National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Ref(2)P regulates NF-κB activity in the gut and is required for innate immune responses in Drosophila melanogaster
No full textDrosophila melanogaster eller bananflugans Ref(2)P deltar i regleringen av cellulära signaleringsräckor och autofagocytos genom att transportera ubikvitinerat material till autofagosomer för nedbrytning. I mitt pro gradu-projekt har jag undersökt om Ref(2)P deltar i regleringen av Imd-signaleringsräckan som är en av två NF-κB signaleringsräckor i bananflugan. Jag har kunnat visa att Ref(2)P behövs för en effektiv NF-κB-aktivering i tarmens epitel hos bananflugan efter infektion med gramnegativa bakterier eftersom uttrycket av antimikrobiella peptider som är NF-κB-målgener minskade hos Ref(2)P-flugmutanter. Därtill behövs Ref(2)P för att bananflugan skall överleva orala infektioner orsakade av gramnegativa bakterier. Kenny är bananflugans I-κB kinas gamma och är viktig för regleringen av Imd- signaleringsräckan. Nivåerna av Kenny har visats regleras av autofagi. Därför studerade jag om Ref(2)P reglerar Imd-signaleringsräckan och påverkar stabiliteten av Kenny. I det här pro gradu-projektet visades att Ref(2)P och Kenny kan samverka både i Drosophila S2-celler och i bananflugan. Däremot minskade Ref(2)P:s och Kennys samverkan efter gramnegativ bakterieinfektion eftersom Ref(2)P inte kunde binda till Kenny. Därmed föreslår jag att Kenny är ett målprotein för Ref(2)P och att Ref(2)P samverkar med Kenny för att bryta ned Kenny genom autofagi under normala förhållanden och att en minskad samverkan leder till ansamling av Kenny som främjar NF-κB-aktivitet under bakterieinfektion. Under denna studie undersökte jag även om förlust av Ref(2)P leder till minskad förmåga att aktivera inflammation. Jag kunde se att förlust av Ref(2)P påverkade bananflugans överlevnadsförmåga och därmed föreslås att Ref(2)P behövs för bananflugans immunförsvar
Reglering av keratiner i tjocktarmens epitelceller vid inflammatorisk signalering
No full textThe colon is part of the gastrointestinal tract, with the main function of absorbing water, moving and storing fecal material as well as inhabiting micro-organisms. Keratins are intermediate filament proteins important for epithelial cell structure and homeostasis and many other cellular processes. They have also been suggested to have a protective function in the colon. Keratin 7 is not expressed in the healthy colon epithelium in humans. In inflammatory bowel disease, colonocyte keratin 7 expression is increased and has been reported in some inflammatory bowel disease-associated colorectal tumors. However, in inflammatory bowel disease, there is little understanding of the regulatory mechanism of keratin 7.
Ulcerative colitis and Crohn´s disease are two chronic intestinal diseases collectively referred to as inflammatory bowel disease, which exhibit acute and chronic inflammation in the gastrointestinal tract. The innate immune response acts as the first line of defense and is linked to the adaptive immune system. The innate immune system consists of immune cells that monitor the gut. The innate immune cells secrete cytokines to recruit more innate immune cells to the site of infection, activate adaptive immune cells and adaptive immune responses, and affect epithelial cells which is important in promoting tissue repair. The aim in this research is to investigate ex vivo and in vitro whether immune cells affect keratin expression in colonic epithelial cells. To study this, I investigated if immune cell-derived factors from neutrophil and macrophage conditioned media affect keratin expression in a human colon cancer epithelial cell line expressing keratin 7. The analysis was conducted by using flow cytometry analysis.
In summary, keratin 7 protein expression was shown to be increased in colon cancer epithelial-derived cells after treatment with macrophage and neutrophil conditioned media. Furthermore, FACS analysis was shown to be a successful method to study keratin expression in single colon cancer epithelial-derived cells
Klasslärarstuderandes matematiska misstag och generella matematikprestationer
Get PDFJag upplever att intresset för och kunskaperna i matematik har sjunkit de
senaste åren och upplevelsen återfinns även hos andra. Beror försämrade
matematikkunskaper på läraren? Forskning visar att lärarens kunskaper och
attityder påverkar elevernas attityder och prestationer. Därför skulle det vara
viktigt att lärare har goda matematikkunskaper. Jag ville ta reda på hur
blivande klasslärare presterar i grundläggande matematik och om deras
uppgiftslösningar innehåller misstag.
