittämättä vihollisen vastatoimista. Neuvostoliiton selustavarmistuksen parantuessa maaliskuusta 1942 alkaen tiedon hankinta maatiedustelulla kävi haastavammaksi. Edelleen tietoa saatiin sotavangeilta ja ilmatiedustelulta. Paikallaan pysynyt rintama mahdollisti tiedon kumuloitumisen, mikä vähensi maatiedustelun tarvetta.
Asemasodan päättyminen Neuvostoliiton suurhyökkäykseen 1944 ja siitä seuranneet torjuntataistelut muodostivat uudenlaisen tilanteen, jossa toteutettiin aikaisemmista poikkeava operaatio huoltoyhteyksien häiritsemiseksi. Tämän operaation tarkastelu osoitti Suomen sotilastiedustelun kyenneen johtamaan ja toteuttamaan tehokkaan operaation syvällä vihollisen selustassa kansakunnallemme kohtalokkaalla hetkellänavigointi mahdollist
Sopeutuminen sotien jälkeiseen varuskuntaan : virkamiesperheiden kokemuksia varuskuntaelämästä ja kytkentöjä nykyaikaan
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sotien jälkeisessä varuskunnassa sotilastyötä tekevien virkamiesten sekä heidän perheidensä kokemana. Puolustusvoimien henkilöstö on inhimillinen voimavara, josta tulee huolehtia suurten muutosten keskellä. Tutkimusaiheen ajankohtaisuutta leimaa Natoon integroituminen sekä yhteiskunnan asettamat muutospaineet Puolustusvoimille sekä julkisessa keskustelussa esillä olevat puheenaiheet työn kuormittavuuden lisääntymisestä. Tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, miten sotilaat sekä heidän perheensä kokivat työn ja yksityiselämän järjestelyt sotien jälkeisissä varuskunnissa ja miten tehtyjä havaintoja voitaisiin soveltaa Puolustusvoimissa nykyaikana?
Tutkimusaineistona käytettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytyvää Varuskuntamuistot-muistitietoaineistoa, josta etsittiin aineistolähtöisesti tutkimukseen sopiva otos. Tieteenfilosofisesta näkökulmasta tutkimusaihetta lähestyttiin ymmärtävällä muistitietotutkimuksen otteella. Tarkoituksena oli löytää muistitietoaineistosta ihmisten rakentamia merkityksiä ja tehdä niistä subjektiivisia tulkintoja tutkimuskysymykseen vastaamiseksi. Otos analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, mikä mahdollisti muistitietoaineiston moniäänisyyden esille tuomisen.
Tutkimuksessa havaittiin, että virkamiesperheiden kokemukset työn ja yksityiselämän järjestelyistä rakentuivat perheen, asumisen sekä yhteisön muodostamista merkityksistä. Virkamiehen työ ja varuskunta muodostivat kehyksen perhe-elämälle, mikä näyttäytyi sotilastyön asettamina vaatimuksina sekä asumisena suljetulla varuskunta-alueella. Varuskunnassa asuminen sisälsi runsaasti perheiden elämää rikastuttavia ominaisuuksia, kuten kauniin luontoympäristön ja lähipalvelut. Asumista kuitenkin varjostivat haittapuolet kuten eristäytyneisyyden kokemukset sekä asumisen olosuhteiden vaihtelevuus. Yhteisön tiivis asuminen mahdollisti laajojen ystäväpiirien syntymisen erityisesti lapsille. Yhteisön voimalla kehiteltiin monipuolisesti erilaisia harrastusmahdollisuuksia varuskuntalaisille ja erityisesti liikunnan harrastamiselle varuskunta tarjosi hyvät puitteet. Jännitteisyyttä yhteisöelämään aiheutti virkamiesten työyhteisössä vallitsevan hierarkian ulottuminen virkamiesperheiden yksityiselämään.
