National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Flow-Through Cell for Ion-selective Electrodes
Get PDFThis research work describes a novel flow-through all-solid-state potentiometric device that consists of solid-contact ion-selective electrodes and a solid-state planar reference electrode. The device is capable of measuring ionic concentrations in small sample volumes. Planar potassium ion-selective electrodes (K-ISEs) and chloride ion-selective electrodes (Cl-ISEs) were made using carbon cloth (CC) as ion-to-electron signal transducer (CC-ISEs). Polyvinyl butyral/sodium chloride (PVB/NaCl)-based and polyvinyl acetate/potassium chloride (PVAc/KCl) composite-based reference electrodes were prepared using silver/silver chloride disk electrodes and characterized. The PVAc/KCl composite-based reference electrode showed superior performance and was selected for use in the flow-through device. Carbon cloth and polycarbonate (PC) were tested as substrates for the fabrication of the planar PVAc/KCl composite-based reference electrode. The reference electrode made using the CC substrate (CC-RE) performed well when used with either an external commercial reference electrode or a chloride ion-selective electrode. However, the construction and assembly of the CC-RE made it perform poorly when combined with a CC-ISE in one cell. The PC-based reference electrode (PC-RE) solved the issues associated with the CC-RE and performed well when combined with CC-ISEs in the complete flow-through potentiometric device. When measured against the PC-RE, the potassium and chloride CC-ISEs (K- and Cl-ISEs) consistently showed fast and stable near-Nernstian responses, good R2 values, and high within-day repeatability in the 10–3 M to 10–1 M KCl concentration range. The use of valinomycin as ionophore in the studied K-ISEs resulted in excellent selectivity for the electrodes in the presence of interfering ions such as Na+, Mg+, and Ca2+. Whereas the Cl-ISEs based on the ion exchanger tridodecylmethylammonium chloride (TDMAC) showed relatively poor selectivity in the presence of interfering ions such as bicarbonate (HCO3–) and lactate (C3H5O3–). These ions were selected for the selectivity measurements due to their significant presence in sweat samples that are meant to be measured using the flow-through device. The standard potentials of both potassium and chloride CC-ISEs demonstrated poor reproducibility in between-electrode and between-day measurements. Results from the electrochemical impedance spectroscopy measurements, carried out using the K-ISEs, showed that the resistance of the valinomycin-based potassium ion-selective membrane (ISM) is relatively high in these electrodes compared to the values reported in the literature. In addition, electrodes made in a similar way and are supposed to be identical exhibited different values of ISM resistance. This can be attributed to errors in the manual fabrication of the electrodes. Despite the high (charge transfer) resistance values of the ISMs, the CC-ISEs showed fast and relatively stable potentiometric responses
Työuupumusta torjumassa, työn imua ylläpitämässä : hävittäjäohjaajien työn vaatimusten ja voimavarojen kartoitus
Get PDFTyöuupumuksella on laajoja vakavia seurauksia, kuten sepelvaltimotauti ja masentuneisuus. Työn imulla on vahvoja positiivisia seurauksia, kuten työtyytyväisyys ja työhön sitoutuminen. Työn vaatimusten ja voimavarojen teoreettisen mallin (Job Demands-Resources, JD-R) mukaan työuupumuksen ennaltaehkäisemiseksi ja työn imun ylläpitämiseksi interventioita pitää kohdistaa ammattikunnittain räätälöityihin työn vaatimuksiin ja voimavaroihin. Hävittäjäohjaajien työn vaatimuksia ja voimavaroja ei ole aiemmin kartoitettu. Tutkimustehtävänä oli kartoittaa hävittäjäohjaajien työn vaatimuksia ja voimavaroja, sekä niiden yhteyksiä työuupumukseen ja työn imuun. Tutkimuksen tarkoituksena oli