National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Future goal setting in open collaboration
Get PDFPerlKohaCon 2023 Conference in Helsinki Finland, August 14–18, 2023. - https://perlkohacon.fi</a
Social and health care leaders’ experiences of self-leadership during an organizational change
No full textSyftet med studien var att undersöka social- och vårdledarnas självledarskap under en organisationsförändring. Studiens frågeställningar är: Vad innebär självledarskap för ledare inom social- och hälsovården? Hur leder ledarna sig själva vid en organisationsförändring inom social- och hälsovården? samt Hur har organisationsförändringen inverkat på självledarskapet hos social- och hälsovårdens ledare? Som teoretisk utgångspunkt har använts Jacquemot (2018) sju steg till självledarskap. Metoden för studien var individuella intervjuer gjorda med åtta social- och vårdledare som nyligen genomgått en organisationsförändring. Som analysmetod har använts induktiv, kvalitativ innehållsanalys enligt Graneheim och Lundman (2008). Innehållsanalysen resulterade i tre kategorier, Ledarskap, Välmående och Förändringsprocessens olika skeden. Resultatet visar att självledarskap är mångfacetterat. Självledarskap för ledarna inom social- och hälsovården innebär organisatoriskt ledarskap, att leda andra, självkännedom samt kompetens och utveckling. Välmående var en viktig sak för ledarnas självledarskap. Genom att ta hand om sin fysiska och mentala hälsa, tillbringa fritiden med familj och vänner samt känna stöd från kolleger gjorde att ledarna kunde bättre leda sig själva under organisationsförändringen. Det visade sig att organisationsförändringen var utmanande och hade inverkan på ledarnas självledarskap. En del av ledarna kände att deras metoder för självledarskap inte räckte till under organisationsförändringen. Denna studie bidrar till mera information om ämnet eftersom det finns en forskningslucka i studier gällande självledarskap bland social- och hälsovårdens ledare under en organisationsförändring i Finland. Fortsatt forskning kunde vara att studera hur erhållen utbildning i självledarskap innan en organisationsförändring kunde påverka social- och hälsovårdens ledares självledarskap
The making of religious heritage. Burning churches, fiery emotions, multiple sacralities
Get PDFThe proliferation of religious heritage seems to flow self-evidently from the processes of de-churching and secularization taking place in many European societies. Although having become redundant or outdated, certain religious buildings, objects or practices may be revalued as religious heritage. This selective setting apart of religious places or practices considered ‘redundant’ as heritage – a value-adding process – involves a form of sacralization. Such processual perspective helps religious heritage to be seen as not just ‘existing’, but, like all heritage, as made. Importantly, the sacredness of religious heritage diverges from the sacredness of religion. With multiple sacralites attributed to it, religious heritage may speak to much larger and diverse audiences as global, national or cultural heritage
Wind of change. Exploring the value creation of diaconia
Get PDFThe value of diaconia is difficult to measure, its immaterial assets not easily grasped. In this article, I contribute to the area in analysing the perspective of 22 deacons on what is most important in their job and what could potentially be of greatest value if there were no restrictions of money and other resources. Data were collected in the midst of the Corona crisis in 2021 in the Porvoo diocese in the Evangelical Lutheran Church of Finland. The timing of data collection therefore coincides with a unique chance to rethink ways of doing things. International research shows that the religious heritage of diaconia has changed from merely supporting people in need to also advocating marginalized groups and building bridges to other actors. This intangible heritage is sensitive to changes in society, whereby latent sources of value creation may be traced. Key contributions are identifying new areas of development of this religious heritage and assessing the value creation taking place – now and in a potential future. For this, understanding the changed role of diaconia in society and in the church are central
Elevens dalande motivation under slöjdarbete
Get PDFDalande motivation och möten med motstånd under slöjdarbete är ett vanligt förekommande fenomen. Syftet med avhandlingen är att undersöka vad som orsakar den dalande motivationen, hur den dalande motivationen uttrycks och även hur elever tar sig vidare från situationen där motivationen dalar under slöjdarbete. Syftet har undersökts med hjälp av dessa forskningsfrågor:
