National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kemijoen vesienhoitoalueella 2028–2033
Get PDFVesienhoidon tavoitteena on laajan yhteistyön avulla säilyttää hyvä vesien tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään. Vesienhoidossa on meneillään neljäs suunnittelukierros, jolloin suunnitelmia tarkistetaan ja vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2033 valmistellaan. Tämä asiakirja sisältää suunnittelun työohjelman ja vesienhoito-alueen keskeiset kysymykset. Asiakirjasta kuullaan 15.12.2023-17.6.2024. Suunnittelun avuksi palautetta toivotaan muun muassa suunnittelun toteutuksesta ja aikataulusta sekä vaikuttamismahdollisuuksista; ympäristöselostuksen laati-miseen ja sisältöön liittyvistä asioista; vesien tilaan liittyvistä keskeisistä ongelmista ja kehittämistarpeista; keinoista ja toimista, joilla vesien tilaa voidaan parantaa sekä rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksista.
Kemijoen vesienhoitoalueella vesienhoidon keskeiset teemat liittyvät pohjavesien suojeluun, valuma-aluelähtöiseen vesien ja kuormituksen hallintaan, vesielinympäristöjen kunnostamiseen sekä vesienhoitotoimien vaikut-tavuuden parantamiseen. Lisätietoa vesienhoidosta verkko-osoitteessa:
www.ymparisto.fi/vaikutavesiin.ei tietoa saavutettavuudest
Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Tenon – Näätämöjoen – Paatsjoen vesienhoitoalueella 2028 – 2033
No full textVannforvaltningens formål er å bevare en god vanntilstand samt forbedre vanntilstanden der den er svekket ved hjelp av et omfattende samarbeid. Den fjerde planleggingsrunden i vannforvaltningen er i gang, hvor vi kontrollerer planene og forbereder vannforvaltningsplanene frem til 2033. Tana-Neiden-Pasvik vannregion er felles med Norge og planene koordineres sammen. Dette dokumentet inneholder det planlagte arbeidsprogrammet og vannregionens sentrale spørsmål. Høringen av dokumentet er i tiden 15.12.2023 – 17.06.2024. Som en hjelp i planleggingen ønskes det blant annet tilbakemeldinger om planleggingens gjennomføring og tidsplan samt mulighetene til å påvirke; ting knyttet til utarbeidelsen av miljørapporten og dens innhold; sentrale problemer og utviklingsbehov knyttet til vanntilstanden; metoder og tiltak som kan benyttes til forbedring av vanntilstanden samt finansierings- og samarbeidsmuligheter.
I Tana-Neiden-Pasvik vannregion er de sentrale temaene for vannforvaltningen knyttet til vern av overflate- og grunnvannsområder, nedbørsområdemessig styring av vannforekomster og belastning, istandsetting av vannmiljøer samt forbedring av vannforvaltningstiltakenes effektivitet. Mer informasjon om vannforvaltningen på internettadressen: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin.ei tietoa saavutettavuudest
Väsentliga frågor samt arbetsprogrammet för vattenvården på Kumo älvs-Skärgårdhavets-Bottenhavets vattenförvaltningsområde 2028–2033
No full textVesienhoidon tavoitteena on laajan yhteistyön avulla säilyttää vesien hyvä tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Nyt on aloitettu vuonna 2021 hyväksyttyjen, vesienhoitoaluekohtaisten vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien päivitys laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen. Antamalla palautetta voit vaikuttaa siihen, miten oman alueesi vesistöt, rannikkovedet ja pohjavedet sekä niiden tilaan vaikuttavat toiminnot otetaan suunnittelussa huomioon. Työohjelma ja aikataulu ovat samat kaikilla vesienhoitoalueilla. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja suunnittelun alueellinen organisointi vaihtelevat vesienhoitoalueittain. Tässä asiakirjassa käsitellään keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen järvien, jokien, rannikkovesien ja pohjavesien tilan parantamiseen.ei tietoa saavutettavuudest
Gender and Generation Differences in Finnish Defence Policy Opinions 2000–2020