Syftet med denna avhandling var således att ta reda på vilka
matematikkunskaper klasslärarstuderande besitter samt att kartlägga vilka
matematiska misstag som förekommer i studerandes uppgiftslösningar från
matematiktest som ingår i klasslärarutbildningen. Utgående från syftet
formulerades följande forskningsfrågor:
1. a) Hur presterar klasslärarstuderande i grundskolans matematik?
b) Skiljer sig prestationerna mellan rutinuppgifter och
problemlösningsuppgifter?
2. Hurudana matematiska misstag förekommer i klasslärarstuderandes
lösningar till problembaserade textuppgifter?
För att få svar på forskningsfrågorna analyserades matematiktest som 98
lärarstuderande vid Åbo Akademi genomfört i början av sina studier. Den
huvudsakliga databearbetningsmetoden var kvalitativ analys och
kategorisering men även kvantitativa inslag förekom. Prestationerna för hela
testet studerades kvantitativt medan lösningar från fem problemliknande
uppgifter analyserades kvalitativt för att kartlägga misstag.
Resultaten visar på svaga prestationer och en hel del misstag och bristande
matematiska kunskaper hos klasslärarstuderande. Endast 39 av 98
studerande uppnådde nivån för godkänt resultat i testet. Rutinuppgifter var
enklare än problemuppgifter. Misstagen kategoriseras som slarvfel, räknefel,
otillräckliga räknefärdigheter samt feluppfattning. Många misstag är
återkommande i flera uppgifter medan det också finns misstag som är
specifika för en uppgift. Feluppfattningar är den mest omfattande kategorin.
Exempel på mycket förekommande feluppfattningar är fel användning av
förhållande samt fel tolkning av uppgiftstexterna.
Eftersom testet baseras på grundskolans matematikinnehåll kunde man av
klasslärare förvänta sig en mycket högre andel godkända. Klasslärare
undervisar trots allt omkring två tredjedelar av hela grundskolans
matematiklektioner. Klasslärare bör även ha kunskaper som sträcker sig lite
längre än de kunskaper eleverna ska uppnå i lågstadiet eftersom klasslärarna
ska förbereda eleverna för högstadiet och även kunna stöda elever med
särskilda kunskaper.
Utifrån resultatet i min studie kan man se att dessa klasslärarstuderande inte
har tillräckliga kunskaper för den matematikundervisning som de i framtiden
ska ansvara för. Kunskaperna räcker heller inte till för att studerande ska
kunna diskutera skolmatematikens didaktiska perspektiv under
matematikkurserna. Något måste därför förändras. Jag anser att
lärarutbildningarna har ett stort ansvar i att få bort feluppfattningar och stärka
studerandes matematikkunskaper. En början mot detta kan vara flera
obligatoriska matematikkurser i utbildningen till klasslärare. På så sätt kan
man säkra god matematikundervisning och skapa förutsättning för djupare
matematikuppfattning hos elever i framtiden
Visualisering och analys av en pilotspray i en medelvarvig flerbränslemotor
No full textImproving the internal combustion engine is a constant requirement for the marine industry. The development of renewable energy sources, alongside with advancements in the engine, is crucial. Implementing research methods such as optical visualizations has accelerated the development of internal combustion engines. This study aims to use optical techniques to successfully measure the fundamental spray characteristics of a Wärtsilä medium-speed large-bore engine injector and use the in-cylinder conditions of the engine to identify any potential deviations.
This thesis provides an overview of the implementation of the shadowgraph, and backlight optical technique in an industrial Optical Spray Combustion Chamber. It utilizes existing research on optical techniques in combustion engines, how to apply them to study specific spray characteristics, and how to post-process captured videos using MATLAB coding. The spray characteristics studied in this thesis are the spray penetration, area, cone angle, and velocity.
In-cylinder conditions were incorporated into a test matrix to ensure accurate measurements of all test points and a comprehensive study of all spray characteristics. The spray characteristics were captured in three different combustion modes: non-reactive non-evaporative spray, non-reactive evaporative spray, and reactive evaporative spray.