auttaa hävittäjäohjaajien työuupumuksen ennaltaehkäisemistä muodostamalla käsitys työuupumukseen vaikuttavista työn piirteistä ja tuottamalla tutkittua tietoa interventioiden suuntaamisesta. Kvantitatiivisen kyselytutkimuksen perusjoukkona oli Ilmavoimien hävittäjäohjaajat ja tutkimusyksikköinä Hävittäjälentolaivueet 11 ja 31. Kysely kohdennettiin koko perusjoukolle elo-syyskuussa 2022, ja vastausaktiivisuus oli 75 %. Vastauksia vertailtiin tutkimusyksiköiden ja työnkuvien välillä. Työn vaatimusten ja voimavarojen mittarit valittiin pääosin validoiduista kysymyssarjoista. Mitattujen ulottuvuuksien valintaa ohjasi JD-R-malli mutta myös tutkijan subjektiivinen näkemys hävittäjäohjaajan työn piirteistä. Mitatut työn vaatimukset olivat määrälliset vaatimukset, kiire, työn ja yksityiselämän ristiriita, työolojen epävarmuus ja ydintyöhön kuulumattomat tehtävät. Työn voimavarat olivat vaikutusmahdollisuudet työhön, sosiaalinen tuki esihenkilöltä, yhteisöllisyys työssä sekä arvostus. Työuupumusta mitattiin BAT-12:lla ja työn imua UWES-3:lla. Asteikot olivat 1–5 paitsi UWES-3:lla 0–6. Kuvailevaa, kartoittavaa ja vertailevaa tilastollista analyysia tehtiin tunnuslukuihin, jakaumiin, riippumattomien otosten t-testeihin, yksisuuntaisiin varianssianalyyseihin sekä korrelaatioihin perustuen. Hävittäjäohjaajien työn vaatimukset olivat kohtuullisia (2.55), voimavarat korkeita (3.98), työuupumusta ei ollut (1.72) ja työn imu oli keskimääräistä korkeampi (5.04). Korkein vaatimus oli kiire (3.26), matalin työolojen epävarmuus (2.15) ja matalin voimavara vaikutusmahdollisuudet työssä (3.30), korkein yhteisöllisyys työssä (4.71). Tutkimusyksiköiden ja työnkuvien välillä oli joitain eroja. Sekä työuupumukseen että työn imuun merkittävimmässä yhteydessä oli työn ja yksityiselämän ristiriita (.489; -.438). Kaikki yhteydet olivat JD-R-mallin mukaisia. Hävittäjäohjaajien työn vaatimusten ja voimavarojen tasapaino on hyvä. Työuupumuksen ennaltaehkäisemisen kannalta merkittävin työn piirre on työn ja yksityiselämän ristiriita. Vaatimuksilla ja voimavaroilla on yhtä tärkeä rooli työuupumuksen ennaltaehkäisemisessä. Siipimiehillä ja parinjohtajilla sekä tyyppi- ja ilmataisteluopettajilla on hieman muita todennäköisempi riski työuupumukselle
Maanpuolustustahtoon liitettävät merkitykset vapaaehtoisen maanpuolustuksen viitekehyksessä
Get PDFOpinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä merkityksiä maanpuolustustahtoon liitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen viitekehyksessä. Merkityksellä tarkoitettiin kaikkia niitä ajatuksellisia kokonaisuuksia, jotka yksittäinen henkilö liitti maanpuolustustahtoon. Opinnäytetyön tavoitteeseen vastaaminen vaati perehtymistä maanpuolustustahtoon monitulkintaisena ilmiönä sekä maanpuolustustahdon pohtimista haastateltavien henkilöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen ja sen tutkimusotteena oli fenomenografia. Aineistonkeruu toteutettiin avoimilla haastatteluilla haastattelemalla vapaaehtoiseen maanpuolustukseen eri tavoin osallistuneita kuutta miestä ja neljää naista. Haastateltavista nuorin oli 29-vuotias ja vanhin 70-vuotias haastateltavien keski-iän ollessa 43. Aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysillä, jonka tuottamat tulkinnalliset kuvauskategoriat kuvasivat erilaisia maanpuolustustahtoon liitettäviä merkityksiä. Haastateltavat tarkastelivat maanpuolustustahtoa sekä yleisellä tasolla, että henkilökohtaisesta näkökulmasta. Maanpuolustustahtoa tarkasteltiin myös konkreettisella tasolla sitoen maanpuolustustahto käytäntöön yksilön subjektiivisien käsityksien kautta. Yleisellä tasolla maanpuolustustahtoa pohdittiin muuttumiskykyisenä henkilökohtaisena ja yksityisenä ilmiönä sekä vaikeaselkoisena epämääräisenä ilmiönä. Henkilökohtaisesta näkökulmasta maanpuolustustahtoa ajateltiin pyyteettömänä, sukupolvelta toiselle siirtyvänä kyseenalaistamattomana ilmiönä, josta voi