Get PDFOutside Finland, gender differences in opinions on defence and security policy have been the subject of analysis in Western states of all sizes. This study investigates whether political opinions on key issues of defence policy in Finland are affected by differences in gender and age, and how such differences can be understood in the context of a small-state where there is conscription for men. Gender differences are suggested in relation to both the Finnish social and political context and the gendered division of labour in a society long characterised by a high willingness to defend the country, male conscription, and military non-alignment. Generational differences are proposed to be related to the directions of potential social change in the population. We analyse survey data from the Finnish Advisory Board for Defence Information collected between 2000 and 2020 on four survey items and test whether opinions on (a) willingness to defend Finland, (b) mandatory male conscription, (c) defence spending, and (d) military alignment vary as a function of sex or age. What emerges as statistically significant is that Finnish men will support the military defence of the country if it is attacked, while older cohorts tend to support mandatory male conscription. Defence spending and military non-alignment in the years 2000 to 2020 were mostly inconclusive on gender and generational differences. With illustrative findings from qualitative interview data from women’s preparedness training in voluntary defence, we suggest a contextual explanation of situated socialisation, where self-perceived proximity to defence issues leads to men being more convinced and women being more ambivalent in their views on defence policy
Finnish mystical tourism and religious appropriation
Get PDFIn this article, based on my doctoral research, I discuss the appropriation of religious elements from South America by Finnish ‘mystical tourists’. The plant medicine ceremonies are approached as spiritual commodities. Imagining local beliefs and practices as ancient cultural heritage, essentially and authentically spiritual, Finnish mystical tourists adapt these practices for their own therapeutic uses. They are accompanied by singing prayers to various plant spirits. Among the appropriated elements are the ceremonial ingestion of imported organic cacao, sacred tobacco and ayahuasca, as well as praying by singing to plant spirits understood in terms of animism. My findings indicate how the appropriated cultural elements are given therapeutic functions in collectively created musical and ritual spaces for individual well-being. I analyse appropriation in categories introduced by Richard A. Rogers (2006) and understand the ceremonies to provide ‘mystical tourists’ with a role as a racially privileged group over the subaltern indigenous peoples through processes of commercialization, where reimagined cultural elements become spiritual commodities to be bought and sold in commercial networks on the basis of access. I argue that the associated forms of cultural appropriation align with the individualistic spiritual well-being needs of the Finnish participants and are related to the theme of ‘sacralization of the self’
En resa genom judiska bibliografier och bibliotek
Get PDFBokrecension av Joacim Hanssons De ordnade böckernas folk: om klassifikation i judiska bibliografier och bibliotek (Stockholm: Hilleförlaget, 2022
Lähteikköjen ennallistamisopas
No full textLähteikköjen ennallistamisopas on syntynyt tarpeesta parantaa lähde-elinympäristöjen tietopohjaa, terävöittää ennallistamisen tavoitteita ja vaikuttavuusseurantaa sekä koostaa ennallistamismenetelmiä. Painopiste on ennen kaikkea ekologisessa ennallistamisessa. Koska lähteistä ei ole ollut tähän asti olemassa kattavasti yhteen paikkaan koottua perustietoa, on tässä oppaassa pyritty paikkaamaan myös tätä puutetta.
Lähteikköjen ennallistamista tulisi tehdä ekologisten ja todennettavasti lähteikköjen luonnontilaa parantavien tavoitteiden ajamana. Tämä opas antaa ohjeet siihen, mihin lähteikköjen ennallistamisella tulisi pyrkiä, minkälaisin menetelmin siihen voidaan päästä ja miten ennallistamisen vaikutuksia voidaan kohdekohtaisesti seurata. Ensimmäinen askel lähteikköjen ennallistamisen ekologisen vaikuttavuuden osoittamiseksi on, että tehdyt toimet aletaan säännönmukaisesti dokumentoimaan yhteiskäytössä oleviin tietojärjestelmiin sellaisella tarkkuudella, joka mahdollistaa seurannan. Lähteikköjen ennallistamisopas on tehty Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa vastaamaan ensisijaisesti ympäristöhallinnon tarpeisiin, mutta sen sisältö soveltuu kaikkien lähteiköistä ja niiden ennallistamisesta kiinnostuneiden tahojen käyttöön.
