National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Lärares förväntningar på och erfarenheter av programmet Lexplore
Get PDFI läroplanen framkommer det att digitala verktyg ska användas för att stödja elevers inlärning. Digitala verktyg har fått en allt större betydelse i skolans vardag. Syftet med avhandlingen är att undersöka lärares förväntningar på och erfarenheter av det digitala programmet Lexplore som ett sätt att kartlägga och arbeta med elevers läsförmåga.
Utgående från syftet formulerades tre forskningsfrågor:
1. Hurudana förväntningar hade lärarna på programmet Lexplore?
2. Vilka erfarenheter har speciallärarna av screeningprogrammet Lexplore?
3. Vilka erfarenheter har lärarna av Lexplore som interventionsprogram?
Som metod användes metodkombination och som datainsamlingsmetod användes en enkät.
Respondenterna i vår avhandling består av 18 lärare, varav sex är speciallärare, tre tutorlärare och nio klasslärare. Analysen gjordes med hjälp av deskriptiv- och innehållsanalys. Avhandlingen skrivs inom projektet Lexplore i en finlandssvensk kommun.
Resultatet visar att lärarna hade positiva förväntningar på Lexplore-programmet, både som ett screening- och interventionsprogram. I resultatet framkommer att speciallärarna har både positiva och negativa erfarenheter av Lexplore som ett screeningprogram. Bland erfarenheterna framkommer det att screeningen mäter en del av läsförmågan men är inte heltäckande och kan ge missvisande resultat. Screeningen är enligt lärarna ekologiskt hållbar och enkel att använda men är samtidigt ekonomiskt ohållbar och inte tillräckligt utmanande för alla elever. Special- och klasslärarna har både positiva och negativa erfarenheter av interventionsprogrammet Lexplore. Programmets lämplighet beror på elevens nivå och behöver utvecklas för att också lämpa sig för de starka läsarna.
Interventionsprogrammet lämpar sig för svaga läsare men är omotiverande för en del elever. Enligt lärarna är interventionsprogrammet lätt att använda och har färdigt material men kan upplevas som enformigt
Valtatien 2 parantaminen välillä Nummela–Karkkila : Kehittämisselvitys
No full textValtatie 2 Porin Mäntyluodosta Vihdin Palojärvelle on Satakunnan maakunnan ja Forssan seudun pääliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle. Valtatie 2 on osa asetuksen mukaista pääväyläverkkoa ja yhteys kuuluu myös Euroopan Unionin määrittämään TEN-T kattavaan verkkoon. Työssä on määritelty valtatien tulevaisuudenkuva, joka pyrkii pääväyläasetuksen mukaiseen tavoitetilaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden suhteen, mahdollistaen kuitenkin myös alueen kehittämisen etenkin taajamaosuuksilla Nummelan, Vihdin kirkonkylän ja Karkkilan alueilla. Työssä on ratkaistu kehittämisselvityksen tarkkuustasolla tiejaksolle kehitettävien liittymien sijainnit sekä ratkaisut, millaisella rinnakkaisella liikenneverkolla maankäyttö liitetään valtatiehen. Lähtökohtana ovat olleet aiemmin laaditut suunnitelmat ja selvitykset sekä maankäytön suunnitelmat.
Kehittämisselvitys koskee valtatietä 2 Vihdin ja Karkkilan välillä. Selvitysalue rajautuu etelässä Vihdin Nummelan kaksiajorataisen tien päättymiskohtaan ja pohjoisessa Tuorilan eritasoliittymään. Selvitysalueen pituus on noin 31 kilometriä. Selvitysalue sijoittuu Uudellemaalle Vihdin kunnan ja Karkkilan kaupungin alueille.