Tutkimustuloksen yhdistäväksi käsitteeksi muodostui sopeutuminen, jolla tulkitaan virkamiesperheiden kokemuksia varuskuntaelämästä. Sopeutuminen näyttäytyi sotien jälkeisessä varuskunnassa perhe-elämän, asumisen sekä yhteisön merkitysten muodossa. Virkamiesperheet joutuivat kohtaamaan varuskuntaelämän ja sotilastyön vaativaksi luonnehdittavia ominaispiirteitä siellä asuessaan, mikä tarkoitti sopeutumista niin henkilökohtaisella tasolla kuin perhekuntanakin. Virkamiehen siirtymisvelvoite ja perhe näyttäytyivät yhdistävinä tekijöinä menneen ja nykyajan välillä. Havaintoihin perustuen pohdittiinkin, olisiko hyödyllistä tarkastella virkamiesten siirtoihin liittyviä käytäntöjä ja virkamiesperheille annettavaa tukea suhteutettuna tiiviimmin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihinnavigointi mahdollist
Sotilaskoulutuksen koulutusjärjestelmän linjakkuus Maavoimien sotilaspoliisikoulutushaarassa
No full textSotilaskoulutuksen koulutusjärjestelmä uudistui 2020-luvun taitteessa kurssimuotoiseksi ja muutti koulutuksen jaksottelua. Uudistuksen myötä linjakkuuden periaate tuli osaksi koulutusjärjestelmää sekä koulutuksen toteutusta ja suunnittelua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten linjakkuus näyttäytyy Maavoimien sotilaspoliisikoulutuksessa ja osana koulutusjärjestelmää kouluttajien näkökulmasta. Linjakkuuden periaatetta täydennettiin konstruktiivisen linjakkuuden mallilla, josta johdettiin viisi osatekijää tukemaan linjakkuuden toteutumisen tarkastelua sotilaspoliisikoulutushaarassa. Kaikkien osatekijöiden tulee olla keskenään linjakkaat ja tukea oppijakeskeistä koulutusta mahdollisimman hyvin. Tutkimuksella selvitettiin sotilaspoliisikoulutushaaran koulutuksen linjakkuutta ja tavoiteltiin koulutushaaran koulutuksen kehittämistä.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja aineisto kerättiin joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana haastattelemalla yhdeksää Maavoimissa sotilaspoliisikoulutusta antavaa kantahenkilökunnan jäsentä kahdeksasta eri joukko-osastosta. Tutkimuksessa keskityttiin kouluttajien käsityksiin ja kokemuksiin. Sisältö analysoitiin laadullisen teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat linjakkuuden toteutuvan sotilaspoliisikoulutushaarassa parhaiten silloin, kun koulutusta rakennetaan tuotettavan joukon tarpeita vastaavaksi. Linjakkuutta edistävät koulutushaaran erityispiirteiden tunteminen sekä painotusten luominen päätehtävien kouluttamiseen. Tulosten mukaan sotilaspoliisikoulutushaarassa on liian paljon tavoitteita suhteessa käytettävissä olevaan koulutusaikaan, mikä haastaa linjakkaan ja oppijakeskeisen koulutuksen toteuttamista. Sotilaspoliisikoulutushaaran erityispiirteenä olevat vartiovelvoitteet vievät kolmanneksen palvelusajasta, mikä osaltaan rikkoo koulutusrytmiä ja aiheuttaa linjattomuutta koulutuksen nousujohteisuudelle. Linjakkuuden osatekijöiden yhteensopivuus on linjakkuuden toteutumisen kannalta merkittävää ja monilta osin hyvällä tasolla sotilaspoliisikoulutuksessa, mutta myös kehitettävää on etenkin tavoitteiden ja arvioinnin yhteensovittamisessa. Koulutusjärjestelmän nähdään luovan koulutukselle hyvän perustan ja rakenteen, mutta linjakkuuden periaatteiden soveltaminen käytäntöön tuo esiin joitakin haasteita.