National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Covid-19-pandemia ja sopimusoikeus : Sopimusoikeudellinen tutkimus
No full textVärlden levde under extraordinära förhållanden från våren 2020 till slutet av år 2021. Sars-CoV- 2-viruset ansågs vara en överraskning för mänskligheten. Pandemin avslöjade en sårbarhet i frågor som gällde folkhälsan, den var den mest omfattande och djupaste sjukhälsovårdskrisen som världen hade upplevt på ett sekel. Sårbarheten berodde på att ingen var tillräckligt varskodd för att säkerställa en effektiv utveckling, tillverkning, upphandling och rättvis fördelning av nödvändiga läkemedel för att bekämpa en pandemi. Utgångsläget var att säkerställa sjukvårdens kapacitet och tillgången till ett vaccin. Redan i ett tidigt skede var man medveten om att kampen mot viruset inte kunde övervinnas utan ett vaccin. Finland är en del av en gemenskap, den Europeiska unionen. Den finska staten valde i många frågor sin egen väg i bekämpningen av pandemin men i vissa fall måste den samordna sig med unionen och följa de riktlinjer som utfärdades av EU-kommissionen. Studien utgår ifrån att utforska covid-19-pandemin ur ett kontrarättsligt synvinkel. Utgångspunkten för studien är att utreda om covid-19-pandemin kan anses ha utgjort force majeure i samtliga avtalsförhållanden ur ett kontraktsrättsligt perspektiv. Studien utgår från tre totalt olika avtalsförhållanden för att få till stånd en så bred synvinkel på forskningsfrågan.
Vi bekantar oss med begreppet force majeure och tolkningen av forskningsfrågan utgår från de fyra rekvisiter som alla ska vara samtidigt uppfyllda för att en extraordinär omständighet ska vara force majeure. Till de fyra rekvisiterna hör hinders-, kontroll-, oförutsägbarhets- och aktivitetsrekvisitet. Force majeure är en händelse som a) inte har uppkommit på grund av mänsklig aktivitet, b) mot vilken men inte kan skyddas, c) som direkt beror på naturliga orsaker, d) kan inte hindras genom förutsebarhet. Dock är det inte frågan om en gudomlig handling, utan en juridisk term, som beskriver händelser som ska ligga utanför mänsklig kontroll. I det fall att dessa fyra kriterier inte uppfylls samtidigt är det helt enkelt frågan om ett avtalsbrott.
Slutsatsen var att i vissa enskilda fall utgjorde covid-19-pandemin force majeure medan i andra situationer var det mer frågan om ett renodlat avtalsbrott. Den offentliga upphandlingen av läkemedel hade en central roll i kampen mot viruset. Med hjälp av begränsning av rörelse- och näringsfriheten, karantänåtgärder och testning av befolkningen kunde samhället sakta med säkert öppnas återigen. På så sätt främjades den fria rörligheten av personer, varor och tjänster. Förutsättning för den fria marknaden är att de inre gränserna är öppna för medborgarna, varor och tjänster inom EU:s territorium. Sålunda garanteras en rättvis, säker inre marknad med hög konsumentskyddsnivå
Finnish ISO 18626 Profile for ILL Transactions
No full textThis ISO 18626 profile specifies the ILL protocol messaging between Finnish Libraries. The profile specifies the parts of the standard should be supported,
but does not restrict the use of the standard to these parts only.
This profile has to be used in connection with ISO 18626 Information and documentation - - Interlibrary Loan Transactions [1] and it does not replace ISO 18626.
All Mandatory elements are included in the profile. If there is no additional information, mandatory elements are marked with a hyphen. The profile does not prescribe the use of non-mandatory elements which are included below in addition to the mandatory elements
Tekijänoikeuslain kulttuuriperintölaitoksia koskevat uudet säännökset : KAM-juridiikkaryhmän soveltamisohje
No full textKeväällä 2023 tuli voimaan tekijänoikeuslain muutos, jolla pantiin täytäntöön EU:n direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla, eli ns. DSM-direktiivi.
Lain muutos antaa kulttuuriperintöorganisaatioille uusia mahdollisuuksia toteuttaa tehtäväänsä erityisesti digitaalisessa ympäristössä.