Valtatie 2 parannetaan kapeana nelikaistaisena keskikaiteellisena tienä Nummelasta Vihdin kirkonkylän kohdalle Helsingintien eritasoliittymään asti. Helsingintien eritasoliittymästä uuteen Masuunin eritasoliittymään Karkkilan keskusta-alueen eteläosassa valtatie parannetaan keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Ohituskaistatien jaksolle tulee viisi ohituskaistaa eli kolme ohituskaistaa Helsingin suuntaan ja kaksi ohituskaistaa Porin suuntaan. Lisäksi Karkkilan keskusta-alueen kohdalla pidennetään Polarin eritasoliittymän pohjoispuolella nykyistä ohituskaistaa. Valtatielle 2 sallitaan vain eritasoliittymiä ja nykyiset tasoliittymät korvataan rinnakkaistiejärjestelyillä ja risteyssilloilla. Suunnitelmaan sisältyy kuuden uuden eritasoliittymän rakentaminen, yhden nykyisen eritasoliittymän purkaminen ja pienet tiejärjestelyt kahdessa nykyisessä eritasoliittymässä. Lisäksi suunnitelmassa on varauduttu meluntorjuntaan ja pohjavesisuojauksiin Nummelanharjun ja Polari-Toivikeen pohjavesialueiden kohdalla.
Kehittämisselvitys ja sen yhteydessä tehty hankearviointi toimii hankkeen ohjelmoinnin ja jatkosuunnittelun apuna. Selvityksen perusteella pyritään käynnistämään kiireellisimpien kohteiden jatkosuunnittelua.ei tietoa saavutettavuudest
Strandhugg
No full textStrandhugg – Innehållsförteckning:
– Inledaren / Pia Prost
– Nedslag längs kusten
– Danska itinerariet / Charlotte von Haartman
– Greven av Gotland och Storbisin / Anders Moliis-Mellberg
– Skärgårdens markägare skyddar havsnaturen kring Gullkrona / Anna Klemelä
– Värdefulla livsmiljöer under havsytan / Heidi Arponen
– Landskapsvärden i skärgården / Liliana Solé Figueras & Nora Fagerholm
– Strandhugg i Nämdöarkipelagen / Ann Aldeheim
– Föreningsliv och talkoanda ger livskraft i Keistiö / Rea Åkerfelt
– Lars Viktor från Solhem blev märkesman i Iniö / Rea Åkerfelt
– Platsen med den stora gemenskapen / Andrea Reuter
– Öbor bor i öbon / Christian Pleijel
– Oskar Unonius sjömansbrev / Thomas Rosenberg
– Skärinytt
– Sista bilde
Teho-lehti 4/2023
No full textTyötehoseura ry:n jäsen- ja sidosryhmälehti, TEHO-lehtiei saavutettavaei täytä kaikkia saavutettavuusominaisuuksi
Interviewers’ and Interpreters’ Experience of Official Finnish Asylum Interviews
Get PDFPrevious research on asylum interviews has focused on their investigative quality, but no study has examined how the interview participants perceive them. More knowledge from the interviewers’ and interpreters’ experience is therefore much needed. In the current study, I examined how interviewers and interpreters experience asylum interviews and how well their views and attitudes align with empirical evidence regarding investigative interviewing. I surveyed 62 interviewers that had participated in at least five official Finnish asylum interviews during the past year, and 63 interpreters that had participated in at least three official Finnish asylum interviews during the past year. The survey focused on 1) preparation, 2) interview dynamics and rapport, 3) questions and answers, 4) interpretation, and 5) general experience, challenges, and improvements. The interviewers’ and interpreters’ views generally aligned with evidence-based guidelines for interviewing. Compared to interviewers, fewer interpreters were familiar with the guidelines. Both groups held mixed attitudes towards their work but were satisfied with how the asylum interviews were currently conducted in Finland. Whereas the interviewers reported challenges such as lack of time, the interpreters reported challenges such as lack of information in advance, and both groups agreed that the psychological strain was a central challenge. The current situation presents some risks to interview quality that should be mitigated to guarantee the rights of asylum seekers
Viestiaselajin itsenäistyminen oman aselajijohdon alle vuonna 1939
