National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Emotional marketing in commercials : The cross-industry portrayal and functions of negative emotions in the German-speaking region
No full textIm heutigen Werbemarkt wird der gezielte Einsatz von Emotionen als Differenzierungsmittel immer zentraler. Positive Emotionen werden in diesem Kontext schon intensiv untersucht, doch der Einsatz negativer Emotionen in einem persuasiven Werbekontext findet bisher nicht die gleiche Beachtung. Aus diesem Grund konzentriert sich diese Masterarbeit darauf, die Inszenierung und Funktionalität negativer Emotionen in branchenübergreifenden, deutschsprachigen Werbespots zu analysieren. Die Untersuchung basiert methodisch auf einer qualitativen Inhaltsanalyse auf Grundlage von Philipp Mayring. Um einen breiten Rahmen liefern zu können, wurden zehn Werbespots ausgewählt, die sich durch thematische Vielfalt und unterschiedliche gestalterische Ansätze voneinander abheben. Zur Systematisierung der negativen Emotionen und ihrer Dimensionen wird Plutchiks Modell der Emotionen und sein ‚Wheel of Emotions‘ herangezogen. Darüber hinaus berücksichtigt die Analyse sowohl eine intensive Betrachtung der visuellen als auch der auditiven Gestaltungsmittel der einzelnen Werbespots. Die Ergebnisse zeigen, dass negative Emotionen diverser Art, beispielsweise Traurigkeit, Angst oder Reue, eingesetzt werden, wodurch unter anderem Aufmerksamkeit generiert, Empathie geweckt und eine Änderung im gesellschaftlichen Verhalten motiviert werden kann. Es fällt auf, dass negative Emotionalität in verschiedenen Intensitäten inszeniert wird; teilweise handelt es sich dabei nur um subtile, reduzierte Elemente, in anderen Fällen ist der gesamte Spot davon geprägt. Über ihre persuasive Werbewirkung hinaus können negative Emotionen den Rezipienten zudem zu Reflexion und Handlungsbereitschaft anregen. Die vorliegende Arbeit trägt somit zur Verdeutlichung des Potenzials negativer Emotionalität als strategisches Inszenierungsmittel im emotionalen Marketing bei und liefert Impulse für eine differenzierte Betrachtung ihres Potenzials in der Werbeforschung
Selvitys luontaisesti puuttomista kivennäismaista Suomessa
No full textSelvitys kartoittaa puuttomien kivennäismaiden sijaintia Suomessa pääosin kaukokartoitusaineiston avulla sekä analysoi ja vertaa puuttomien kivennäismaiden kasvillisuutta maastohavaintojen avulla. Selvityksessä verrataan erityisesti kasvillisuutta Soklin karbonatiittiesiintymän alueella, sen välittömässä läheisyydessä sekä muualla Keski-Lapissa. Selvityksessä tarkastellaan myös puuttomien kivennäismaiden kasvillisuuden ja puuttomuuden yhteyttä ympäristötekijöihin maastonäytteiden ja pitkäaikaismittausten avulla.
Keskeiset löydökset osoittavat, että puuttomat kivennäismaat ovat keskittyneet Pohjois-Suomeen. Selvityksessä kartoitettujen kohteiden kasvillisuudessa oli eroja ja yhtäläisyyksiä. Soklin karbonatiittiesiintymän alueella ja sen ympäristössä kasvillisuus oli samankaltaisempaa kuin muualla Keski-Lapissa kartoitetuilla kohteilla. Muun muassa maantieteellisellä sijainnilla sekä pienilmastolla havaittiin olevan yhteys kartoitettujen kohteiden kasvillisuuteen.
Selvityksen tuloksena tuotettua paikkatietoaineistoa voidaan hyödyntää luontaisesti puuttomien kivennäismaiden tutkimukseen ja seurantaan Suomessa.