muodostua yksilölle jopa kunnia-asia. Toisaalta maanpuolustustahtoa pohdittiin sen kyseenalaistamattoman luonteen vuoksi myös negatiivisena ilmiönä ja jopa propagandana. Kyseenalaistamattomasta luonteestaan huolimatta maanpuolustustahtoa ajateltiin myös ilmiönä, joka tarvitsee tietoista ylläpitoa ja kohottamista. Konkreettisella tasolla maanpuolustustahdon ajateltiin pääsääntöisesti tarkoittavan tahtoa tehdä jotakin konkreettista, kuten tahtoa puolustaa omaa perhettä, säilyttää se mitä on olemassa, ja toimia moraalista vääryyttä vastaan. Maanpuolustustahdon pohdittiin kuvaavan myös yksilön sitoutumista Suomen valtioon, sen instituutioihin sekä Suomen aseelliseen puolustamiseen. Tämän lisäksi maanpuolustustahtoa ajateltiin yksilön valmiutena vastata uhkaan. Opinnäytetyön tulokset vahvistivat käsitystä maanpuolustustahdosta ilmiönä, johon liitettävien merkityksien kirjo on suuri. Keskeisin löydös muodostui niistä merkityksistä, jotka toivat uusia, vielä tutkimattomia, näkökulmia maanpuolustustahtoon, kuten esimerkiksi maanpuolustustahto yksilön valmiutena, kunnia-asiana, perheen puolustamisena ja huumorin kohteena. Toisaalta opinnäytetyö toi esiin myös sellaisia merkityksiä, jotka vahvistivat aikaisempien tutkimusten mukaisia käsityksiä maanpuolustustahdosta. Koska maanpuolustustahto on vakiinnuttanut asemansa yhteiskunnallisessa keskustelussa käsitteenä ja ilmiönä, oli sen sisältämien monimuotoisten merkityksien kartoittaminen perusteltua. Maanpuolustustahdon tarkastelu ja tutkiminen eri näkökulmista mahdollistaa sen paremman ymmärtämisen, mikä on erityisen tärkeää, kun maanpuolustustahto käsitetään suomalaisen maanpuolustuksen selkärankana. Maanpuolustustahdon laajempi ymmärtäminen mahdollistaa myös sen tehokkaamman mittaamisen. Tämä opinnäytetyö laajensi ymmärrystä maanpuolustustahdosta ilmiönä ja nosti esiin uusia maanpuolustustahtoon kohdistuvia mielenkiintoisia tutkimusnäkökulmia
Valtionrajarikosten ja väärennysten esitutkinta turvapaikanhakijan tapauksessa
Get PDFTässä Pro Gradu tutkielmassa on tutkittu Rajavartiolaitokselle tyypillistä rikostutkintaa. Rajavartiolaitos kohtaa turvapaikanhakijoiden tekemiä valtionraja- ja väärennysrikoksia päivittäin. Tutkimusmenetelmänä on ollut oikeusdogmatiikka ja tukevana menetelmänä on käytetty laadullisen menetelmiä. Tutkielman tavoitteena oli tutkia, miten esitutkinta tulisi toteuttaa ja missä laajuudessa se nykyään toteutetaan Rajavartiolaitoksen suorittamissa esitutkinnoissa. Tutkielmassa käytettiin ensisijaisesti voimassa olevia lakeja ja velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia, jotka systematisoitiin ja tulkittiin tutkimustehtävään liittyen. Toisena menetelmänä käytettiin haastatteluita ja siihen tehtyyn laadullista sisällönanalyysia. Empiirisen aineiston osalta haastateltavana oli yhteensä viisi kokenutta tutkinnanjohtajaa. Haastatteluihin valittiin tutkinnanjohtajia Kaakkois-Suomen rajavartiostosta, Suomenlahden sekä Länsi-Suomen merivartiostosta. Kyseiset vartiostot valittiin tutkielman tarkastelun kohteeksi koska kyseisissä vartiostoissa on vuositasolla eniten valtionraja- ja väärennysrikostutkintoja. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää miten tutkinnanjohtajat tulkitsevat esitutkintaprosessin kulun turvapaikanhakijoiden tekemiin valtionraja- ja väärennysrikoksiin liittyen. Molempien tutkimusmenetelmien kautta saadut havainnot yhdistettiin tutkielman synteesiluvussa Kolmannessa luvussa esitellään keskeiset tulokset liittyen turvapaikanhakijaan kohdistuvasta esitutkinnasta valtionraja- ja väärennysrikostapauksissa. Oikeusdogmaattisen tarkastelun tuloksena saatiin määritettyä, miten esitutkinta aloitetaan, lopetetaan, päätetään tai rajoitetaan lain tarkoittamilla tavoilla. Haastatteluiden perusteella, luotiin käsitys siitä, miten tutkinnanjohtajat ovat käsittäneet asian. Erityisenä huomiona todettakoon, että tutkinnanjohtajat olivat tulkinneet lakia