Get PDFTekniset aselajit muodostettiin Suomessa vuonna 1921 yhdistämällä pioneeri- ja viestijoukot yhteisen johdon alle. Itsenäisyyden alkuaikoina joukkoja oli määrällisesti vähän ja ajalle tyypillisesti malli yhdistämiseen otettiin Ranskasta. Johtoon asetettiin pioneerikoulutettu upseeri. Suomalaista sotataitoa ja suomalaisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja kehitettiin koko rauhan ajan talvisodan syttymiseen asti. Ylimääräisten harjoitusten aikana, 57 päivää ennen talvisodan syttymistä, pioneeri- ja viestiaselajit erotettiin toisistaan ja molemmat saivat oman aselajikomentajansa Puolustusvoimien ylimpään johtoon. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää mikä johti viestiaselajin itsenäistymiseen oman johdon alle. Tutkimus on laadullinen asiakirjatutkimus. Tutkittava aineisto on analysoitu teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla, luokittelemalla käytetty aineisto organisaatioon, johtamiseen, kalustoon ja koulutukseen. Lähdeaineisto koostuu Kansallisarkiston asiakirjoista, aikalaisohjesäännöistä ja oppaista, sekä aselajin kehitystä käsittelevästä kirjallisuudesta. Keskeisin lähdemateriaali koostuu arkistoaineistosta, erityisesti teknisen tarkastajan vuosikertomuksista, joilla on varmennettu kirjallisuuslähteiden sisältöä lähdekritiikin keinoin. Vuosikertomuksilla pyrittiin vaikuttamaan myös joukkojen saamiin resursseihin. Tapahtumien ja päätösten taustalla olevien syiden selvittämiseksi tutustuttiin aikalaisten mielipiteisiin ja näkemyksiin virallisten virkamiesten laatimien asiakirjojen lisäksi. Lähteitä analysoimalla on tuotettu kuvaus viestiaselajin kehityksestä osana teknisiä aselajeja vuodesta 1921 vuoteen 1939, huipentuen aselajin itsenäistymiseen talvisodan kynnyksellä. Tutkimus osoitti, että teknisten aselajien yhdistäminen ja keskittäminen tehtiin vähien resurssien mahdollisimman tehokkaan käytön mahdollistamiseksi. 1920-luvun alussa joukkoja sekä koulutettuja osaajia oli vähän. Kalustoa oli käytössä sen verran mitä saksalaisilta ja venäläisiltä oli saatu. Kuitenkin 19 vuodessa koulutetun henkilöstön määrä lisääntyi ja tekniikan kehitys kiihtyi. Maailmansotien välisenä aikana tekniikka kehittyi jopa niin nopeasti, että 10 vuotta vanhat radiot olivat jo selkeästi vanhentuneita talvisodan syttyessä. Tykistön ja jalkaväen ollessa resursoinnin painopisteessä, tekniset aselajit joutuivat lykkäämään hankintoja kattavasta kokeilutoiminnasta huolimatta. Tarve viestiyhteyksille kasvoi kuitenkin jatkuvasti, erityisesti aluejärjestelmään siirtymisen jälkeen. Keskittämällä viestijoukko-osastot yhteen, saatiin luotua tehokas ja osaava koulutusorganisaatio, joka tuotti hyviä tuloksia sotaharjoituksissa. Haasteita oli kuitenkin yhteistoiminnassa muiden aselajien kanssa. Säästöjen vuoksi pienennetyt sotaharjoitusmäärät eivät mahdollistaneet harjaantumista viestijoukkojen kanssa, joka johti yhteyksien väärinkäyttöön tai kokonaan käyttämättömyyteen. Varsinkin radio uutena välineenä kohtasi haasteita jalkaväelle jalkauttamisessa. Lopulta 1930-luvun lopulla määrärahojen ja resurssien kasvaessa harjoituksia järjestettiin enemmän, kalustoa hankittiin ja maan linnoitustyöt lisääntyivät. Teknisten aselajien tehtäväkentän voidaan katsoa kasvaneen liian suureksi kokonaisuudeksi yhden esikunnan koordinoitavaksi, joten oli tarpeen asettaa pioneeri- sekä viestiaselajien johtoon omien alojensa asiantuntijat
Virtuaalisen koulutusympäristön hyödyntäminen ilmatorjunnan ohjusjaoksien koulutuksessa
Get PDFTämän tutkielman tavoitteena oli selvittää virtuaalisen koulutusympäristön, Virtual Battlespacen (VBS), hyödyntämistä ilmatorjunnan ohjusjaoksien koulutukselle kirjallisuuden sekä ohjusjaoksien kouluttajien haastattelujen perusteella ja luoda perusteita ilmatorjunnan ohjusjaosten virtuaalisen koulutusympäristön harjoitteiden luomiseksi ja kehittämiseksi. Käsitellyt ilmatorjunnan ohjusjaokset olivat ilmatorjuntaohjus-05, -05M ja -15, kalustoilla toimineita, sillä valitun joukkoyksikön kouluttajilla oli niistä erityisesti kokemusta. Tutkielman aineistona käytettiin aiempaa kirjallisuutta oppimisesta virtuaalisissa koulutusympäristöissä sekä VBS-järjestelmässä Suomessa ja ulkomailla ja Puolustusvoimien ohjeistuksia ja oppikirjoja oppimisesta varusmiespalveluksessa. Olemassa olevan kirjallisuuden tueksi kerättiin haastatteluaineisto ilmatorjunnan ohjusjaoksia kouluttaneilta kouluttajilta, joista osa oli hyödyntänyt VBS-järjestelmää ohjusjaoksien kouluttamisessa. Haastattelu oli laadultaan puolistrukturoitu haastattelu ja se rakennettiin kirjallisuuskatsauksen aineistoa ja valittua teoreettista viitekehystä hyödyntäen. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin perusteella ilmeni, että ohjusjaoksien VBS-järjestelmällä koulutettavia koulutusaiheita tulisi valita siten, että niissä olisi mahdollisimman vähän yksittäisen taistelijan suorittamia motorisia toimia ja järjestelmien käsittelyä. Harjoitteiden tulisi sen sijaan keskittyä johtamisen, taistelutekniikan ja toimintatapamallien opettamiseen. VBS-harjoitteen tulisi olla linjakkaan koulutuksen mallin mukainen, mutta sen rakenne on riippuvainen kouluttajan käyttämistä oppimisaktiviteeteistä ja lähestymistavasta. Tutkimuksessa selvisi myös VBS-harjoitteiden olevan soveltuvia sijoittaa, aiheesta riippuen, mihin tahansa vaiheeseen ohjusjaoksien koulutusta. VBS-harjoitteisiin oli kouluttajien valmistauduttava tulosten mukaan selvittämällä joukon osaamistaso, kertaamalla suunniteltu harjoite, varmistamalla VBS-järjestelmän toimivuus sekä päättää osallistuvien koulutettavien ja apukouluttajien määrä. VBS-järjestelmän selvitettiin myös tukevan harjoitteiden laadintaa ja muokkaamista, kunhan kouluttaja osasi sitä käyttää. Mahdollisuuksia ja haasteita VBS-järjestelmän käytöstä ohjusjaoksien taistelutekniselle kouluttamiselle havaittiin tutkimuksessa useita ja niiden merkitystä mukauttamiseksi esiteltiin. Mahdollisuuksina pidettiin suoritteiden toistamisen helppoutta, suurien kokonaisuuksien havainnollistamista ja harjoitteiden tekemistä sisätiloissa, kun taas sekä kouluttajilla että koulutettavilla koettiin haasteiksi muun muassa ilmatorjuntajärjestelmien mallintamisen puute, käsittelytaitojen harjoittelun puute sekä itse järjestelmän yleinen kankeus. Kouluttajien tuli ottaa haasteet ja mahdollisuudet huomioon tuomalla esiin VBS-järjestelmän mahdollisuuksia koulutuksissa ja samalla häivyttäen haasteellisia puolia. Tutkielman johtopäätökset tukivat jo olemassa olevaa kirjallisuutta VBS-järjestelmän soveltuvuudesta kouluttamiseen. Järjestelmän käyttöä kohtaan oltiin aiemmasta tutkimuksesta poiketen kuitenkin negatiivisempia. Tutkimus esitti ratkaisuja valitun teoreettisen viitekehyksen kehittämiselle. Kouluttajan roolia harjoitteiden luonnissa, pitämisessä ja kehittämisessä korostetiin sekä heidän osaamisensa kehittämistä järjestelmän käytössä pidettiin oleellisena
“Alone and together”: the emerging strategic culture of the European Border and Coast Guard and its implications for Finnish strategic planning
Get PDFThe European Border and Coast Guard (EBCG) is a new internal security community formed in 2016. Its legal framework was bolstered in 2019 via legislation that formed a common operational resource, the EBCG Standing Corps (SC) which is administratively controlled under the EBCG Agency (Frontex). In recent years, tasks of traditional border management among Member States have increased by supplementation of migration management respon-sibilities as a part of comprehensive European Union (EU) governance steering. These pro-found changes call for a closer inspection on the internal world of the EBCG. The main re-search question of the study was: What is the nature and character of the EBCG’s strategic culture following the adoption of Regulation (EU) 2019/1896 and how should this strategic culture be considered in Finnish strategic planning? The general premises of context, continuity and change of strategic culture theory were iden-tified. These were later used for the theory-guided analysis. The concept of competing sub-cultures from fourth generation of strategic culture research and the theory of epistemic com-munities that focuses on stakeholder groups claiming power over knowledge were used for interpretive purposes. A two-stage research design was formed. The stages reflected the research question’s per-spectives of Europe and Finland. Data was generated from official documentation from Eu-ropean and Finnish sources, expert interviews and a researcher-led workshop. The textual data were analysed by utilising theory-guided discourse analysis and thematic analysis. The workshop yielded four distinct future scenarios via a strategic foresight