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että linjakkuuden toteutuminen sotilaspoliisikoulutuksessa vaatii toiminnanvapautta, jotta koulutus saadaan suunniteltua joukolle sopivaksi. Sotilaspoliisikoulutushaaran erityispiirteet haastavat linjakkaan opetuksen ja oppijakeskeisyyden toteuttamista. Koulutuksen nopeatempoisuuden ja koulutettavien asioiden määrän vuoksi syväsuuntautuneeseen oppimiseen ei aina päästä, mikä on haaste sotilaspoliisitehtävissä, joissa yksilön rooli on merkittävä. Tutkimuksen tulosten pohjalta esille nousee myös tarve kehittää sotilaspoliisien joukkotuotantoa ja lisätä yhteistoimintaa koulutushaaran sisällä. Joukkotuotannon kehitystarve pohjautuu siihen, että joukkokokoonpanossa koulutusaika on vartiovelvoitteiden vuoksi vähäistä. Linjakkuuden toteutumista ja sitä edistäviä ja haastavia tekijöitä on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti ja siihen tämä tutkimus on osaltaan halunnut esittää näkökulmia.navigointi mahdollist
Mikrolennokit osana Venäjän asevoimien taistelutoimia Ukrainan sodassa 2022–2024
No full textMikrolennokkien käyttö on muuttanut merkittävästi nykyaikaisen sodankäynnin ja taistelukentän dynamiikkaa. Mikrolennokit ovat laajasti saatavilla olevia ja kustannustehokkaita järjestelmiä, joita käytetään sekä tiedusteluun että kineettiseen vaikuttamiseen. Venäjän asevoimien tapa hyödyntää mikrolennokkeja Ukrainan sodassa on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota ja edellyttää syvällisempää analyysiä. Tämän pohjalta tutkimuksessa tarkasteltiin mikrolennokkien roolia Venäjän asevoimien taistelutoimissa Ukrainassa vuosina 2022–2024. Tutkimuksen keskeisenä tarkoituksena oli selvittää, millaisia mikrolennokkeja venäläiset sotilaat ovat käyttäneet, miten niitä on hyödynnetty taistelukentällä ja millä tavoin ne tukevat jalkaväen taistelua. Tutkimuksessa tarkasteltiin maalla tapahtuvia taistelutoimia ajanjaksolla 24.2.2022–31.8.2024.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa pyrittiin kartoittamaan mikrolennokkien käyttöä uutena ilmiönä nykyaikaisessa sodankäynnissä. Tutkimuksen aineisto koostui pääsääntöisesti sosiaalisen median julkaisuista. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sosiaalisen median julkaisuista havainnoitiin sisällönanalyysin avulla ilmenneitä mikrolennokkeja ja niiden keskeisiä käyttöperiaatteita. Tutkimusaineiston analyysia toteutettiin teemoittelun ja tyypittelyn kautta, jolla muodostettiin yleistyksiä tutkimusongelman ratkaisemiseksi. Tutkimustuloksia vertailtiin muihin aihealueen tutkimuksiin, jonka avulla arvioitiin tutkimustulosten luotettavuutta.
Tutkimusaineiston analysoinnin perusteella venäläisen jalkaväen käytössä olevat mikrolennokit jakautuvat kahteen pääryhmään: droneihin ja FPV-lennokkeihin. Tutkimustulosten perusteella mikrolennokkien käyttö voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: tiedusteluun ja kineettiseen vaikuttamiseen. Tiedustelukäytössä mikrolennokit ovat osoittautuneet erityisen arvokkaiksi tulenjohtamisessa, vauriotiedustelussa sekä omien ja vihollisjoukkojen havainnoinnissa. Kineettisen vaikuttamisen osalta keskeisimmäksi menetelmäksi muodostui FPV-lennokkien käyttäminen itsemurhalennokkeina. Kineettistä vaikuttamista toteutettiin myös dronejen toteuttamilla pommituksilla. Lisäksi mikrolennokkeja käytettiin miinoittamisessa sekä vastatoimissa muita miehittämättömiä ilma-aluksia vastaan.