Paikkatietoaineisto Suomen luontaisesti puuttomista kivennäismaista on saatavissa Lapin ELY-keskuksesta: [email protected]: navigointi mahdollista, kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, taulukot saavutettavia, looginen lukemisjärjesty
Skolrelaterad utmattning och olika individuella och familjekontextuella faktorer : En enkätstudie bland elever i årskurserna 4–6
No full textDenna avhandling utgår från ett hälsopromotivt perspektiv med fokus på främjande av ungas hälsa och välbefinnande i skolkontext samt från Antonovskys salutogena teori. Syftet är att undersöka prevalensen av skolrelaterad utmattning i en finlandssvensk kontext. Dessutom är syftet att undersöka ifall det finns samband mellan skolrelaterad utmattning och olika individuella och familjekontextuella faktorer. Frågeställningarna är: Hur ser förekomsten av skolrelaterad utmattning ut bland elever i finlandssvenska, Österbottniska skolor? Finns det variation i förekomsten av skolrelaterad utmattning som kan förklaras av kön eller årskurs? Finns det variation i förekomsten av skolrelaterad utmattning som kan förklaras av elevers tillfredsställelse med familjen? Denna studie har utförts som en kvantitativ studie, eller mera specifikt som en tvärsnittsenkätstudie, med datamaterial från projektet SAMSYN. Deltagarna var elever i årskurserna 4–6 från svenskspråkiga grundskolor i Vasa och Korsholm. Datamaterialet har analyserats och presenterats med hjälp av deskriptiv statistik och korrelationsanalyser som genererats av dataprogramvaran för statistisk analys, SPSS. Resultaten visar att 15,4 % av elever i årskurserna 4–6 i finlandssvenska skolor i Österbotten upplevde skolrelaterad utmattning. Det fanns inget statistiskt signifikant samband mellan skolrelaterad utmattning och kön eller årskurs. Däremot fanns det ett statistiskt signifikant negativt samband mellan skolrelaterad utmattning och tillfredsställelse med familjen. Det fanns även signifikanta negativa samband mellan skolrelaterad utmattning och de olika dimensionerna av tillfredsställelse med familjen enskilt. Skolrelaterad utmattning förekommer bland elever i tidiga årskurser, verkar bli vanligare högre upp i årskurserna/stadierna och kan ha flera negativa konsekvenser för de unga. Det är därmed viktigt att beslutsfattare tar detta i beaktande och stöder föräldrar och familjer, vilka i sin tur kan stöda de unga och deras välmående, skolgång och framtid. Förslag på fortsatta studier inom området ges
Identifying the Effect of JNK on Neural Activity and Synaptic Plasticity Related to Anxiety- and Depressive-like Behaviours
No full textDepressive and anxiety disorders are a problem worldwide, with a complex aetiology, treatments having only limited efficacy, and many patients are never cured. Many of the underlaying cellular and molecular processes have yet to be understood. The stress-activated protein C-Jun N-terminal kinase, JNK, has high activity in the brain, where it regulates neuroplasticity and has been shown to impact depressive and anxiety-like behaviours in mice. Many of the specific mechanisms and downstream effectors of JNK remain to be elucidated, however.
For this purpose, the author mainly used primary neuronal cultures in conjunction with fluorescent reporters and immunoblotting to investigate calcium and voltage dynamics and JNK regulated proteins, as well as zebrafish larvae to characterise and utilise a screen based on their behavioural phenotypes. This was done for studies that also used phosphoproteomics, bioinformatics, immunohistochemistry, and animal experiments to analyse neuronal cultures and slices, brain tissue, and live rodents.
JNK was found to regulate spine morphology equilibrium, calcium and voltage dynamics, and ß3-containing GABAAR complex stability and function. An assay for compounds with anxiolytic-like effect was established, and phosphosite changes relevant for psychiatric disease in brain upon JNK genetic deletion and in hippocampus and nucleus accumbens with pharmacological inhibition were discovered. Functions for DCX, AKT, GSK-3β, 14-3-3, GIT1 and GABAAR ß3 as downstream effectors of JNK were established.
This thesis helps elucidate our understanding of JNK and its downstream effectors and how they relate to anxiety-like behaviours. Thereby it explores the underlying molecular processes of maladaptive neuroplasticity and neuronal physiology in mental disorders.Depressiva och ångeststörningar är ett problem runtom hela världen, med en komplex etiologi, behandlingar som har begränsad effekt, och många patienter botas aldrig. Många av de underliggande cellulära och molekylära processerna är ännu inte förstådda. Det stressaktiverade proteinet C-Jun N-terminal kinas, JNK, har hög aktivitet i hjärnan, där det reglerar neuroplasticitet och har visat sig påverka depressions- och ångestliknande beteenden i möss. Många av de specifika mekanismerna och effekterarna nedströms om JNK återstår dock att klargöras.