application. These scenarios were compared with the results of prior Finnish strategic plans in order to discuss the future and provide guidance for Finnish strategic planning. The results indicate that the EBCG strategic culture is an evolving concept. The premises of context, continuity and change are joined together through two central discourses: legitimacy and agency. These relate to tendencies of the EBCG as an outcome and the continuous pro-cess, European Integrated Border Management (EIBM), respectively. Identified decentral-ised epistemic communities in the EBCG influence the central discourses and ultimately the direction of the EBCG. With the introduction of the SC, Frontex was perceived as wielding increased status and importance within the EBCG. Finland perceived itself as a committed and active synergy-seeking member within the EBCG. Two recommendations were formed. The EBCG could institutionalise the process of intro-spection to foreseeing its developing internal environment. Finland should form situational and vision-like pictures of its profile as supporting communications for strategic planning steering. Four recommendations for further research were proposed.Eurooppalainen raja- ja merivartiosto (EuRMV) on uusi vuonna 2016 perustettu sisäisen turvallisuuden yhteisö, mikä perustettiin 2016. Sen laillista asemaa vahvistettiin lainsäädännöllä vuonna 2019, minkä yhteydessä perustettiin EuRMV:n Pysyvä Joukko (PJ), jonka hallinnointi kuuluu EuRMV Virastolle (Frontex). Menneinä lähivuosina perinteiset Jäsenvaltioiden rajaturvallisuustehtävät ovat lisääntyneet muuttoliikkeen hallintavastuiden tulon myötä osana Euroopan Union (EU) hallinnointiohjausta. Nämä perusteelliset muutokset kutsuvat tarkastelemaan EuRMV:n sisäistä maailmaa tarkemmin. Englanninkielisen opinnäytetyön päätutkimuskysymys oli: Mikä on EuRMV:n strategisen kulttuurin luonto ja luonne Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Asetuksen (EU) 2019/1896 tulon myötä ja miten tämä tulisi huomioida suomalaisessa strategisessa suunnittelussa? Strategisen kulttuurin yleiset lähtökohdat, konteksti, jatkuvuus ja muutos tunnistettiin. Näitä hyödynnettiin teoriaohjatussa analyysissä myöhemmin. Tulkitsevia tarkoituksia varten valikoitiin neljännen sukupolven strategisesta kulttuurista kumpuava kilpailevien alakulttuurien konsepti ja episteemisten yhteisöjen teoria, mikä keskittyy sidosryhmien valtaväitöksiin tiedosta. Kaksivaiheinen tutkimusasetelma muodostettiin. Vaiheet kuvastivat päätutkimuskysymyksen eurooppalaisia ja suomalaisia näkökulmia. Aineisto tuotettiin eurooppalaisista ja suomalaisista virallisasiakirjoista, asiantuntijahaastatteluista ja tutkijan johtamasta työpajasta. Tekstiaineisto analysoitiin teoriaohjautuvia diskurssianalyysiä ja teema-analyysiä hyödyntäen. Työpaja tuotti neljä erilaista tulevaisuusskenaariota strategisen ennakoinnin sovelluksella. Näitä skenaarioita verrattiin aikaisempiin Suomen strategisiin suunnitelmiin, jotta voitiin keskustella tulevaisuudesta ja tarjota ohjausta suomalaiselle strategiselle suunnittelulle. Tulokset indikoivat, että EuRMV:n strateginen kulttuuri on kehittyvä konsepti. Kontekstin, jatkuvuuden ja muutoksen lähtökohdat ovat liittyneet yhteen kahden keskeisen diskurssin, legitimiteetin ja toimijuuden, kautta. Vastaavasti, nämä liittyvät taipumuksiin EuRMV:n lopputuloksesta ja Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden jatkuvasta prosessista. Tunnistetut hajautuneet episteemiset yhteisöt EuRMV:ssa vaikuttavat keskeisiin diskursseihin ja, lopulta, EuRMV:n suuntaan. PJ:n tulon myötä Frontexin asema ja merkitys havaittiin kasvaneen EuRMV:ssa. Suomi havaitsi itsensä sitoutuneena ja aktiivisena synergiahakuisena jäsenenä EuRMV:ssa. Kaksi suositusta muodostettiin. EuRMV voisi institutionalisoida itsetutkiskelun ennakoidakseen sisäistä ympäristöään. Suomen pitäisi muodostaa sekä tilannekuva että visionkaltainen kuva profiilistaan tukevaksi viestinnäkseen strategisen suunnittelun ohjauksessa. Neljä suositusta muodostettiin jatkotutkimusta varten
Kainuun prikaatin joukkoyksiköiden komentajien ja perusyksiköiden päälliköiden näkökulma koulutustaitoon : miten koulutettaisiin parhaiten?