Nyt julkaistu soveltamisohje on KAM-juridiikkaryhmän yhteinen tulkinta sitä, miten uusia säännöksiä tulisi soveltaa. Tulkinta perustuu laajaan DSM-direktiivin ja sen valmistelumateriaalin sekä direktiivin pohjalta laaditun kansallisen lain ja sen esitöiden analyysiin.
Yleisesti tekijänoikeuslain muutoksia tulkittaessa tulee huomioida myös muutoksen voimaantuloa koskeva ehto, jonka mukaan ennen 3.4.2023 tehtyihin toimiin ja sopimuksiin sekä hankittuihin oikeuksiin sovelletaan aikaisempaa lainsäädäntöä.
KAM-juridiikkaryhmä on Suomen valtakunnallisten kirjasto-, arkisto-, ja museokenttää edustavien organisaatioiden epävirallinen juridinen yhteistyöelin, jossa on edustettuna koko suomalainen kulttuuriperintökenttä. Ryhmän tarkoituksena on antaa ja tuoda esille kulttuuriperintösektorin näkemyksiä ja tulkintoja ajankohtaisista KAM-organisaatioita koskevista juridisista kysymyksistä, koordinoida juridista yhteistyötä ja vaikuttamistyötä KAM-organisaatioiden kesken sekä jakaa informaatiota ja jo olemassa olevaa osaamista KAM-organisaatioita koskettavista juridisista aiheista
Digitalisation Meets Home Economics Teachers : A Mixed-Methods Study of the Conditions Related to Finnish Home Economics Teachers’ Use of Information and Communication Technologies
No full textIn Finnish lower secondary education, home economics (HE) is one of the smallest school subjects in terms of teaching hours, yet, its central task is quite comprehensive. Especially in today’s digitised society, HE has a significant mission to support students in developing skills, knowledge, attitudes, and readiness needed for managing digitalised daily life. However, previous research has shown that development of these skills, including digital competence, among students relies on whether the teacher provides students with sufficient opportunities to use information and communication technologies (ICTs).
A limited amount of research has highlighted the conditions that influence how HE teachers use ICTs as well as the challenges they need to overcome to use the same. Both national and international reports have shown little use of ICT by teachers in artistic and practical school subjects.
To fill this research gap, this doctoral thesis aims to investigate Finnish HE teachers’ use of ICT in teaching and supporting students’ learning in lower secondary education. In addition, the theory of reciprocal determinism by Bandura (1986) is applied in this study to gain a deeper insight into how different conditions at the environmental and individual levels interact with each other to influence HE teachers’ use of ICT.
This thesis consists of three publications and an extended summary. The publications are, in turn, based on two separate empirical studies: (1) a survey study and (2) an interview study. A sequential mixed-method explanatory design with elements of convergent mixed methods enabled a two-phase data collection procedure in which quantitative survey data were first collected (Publications I and II), followed by collection of qualitative interview data (Publication III). The sample for the survey study (Publications I and II) consisted of 161 HE teachers working at both Swedish and Finnish language schools in lower secondary education in Finland. Of these participants, 12 HE teachers were selected to participate in the interview study (Publication III).
Three research questions have been formulated in relation to the three publications of this thesis; however, to achieve the overarching aim of this thesis, the findings from these three publications have been integrated and discussed through the lens of Bandura’s triadic theory of reciprocal determinism. Publication I explores patterns in HE teachers’ (n = 161) use of ICT by identifying ICT user profiles. The preliminary exploratory factor analysis identified three dimensions of ICT use: for cooperation, facilitation of pupils’ learning and administration and lesson planning. The main K-means cluster analysis revealed three recognisable ICT user profiles: frequent (n = 58), specific (n = 43), and infrequent ICT users (n = 60).
In Publication II, structural equation modelling (SEM) was used to examine the direct and indirect effects of teacher-level (perceived usefulness of ICT in HE, digital competence, age) and school-level (ICT infrastructure, support) factors on HE teachers’ (n = 161) three different dimensions of ICT use that were identified in Publication I. Based on total effects, digital competence, perceived usefulness of ICT in HE as well as perceived access to support (i.e. technical and pedagogical support, school, administrative and colleague support, ICT teacher training) were the most important pre-requisites that influenced HE teachers’ use of ICT for facilitating student learning.