Oppaan kolmessa ensimmäisessä luvussa käsitellään lähteikköjen ekologiaa, lajistoa ja hydrogeologiaa sekä lähteiden suojeluun ja ennallistamiseen vaikuttavia lakeja. Ennallistamisprosessin eteneminen on esitetty kolmessa kaaviossa, jotka löytyvät luvuista 3, 4 ja 7. Kaavioiden avulla voi edetä oppaan lukemisessa turhaa etsimistä vähentäen. Omissa tietolaatikoissaan on käsitelty ennallistamisen dokumentoimista ympäristöhallinnossa ja keskeistä kirjallisuutta lisätietoa kaipaavalle.ei tietoa saavutettavuudest
Hybridimallit metsäalan ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2021 - valmistautumista koulutuksen kehityshaasteisiin vuoteen 2040
No full textHybridimallit metsäalan ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2021 - valmistautumista koulutuksen kehityshaasteisiin vuoteen 2040-hankkeessa selvitettiin metsäkoneenkuljettajien- ja metsuri-metsäpalvelujen tuottajien koulutuksessa käytössä olevat hybridimallit sekä esitellään niistä parhaat koko metsäalan ammatillisen koulutuksen käyttöön
Kloorattujen liuottimien eteneminen Pursialan pohjavesialueella
No full textTuloksia Pursialan pohjavesialueen kloorattujen liuottimien etenemisestä. Tutkimus sijoittuu Pursialan tärkeälle pohjavesialueelle. Alueella sijaitsee Mikkelin vesilaitoksen Pursialan vedenottamo, josta Mikkelin kaupunki ottaa noin 70 % tarvitsemastaan vedestä. Vedenottoluvassa sallittu vedenottomäärä on 15 000 m³/d. Nykyisin vettä otetaan vuosikeskiarvona noin 7200 m³/d. Pohjavesialue alkaa Mikkelin ruutukaava-alueen kohdilta ja jatkuu etelään päättyen noin 4 kilometrin päähän Moision alueelle. Pohjavesialueen pinta-ala on 430 ha, ja sen pinta-alasta on rakennettua aluetta n. 60 % ja vesistöjen alla n. 10 %. Pohjavesialueen kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi.
Alueella suoritettujen muiden tutkimusten yhteydessä todettiin kohoavia pohjaveden liuotinainepitoisuuksia (lähinnä tri- ja tetrakloorieteeni). Todetut pitoisuudet ovat nousseet selvästi yli yhdisteille määritetyn ympäristön laatunormin (5 μg/l; trikloorieteenin ja tetrakloorieteenin summapitoisuus, valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006). Suurimmat mitatut pitoisuudet liuottimia on havaittu pohja-vesialueen länsiosassa Pitkäjärven teollisuusalueella putkessa PJ04 vuonna 2008 (1200 μg/l).ei tietoa saavutettavuudest
Defining Sports Performance by Using Automated Machine Learning System
No full textWe wanted to determine whether we could use an automated machine learning system called Azure for the selection process and placement of conscript training in such a way that AI can make decisions for the right conscript training program individually. To test this, we had four separate datasets and access to the Microsoft Azure automated machine learning environment. According to the test sets we performed, we see that, by using an automated machine learning environment, it was possible to reach the precision level of the decisions we wanted. The main obstacle was not the used automated machine learning environment itself, but the quality of the data used for learning. We also made improvement suggestions regarding how data could be collected and what kind of data we should measure to make predictive data analysis better and be more usable in the future