Get PDFTutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten koulutettaisiin parhaiten joukkoyksiköiden komentajien ja perusyksiköiden päälliköiden näkökulmasta. Tätä tavoitetta täydennettiin tutkimalla millaisia käsityksiä joukkoyksiköiden komentajilla ja perusyksiköiden päälliköillä on hyvän kouluttajan ammattitaidosta, miten he kuvaavat hyvän kouluttajan pedagogista osaamista sekä kykyjä herättää kiinnostusta oppilaissa. Näkökulman tutkimukselle muodostivat Kainuun prikaatin joukkoyksiköiden komentajat sekä perusyksiköiden päälliköt. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköpostin välityksellä lähetettyä kvalitatiivista kyselylomaketta. Aineiston keruu toteutettiin keväällä 2022 Kainuun prikaatin joukkoyksiköiden komentajille ja perusyksiköiden päälliköille. Tutkimukseen osallistui yhteensä kolme joukkoyksikön komentajaa sekä yhdeksän perusyksikön päällikköä. Vastausprosentti kyselyyn oli 63%. Kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tuloksissa esitetään empiirisen aineiston pohjalta yhdeksän hyvän kouluttajan tapaa tai kouluttajaan liittyvää ominaisuutta, joiden perusteella kouluttaja kouluttaa parhaiten. Nämä ovat ammatillinen osaaminen, pedagoginen ”pelisilmä”, aktivoivasti valmentaen, aktiivinen palaute virheiden kautta – oppiminen, halu kehittää ja menestyä, kokenut mentori, muiden innostaminen omalla persoonalla ja asenteella, yhdessä tekemisen kulttuurin muodostaminen yksilöllisen kohtaamisen kautta sekä kasvuun rohkaiseva palaute yksilöidyin esimerkein. Kainuun prikaatin joukkoyksiköiden komentajien ja perusyksiköiden päälliköiden näkökulmasta nämä ovat ne tavat, joilla hyvä kouluttaja kouluttaa kaikista parhaiten. Tutkimustulokset ovat pääosin linjassa aikaisempiin tutkimuksiin sekä vahvistavat tutkimukseen liittyvää teoriaa. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimuksia siitä, että hyvän kouluttajan tulee olla oman alansa ammattilainen. Samoin tutkimus vahvistaa aiempaa näkemystä siitä, että kouluttajan pedagogisella osaamisella luodaan pohja laadukkaalle koulutukselle. Sekä tässä, että aiemmissa tutkimuksissa tulee esille, että kouluttamisen taitojen kehittämistä pidetään tärkeänä prosessina ja kouluttajan täytyy rohkeasti uskaltaa kokeilla uutta. Tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimuksia myös siitä, että kouluttajan on tunnettava koulutettavat, jotta kouluttaja tietää mistä näkökulmasta koulutettavat opetettavaa asiaa tarkastelevat. Uusina asioina tutkimuksessa nousi esille, että hyvältä kouluttajalta edellytetään kykyä kehittää omaa ammatillista osaamista pienistä asioista laajempaan kokonaisuuteen sekä kykyä rakentaa koulutukset yksittäisistä asioista kohti laajempaa kokonaisuutta. Lisäksi tässä tutkimuksessa koulutettavien kiinnostuksen herättämisessä koettiin tärkeiksi asioiksi yhdessä tekemisen merkityksen nostaminen pääosaan sekä asioiden ja tekemisen perusteleminen
Kaipuun kasarmit : kokemuksia ja käsityksiä varuskuntaelämän muutoksesta muistitiedon valossa