Publication III was a qualitative interview study conducted to gain a deeper understanding of HE teachers’ use of ICT and get an idea of other conditions that enable or hinder HE teachers’ use of ICT. From the participants in the survey study, 12 HE teachers were selected (Publications I and II). Using content analysis, the findings showed that ICT was used in different ways using both teacher- and student-centred approaches to promote both affective (attention, motivation, interest) and cognitive outcomes (conceptual knowledge, engagement, self-awareness). It is somewhat worrying that the development of students’ digital competence was not included in the goals of their ICT use. Publication III revealed several hindering and enabling conditions for their ICT use, both at the personal (e.g. digital skills, interest and motivation, domain-specific epistemological beliefs, teacher characteristics) and environmental levels (e.g. ICT infrastructure, support, organisational factors, subject culture).
Finally, to achieve the overarching aim of this thesis, the findings are discussed based on Bandura’s theory of reciprocal determinism. The most obvious findings that emerged in this thesis are the variety of conditions at the personal and environmental levels that hindered and those that facilitated the use of ICT by HE teachers as well as the role that HE teachers’ human agency plays in influencing ICT behaviour and responding to environmental conditions and challenges.
Based on Bandura’s model, HE teachers cannot be regulated solely by enabling and constraining conditions, as revealed in separate publications. Confirming the reciprocal determinism, Publications II and III found that different environmental conditions (support, ICT infrastructure) were only indirectly related to HE teachers’ use of ICT through personal conditions (perceived digital competence, perceived usefulness, motivation, and interest).
From a socio-cognitive point of view, HE teachers can also influence their own motivation through self regulatory mechanisms, such as perceived usefulness (i.e. as part of forethought capacity) and high levels of ICT selfefficacy (i.e. as part of self-reflective capacity). These mechanisms appeared to play a key role in influencing how HE teachers use ICT and how often they do so (Publications I and II). Teachers’ perceived benefits of ICT use were also related to whether teachers engaged in environments and activities that supported their ICT use, such as developing their own digital skills, by taking advantage of the available support and ICT infrastructure (Publication III).
Personal agency also plays a key role in overcoming challenges (Bandura, 2001). A range of conditions were also identified as barriers to HE teachers’ use of ICT, such as insufficient digital skills, lack of support, lack of interest, feelings of lack of time and effort, domain-specific epistemological beliefs, students’ expectations of the subject, low status of HE, limited time allocated to the subject, broad curriculum, impractical instructional facilities, lack of other financial resources, time constraints, technical issues related to management of digital devices, ethical safety issues related to students’ integrity and privacy, dysfunctional devices, poor internet connection, lack of teacher training programmes, students’ poor digital skills and ICT behaviour involving surfing other websites without teachers’ permission. Some of these challenges may emerge as more dominant than others, such as the breadth of the curricula, time allocation, subject culture and teachers’ long-standing expectations of and subject-specific epistemic beliefs about HE as a school subject (Ricardson, 1996).
Based on the results of the three publications and theoretical reasoning, it can be concluded that it is vital to provide HE teachers with various forms of support to increase their motivation to use ICT and strengthen their agency to face and overcome potential challenges.
Various forms of support, both technical and pedagogical, should be made as accessible as possible at the school and classroom levels so teachers can resolve challenges they face in teaching without much delay. Ideally, support should be arranged with an ongoing strategy, especially when it comes to teaching training programmes and support aimed at the development of HE teachers’ digital competence. The findings also underline the importance of supporting HE teachers in building collegial networks to exchange best practices in ICT integration. Drawing on Bandura’s model of reciprocal determinism and human agency, these forms of support can provide opportunities for HE teachers to gain positive experiences in overcoming actual challenges in their ICT use, strengthen their beliefs in their own ability to use ICT and create positive outcome expectations. This, in turn, makes it easier for teachers to set clear goals to strive for and increases their motivation to overcome future and potential challenges (Bandura, 1989, 1997).Huslig ekonomi är ett av de minsta läroämnena i årskurserna 7–9 inom den grundläggande utbildningen i Finland, sett till antalet undervisningstimmar. Trots detta är husliga ekonomins centrala uppdrag mycket omfattande. Huslig ekonomi har i synnerhet i dagens digitaliserade samhälle ett viktigt uppdrag att stöda eleverna att utveckla de färdigheter, kunskaper, attityder och den beredskap som behövs för att kunna hantera den allt mer digitaliserade vardagen. Däremot visar tidigare studier att elevens utveckling av dessa färdigheter, såsom digital kompetens, är beroende av huruvida eleven ges tillräckliga möjligheter att använda informations- och kommunikationsteknik i undervisningen. Få studier har undersökt de faktorer som påverkar lärarnas användning av IKT i huslig ekonomi, liksom de utmaningar som lärarna står inför. Däremot visar både nationella och internationella rapporter att ämneslärare i konst- och färdighetsämnen använder IKT i en ganska låg utsträckning.