Tutkimustulokset osoittavat mikrolennokkien käytön tukevan taistelutoimia, sekä tehostavan jalkaväen vaikuttamisen kyvykkyyksiä. Tutkimustulosten valossa voidaan todeta mikrolennokkien merkityksen kasvaneen nykyaikaisessa sodankäynnissä. Mikrolennokit tarjoavat edullisen ja tehokkaan tavan suorittaa tarkkoja iskuja, tehostaa tulenkäyttöä ja parantaa joukkojen tilannekuvaa. Venäjän asevoimat ovat integroineet mikrolennokit osaksi sotilaallisia asejärjestelmiään ja niiden käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään ja kehittymään edelleen tulevaisuudessa.navigointi mahdollist
Venäjän ilmavoima ja multidomain-operointi : kyber ja avaruus osana hyökkäyksellistä ilmasta-maahan vaikuttamista
No full textTutkimuksessa tarkasteltiin Venäjän kykyä hyödyntää avaruus- ja kyberdomainien suorituskykyjä ilmasta-maahan operoinnin rinnalla osana multidomain-operointia Ukrainan sodassa. Tutkimuksessa kyvykkyyksiä tarkasteltiin miehitetyn ilmavoiman ilmasta-maahan operoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa Venäjän vahvuuksia ja heikkouksia MDO toiminnan toteuttamisessa kyber- ja avaruusdomainien ollessa osa operointia ilmasta-maahan vaikuttamisen rinnalla.
Tutkimus suoritettiin laadullisena teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Tutkimuksen aineistona on hyödynnetty lähtökohtaisesti länsimaisia sähköisiä tutkimuksia ja julkaisuja. Tiettyjen aihealueiden kohdalla aineistoa on pitänyt hakea Ukrainan ja Venäjän julkaisuista tukemaan tutkimuksen tekemistä. Aineistonhankinnassa aineisto on haettu liittyen Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan, ilmasotaan, MDO-toimintaan, kyberdomainin hyödyntämiseen sodassa ja avaruusdomainin hyödyntämiseen sodassa.
Tutkimuksessa selvisi, että Venäjä on kykenevä MDO-toiminnan mukaiseen operointiin, mutta Venäjällä on operoinnissa Venäjän omia piirteitä. Kokonaisuutena Venäjän sotilasorganisaatio on uudistettu MDO-toiminnan mahdollistamaksi järjestelmäksi, joka kykenee hyödyntämään eri puolustushaaroja sotaoperaatioissaan. Puolustushaarojen rinnalla Venäjällä on kyky hyödyntää muiden domainien suorituskykyjä, joista tutkimuksessa perehdyttiin syvällisemmin kyber- ja avaruusdomainin hyödyntämiseen. Näiden domainien suorituskyvyt ovat olleet enemmän tai vähemmän käytössä Ukrainassa. Venäjän kyky yhteensovittaa puolustushaarojen ja domainien toimintaa on kehittynyt hyökkäyssodan aikana.
Tutkimuksen perusteella Venäjän kyky toimia MDO-toiminnan mukaisesti on olemassa. Domainien suorituskyvyt ja niiden sovittaminen yhteen operoinnissa mahdollistuu Venäjän uudistetun asevoiman ja toimintamallien sekä teknologian ansiosta. Tiedustelu-tulenkäyttö-järjestelmä tukee Venäjän eri puolustushaarojen suorituskykyjen osallistumista yhteiseen vaikuttamiseen. Avaruus ja kyber on sisällytettävissä vaikuttamiseen Venäjän operaatioissa, josta on näyttöä Ukrainan sodasta.
Keskeisimmät opit Venäjän avaruus- ja kyberdomainin osalta ovat Venäjän suorituskykyjen puutos avaruudessa ja Venäjän tahtotila hyödyntää kyberdomainia tiedustelussa. Avaruudessa ei ole riittävästi tiedustelusatelliitteja, joidenka avulla Venäjä kykenisi luomaan merkittävän avaruudellisen uhan vastustajalle. Toinen huomio on Venäjän halu hyödyntää kyberdomainia erityisesti taktisella tasolla nostaa tarpeen riittävälle operaatioturvallisuuden ylläpidolle ja nostaa vastuun jokaiselle yksilölle pitää joukkonsa hengissä.ei saavutettav