The results indicate reasonably accurate repeatability across all cases. A higher density in the chamber resulted in lower penetration and area of the spray. The cone angle of the spray increased with higher chamber density and decreased with lower density. The peak velocity was between 300-1200 m/s in all combustion modes. The penetration and area of the spray were slightly greater in a reactive spray compared to a non-reactive and non-evaporating spray. Otherwise, the combustion mode did not significantly alter the spray characteristics, as there were no major changes in the characteristics of a reactive spray compared to the non-reactive spray
Yhteistoiminnallinen ja vuorovaikutteinen liikenteen hallinta Oulun seudulla
Get PDFLiikenteen hallinta 2.0 -konseptin (eng. Traffic Management 2.0) mukaisen vuorovaikutteisen ja yhteistoiminnallisen liikenteen hallin-nan päämääränä on kytkeä yhteen siiloutuneeksi osoittautunut viranomaistoiminta ja kaupalliset liikennetietopalvelut liikkujille annettavan informaation ja opastuksen laadun parantamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miltä osin ja missä muodossa liikenteen hallinta 2.0 -konseptia olisi järkevää hyödyntää Oulun seudun liikenteen hallinnassa, miten yhteistyö tulisi organisoida ja millaisin toimenpitein kohti tavoitetta tulisi vaiheittain edetä.
Työn aikana luotiin yhdessä sidosryhmien kanssa vuoden 2030 tavoitetila, jonka pohjalta määritettiin priorisoidut kehittämisalueet tietovarantojen kehittämiselle, data-analytiikalle sekä loppukäyttäjäpalvelujen kehittämiselle. Kustakin kokonaisuudesta laadittiin esiselvitystasoinen kuvaus, joka sisälsi mm. toimenpiteiden kuvauksen, vastuutahot, standardit ja velvoitteet sekä arvion vaikuttavuudesta.
Tietovarantojen kehittäminen on edellytyksenä seuraaville toimenpideohjelman vaiheille. Pääosa toimenpiteistä on julkisten toimijoiden vastuulla, ja niissä tulee pyrkiä seudulliseen ja jopa valtakunnalliseen synergiaan. Ammattiliikenteen toimijoiden ja joukkoliikenteen ajoneuvojen tiedot ovat tärkeä mahdollisuus ajoneuvopohjaisen datan saamiseksi liikenteen hallinnan käyttöön.
Analytiikan kehittäminen on yksi perusedellytys tarkan tilannekuvan muodostamisessa tilanteessa, jossa erilaisia datalähteitä mm. ajoneuvojärjestelmien dataa saadaan hyödynnettäväksi. Tarkka tilannekuva sekä kelin että liikennetilanteen osalta muodostuu yhdistelemällä eri lähteistä saatavia tietoja ja herätteitä, validoimalla tilanteita ristiin riippumattomien tietolähteiden kanssa sekä hyödyntämällä esimerkiksi tekoälyä tilanteiden vaikutusten arvioimisessa sekä vaikuttavimpien toimenpiteiden määrittelyssä. Analytiikan kehittämisessä julkisten toimijoiden rooli on katsottu keskeiseksi, mutta kaupallisten toimijoiden kyvykkyydet on tärkeää hyödyntää.
Loppukäyttäjien palvelujen kehittäminen on olennaista, jotta kehitystyö johtaa todelliseen vaikuttavuuteen liikenteessä. Toimenpideohjelmassa on määritelty erilaisten julkisten toimijoiden hallinnoimien loppukäyttäjäpalvelujen kehittämistoimenpiteet. Luonnollisesti myös kaupalliset palvelunkehittäjät tulee saada mukaan hyödyntämään kehitettyä tilannekuvaa ja digitaalisen liikenteen hallinnan elementtejä. Tätä yhteistyön kehittämisen tarvetta on pyritty ratkaisemaan organisoitumisen kautta.
