National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Tunneäly johtamistaitona : Tapaustutkimuksena merivartiosto
Get PDFTämän tutkielman tarkoituksena oli kehittää ja yhtenäistää tunneälyyn liittyvää teoriaa suomalaisessa sotilasjohtamisen kontekstissa, tuottaa tietoa merivartiostossa tapahtuvasta ihmisten johtamisesta sekä selvittää tunneälyyn liitettävien johtamisominaisuuksien soveltuvuutta tarkasteltavaan organisaatioon henkilöstön kokemuksien kautta. Johtamisen kompetenssitavoitteet sekä ulottuvuudet määritettiin tässä yhteydessä Boyatzisin ja Golemanin tunneälymallin mukaisesti. Tutkimuksen toteutustapana oli laadullinen tapaustutkimus. Teorian ja empirian suhdetta tarkasteltiin aristoteelista näkemystä sekä hermeneuttista filosofiaa mukaillen. Hermeneuttinen filosofia tarkennettiin fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusotteeseen, jossa kohteena oli ihmisten toiminta: johtajuus ja sen kokemukset sekä vaikuttavuudet. Tutkimuksen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa tarkasteltiin tunneälyn taustaa ja liitoksia sekä kohdeorganisaation sisäistä toimintaympäristöä kirjallisuus- ja tutkimus katsauksen avulla. Tutkimuksen kolmannen vaiheen muodostivat puolistrukturoidun kyselytutkimuksen sekä teemahaastattelujen avulla kerätty aineisto. Tutkimuksen aineistoanalyysi oli induktiivinen eli aineistolähtöinen. Osakokonaisuuksien liitoksia tutkittaessa hyödynnettiin abduktiivista päättelyä. Merivartioston sisäinen hierarkia näyttäytyi tutkimuksen valossa verrattain matalana, mutta rakenne mahdollisti selkeästi käskyasiat ja määritti johtosuhteet. Johtajuuden keskeisinä tekijöinä näyttäytyivät luottamus, vuorovaikutus ja arvostus. Tutkittavat arvottivat kaikki tutkitun tunneälymallin ulottuvuudet sekä kompetenssitavoitteet tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi. Samaa asetelmaa tukivat haastattelut. Kyselytutkimuksessa tärkeimmäksi ulottuvuudeksi arvotettiin itsensä johtaminen. Tutkitun tunneälymallin perusluonne sekä rakenne eivät poikenneet merkittävällä tavalla syväjohtamisen hengestä. Tunneälyn yleinen määritelmällinen tarkkarajaisuus ja konseptillinen yhtenäisyys eivät olleet kuitenkaan selkeitä. Lisäksi tutkitun tunneälymallin johtajan kontrollin ja passiivisuuden seurannan työkalut sekä palautejärjestelmä näyttäytyivät puutteellisina. Tunneälyyn liittyvä tutkimuskenttä voi tästä huolimatta tuottaa lisäarvoa sekä uutta tietoa sotilasjohtamisen tutkimussektorille myös tulevaisuudessa
NH90-kuormamestarin kuormitus helikopterilennolla
Get PDFNH90-helikopterin kuormamestareiden työ on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa, mutta työn kuormittavuudesta ei ole kuitenkaan tehty Suomen puolustusvoimissa tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten suuri psyykkinen ja fyysinen kuormitus NH90-kuormamestareihin kohdistuu helikopterilennon aikana. Helikopterilennon kuormituksen arvioinnin lisäksi tässä tutkimuksessa mitattiin, että miten suuri kuormitus kuormamestariin kohdistui ennen lentoa ja lennon jälkeen. Tutkimuksessa kuormamestareiden kuormituksesta kerättiin tietoa objektiivisin ja subjektiivisin mittauksin. Objektiivisina mittauksina tässä tutkimuksessa käytettiin sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaamista, sylkinäytteitä sekä isometrisen ja dynaamisen voimantuoton testejä. Objektiivisten mittausten tavoitteena oli saada tietoa verenkiertoelimistön, autonomisen hermoston ja umpieritysjärjestelmän toiminnasta ennen lentoa, lennon aikana ja lennon jälkeen. Subjektiivisena menetelmänä käytettiin päiväkirjaa, jonka avulla kuormamestarit arvioivat lennon ja lentopäivän aiheuttamaa kuormitusta. Tutkimus toteutettiin osana Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan vuoden 2022 normaalia päivittäistä tai harjoituksessa tapahtuvaa lentotoimintaa ja tutkimukseen osallistui 16 (ikä 34±6 vuotta) kuormamestaria. Tutkimus osoitti, että kuormamestareiden maksimisyke oli helikopterilennon aikana (FLIGHT) tilastollisesti merkitsevästi korkeampi kuin muina mittausjaksoina (PRE, WALK ja POST) (FLIGHT = 173±14 bpm vs. PRE = 133±21 bpm, p < 0,01, WALK = 153±16 bpm, p < 0,05 & POST = 145±20 bpm, p < 0,05), mutta sykevälivaihtelu