För att fylla forskningsluckan, syftar denna avhandling till att undersöka ämneslärarnas användning av IKT i huslig ekonomi för att främja elevens lärande. Därtill tillämpas Banduras teori om ömsesidig determinism för att få en djupare insyn i hur olika omständigheter på miljö- och individnivå interagerar med varandra för att påverka lärarnas användning av IKT.
Avhandlingen består av tre publikationer och en inledande sammanfattning (kappa). Publikationerna bygger vidare på två separata empiriska studier, 1) en enkätstudie och 2) en intervjustudie. Forskningsdesignen tar sitt utgångsläge i blandade metoder och är av typen förklarande sekventiell design med element från den konvergenta forskningsdesignen. En dylik kombination har möjliggjort en datainsamling i två olika faser. Insamling av kvantitativ enkätdata (Publikation I, II) har således följts av insamling av kvalitativ intervjudata (Publikation III).
Det slutliga urvalet i enkätundersökningen (Publikation I och II) bestod av 161 lärare i huslig ekonomi från både svensk- och finskspråkiga skolor i årskurserna 7–9 inom den grundläggande utbildningen i Finland. Av dessa 161 ämneslärare valdes 12 lärare ut till intervjustudien. Tre konkreta forskningsfrågor har formulerats i relation till avhandlingens tre publikationer, men för att kunna besvara avhandlingens övergripande syfte har resultaten från publikationerna också kopplats samman och diskuterats utifrån Banduras triadiska modell om ömsesidig determinism.
Publikation I går ut på att identifiera IKT-användarprofiler och undersöka mönster bland ämneslärarnas (n = 161) användning av IKT i huslig ekonomi. Den explorativa faktoranalysen resulterade i att följande tre dimensioner av IKT-användning kunde identifieras: för samarbete, för att främja elevens lärande och för utförande av administrativa uppgifter och lektionsplanering. Med hjälp av klusteranalys, kunde i sin tur urskiljas tre olika IKTanvändarprofiler bland ämneslärarna i huslig ekonomi: frekventa IKTanvändare (n = 58), specifika IKT-användare (n = 43) och icke-frekventa IKT användare (n = 60).
I publikation II analyserades i vilken utsträckning olika lärar- och skolfaktorer påverkar direkt och indirekt ämneslärarnas användning av IKT i huslig ekonomi. Analysen gjordes med hjälp av strukturell ekvationsmodellering (SEM). Lärarfaktorer hänvisar till upplevd nytta, digital kompetens och ålder, medan faktorer på skolnivå syftar på IKT-infrastruktur och stöd. Resultaten visar att lärarnas digitala kompetens, upplevd nytta med IKT och upplevt stöd (tekniskt och pedagogiskt stöd, stöd från skolan, administrativt stöd, kollegialt stöd, tillgång till fortbildningar) utgör de viktigaste faktorerna som påverkar lärarnas användning av IKT.
Publikation III bygger på en kvalitativ intervjustudie, vars syfte var att skapa en djupare förståelse för lärarnas användning av IKT, samt att få en bild av andra faktorer eller omständigheter som hindrar eller främjar lärarnas användning av IKT i huslig ekonomi. Totalt 12 ämneslärare i huslig ekonomi valdes ut bland de lärare som också deltog i enkätstudien (Publikation I, II). Det insamlade materialet analyserades med hjälp av kvalitativ innehållsanalys. Sammantaget visar resultaten att lärarna använder IKT på olika sätt med hjälp av både lärarstyrda och elevcentrerade metoder, för att främja elevens affektiva (uppmärksamhet, motivation, intresse) och kognitiva (konceptuell kunskap, engagemang, självmedvetenhet) lärande. Att främjande av elevens digitala kompetens inte alls nämndes, kan däremot anses som något oroväckande. Framförallt visar resultaten (Publikation III) att det finns ett flertal faktorer, som på både individ- (t.ex. digitala färdigheter, intresse och motivation, domänspecifika epistemologiska övertygelser, personliga egenskaper) och miljönivå (t.ex. IKT-infrastruktur, stöd, organisatoriska faktorer, ämneskultur), upplevs antingen hindra eller främja lärarnas användning av IKT i huslig ekonomi.