Till detta ändamål använde författaren huvudsakligen nervcell-primärkulturer i samband med fluorescenta biosensorer och immunoblotmetoder för att undersöka kalcium- och spänningsdynamik och JNK-reglerade proteiner, samt zebrafisklarver för att karakterisera och använda en sållningsanalys baserad på deras beteende-fenotyper. Dessa blev gjorda för forskningsstudier som också använde fosfoproteomik, bioinformatik, immunohistokemi samt djurförsök för att analysera nervcellskulturer, hjärnskivor, hjärnvävnad, samt levande gnagare.
Det upptäcktes att JNK reglerar dendrittaggars morfologiska jämvikt, kalcium- och spänningsdynamik, samt ß3-innehållande GABAAR-komplex stabilitet och funktion. En analys för föreningar med anxiolytika-liknande effekt blev etablerad, och fosforyleringsförändringar relevanta för psykiska sjukdomar i hjärnan vid genetisk radering av JNK, samt i hippocampus och nucleus accumbens med farmakologisk hämning av JNK, blev upptäckta. Funktioner för DCX, AKT, GSK-3β, 14-3-3, GIT1 och GABAAR β3 som nedströmseffekterare av JNK blev fastslagna.
Denna avhandling hjälper till att utöka vår förståelse av JNK och dess nedströmseffekterare, samt hur de relaterar till ångestliknande beteenden. Därigenom utforskar den de underliggande molekylära processerna för maladaptiv neuroplasticitet och nervcellsfysiologi vid psykiska störningar.Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat maailmanlaajuinen ongelma. Syytekijät ovat monimutkaisia, hoitojen tehot ovat rajallisia, ja monet potilaat eivät koskaan parane. Monia taustalla olevia solu- ja molekyyliprosesseja ei vielä ymmärretä. Stressin aktivoima proteiini C-Jun N-terminaalinen kinaasi, JNK, on erittäin aktiivinen aivoissa. Siellä se säätelee muun muassa neuroplastisuutta; eli aivojen kykyä muuttua ja sopeutua. JNK:n on osoitettu vaikuttavan masennuksen ja ahdistuksen kaltaiseen käyttäytymiseen hiirillä. Kuitenkin erityiset mekanismit ja proteiinit joilla JNK saavuttaa tämän, ovat vielä suurelta osin selvittämättä.
Tässä väitöskirjassa on tutkittu useiden tutkimusmenetelmien avulla miten JNK vaikuttaa hermosolujen fysiologiaan ja mielialahäiriöihin liittyvään signalointiin. Fluoresoivilla kalsium- ja jännitebiosensoreilla varustettuja neuroneja on käytetty aktiivisuusmuutosten mittaamiseen elävissä soluissa, joissa on tai ei ole JNK:ta. Seeprakalatoukkien käyttäytymismalleihin perustuvaa seulontamääritystä on karakterisoitu ja käytetty tutkimaan JNK:hon liittyvien proteiinien mahdollista ahdistuslievittävää vaikutusta. Myös proteiinianalyysimenetelmiä, kuten immunohistokemiaa, on käytetty. Väitöstutkimus on tehty osana laajempia tutkimuksia, joissa käytettiin myös monia muita tutkimusmenetelmiä, ja johtopäätökset on näin ollen saavutettu yhteistyön kautta.