oli tilastollisesti merkitsevästi matalampi lentoon välittömästi liittyvien toimenpiteiden aikana (WALK) kuin lennon jälkeisen mittausjakson aikana (POST) (SDNN = 47±14 ms vs. 58±15 ms, p < 0,01; RMSSD = 39±17 ms vs. 51±17 ms, p < 0,05). Kortisolinäytteiden perusteella kuormamestareiden kuormitus oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampaa ennen lentoa (PRE) kuin lennolla (POST) tai 30-60 minuuttia lennon jälkeen (POST2) (PRE = 8,35±3,79 nmol/l vs. POST = 5,57±3,79 nmol/l, p < 0,05 & POST2 = 5,12±3,03 nmol/l, p < 0,05). Alfa-amylaasin konsentraatio taas oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi lennon jälkeen (POST) kuin 30-60 minuuttia lennon jälkeen (POST2) (150,23±99,94 U/ml vs. 87,62±69,18 U/ml, p < 0,01). Fyysisten testien tuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Koehenkilöiltä kerätyn subjektiivisen arvion perustella helikopterilentojen aiheuttama kuormitus asteikolla 1–10 oli keskimäärin 6 (normaali kuormitus). Tämän tutkimuksen perusteella kuormamestareihin kohdistuva kuormitus on lentotehtävän aikana hetkellisesti voimakasta, mutta ei kuitenkaan pitkäkestoista. Lisäksi lennon aikainen paikallaanolo mahdollistaa kuormamestareiden parasympaattisen hermoston aktiivisuuden ja palautumisen, joka edelleen vähentää lennon aiheuttamaa kuormitusta. Tämän perusteella hyvällä lihaskunnolla on kestävyyskuntoa merkittävämpi vaikutus lentotehtävän kuormamestareille aiheuttaman kuormituksen pienentämisessä
39 Taisteluita edeltävät tappiot sodassa
No full textSotilaallisen operaation alkuvaiheen tappioista merkittävän osan on havaittu johtuvan varsinaiseen taistelutoimintaan liittymättömistä syistä. Mistä nämä niin kutsutut inertiatappiot johtuvat? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on Metropolia ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Jukka I. Mattila. Jakso on äänitetty 9.5.2023.
Jakso on kuudes osa kymmenosaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä
Kantatie 55 Porvoo-Mäntsälä : Kehittämisselvitys
Get PDFKantatie 55 on Porvoosta Askolan kautta Mäntsälään kulkeva päätie Porvoon moottoritien (Vt 7) ja Lahden moottoritien (Vt 4) välillä. Tien pituus on noin 35 kilometriä. Yhdessä valtatien 25 kanssa tiet muodostavat epävirallisesti Kehä V:ksi kutsutun itä-länsisuuntaisen kehän Hangosta Hyvinkään ja Mäntsälän kautta Porvooseen. Tie on melko merkittävä työmatkaliikenteen yhteys, jolla on kuljetusten kannalta verkkoa täydentävä rooli. Selvitysten perusteella kuljetuksissa suurin rooli on metsä-, energia- ja rakennusteollisuudella.
Kehittämisselvityksen tavoitteena on muodostaa kokonaisnäkemys suunnittelualueen nykytilanteesta ja tarvittavista kehittämistarpeista. Kehittämistoimenpiteiden määrittämiseksi selvityksessä analysoidaan yhteysvälin liikenteellistä roolia, sekä tunnistetaan tien keskeiset käyttäjäryhmät, käyttäjätarpeet ja palvelutasotekijät. Työ käynnistyi toukokuussa 2022 ja valmistui maaliskuussa 2023. Selvitys toimii kohteiden ohjelmoinnin ja jatkosuunnittelun pohjana.
Toimenpideselvityksen tilaajina ovat olleet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, sekä suunnittelualueen kunnat Porvoo, Askola ja Mäntsälä. Selvitys on laadittu Sweco Oy:ssä, jossa työstä on vastannut Oona-Lina Alila. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Inkeri Räsänen, Lauri Vaarankorpi, Juha Vahvelainen, Tuomo Pynnönen, Aija Degerman, Mikko Suhonen.ei tietoa saavutettavuudest
GemText and HTML Static Site Generator for TuxMachines.org
Get PDFPerlKohaCon 2023 Conference in Helsinki Finland, August 14–18, 2023. - https://perlkohacon.fi</a
Religious heritage in the North. Monocultural or multicultural?
Get PDFThe article takes as its point of departure the notion that the Scandinavian countries have been dominated by a monocultural Lutheranism. This notion is nuanced by focusing on everyday life and oppositional voices. In the nineteenth century, the Lutheran state churches began to interpret their past as religious cultural heritage. Focusing especially on Norway, it is argued that this monocultural perspective has been replaced by a multicultural one with emphasis on ethnic minorities and indigenous religious heritage, dialogue and tolerance