I avhandlingen diskuteras resultaten utifrån Banduras triadiska teori om ömsesidig determinism för att kunna besvara det övergripande syftet. Det mest framträdande i resultaten från avhandlingen är att det har visat sig finnas faktorer som på både miljö- och individnivå fungerar som hindrande och främjande för lärarnas användning av IKT i huslig ekonomi. Resultaten understryker också vikten av lärarens aktörskap och självreglerande förmåga att själv påverka den egna IKT-användningen samt bemötande av utmaningar.
Sett ur Banduras teori och något som också framkom i de separata publikationerna, påverkas inte läraren i huslig ekonomi direkt av olika hindrande och möjliggörande omständigheter. Resultaten i Publikation II och III visar till exempel att olika miljöfaktorer har tendens att först påverka faktorer eller omständigheter på individnivå (upplevd digital kompetens, upplevd nytta, motivation, intresse), vilket också bekräftar Banduras teori om ömsesidig determinism.
Sett ur ett socio kognitivt perspektiv, anses lärarna i huslig ekonomi också kunna påverka den egna motivationen att använda IKT med hjälp av olika självreglerande mekanismer. Två olika självreglerande mekanismer identifierades i resultaten. Upplevd nytta med IKT (förtänksamhet) och upplevd självförmåga för IKT användning (självreflekterande kapacitet) visade sig påverka hur ofta lärarna använde IKT, samt för vilka ändamål IKT tillämpades (Publikation I, II). Lärarnas syn på nyttan med IKT spelade också en avgörande roll huruvida de såg till att upprätthålla eller utveckla den egna digitala kompetensen, utnyttja tillgängligt stöd samt skolans IKTinfrastruktur (Publikation III). Lärarnas individuella aktörskap har också en nyckelroll när det gäller att övervinna potentiella utmaningar (Bandura, 2001). I publikationerna kunde ett flertal hindrande faktorer eller utmaningar för lärarnas IKT-användning identifieras, bland annat följande: lärarnas otillräckliga digitala färdigheter, brist på tillgängligt stöd, svagt intresse, brist på tid och energi, domänspecifika epistemologiska övertygelser om lärande i huslig ekonomi, elevernas förväntningar på huslig ekonomi som läroämne, läroämnets låga status, undervisningstid avsatt för huslig ekonomi, läroplanens omfattning, opraktiska undervisningsutrymmen, brist på ekonomiska resurser, tekniska problem i klassrummet, etiska säkerhetsfrågor vad gäller elevens integritet och privatliv, dåligt fungerande digitala verktyg, dålig internetuppkoppling, brist på fortbildningar, elevernas bristfälliga digitala färdigheter och elevers olämpliga beteenden på nätet. De uppräknade utmaningarna, till exempel läroplanens omfattning, tidsallokeringen, ämnets kultur och lärarnas förväntningar och epistemologiska uppfattningar om huslig ekonomi som läroämne, kan framstå som mer dominerande än andra.
De slutsatser som kan dras utifrån resultaten och ur ett teoretiskt resonemang, är att lärarna i huslig ekonomi är i behov av olika former av stöd i syfte att öka på motivationen att använda IKT, samt stärka sitt aktörskap och sin styrka att övervinna potentiella utmaningar.
Tillgång till olika former av stöd, både tekniskt och pedagogiskt stöd, bör förbättras på både skol- och klassrumsnivå, så att lärarna har bättre förutsättningar att tackla utmaningar som de ställs inför i undervisningen. Stödet får med fördel arrangeras med en uppföljande strategi, så att det finns möjligheter till återkoppling. Denna återkoppling är särskilt viktig i sammanhang när det handlar om stödformer, som syftar till att stöda lärarnas utveckling av den digitala kompetensen, såsom vid fortbildningar men också andra stödinsatser. Resultaten understryker också vikten av att stöda lärarna i huslig ekonomi i skapande av kollegiala nätverk. Dylika nätverk kan ge lärarna möjligheter till utbyte av bästa praxis när det kommer till IKT användning.