Get PDFTässä tutkimuksessa selvitettiin, miten varuskunnat työ- ja asumisyhteisöinä ovat muuttuneet sotien jälkeisessä Suomessa ja miten yhteiskunnalliset muutokset ovat heijastuneet näissä yhteisöissä. Muistitietoaineistoa tutkimalla ja tulkitsemalla selvitettiin ihmisten kokemuksia ja käsityksiä varuskuntien työ- ja asumisyhteisöistä sekä erityisesti niissä vaikuttaneista muutoksista. Yksittäisten henkilöiden kokemusten ja käsitysten kautta maalattiin kokonaiskuvaa pitkän aikavälin muutoksesta sekä lisättiin ymmärrystä varuskunnista työ- ja asumisyhteisöinä. Tutkimus muodostui luonteeltaan laadulliseksi tutkimukseksi, jossa tutkimusaihetta lähestyttiin ymmärtävän muistitietotutkimuksen näkökulmasta. Tutkimus mukaili hermeneuttista tieteenfilosofiaa. Tutkimuksessa analysoitavana aineistona oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämä Varuskuntamuistot-keruu. Tähän helmikuussa 2021 päättyneeseen muistitietokeruuseen vastasi 131 vastaajaa. Ihmiset vastasivat muistitietokeruuseen vapaaehtoisesti apukysymyksiä hyödyntäen. Vastaajina oli varuskunnissa työskennelleitä, asuneita sekä varusmiespalveluksen suorittaneita henkilöitä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa vastaajat jaettiin kokemuksiensa ja käsitystensä mukaan alaluokkiin, yläluokkiin ja lopulta kokoavan käsitteen alle. Tutkimustulokset muodostuivat luokkien kuvailun, vertailun sekä yhdistelyn lopputuloksena. Tutkimus osoitti, että useat yhteiskunnalliset muutokset ovat heijastuneet varuskuntaelämään tarkastellulla ajanjaksolla. Erityisesti yleisen elintason nousun ja puolustushallinnon vuokrien nostojen koettiin vaikuttaneen tiiviiden varuskuntayhteisöjen vähittäiseen hajoamiseen 1960-luvulta alkaen. Varuskuntien luonne instituutioina muuttui vähitellen, ja niiden koettiinkin muuttuneen vain päivittäisen työn paikoiksi. Muutoksia työntekoon ja työyhteisöihin olivat tuoneet teknologian kehittyminen, varuskuntien lähentyminen kohti ympäröivää yhteiskuntaa sekä 1960-luvulta alkaen lisääntyvä kansainvälistyminen. Myös varusmiespalveluksen nähtiin muuttuneen merkittävästi – varusmiesten olojen koettiin parantuneen, mutta toisaalta kurin nähtiin löystyneen. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus koettiin varusmiespalvelusta merkittävästi muuttaneena merkkipaaluna. Menneiden vuosikymmenten varuskuntaelämää muisteltiin vahvasti nostalgian sävyttämänä. Etenkin iäkkäämpien vastaajien teksteistä oli tulkittavissa kaipausta menneeseen sekä ahdistusta nykyhetken muutostilaan. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä varuskuntaelämän toimivan usein yhteiskunnallisten muutosten peilinä. Varuskuntaelämän voidaankin nähdä muuttuneen useiden yhteiskunnallisten muutosten yhteisvaikutuksesta sekä osana ympäröivää yhteiskuntaa. Nostalgia monitahoisena ilmiönä näyttäisi kietoutuvan voimakkaasti menneiden vuosikymmenten varuskuntaelämään ja sen muisteluun. Tutkimus ei pyrkinyt selittämään menneisyyttä aukottomasti, vaan kuvasi pitkän aikavälin muutoksia painottuen menneisyyden moniäänisyyteen sekä kokemuksiin ja käsityksiin. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on huomioitava, että jotkin tässä tutkimuksessa esitetyt kokemukset tai käsitykset saattavat erota historiankirjoituksissa yleisesti tunnustetuista faktoista tai tapahtumista