JNK:lla havaittiin spesifisiä uusia vaikutuksia; se vaikuttaa hermosolujen morfologiaan kuten dendriittipiikkeihin, hermosolujen aktiivisuuteen kuten kalsium- ja jännitesignalointiin, ja muokkaa mielenterveyshäiriöihin liittyviä proteiineja aivoissa. Useiden proteiinien havaittiin olevan JNK:n säätelemiä sekä että niillä on merkityksellisiä vaikutuksia. Väitöstyö on auttanut laajentamaan ymmärrystämme JNK:sta ja sen liittyvistä proteiineista, sekä miten ne liittyvät ahdistuskaltaisiin käyttäytymisiin. Siten se laajentaa ymmärrystämme maladaptiivisen neuroplastisuuden ja hermosolujen fysiologian taustalla olevista molekyyliprosesseista mielenterveyshäiriöissä.navigointi mahdollist
Instant Friend-or-Foe Identification for Stealth Devices in Coalition-Drone Swarms
No full textThe war in Ukraine demonstrates the versatility of drones in modern warfare. However, only the initial steps of this technological disruption are visible. The evolution will bring a shift from individually operated drones to swarms of drones. These swarms will operate semi- or fully autonomously, diminishing the role of human operators. Instead of real time operations, humans will set mission objectives and supervise operations. The complexity increases further as drones from diverse origins, with different capabilities, and with different levels of trust, collaborate in joint missions. This poses a challenging research question of how to identify, quickly and securely, other devices in a coalition mission featuring numerous autonomously operating units. This article introduces a novel mechanism for securely identifying autonomously operating drones on the battlefield without prior communication. Pre-deployment configuration enables autonomous decision-making in missions, eliminating the need to consult third parties during the identification process. This research focuses on a scenario where an ongoing mission that has suffered from equipment depletion necessitates replacement with new equipment. The present paper demonstrates how a valuable device can securely identify its neighbors before revealing its existence. A practical example of the benefits is the ability to conceal the precise location of the valuable device by utilizing low-cost, expendable civilian drones as message repeaters. The primary contribution of this paper is a solution that allows a device to operate in a stealthy mode and to distinguish friends and foes instantly and securely without prior encounters. The proposed concept of secure identification facilitates trust management in coalition drone swarms operating on the battlefield. Transparent use of data encryption is possible, but it is beyond the scope of this paper. Beyond flying drones, this solution is applicable to any autonomous or semi-autonomous system across various domains, as well as to human-carried devices that benefit from stealthy operation.ei tietoa saavutettavuudest
Sysselsättningsöversikt maj 2025
No full textArbetsförmedlingsstatistiken samlar uppgifter om arbetssökande som anmält sig till arbetskraftsmyndigheter, såsom arbetslösa arbetssökande, service samt lediga jobb. Uppgifterna samlas in genom arbetskraftsmyndigheters kundserviceregister
Transition to the European track gauge in Northern Finland, study on demand : Extending use of the European track gauge to Finland via Haparanda/Tornio
No full textLiikenne- ja viestintäministeriö on kesäkuussa 2024 antanut Väylävirastolle toimeksiannon selvittää vaihtoehtoja eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyden ulottamisesta Suomeen Haaparannan kautta, sekä mahdollisten uusien ratayhteyksien rakentamistarvetta Suomesta Ruotsiin ja Norjaan eurooppalaisella raideleveydellä. Väylävirasto on syksyllä 2024 jakanut selvityskokonaisuuden neljään osaan, joista tämä selvitys on tarkastellut yhteyteen liittyvää kaupallista kysyntää. Työn pääasialliset toteutusmenetelmät olivat haastattelut sekä laadullinen analyysi. Lisäksi työssä hyödynnettiin Ruotsin valtakunnallista tavaraliikenteen ennustemallia Samgodsia, joka perustuu kuljetusketjujen kustannusten optimointiin. Mallin käytön tarkoituksena oli pyrkiä havaitsemaan sellaista kysyntää, jota rajallisen haastattelumäärän avulla ei ollut mahdollista saada kiinni.
Tavaraliikenteen osalta tunnistettiin, että suurin osa mahdollisesta kysynnästä olisi siirtyvää kysyntää muilta reiteiltä ja muista kuljetusmuodoista. Eniten kysyntää voisi syntyä lähellä eurooppalaista raideleveyttä sijaitsevia alueita. Selvityksessä tunnistettu kysyntä on mahdollista kysyntää: lopulliset päätökset käytettävistä kuljetusketjuista tehtäisiin vallitsevissa markkinaolosuhteissa. Todennäköisimmin kuljetuksia siirtyisi nykyisin tiekuljetuksina hoidettavilta Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisiltä reiteiltä. Edellytyksenä kuitenkin on, että eurooppalainen raideleveys ulottuisi Suomessa ns. tehtaan porteille ja että yhteys ei sisältäisi uudelleenkuormausta tai muita viivästyksiä tai kustannuksia aiheuttavia tekijöitä. Jonkin verran kysyntää myös tunnistettiin Haaparannan kautta Ruotsin ja Norjan satamiin, mutta tämän kysynnän realisoituminen on hyvin haasteellista ilman naapurimaissa tapahtuvia investointeja rata- ja satamakapasiteettiin. Täysin uutta ja samalla määrältään selkeästi suurinta kysyntää rataverkolle tulisi mahdollisesta kaivosteollisuudesta, mutta kysyntä on erittäin epävarmaa, koska toimintalupia ei ole vielä saatu.