Utgående från Banduras teori för ömsesidig determinism och aktörsperspektivet, kan dessa ovannämnda stödformer ge lärarna i huslig ekonomi en möjlighet att samla på sig positiva erfarenheter av att hantera faktiska utmaningar i sin IKT-användning. Genom positiva erfarenheter kan läraren bygga upp sin egen tilltro till sin förmåga att använda IKT, och skapa positiva förväntningar för sin IKT-användning. Det här kan i sin tur stöda lärarna att sätta upp tydliga mål för sin IKT-användning och stärka deras motivation att övervinna aktuella och framtida utmaningar (Bandura, 1989, 1997).ei tietoa saavutettavuudest
Fyysisen toimintakyvyn arvostus esimiesten näkökulmasta sotilasympäristössä
No full textPuolustusvoimissa on aktiivisesti tutkittu yleisesti toimintakykyä sekä fyysistä toimintakykyä ja rasitusta erilaissa ympäristöissä. Toimintakyvyn arvostus on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten esimiehenä toimivan sotilaan arvot vaikuttavat fyysisen toimintakyvyn johtamiseen. Tutkimusongelmaan haettiin vastausta arvostuskokemuksen kautta. Arvostusta mitattiin kyseyllä, jossa vastaajat arvioivat omaa suhtautumistaan fyysiseen toimintakykyyn sotilasympäristössä.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat esiupseerikurssin vuonna 2020 ja 2021 suorittaneet sekä yleisesikuntaupseerikurssilla opiskelevat upseerit. Kyselyyn vastasi 110 upseeria, jotka edustivat noin 8% kaikista puolustusvoimien palveluksessa olevista esiupseereista. Vastaajat edustivat juuri sitä esimiesporrasta puolustusvoimissa, joilla on merkittävä vastuu henkilökunnan fyysisen toimintakyvyn johtamisessa.
Tutkimuksessa käytetty kysely on rakenteeltaan kolmiosainen ja rakentuu taustatieto, persoonallisuus ja merkitykset -osioista. Persoonallisuutta mitattiin Schwartzin arvojärjestelmämallin avulla, jota on kansainvälisesti ja kansallisesti hyödynnetty sosiaalipsykologian arvotutkimuksissa. Schwatrzin arvojen kehämalli kuvaa hyvin arvojen hierarkiaa sekä arvojen välillä huomattavaa säännönmukaisuutta. Tämän tutkimuksen tulosten osalta arvotyypit ovat vertailtavissa myös vastaaviin samalla kysymyssarjalla toteutettuihin kansainvälisiin ja kotimaisiin tutkimustuloksiin.
Tutkimuksessa arvotyypeistä muodostettiin neljä faktoria, jotka edustavat toisiinsa nähden erilaista suuntautumista arvokehällä. Kyselyn tuloksia vertailtiin arvotyypeistä muodostettujen neljän faktorin avulla, joiden kautta löydettiin yhteneväisyyksiä sekä eroavaisuuksia fyysisen toimintakyvyn johtamisen osalta.
Tämän tutkimuksen päätulosten mukaan fyysisen toimintakyvyn johtaminen on riippuvainen esimiehen omasta näkökulmasta asiaan ja johtamistoiminnassa korostuu ihmisten johtamisen osaaminen. Esimiehen arvotyypillä on vaikutusta siihen, kuinka alaisten fyysistä toimintakykyä johdetaan ja ohjataan. Arvotyypillä näyttäisi olevan yhteys siihen kuinka fyysisen toimintakyvyn johtaminen toteutetaan ja kuinka tärkeäksi se arvotetaan. Esimiehen arvomaailma heijastuu koko työyhteisöön ja sitä kautta vaikuttaa organisaatiokulttuurin rakentumiseen sekä kehittymiseen.