kustannustehokkaalla ja perusoikeudet edellä ja syyttäjälaitoksella on vahva vaikutus syyttäjäyhteistyön kautta tutkinnanjohtajien toimiin. Tutkielman merkittävimpinä johtopäätöksinä voidaan todeta, että valtionraja- ja väärennysrikoksen esitutkinta turvapaikanhakijan tapauksessa asettaa paljon haasteita. Haasteita ilmenee esitutkintaviranomaisen objektiivisuusvaatimuksen kautta, tutkinnanjohtaja joutuu myös pohtimaan mitkä seikat puoltavat rikosta, ja mitkä ovat sitä vastaan. Lähtökohtaisesti kaikki kohdatut rikokset esitutkitaan tai tehdään päätös tutkimatta jättämisestä. Tavanomaisessa tapauksessa tutkinnanjohtajalle jää vaihtoehdoiksi esittää esitutkinnan rajoittamista tai päättää esitutkinta toimittamalla asia syyttäjälle syyteharkintaan. Rajavartiolaitoksen tyypillisessä turvapaikanhakuun liittyvässä esitutkinnassa, henkilö on saapunut maahan väärällä tai väärennetyllä passilla ja syyllistynyt siten valtionraja ja väärennysrikokseen. Rikoslain 17 luvun 7 § mukaan valtionrajarikoksesta ei tuomita ulkomaalaista joka pakolaisuuden hakee turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomesta. Valtionrajarikoksen osalta tapaukset ovat yleensä selviä ja käsitellään nykyään syyttäjälle tehtävänä esitutkinnan rajoittamisesityksellä. Väärennysrikoksen osalta on olemassa Korkeimman oikeuden päätös, joka viittaa Geneven pakolaissopimukseen. Väärennysrikoksen osalta tutkinnanjohtajalle ei jää muita vaihtoehtoja, kuin päättää esitutkinta saattamalla aineisto syyttäjälle syyteharkintaa varten
Vastailmatoiminta Venäjän hyökkäysoperaation ensimmäisessä vaiheessa Ukrainassa 2022
Get PDFVenäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 iskemällä risteily- ja ballistisilla ohjuksilla Ukrainan ilmapuolustuksen tärkeisiin kohteisiin. Ohjusiskuja seurasi Venäjän maajoukkojen hyökkäys Ukrainaan neljästä eri suunnasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa tärkeimpiä oppeja vastailmatoiminnasta Venäjän hyökkäysoperaation ensimmäisessä vaiheessa sekä tuottaa tietoa Venäjän ilmavoimien kyvystä tukea laajempaa sotilaallista operaatiota hyökkäyksellisellä vastailmatoiminnalla. Tietoa voidaan käyttää muun muassa tunnistamaan tärkeimpiä painopisteitä kansallisen ilmapuolustuksen kehittämisessä tai opetustarkoitukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa menestystekijöitä ja ongelmakohtia Venäjän ja Ukrainan vastailmatoiminnasta. Tämän tutkimuksen tutkimusotteena käytettiin tapaustutkimusta. Tapaukseksi määriteltiin Venäjän hyökkäysoperaation ensimmäinen vaihe 24.2.–25.3.2022 ja sen sisällä tutkittavaksi ilmiöksi molempien osapuolten vastailmatoiminta. Tutkimuksen lähteistö muodostettiin yksittäisistä laajemmista raporteista, lehti- ja uutisartikkeleista sekä sosiaaliseen mediaan tuotetusta sisällöstä. Venäjän hyökkäyksellisen vastailmatoiminnan menestystekijöiksi tunnistettiin iskujen kohteiden tiedustelu, ohjusiskujen määrä hyökkäysoperaation alussa, ohjusiskujen tarkkuus, Venäjän ilmavoimien kaluston teknologinen ja määrällinen ylivoima sekä adaptoituminen muuttuvaan toimintaympäristöön. Ongelmakohdiksi nähtiin hidas vaikuttamissykli, kyky tuhota liikkuvia ilmatorjuntajärjestelmiä, koneosastojen koko, iskujen vaikutusten tiedustelu, ohjusiskujen vähentäminen sekä iskujen kohteiden priorisointi. Elektroninen häirintä todettiin osittain menestystekijäksi ja osittain ongelmakohdaksi. Ukrainan puolustuksellisen vastailmatoiminnan menestystekijöiksi tunnistettiin ilmapuolustuksen kriittisten suorituskykyjen hajauttaminen, hävittäjien kyky toimia erittäin matalilla lentokorkeuksilla, liikkuva taistelutapa, olkapääohjusten jakaminen kaikille joukoille sekä liikkuvat ilmatorjuntajärjestelmät. Ongelmakohdiksi nähtiin kaluston huono häirinnänsietokyky sekä teknologinen ja määrällinen alivoima, ballististen ohjusten torjuntakyky, haasteet hävittäjä- ja ilmatorjunnan yhteen-sovittamisessa sekä koneiden pudotussuhde. Tutkimuksessa