1. Vilka situationer under slöjdarbete leder till dalande motivation hos eleven?
2. Hur tar den dalande motivationen under slöjdarbete sig i uttryck?
3. Hur tar sig eleven vidare från en situation där dalande motivation under slöjdarbete sker?
För att få svar på forskningsfrågorna och syftet har forskaren genomfört och analyserat en deltagande observation som skedde under fyra dubbellektioner i årskurs 6. Resultatet visar att ointresse, osäkerhet och bristbehov som trötthet leder till dalande motivation under slöjdarbete. Vidare konstateras problem med teknik och problem eller missnöje över material eller arbete påverka motivationen. För att uttrycka den dalande motivationen använder eleverna sig av både verbala uttryck och icke-verbalt beteende. Även avstannande av arbete, omstart av arbete och diskussioner med klasskamrater uppstår. Resultatet visar även att det krävs hjälp av en vuxen, en klasskamrat eller att eleven testar sig fram för att ta sig bort från situationen med dalande motivation/möte med motstånd
Iešheanalaš ráhkkaneapmi dulvviid várás : Rávagihpa ássiide
No full textTämä tulvaturvallisuusopas on suunnattu erityisesti tulva-alueiden asukkaille ja kiinteistöjen omistajille. Oppaassa annetaan ohjeita siitä, mitä tulisi ottaa huomioon ja miten voi toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. Kunnollinen varautuminen ehkäisee ja pienentää tulvavahinkoja.Taat tulvetorvolâšvuotâuápis lii uáivildum eromâšávt tulvevijđoduvâi ässei já kiddoduvâi omâsteijei várás. Uápis addel ravvuid tast, et maid kolgâččij väldiđ huámášumán já maht puáhtá toimâđ ovdil tulve, tulve ääigi já tast maŋa. Rievtis rahttâttâm iästá já keeppid tulvevahâgijd.Tät tuʹlvvstaanvuõttvueʹppes lij jurddum jeäʹrben tuʹlvvkooudõsvuuʹdi äʹššniiʹǩǩid da ǩidlmi vuäʹmsteeʹjid. Vuäppsest uuʹdet vuäppõõzzid tõʹst, mâid õõlǥči väʹldded lokku da mäʹhtt vuäitt toiʹmmjed ooudbeäʹlnn tuuʹlv, tuuʹlv poodd da tõn mâŋŋa. Kudd vaʹrrjõõttmõš câgg da uuʹccad tuʹlvvhääitaid.Dát dulvedorvvolašvuođarávagihpa lea čujuhuvvon erenomážit dulveguovlluid ássiide ja giddodagaid
oamasteaddjiide. Rávagihppagis addojuvvojit rávvagat das, maid galggašii vuhtiiváldit ja mot galgá doaibmat ovdal dulvvi, dulvvi áigge ja dan maŋŋá. Go ráhkkana albma láhkai, sáhttá eastadit ja geahpedit dulvevahágiid
Selvitys vesilain valvonnan maksullisuudesta : Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2022
Get PDFSelvityksessä vesilain valvonnan maksullisuudesta tarkastellaan vesilain (587/2011) valvonnan maksullisuutta ja sen soveltuvuutta erilaisiin ennakko- ja jälkivalvontatilanteisiin sekä esitetään jatkotoimenpiteitä maksullisen valvonnan edelleen kehittämiseksi. Eduskunta edellytti vesilainsäädäntöä koskevassa vastauksessaan (HE 277/2009 - EV 355/2010), että hallitus ryhtyy selvittämään valvontamaksun käyttöönottamista myös vesilain valvontatehtävissä. Selvityksen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö (MMM).
Valvontamaksun soveltuvuutta on tarkasteltu erityisesti ilmoitusperusteiseen ennakkovalvontaan, mutta myös jälkivalvontaan ja muuhun laillisuusvalvontaan. Selvityksessä on lisäksi esitetty arviota siitä, miten valvonnasta perittävä maksu tulisi vaikuttamaan valvonnan resurssitarpeeseen ja valvonnan tehostamiseen sekä sen laatuun.
Selvityksessä on otettu huomioon myös kunnan valvontaviranomaisen rooli ja sen vaikutus vesilainsäädännön mahdollisille muutostarpeille. Vesilain valvonta on osittain yhtenäistä kunnan ja valtion valvontaviranomaisten kesken.
Ympäristönsuojelulakiin (527/2014) on sisällytetty säännökset valvonnan maksullisuudesta syyskuussa 2015. Selvityksessä onkin hyödynnetty ympäristönsuojelulain valvonnasta saatuja kokemuksia esimerkiksi maksulliseksi määrätyistä tarkastuksista sekä määräaikais- ja muista tarkastuksista.
Vesilain valvonnan nykytilaa on selvitetty elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten valvontaviranomaisille (ELY-keskus) tehdyn kyselyn sekä haastattelujen avulla sekä saatavilla olevien ohjeiden ja muiden selvitysten hyödyntämisellä. Vesitaloushankkeiden lupamääriä ja vuosittain ELY-keskukselle tehtyjä lakisääteisiä ilmoituksia on selvitetty sekä aluehallintovirastojen (AVI) että ELY-keskusten USPA- asianhallintajärjestelmistä. Valvontaan käytettävää työaikaa on arvioitu käytettävissä olevien työajan kirjanpitotietojen perusteella.
Selvityksen johtopäätöksenä on, että vesilain maksullinen valvonta soveltuisi varsin hyvin tiettyihin vesilain mukaisiin tehtäviin, mutta sen käyttöönotto edellyttäisi vielä lisäselvittelyä. Joitakin toimenpiteitä voitaisiin ottaa kuitenkin käyttöön jo melko pikaisellakin aikataululla. Tällaisia olisivat esimerkiksi toimivien tietojärjestelmien ja maksuliikenteen suunnittelu sekä ilmoitusten käsittelymaksu.ei tietoa saavutettavuudest
Työllisyyden kuntakokeilut vedenjakajalla : Arviointitutkimuksen II väliraportti
Get PDFTyöllisyyden kuntakokeilujen arvioinnin toinen väliraportti perustuu kuntatason tilastoaineistoihin ja kokeilujen johdolle osoitettuun kyselyyn (n=164). Tilastollisissa arvioinneissa kokeilulla ei havaittu merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoihin, työvoimapalveluiden tarjontaan tai kuntatalouteen. Kuitenkin palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan käyttö näyttää lisääntyneen kokeilukunnissa.
