National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Ulkoiset tukirangat alkutuotannon töissä
No full textUlkoiset tukirangat eli eksoskeletonit ovat puettavia fyysisen työn apuvälineitä, jotka tukevat tuki- ja liikuntaelimistöä. Passiivisissa tukirangoissa käytetään jousia, niveliä tai elastisia liinoja liikkeiden tukemiseen ja kuormituksen siirtoon esimerkiksi selästä alaraajoihin.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin passiivisten ulkoisten tukirankojen vaikutusta koettuun fyysiseen kuormittumiseen ruoan alkutuotannossa. Lisäksi selvitettiin tukirankojen käytön koettua miellyttävyyttä sekä niiden soveltuvuutta ja rajoitteita. Kirjallisuus- ja markkinakatsauksella kerättiin aluksi tietoa ulkoisten tukirankojen valmistajista, malleista, luokittelusta, käytöstä ja soveltuvuudesta erityyppisiin töihin
Informationsskyldigheten vid försäkringsavtal - balanseringen mellan försäkringsgivarens informationsskyldighet och försäkringstagarens eget ansvar
Get PDFAvhandlingen behandlar försäkringsrätt, och specifikt informationsskyldigheten när det kommer till försäkringar. Det har skett mycket förändringar inom försäkringsverksamheten inom de senaste åren och informationsskyldigheten har skiftat från att vara på främst på försäkringssökandens ansvar till att i allt högre grad ligga på försäkringsgivarens ansvar.
Syftet med avhandlingen är att utreda hur den nuvarande informationsskyldigheten ser ut för både försäkringsgivaren och försäkringstagaren, och ifall man kan dra någon gräns mellan avtalsparternas skyldigheter och ansvar. Problemformuleringen för avhandlingen är ifall den nuvarande informationsskyldigheten kan anses vara tillräckligt tydligt och klart utformad, eller ifall det finns ett behov för tydligare gränsdragningar och regleringar för att försäkra sig om att informationsskyldigheten blir uppfylld.
Försäkringar skiljer sig i många fall från andra typers avtal bland annat genom att de ofta är mera långvariga än andra typers avtal samt att avtalsparterna ofta kunskapsmässigt är i väldigt olika situationer, vilket gör att det finns ett behov att lägga mera ansvar på den parten som har mera kunskap, dvs. försäkringsgivaren. I nuläget finns inga effektiva sätt att försäkra sig om att försäkringstagaren faktiskt har förstått innehållet i försäkringsavtalet även om försäkringstagaren har ett ansvar att bekanta sig med materialet som ges före ingående av avtalet.
Försäkringsavtalslagen stadgar om parternas informationsskyldighet men ger ingen närmare information om vad för uppgifter som behöver ges till försäkringstagaren. Vad för uppgifter som behöver ges blir i stort sett på försäkringsgivarens eget ansvar. Försäkringsgivaren har även en skyldighet att utreda försäkringsbehovet och i enlighet med lojalitetsprincipen ta i beaktande försäkringstagarens intressen. Många faktorer som till exempel öppna uttryck och bestämmelser om att man måste ta i beaktande omständigheterna för en viss typs försäkring eller specifikt en försäkringssökande gör att man måste se på olika försäkringar och situationer från fall till fall. På grund av att det finns flera olika försäkringstyper är det dock svårt att ge striktare begränsningar och riktlinjer. Följderna av otillräcklig eller bristande information kan för försäkringsgivaren leda till att de blir bundna av ett avtal som de inte annars skulle ha ingått, medan försummad informationsskyldighet för försäkringstagaren kan leda till att hen inte får ersättning för sin skada.