havaittiin, että Venäjän ilmavoimien kyky toteuttaa monimutkaisia hyökkäyksellisiä ilmaoperaatioita haastavassa toimintaympäristössä on rajoittunut. Tärkeimmiksi selittäviksi tekijöiksi tälle havaittiin puutteet Venäjän ilmavoimien harjoittelussa sekä reaaliaikaisen tilannekuvan jakamisen ja johtamisen kyvyissä. Tutkimuksessa havaitut tärkeimmät opit vastailmatoiminnasta olivat 1) Vastustajan heikkouksia hyödyntävillä taktiikoilla voi menestyä vastailmatoiminnassa huomattavasti alivoimaisenakin 2) Todenmukaisten tilanteiden harjoittelu, perusteellinen operatiivinen suunnittelu sekä jatkuva oman toiminnan arviointi ovat menestyksen kannalta kriittisiä vastailmatoiminnassa 3) Ilma-aseen sitominen maavoimien tukemiseen heikentää sen strategista potentiaalia 4) Venäjällä on kehittyneitä hyökkäyksellisen ilmasodankäynnin suorituskykyjä, jotka tulee huomioida Suomen ilmapuolustuksen kehittämisessä
Energy Aware Runtime Systems for Elastic Stream Processing Platforms
Get PDFFollowing an invariant growth in the required computational performance of processors, the multicore revolution started around 20 years ago. This revolution was mainly an answer to power dissipation constraints restricting the increase of clock frequency in single-core processors. The multicore revolution not only brought in the challenge of parallel programming, i.e. being able to develop software exploiting the entire capabilities of manycore architectures, but also the challenge of programming heterogeneous platforms. The question of “on which processing element to map a specific computational unit?”, is well known in the embedded community. With the introduction of general-purpose graphics processing units (GPGPUs), digital signal processors (DSPs) along with many-core processors on different system-on-chip platforms, heterogeneous parallel platforms are nowadays widespread over several domains, from consumer devices to media processing platforms for telecom operators. Finding mapping together with a suitable hardware architecture is a process called design-space exploration. This process is very challenging in heterogeneous many-core architectures, which promise to offer benefits in terms of energy efficiency. The main problem is the exponential explosion of space exploration. With the recent trend of increasing levels of heterogeneity in the chip, selecting the parameters to take into account when mapping software to hardware is still an open research topic in the embedded area. For example, the current Linux scheduler has poor performance when mapping tasks to computing elements available in hardware. The only metric considered is CPU workload, which as was shown in recent work does not match true performance demands from the applications. Doing so may produce an incorrect allocation of resources, resulting in a waste of energy. The origin of this research work comes from the observation that these approaches do not provide full support for the dynamic behavior of stream processing applications, especially if these behaviors are established only at runtime. This research will contribute to the general goal of developing energy-efficient solutions to design streaming applications on heterogeneous and parallel hardware platforms. Streaming applications are nowadays widely spread in the software domain. Their distinctive characiteristic is the retrieving of multiple streams of data and the need to process them in real time. The proposed work will develop new approaches to address the challenging problem of efficient runtime coordination of dynamic applications, focusing on energy and performance management.Efter en oföränderlig tillväxt i prestandakrav hos processorer, började den flerkärniga processor-revolutionen för ungefär 20 år sedan. Denna revolution skedde till största del som en lösning till begränsningar i energieffekten allt eftersom klockfrekvensen kontinuerligt höjdes