Tutkimuksen tulosten perusteella esitetään, että persoonallisuustestiä voidaan hyödyntää ennustettaessa henkilön johtamiskäyttäytymistä. Persoonallisuustestin perusteella määritettyä arvotyyppiä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi liittämällä se osaksi upseerin kompetenssiarvioita tai vuorovaikutus- ja johtamisprofiilia. Persoonallisuustestin tulosten hyödyntäminen eri tavoin mahdollistaisi entistä tehokkaammin esimiesten tehtäväkierron suunnittelun osaamis- ja taitoperusteisesti
Valtiollisen vaikuttamisen työkalupakki 2020-luvun maailmassa : valtiollinen vaikuttaminen suurvaltojen toiminnassa
No full textTutkimus luo laajan yleiskatsauksen valtiollisen vaikuttamisen keinovalikoiman käyttöön 2020-luvun maailmassa. Tämän diplomityön tavoitteena on ollut laatia laaja teoriaan pohjautuva tarkastelu valtiollisen vaikuttamisen keinovalikoimasta 2020-luvun maailmassa. Työn tarkoituksena on selvittää miksi valtiot vaikuttavat toisiin valtioihin, mitä vaikuttamiskeinoja valtiot käyttävät ja miten keinoja käytetään. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on: Miten valtiollinen vaikuttaminen ilmenee suurvaltojen toiminnassa? Työ on tarpeellinen ja merkityksellinen suojautumisen kannalta, koska valtiollista vaikuttamista ei havaita riittävän hyvin ja tällöin valtioon vaikuttaminen onnistuu.
Käytettävänä teorianäkökulmana on uusklassinen realismi, jonka mukaan valtiot ajavat omaa etuaan anarkisessa järjestelmässä pyrkimyksenään lisätä valtaansa ja varmistaa oma turvallisuutensa. Myös valtioiden johtajilla on merkitystä valtioiden toimintaan.
Aineisto koostuu teoriakirjallisuudesta, valtioiden strategioista ja johtajien linjapuheista sekä vaikuttamisen havaintojen osalta raporteista, tutkimuksesta ja uutisaineistosta. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla analyysillä käyttäen abduktiivista loogista päättelyä. Havaitut vaikuttamiskeinot on jaettu analyysin yhteydessä diplomaattisiin, informaation, sotilaallisiin ja taloudellisiin keinoihin analyysin helpottamiseksi.
Työssä tutkitaan Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen toteuttamaa valtiollista vaikuttamista. Luvussa kaksi esitellään valittu teoreettinen näkökulma ja vastataan teorian tasolla ensimmäiseen alatutkimuskysymykseen valtioiden vaikuttamisen intresseistä. Vastaamista jatketaan luvussa kolme, jossa tarkastellaan valtioiden strategioiden perusteella miksi valtiot vaikuttavat toisiin valtioihin.
Luvussa neljä tarkastellaan mitä vaikuttamiskeinoja valtiot käyttävät vaikuttamiseen. Tarkoituksena ei ole ollut esitellä yksityiskohtaisesti yksittäisiä keinoja vaan luoda kokonaiskuva tarkasteltavan valtion käyttämästä keinovalikoimasta. Luvussa viisi esitetään, miten valtiot käyttävät luvussa neljä löydettyjä vaikuttamiskeinoja tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Luvussa kuusi esitetään lopulliset tutkimustulokset ja pohdinta.
Työ osoittaa, että uusklassisen realismin näkökulmasta katsottuna tämän aineiston perusteella valtiot käyttävät johtajansa johdolla intressiensä ajamiseen valtiokohtaisia vahvuuksiaan ja asemaansa. Valtiot vaikuttavat kaikkiin tarvittaviin toimijoihin lopulta omien intressiensä ajamiseksi ja valmistautuvat käyttämään sotilaallista voimaa tarvittaessa. Valtiot tekevät yhteistyötä niin kauan kun siitä on niille hyötyä
Elektronisen urheilijan kognitiivisen suorituskyvyn käytettävyys Ilmavoimien taisteluympäristössä
No full textTutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa e-urheilun vaikutuksista kognitiiviseen suorituskykyyn hyödynnettäväksi Puolustusvoimien ja erityisesti Ilmavoimien rekrytoinnissa ja koulutuksessa. Tutkimuksessa pyrittiin muodostamaan ymmärrys e-urheilun vaikutuksista ja todentamaan niitä Puolustusvoimissa käytössä olevalla kognitiivisen suorituskyvyn testillä. Kontekstina oli hävittäjälentäjän ja taistelunjohtajan toimintaympäristöt digitalisaation näkökulmasta.