Puolet kyselyyn vastanneista arvioi kokeilujen toimivan vielä osin puutteellisesti, toinen puoli suurelta osin tavoitetulla tavalla. Pääosin palveluprosessit sujuvat vähintään melko hyvin. Yhteistyö alueellisen ”ekosysteemin” toimijoiden kanssa on parantunut, mutta TE-hallinnon kanssa siinä on monessa kokeilussa ollut vaikeuksia. Vastuutyöntekijämalli on laajasti käytössä, ja siihen ollaan tyytyväisiä. Kasvokkaisen ja yksilöllisen palvelun arvioidaan edistyneen. Uuden pohjoismaisen työvoimapalvelumallin soveltamisessa on ollut vaikeuksia, ja mallin kaavamaisuutta kritisoidaan. Resursseja pidetään monessa kokeilussa riittämättöminä ja henkilöstön rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä on ollut ongelmia. Vaikeuksista huolimatta yleiskuva on, että kokeilut kokevat olevansa oikealla tiellä. Kehittämisessä ollaan vedenjakajalla: esiin piirtyvät uuden toimintakäytännön potentiaaliset vahvuudet ja toisaalta haasteet, joihin täytyy vastata, kun työvoimapalvelut siirretään kuntien vastuulle 2025.Den andra delrapporten av utvärderingen av kommunförsök med sysselsättning bygger på statistiska uppgifter på kommunal nivå och en enkät till ledningen för försöken (n=164). I statistiska utvärderingar fann man inga signifikanta effekter av experimentet på arbetsmarknaden, utbudet av arbetstjänster eller den kommunala ekonomin.
Hälften av de som svarade på enkäten uppskattade att försöken fortfarande fungerar delvis ofullständigt, den andra hälften i stort sett som det var tänkt. I huvudsak går serviceprocesserna åtminstone ganska bra. Samarbetet inom regionala ”ekosystemet” har förbättrats, men det har funnits svårigheter med arbets- och näringsbyråerna i många försök. Den ansvarsfulla medarbetarmodellen används flitigt och man är nöjd med den. Implementeringen av personlig och individuell service bedöms ha kommit framåt. Det finns svårigheter att tillämpa den nya nordiska arbetsförmedlingsmodellen och modellens schematiska karaktär kritiseras. I många försök anses resurserna vara otillräckliga och det har varit problem med personalrekrytering. Trots svårigheterna är den allmänna bilden att försöken känner att de är på rätt väg. De står vid en vattendelare: de potentiella styrkorna i den nya verksamhetspraxisen lyfts fram, och å andra sidan de utmaningar som måste mötas när arbetskraftstjänsterna flyttas över till kommunerna 2025.The second interim report of the evaluation of the local government pilots on employment is based on statistical data at the municipal level and a survey addressed to the management of the trials (n=164). In statistical evaluations, no significant effects of the pilots were found on the labor market, the supply of labor services or the municipal economy.
Half of survey respondents estimated that the pilots are not yet functioning quite properly, the other half largely as intended. Service processes run mainly at least fairly well. Cooperation within the regional ”ecosystem” has improved, but there have been difficulties with the PES offices. The responsible case manager model is widely used, and pilots are satisfied with it. Face-to-face and individual service is estimated to have progressed. There have been difficulties in implementing the new Nordic employment service model, and the model’s schematic nature is criticized. In many pilots, resources are considered insufficient and there have been problems with staff recruitment and training. Despite the difficulties, the general picture is that the pilots feel that they are on the right track. Pilots are at a watershed: the potential strengths of the new operating practice emerging, as well as challenges that must be met when employment services are transferred to the municipalities in 2025.nonPeerReviewe
A Case Study on Transitioning from Relational Data models to Graph Data models in an Industrial Context
Get PDFIn this research, the graph data model challenges the well-known relational data model. The relational model, used by the relational data base, uses tables to present data and data relationships. The graph data model, used by the graph data base, explains the data as a connected graph. This fundamental structure makes the relational data model less dynamic and intuitive than the graph data model.
In our experimental setup, the graph data model is more dynamic than the relational data model. An interesting finding is that when mapping the data model needs through data analysis, it is easier to build the relational data model than the graph data model. Building a well-functioning graph data model requires understanding on how the business stakeholders describe the problem and what type and questions they want to answer based on the data. To achieve the dynamic capability of a graph data model, the data modeler needs a mindset change from an analytical approach to a social one. The inputs from the business stakeholders are the key to success in graph data modeling.
A company considering a change from a relational data base to a graph data base shall not follow hypes. Careful consideration and analysis are needed. The study shall show a clear indication of immediate and remarkable practical benefits in areas like query performance, flexibility, and agility