Kehittämisohjelma on laaja kokonaisuus eri toimijoiden vastuulle osoitettuja toimenpiteitä. Toimenpiteiden edistäminen samanaikaisesti laajalla rintamalla edellyttää koordinointia sekä seudullisella että valtakunnallisella tasolla, ja tätä tarkoitusta varten työssä on esitetty ratkaisu konseptin toimeenpanon organisoimiseksi.ei tietoa saavutettavuudest
The significant water management issues and the work program in Oulujoki-Iijoki river basin district 2028 – 2033
No full textVesienhoidon tavoitteena on laajan yhteistyön avulla säilyttää vesien hyvä tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Nyt on aloitettu vuonna 2021 hyväksyttyjen, vesienhoitoaluekohtaisten vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien päivitys laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen. Antamalla palautetta voit vaikuttaa siihen, miten oman alueesi vesistöt, rannikkovedet ja pohjavedet sekä niiden tilaan vaikuttavat toiminnot otetaan suunnittelussa huomioon. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja suunnittelun alueellinen organisointi vaihtelevat eri vesienhoitoalueilla. Tässä asiakirjassa käsitellään keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen järvien, jokien, pohjavesien ja rannikkoalueiden tilan parantamiseen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue kattaa Perämereen laskevat vesistöt Kalajoelta Kuivajoelle sekä Koillismaalta itään laskevat vesistöt. Samalla maantieteellisellä alueella tarkastellaan myös pohja- ja rannikkovesiä. Työohjelma ja aikataulu ovat samat kaikilla vesienhoitoalueilla.ei tietoa saavutettavuudest
Vannforvaltningens sentrale spørsmål og arbeidsprogram i Tana-Neiden-Pasvik vannregion for 2028 – 2033
No full textVesienhoidon tavoitteena on laajan yhteistyön avulla säilyttää hyvä vesien tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään. Vesienhoidossa on meneillään neljäs suunnittelukierros, jolloin suunnitelmia tarkistetaan ja vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2033 valmistellaan. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalue on yhteinen Norjan kanssa ja suunnitelmat sovitetaan yhteen. Tämä asiakirja sisältää suunnittelun työohjelman ja vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset. Asiakirjasta kuullaan 15.12.2023 – 17.6.2024. Suunnittelun avuksi palautetta toivotaan muun muassa suunnittelun toteutuksesta ja aikataulusta sekä vaikuttamismahdollisuuksista; ympäristöselostuksen laatimiseen ja sisältöön liittyvistä asioista; vesien tilaan liittyvistä keskeisistä ongelmista ja kehittämistarpeista; keinoista ja toimista, joilla vesien tilaa voidaan parantaa sekä rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksista.
Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueella vesienhoidon keskeiset teemat liittyvät pinta- ja pohjavesien suojeluun, valuma-aluelähtöiseen vesien ja kuormituksen hallintaan, vesielinympäristöjen kunnostamiseen sekä vesien-hoitotoimien vaikuttavuuden parantamiseen. Lisätietoa vesienhoidosta verkko-osoitteessa: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin.ei tietoa saavutettavuudest
From a young Jewish model to a Salvation Army Officer. Fête juive and the case of Chava Slavatitsky
Get PDFThe captivating painting of Helene Schjerfbeck, Fête juive / Lehtimajanjuhla (1883), is considered to this day an exceptional piece of art with significant cultural value. It already carries great value, aside from its artistic quality and how it showcases the Jewish feast of Sukkot. What is not evident from simply looking at the artwork, however, is the intriguing background story to the fate of its models – more specifically, that of its female model, Chava Slavatitsky, and the ‘scandal’ connected with her story. Her name became known all over Finland, as it gained significant attention from the local press, perhaps mainly as it occurred during the turbulent times of the late nineteenth century when the question of Jewish emancipation in Finland was frequently discussed in society. This article aims to briefly introduce the reader to Schjerfbeck’s motivation in creating the painting and to its representation of the Sukkot 140 years ago, as well as aiming to tell the extraordinary story of its relatively unknown young sitter, including her abduction and conversion to Christianity. Hence, this contribution aims to provide an addendum to the Jewish history of the country in the late 1800s and to briefly reflect on the nature of Jewish–Christian relations of the era
Genomförbarhet av Back2School-interventionen i en finsk kontext : En transdiagnostisk kognitiv beteendeintervention för skolfrånvaroproblem
No full textSchool attendance problems (SAPs) is a heterogeneous clinical phenomenon with a wide variety of associated etiologies, symptoms, and perpetuating factors. Most existing intervention manuals based on cognitive behavioral therapy are specific to a certain type of SAP. Due to this heterogeneity, transdiagnostic interventions have been recommended, to target the entire spectrum of SAP with the same manual. This study aimed to evaluate the feasibility of Back2School (B2S), a transdiagnostic and modular cognitive behavioral therapy intervention for school attendance problems in a Finnish context. The sample consisted of 16 families distributed over 5 clinicians who received training in the B2S manual. We evaluated four different parameters: sample characteristics, data collection procedures and outcome measures, treatment satisfaction and acceptability, and treatment effects. The results showed that the treatment effects were not replicated to the same extent as the original study due to differences in sample characteristics, with the sample in this study being relatively high functioning on many important clinical variables. However, self-report measures and qualitative data indicated high treatment satisfaction among all respondent groups. The study found a higher degree of missing data, compared to the original study, due to more complex data collection procedures, highlighting the need for future studies to digitize data collection to reduce workload and increase the proportion of collected data. We also recommend changing the recruitment process and inclusion criteria to ensure a more representative sample to evaluate with stronger scientific rigor the effect of Back2School on school attendance problems