Henkilöliikenteen osalta markkinaehtoista kysyntää ei juurikaan tunnistettu. Potentiaalisimpana markkinaehtoisena liikenteenä voidaan pitää ns. elämysmatkailuyhteyksien syntymistä Keski-Euroopasta Ruotsin läpi Pohjois-Suomeen, mutta huomioiden Ruotsin rataverkon kapasiteettihaasteet, kaluston saatavuus sekä matkailusesongin sijoittuminen pimeään talvisaikaan, potentiaaliksi tunnistettiin yksittäisiä junavuoroja sesongin ajan. Jos Perämerenkaaren alueella järjestettäisiin ostoliikenteenä alueellista liikennettä, kysyntää syntyisi. Huomattava osa kysynnästä realisoituisi kuitenkin myös ilman eurooppalaisen raideleveyden yhteyden ulottamista Perämerenkaaren alueelle ns. vaihdollisena yhteytenä Haaparannassa jo nykyisen infrastruktuurin mahdollistamana
Transition to the European track gauge in Northern Finland, main study : Extending use of the European track gauge to Finland via Haparanda/Tornio
No full textKesällä 2024 voimaan tullut, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva uusi TEN-T-asetus sisältää vaatimuksia eurooppalaisen standardiraideleveyden (1 435 mm) ratojen tarkasteluista niissä maissa, joissa on poikkeava raideleveys. Suomen raideleveys on tällä hetkellä 1 524 mm, joten selvitysvaatimus koskee myös Suomea. Tämän pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö on 3.6.2024 antanut Väylävirastolle toimeksiannon tarkastella eurooppalaisen raideleveyden ulottamista pohjoiseen Suomeen Pohjois-Ruotsin kautta. Tässä selvityskokonaisuudessa on tutkittu, millaisia tarpeita ja teknisiä ratkaisuvaihtoehtoja olisi sille, että eurooppalaisella raideleveydellä toteutettuja ratoja ulotettaisiin Haaparannalta Tornion kautta Pohjois-Suomeen. Tarkastelualueeksi Suomessa täsmentyi työn aikana nykyisen rataverkon mukaiset yhteydet Oulun pohjoispuolella sekä yhteys Oulusta Raaheen. Lisäksi on tutkittu tarpeita mahdollisille täysin uusille ratayhteyksille Ruotsiin tai Norjaan. Tarkastelujen lähtökohtana on ollut, että suomalainen raideleveys tultaisiin säilyttämään – eli eurooppalaisen raideleveyden radat tulisivat rinnakkaiseksi rataverkoksi.
Selvityskokonaisuus jaettiin neljään osaselvitykseen, joita ovat tämä kokoava pääselvitys, kysyntäselvitys, tekninen selvitys ja hankearviointi. Kysyntäselvityksessä on arvioitu tavara- ja matkustajaliikenteen kysyntäpotentiaalia eurooppalaisen raideleveysyhteyden kautta muualle Eurooppaan sekä Ruotsin ja Norjan valtamerisatamiin. Teknisessä selvityksessä on tarkasteltu, millaisia rataratkaisuja eri rataosille tarvitaan ja mitä niiden kustannukset olisivat. Hankearvioinnissa on tuotettu kannattavuuslaskelma erilaisille hankevaihtoehdoille (eurooppalaiseen raideleveyden ulottaminen Kemiin, Ouluun, Raaheen, Rovaniemelle, Kemijärvelle tai Kolariin). Selvityksiä täydennettiin vielä työn aikana viidennellä osaselvityksellä kalustolähtöisistä raideleveyden muutosratkaisuista.
Eurooppalainen raideleveys esitetään toteutettavaksi pääasiassa rinnakkaisraideratkaisuna, jossa uusi raide rakennettaisiin olemassa olevan vierelle. Lyhyitä osuuksia esitetään toteutettavaksi nelikiskoisella limittäisraideratkaisulla, jossa eri raideleveyden raiteiden kiskot ovat limittäin.
Teknisessä selvityksessä on laadittu kustannusarviot linjaosuuksille, tarkastelluille ratapihoille, tyyppiratkaisun mukaiselle kuormauspaikalle, tarvittaville kohtauspaikoille ja varikolle. Suomen rajojen sisäpuolella olevan tarkastelualueen alustaviksi kustannuksiksi valtion rataverkolla on arvioitu noin 3,2 miljardia euroa (alv. 0) sisältäen hanketehtävät. Suomen rajojen ulkopuolella on tarkasteltu yhteyttä Kolari–Svappavaara (Ruotsi), joka maksaisi noin 1,6 miljardia euroa. Kustannusarviot on laskettu indeksissä MAKU 145 (2020=100). Yhteydet rahoitettaisiin valtion budjetista, minkä lisäksi TEN-T-verkon yhteyksille voisi hakea rahoitustukea TEN-T-liikenneverkon kehittämiseen tarkoitetuilla EU:n rahoitusvälineillä.