Som slutsats kan dras att mera ansvar ligger på försäkringsgivaren, men att det finns en otydlig balansgång mellan försäkringsgivarens skyldigheter och försäkringstagarens eget ansvar, då litteratur och rättspraxis tenderar att poängtera olika saker. I praktiken verkar det även svårt att kunna veta när och hur försäkringsgivaren har uppfyllt sin informationsskyldighet, då det till exempel påpekas att försäkringsgivaren inte kan uppfylla sin informationsskyldighet endast genom att ge villkoren till försäkringsgivaren medan försäkringsgivaren kan ha ansetts gett tillräckligt med information ifall det i försäkringsvillkoren nämnts om en viss begränsning och vid behov även haft exempel på begränsningen
Designing, Developing, and Implementing a Personalized Gamified Goal-setting Mechanism for a Sleep-tracking Mobile Application
Get PDFGoal setting is a commonly employed game element and an implicit effect of gamification. Research in goal-setting theory has found specific and difficult goals to increase the effectiveness of mobile health interventions. Previous work has indicated a lack of research about the impact of different types of goals, especially those with time constraints. This work introduces a goal-setting mechanism with two types of goals, namely continuous and time-bound, to the Sleep Revolution app, a mobile application for sleep healthcare that enables users to set goals regarding several activities they track in the app's sleep diary. The implementation follows concepts and recommendations from previous work. To assess and compare the effects of the different goals on user compliance with health recommendations, a four-week randomized controlled trial was conducted. In a second step, the feasibility of extending the mechanism with personalized goal recommendations based on the data collected in the trial is explored. Different machine learning algorithms are compared regarding their applicability to this problem and their potential effectiveness
Tietojen nappaaminen ajoneuvorekisteristä
Get PDFEsitys Tekoälykahvit kulttuuriperintöammattilaisille -tapahtumassa 14.6.2023
Vikingarnas förskönade historia : En analys av vikingasamhället utgående från videospelet ”Assassin’s Creed: Valhalla”
Get PDFVideospel har under det senaste decenniet blivit en allt större faktor i hur både unga och äldre spenderar deras fritid. Vissa tar spelandet mer seriöst än andra och det finns en mängd olika sorts spel som kan väljas mellan, vilket även inkluderar historiska spel. Genom imponerande visuella egenskaper och ett kraftigt berättande kan spelen ha ett långvarigt avtryck för spelaren eftersom den historia som berättas är helt enkelt så trovärdigt. Ubisofts Assassin’s Creed: Valhalla är ett exempel på ett historiskt videospel som har både dess berättelse ankrat i vår verkliga historia samt en miljö som får spelaren tro att hen har satts in i en medeltida omgivning.
I denna avhandling analyseras de historiska aspekterna som förekommer i Assassin’s Creed: Valhalla och som sedan jämförs med historiska källor och tidigare forskning för att dra slutsatser angående reliabiliteten och autenticiteten av historian i spelet; är det möjligt för händelserna i spelet att ha hänt i vår verkliga historia? Syftet med avhandlingen är inte att systematiskt gå igenom alla felaktiga eller korrekta aspekter, men i stället att försöka dra slutsatser om de största spelelementen kunde ha utspelats i vår verkliga världshistoria eller inte. De aspekter som analyseras är valda på basis av hur prevalent de förekommer under spelets gång och om de finns märkbara skillnader från de historiska källorna som finns tillgängliga. Det primära fokuset är på aspekter som har länge varit problematiska i populär media då det kommer till hur nordmännen porträtteras, exempelvis kvinnornas position i det nordiska samhället, slaveri, räder och nordmännens utseende. De följande övergripande forskningsfrågorna besvaras i avhandlingen:
Hur väl har Assassin’s Creed: Valhalla förhållit sig till den historia som spelet baserar sig på?
Hur påverkar nutida ideal den historia som förekommer i Assassin’s Creed: Valhalla?
Resultaten från analyserna är mångfaldiga och varierande. Ubisoft har lyckats under flera tillfällen hållit sig trovärdiga till tidigare forskning och gick emot den maskulina och barbariska bilden som präglat termen ”vikingar” i hundratals år. I flera andra aspekter representerar Ubisoft dock nordmännens samhälle i mycket svagare förlitande till det vi vet om deras samhället i nutiden. Nutida ideal präglar fortfarande spelet och flera felaktiga aspekter som finns med i annan populär media är även uppenbara i Assassin’s Creed: Valhalla
Todistusvalintahankkeen loppuraportti
Get PDFYliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinta on käynyt läpi merkittäviä muutoksia viime vuosina. Näistä muutoksista ehkä merkittävin oli vuonna 2020 toteutettu opiskelijavalintauudistus, joka lisäsi suoraan todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden osuuden yli 50 %:iin (ks. Karhunen ym., 2022). Uudistuksen seurauksena yliopistojen opiskelijavalinta perustuu yhä enenevissä määrin ylioppilaskokeiden arvosanoihin ja tällöin se, miten eri aineiden arvosanoja opiskelijavalinnassa painotetaan, vaikuttaa opiskelijoiden valikoitumiseen.
Opiskelijavalintauudistuksen yhteydessä yliopistot päättivät yhteisestä ylioppilaskokeiden arvosanojen pisteytyksestä. Pisteytysmalli perustuu kolmelle tekijälle: lukion opetussuunnitelman kurssien määrälle, kyseisen aineen painoarvolle opiskelijavalinnoissa ja mahdolliselle matemaattiselle painotukselle. Yhdessä opiskelijavalintauudistus ja ylioppilaskokeiden arvosanojen pisteytysmalli muuttivat toisen asteen ainevalintojen ja ylioppilaskokeiden arvosanojen merkitystä hakijoiden näkökulmasta radikaalisti. Pisteytysmalli onkin herättänyt varsin vilkasta keskustelua.