i en-kärniga processorer. Den flerkärniga processor-revolutionen medförde inte enbart utmaningen gällande parallellprogrammering, m.a.o. förmågan att utveckla mjukvara som använder sig av alla delelement i de flerkärniga processorerna, men också utmaningen med programmering av heterogena plattformar. Frågeställningen ”på vilken processorelement skall en viss beräkning utföras?” är väl känt inom ramen för inbyggda datorsystem. Efter introduktionen av grafikprocessorer för allmänna beräkningar (GPGPU), signalprocesserings-processorer (DSP) samt flerkärniga processorer på olika system-on-chip plattformar, är heterogena parallella plattformar idag omfattande inom många domäner, från konsumtionsartiklar till mediaprocesseringsplattformar för telekommunikationsoperatörer. Processen att placera beräkningarna på en passande hårdvaruplattform kallas för utforskning av en designrymd (design-space exploration). Denna process är mycket utmanande för heterogena flerkärniga arkitekturer, och kan medföra fördelar när det gäller energieffektivitet. Det största problemet är att de olika valmöjligheterna i designrymden kan växa exponentiellt. Enligt den nuvarande trenden som förespår ökad heterogeniska aspekter i processorerna är utmaningen att hitta den mest passande placeringen av beräkningarna på hårdvaran ännu en forskningsfråga inom ramen för inbyggda datorsystem. Till exempel, den nuvarande schemaläggaren i Linux operativsystemet är inkapabel att hitta en effektiv placering av beräkningarna på den underliggande hårdvaran. Det enda mätsättet som används är processorns belastning vilket, som visats i tidigare forskning, inte motsvarar den verkliga prestandan i applikationen. Användning av detta mätsätt vid resursallokering resulterar i slöseri med energi. Denna forskning härstammar från observationerna att dessa tillvägagångssätt inte stöder det dynamiska beteendet hos ström-processeringsapplikationer (stream processing applications), speciellt om beteendena bara etableras vid körtid. Denna forskning kontribuerar till det allmänna målet att utveckla energieffektiva lösningar för ström-applikationer (streaming applications) på heterogena flerkärniga hårdvaruplattformar. Ström-applikationer är numera mycket vanliga i mjukvarudomän. Deras distinkta karaktär är inläsning av flertalet dataströmmar, och behov av att processera dem i realtid. Arbetet i denna forskning understöder utvecklingen av nya sätt för att lösa det utmanade problemet att effektivt koordinera dynamiska applikationer i realtid och fokus på energi- och prestandahantering.ei tietoa saavutettavuudest
The effects of employers’ disability and unemployment insurance costs on benefit inflows
No full textIn Finland, large firms are partially liable for the costs of disability and unemployment benefits paid to their former workers. To estimate the effects of such cost liabilities, we exploit a reform that extended this cost-sharing to cover a new group of blue-collar workers. We show that experience rating in disability insurance reduces inflows to sickness and disability benefits and increases participation in vocational rehabilitation programs, whereas employers’ unemployment insurance costs reduce excess layoffs of older workers who can qualify for extended unemployment benefits until retirement age. We find no evidence of spillover effects: employers’ cost liabilities in one benefit type do not affect inflows to other types of the benefits.peerReviewe
The Pull Request Club
No full textPerlKohaCon 2023 Conference in Helsinki Finland, August 14–18, 2023. - https://perlkohacon.fi</a
OpenAPI, Perl and Koha
No full textPerlKohaCon 2023 Conference in Helsinki Finland, August 14–18, 2023. - https://perlkohacon.fi</a
Modernising Legacy Perl : For Commercial Financial/Recruitment Company Software
No full textPerlKohaCon 2023 Conference in Helsinki Finland, August 14–18, 2023. - https://perlkohacon.fi</a