Tutkimuksen alussa muodostettiin kirjallisuuskatsauksen keinoin teoreettinen malli monitehtäväsuorittamisen kognitiivisista vaatimuksista ja päätöksentekoprosessista koeasetelmassa, ymmärrys e-urheilusta lajina sekä aikaisemmasta tutkimuksesta. Tämän pohjalta muodostettuja hypoteeseja testattiin tilastotieteen keinoin, ja tuloksia tulkittiin laadullisesti.
Tutkimuksen aineisto kerättiin testaamalla e-urheilijoita Ilmavoimien valinnoissa käytössä olevalla time sharing -kykyä mittaavalla testillä. Lisäksi testattavilta kerättiin oma-analyysi tehtävän suorittamisen jälkeen. E-urheilijan suoritustasoa mittaamaan käytettiin henkilökohtaista rankingia, joka kaikissa tutkimuksen peleissä perustuu Elo-lukuun. Tutkimukseen oli tarkoitus rekrytoida saman taustan omaava kontrolliryhmä, mutta tämä ei onnistunut. Vertailua tehtiin kuitenkin sekundaaridataan, joka saatiin testimenetelmän kehittämisen yhteydessä julkaistuista tuloksista. Tässä kohderyhmänä oli toiminut Lentoreserviupseerikurssin valintojen 4. vaiheen psykologisiin testeihin osallistuneet, joiden yleinen lahjakkuustaso on testattu ja kuuluu ylimpään 40%: iin Suomen varusmiespopulaatiosta.
E-urheilijoiden ja sekundaaridatan välillä ei löydetty tilastollisesti merkittävää eroa time sharing - kyvyssä, sekundaaridatan suoritustason ollessa parempi. E-urheilijoilla todettiin suurempi oppimisnopeus, mutta tämä ei viittaa suoraan metakognitiivisiin ominaisuuksiin vaan saattaa osittain johtua alhaisemmasta lähtötasosta. Mielenkiintoinen havainto oli voimakas ja tilastollisesti merkitsevä korrelaatio time-sharing -kyvyn ja e-urheilijan suoritustason sekä viikoittaisen pelaamisen määrän välillä. Lisäksi havaittiin voimakas ja merkitsevä korrelaatio time sharing -kyvyn sekä suorituksessa käytettävän strategian muodostamisen välillä. E-urheilun suoritustaso korreloi tämän strategian muodostamisen kyvyn kanssa positiivisesti, mutta ei merkitsevästi. Lisäksi kirjallisuuskatsausta tehdessä havaittiin e-urheilun vaikutukset taktisen puhekommunikaation sekä sosiaalisen kanssakäymisen valmiuksiin. Testitilannetta havainnoimalla löydettiin mahdollisuuksia myös testimenetelmän kehittämiseksi, vaikka tämä ei ollut tavoitteena.
Tutkimuksen perusteella e-urheilu tulee ymmärtää kognitiivisena urheiluna. E-urheilijoilla on suorituskykyjä, jotka parantavat valmiuksia toimia tietyissä erityisesti digitaalisessa toimintaympäristössä tapahtuvissa Puolustusvoimien tehtävissä. Kausaalisuutta ei tämän tutkimuksen perusteella voitu todentaa, mutta aikaisemman tutkimuksen perusteella sitä ei voi poissulkea. Tiettyihin tehtäviin rekrytoinnissa e-urheilun hyödyt tulee huomioida. Pelillistämisen lisääntyessä myös kognitiivisten taitojen kehittäminen tulee ottaa koulutusmenetelmien suunnittelussa huomioon
Kestävyys ja vastuullisuus erikoiskirjastoissa ja tietopalveluissa : kyselyn tulokset
No full textEsitys Kirjastoverkkopäivät 2023 – Kestävyys ja vastuullisuus kirjastoissa -työpajass
Kuntien e-kirjasto avautuu Kansalliskirjastossa 23.4.2024
No full textKristiina Hormia-Poutasen esitys Kirjastoverkkopäivillä 25.10.2023