Tässä hankkeessa olemme pyrkineet selvittämään uudistusten ja käytetyn pisteytysmallin tilastollista yhteyttä toisen asteen ainevalintoihin sekä yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimus perustuu käytettävissä oleviin rekisteriaineistoihin sekä vuosina 2015–2021 toteutuneisiin opiskelijavalintoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan tilastollisia yhteyksiä, koska hankkeen tutkimuskysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niiden tarkasteluun ollut löydettävissä syy-seuraussuhteiden tunnistamisen mahdollistavaa tutkimusasetelmaa.nonPeerReviewe
FINNAN KÄYTTÄJÄKYSELY 2023
Get PDFRaportti Kansalliskirjaton Finna-palveluiden vuoden 2023 käyttäjäkyselyn kvantitatiivisista tuloksista.Tämä raportti käsittelee Finnan vuoden 2023 käyttäjäkyselyn kvantitatiivisia tuloksia. Tuloksia käsitellään kootusti kyselyn kaikkien vastausten osalta, finna.fi:n osalta ja sektorikohtaisesti. Finnan asiakassektoreita ovat yleiset kirjastot, korkeakoulukirjastot, erikoiskirjastot, museot, arkistot, sekä temaattiset, seudulliset ja muut yhteisnäkymät.
Kysely järjestettiin tammi–helmikuussa 2023 kaikissa Finna-näkymissä. Kyselyn avulla kartoitetaan Finna-hakupalveluiden käyttäjien profiilia ja eri tarpeita. Kyselyyn saatiin yhteensä 36 327 vastausta. Suurin osa vastauksista oli yleisten kirjastojen näkymistä (27 329 vastausta). Vastaajamäärä on noussut edellisestä vuonna 2021 järjestetystä kyselystä.
Hakupalveluita käytetään säännöllisesti. Suuri osa vastaajista käyttää hakupalveluita joko vähintään kerran viikossa tai muutaman kerran kuukaudessa. Käyttölaitteena tietokonetta ja puhelinta käytetään hyvin tasavertaisesti, mutta tuloksissa on nähtävissä sektorikohtaisia eroja: korkeakoulukirjastojen näkymissä tietokoneiden käyttö on yleisempää, kun taas yleisten kirjastojen osalta puhelimen käyttö korostuu enemmän.
Yleisin vastaajaryhmä käyttäjäkyselyssä on itselle ajanvietettä etsivät, sekä opiskelijat. Vastaajaryhmissä heijastuu yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen vastaajien suuri määrä. Hakupalveluiden käyttötarkoituksina korostui kaikilla sektoreilla vapaa-aika ja harrastukset, lukuun ottamatta korkeakoulukirjastoja, joissa korostui selkeästi opiskelu.
Finna-hakupalvelut koetaan hyödyllisinä ja aikaa säästävinä. Tyytyväisyys hakupalveluihin on kasvanut. Yleisarvosana hakupalveluille oli 8,5, eli suurempi kuin vuonna 2021 jolloin keskiarvo oli 8,3. Hakupalveluiden suositteluhalukkuusindeksi (NPS) oli 61 ja keskiarvo 8,8
Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
Get PDFDatahuone on tutkinut maahanmuuttajien päätoimisen työllisyyden kehitystä Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoja käyttäen sekä aivan viimeaikaista kuukausitason palkkasuhteisen työllisyyden kehitystä tulorekisterin avulla. Analyysissä tarkasteltiin maahanmuuttajia erikseen heidän maahanmuuttovuotensa mukaan.
Analyysin perusteella maahanmuuttajien päätoiminen työllisyys kasvaa huomattavasti maahanmuuttoa seuraavina vuosina, vaikka päätoimisen työllisyyden lähtötaso oli varsinkin 2000-luvun alussa melko matala.
Muutamina viime vuosina maahan muuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille maassaolon ensimmäisinä vuosina on ollut huomattavan korkealla tasolla moniin aiempina 2000-luvun vuosina maahan muuttaneisiin verrattuna. Etenkin vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneet ovat työllistyneet palkkasuhteisiin nopeasti maahantulonsa jälkeen. Suotuisan työllisyyskehityksen syynä voi olla esimerkiksi maahanmuuttajaprofiilin muuttuminen aiempaa enemmän työperäiseksi tai työllistymispotentiaaliltaan korkeammaksi tai kasvanut työvoiman kysyntä. Vielä ei kuitenkaan voida päätellä, onko kyseessä tilapäinen vai pysyvämpi muutos.nonPeerReviewe