Eurooppalaisen raideleveyden ratojen ulottaminen Pohjois-Suomeen tukee Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Yhteyksien kehittämisellä on erityisesti merkitystä sotilaalliselle liikkuvuudelle Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Muutoin kysyntää eurooppalaisen raideleveyden yhteyksille on tunnistettu vähän suhteessa rakentamisen kustannuksiin. Tavaraliikenteessä todennäköisintä kysyntää muodostuisi sellaisille Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisille kuljetuksille, jotka nykyisellään kuljetetaan kuorma-autoilla. Tätä pidemmillä matkoilla raideliikenteen kilpailukyky ei riitä kilpailemaan meriliikenteen kanssa, minkä lisäksi raidekuljetusten laajamittaista toteutumista estäisivät kapasiteettirajoitteet Ruotsin rataverkolla. Henkilöliikenteen osalta markkinaehtoista kysyntää ei juurikaan tunnistettu, joten mahdollisen liikenteen tulisi olla julkisesti tuettua ostoliikennettä.
Tarkastelluille hankevaihtoehdoille arvioidut hyöty-kustannussuhteet ovat negatiivisia, eli niiden toteuttaminen ei ole kannattavaa. Syynä on se, että hyödyt, kuten liikennöintikustannussäästöt, ovat pienempiä kuin haitat, kuten rakentamisen ilmastopäästöt ja kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpidosta johtuva kunnossapitokustannusten kasvu. Hankevaihtoehtoja keskenään verratessa kannattavimmaksi on arvioitu yhteys Kemiin ja Röyttään, koska suurin osa kuljetuskysynnästä toteutuisi jo tällä vaihtoehdolla. Hankearvioinnissa ei kuitenkaan ole huomioitu kansainvälisen sotilaallisen liikkuvuuden parantumisella saavutettavia hyötyjä – jotka voivat olla keskeisessä roolissa eurooppalaisen raideleveyden yhteyksiä perustellessa
Cybersecurity Training in the Healthcare Domain
No full textIntegrating digital technologies in healthcare, such as electronic health records (EHR), telemedicine, and smart devices, has significantly enhanced patient care and operational efficiency. However, this digital transformation also introduces substantial cybersecurity challenges, threatening patient safety and data integrity. This study examines the current state of cybersecurity training within the healthcare sector, highlighting the critical need for continuous and comprehensive training programs tailored to healthcare professionals' diverse needs and technical skill levels. The study identifies key vulnerabilities, including software weaknesses, human errors, and information security shortcomings, emphasising the importance of staff motivation and adherence to cybersecurity measures. Through a qualitative case study methodology, the study explores effective training practices that promote cybersecurity awareness and compliance among healthcare staff. Findings indicate that despite existing training efforts, many healthcare workers feel undertrained and uninformed about secure technology use, leading to frustration and potential data breaches. The study underscores the importance of customised training programs that address strong password practices, phishing detection, secure data management, and device protection. Additionally, it emphasises the role of healthcare workers in safeguarding Protected Health Information (PHI) and the necessity for a collaborative approach to cybersecurity risk management. The research concludes with recommendations for enhancing cybersecurity training and fostering a culture of vigilance and responsibility within healthcare organisations. This study uses a qualitative research methodology through desk research. The data collection process was based on existing cybersecurity policy documents, training materials, incident reports, and compliance information. The results were validated using multiple data sources to ensure data triangulation. The study's approach ensured an understanding of the current state of cybersecurity training in healthcare and provided practical recommendations for improving the effectiveness of training programs. This research may help further enhance the understanding and implementation of effective cybersecurity training programs in healthcare, ultimately improving the protection of sensitive health information and patient safety. This study’s research question addresses the modification of training and learning practices to improve healthcare professionals' awareness of and compliance with cybersecurity.ei tietoa saavutettavuudest
FIN-CLARIAH Digitaalinen tutkimusinfrastruktuuri ihmistieteille
No full textEsitys Digime2025 – Verkostot kulttuuriperinnön voimavarana -seminaarissa 4.9.2025.kuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty