National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Russian Nuclear Deterrence Concept : Changes and Threats
No full text1. Changes in the views, concept and doctrine of the Russian Federation on the use of nuclear weapons
2. The Russian nuclear conglomerate.
3. Russia's nuclear doctrine and the war in Ukrain
68 Venäjä-seminaari 2025
No full textMiten Venäjää tutkitaan? Mitä venäläisessä yhteiskunnassa ja asevoimissa tapahtuu juuri nyt, ja miten se vaikuttaa maailmanpolitiikkaan? Miten tutkimus auttaa ymmärtämään näitä ilmiöitä?
Vuosittainen Venäjä-seminaari tarjoaa asiantuntijoille keskustelufoorumin ja yleisölle mahdollisuuden seurata ajankohtaista keskustelua Venäjästä, venäläisestä yhteiskunnasta, Venäjän sotilaallisesta suorituskyvystä, sotataloudesta ja pelotteesta. Jaksossa avataan Venäjä-seminaarin taustaa ja sen merkitystä sekä esitellään yksi vuoden 2025 seminaarin teemoista – siviili-sotilaallissuhteet. Jakso tarjoaa katsauksen Venäjän sotilaallisisänmaallisen kasvatuksen kehitykseen sekä asevelvollisuuden nykytilaan ja tulevaisuuteen.
Keskustelijoina Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Janne Pukkila, erikoistutkija Pentti Forsström, väitöskirjatutkija Jonna Alava ja tutkija Oona-Maaria Hyppölä. Keskustelua moderoi varusmiestutkimusavustaja Lauri Meriläinen.
– – –
Järjestyksessään seitsemäs Venäjä-seminaari järjestetään Maanpuolustuskorkeakoulussa 12.–13. helmikuuta 2025. Seminaarin teema on ”Russia’s War against Ukraine – Trends and Lessons”. Tutustu seminaarin ohjelmaan tarkemmin Maanpuolustuskorkeakoulun nettisivuilla osoitteessa maanpuolustuskorkeakoulu.fi/venaja-seminaari/ohjelma ja seuraa seminaaria suorana tai jälkikäteen Maanpuolustuskorkeakoulun YouTube-kanavalta.
– – –
Aihetta taustoittavat aiemmat podcast-jaksot:
49 – Venäjä-tutkimus Maanpuolustuskorkeakoulussa
52 – Russia Seminar 2024
58 – Civil-military Relations in the Context of Russo-Ukrainian War
59 – Venäjän kybertoiminta 2000-luvulla
64 – Missä ovat venäläiset naissotilaat
Power-to-Heat-system för fjärrvärme : En jämförelse av luft-vatten- och jordvärmepumpar
No full textFinland's ambitious energy strategy aims to achieve carbon neutrality by 2035, with renewable energy playing a considerable role in this transition. As part of this transition, district heating systems adapt to stricter climate policies and rising fuel costs, and gateways of renewable electricity from wind power with advanced heat pump production methods emerge as a compelling solution. This study explores the feasibility of combining compression heat pump technologies with wind energy to meet a district heating system's base load heating demand, focusing on technical and economic performance.
Using a simulation model, this study evaluates the Power-to-Heat (PtH) system of Air Source Heat Pumps (ASHP) and Ground Source Heat Pumps (GSHP), with and without Thermal Energy Storage (TES). The analysis focuses on key financial and performance metrics, comparing the two heat pump technologies over a year-long heat production timeframe, with results derived from hourly-resolution calculations. The heat pumps’ nominal capacities are sized to meet the base load heat demand, considering technical parameters and system-specific requirements.
The results highlight the potential of both ASHP and GSHP systems with thermal storage to meet the base load of the district heating plant. While the ASHP system provides lower upfront investment costs and quicker short-term returns, the GSHP system offers more consistent heat production patterns and enhanced long-term financial resilience, making both systems viable solutions depending on specific operational and economic priorities
70 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj)
No full textEuroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Järjestö perustettiin Suomessa, ja nyt, puoli vuosisataa myöhemmin, Suomi toimii sen puheenjohtajana. Etyj on kuitenkin monille yhä tuntematon. Mikä Etyj oikeastaan on, ja mikä sen rooli on tänä päivänä? Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä ovat Etyjin periaatteiden turvaaminen, järjestön ja sen osallistujavaltioiden resilienssin kasvattaminen sekä tuki Ukrainalle. Puheenjohtajuus osuu poikkeukselliseen aikaan. Etyj tekee kenttätyötä useilla konfliktiherkillä alueilla, ja samalla Ukrainan sota on nostanut järjestön työn uuteen valoon. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa rikkoo kaikkia Etyjin yhteisesti sovittuja periaatteita, mutta Venäjä on edelleen yksi osallistujamaista. Miten se toimii Etyjin jäsenenä?
Jakso tutustuttaa kuulijan myös Etyjin rooliin asevalvonnassa.
Keskustelijoina professori Tommi Koivula, Suomen Etyj-suurlähettiläs Vesa Häkkinen ja Suomen apulaissotilasedustaja Etyjissä, everstiluuntantti Tuukka Mäkelä.
Jakso on nauhoitettu 10. helmikuuta 2025
A Graphical LASSO Analysis of Global Quality of Life, Sub Scales of the EORTC QLQ-C30 Instrument and Depression in Early Breast Cancer during a Ten-Year Follow-Up Period
No full textDue to improved screening and increased treatment options, many women experience long-term breast cancer survival, and there is a growing interest to understand the long-term quality of life (QoL) in this patient group. Previous studies show that many breast cancer survivors suffer from lower functioning and increased symptoms even a decade after diagnosis, but findings regarding their global quality of life (gQoL) are less clear. The current study sought to further our understanding of the links between functions, symptoms and gQoL in breast cancer survivors using a network design. The study used data from 364 women aged 35–68 years who at enrollment had recently completed adjuvant chemotherapy or started endocrine therapy for early breast cancer. Quality of life, symptomatology and functioning were measured by the EORTC QLQ‐C30 and BR‐23 questionnaires, and depression by the Finnish version of Beck’s 13‐item depression scale. The multivariate inter-dependence between the symptom scales and gQoL were analyzed via regularized partial correlation networks (graphical LASSO). The aim of the study was to explore how the functions and symptoms relate to each other and to gQoL at one, three, five and ten-year follow-up, and to identify the most important scales in the network using centrality analysis. The results showed that three key areas—(1) fatigue and physical function, (2) emotional functioning and depression, and (3) social and role functioning—emerged as most central to QoL across all time points. These findings suggest that interventions targeting these areas may have the greatest potential to improve long-term QoL in breast cancer survivors
Trafiksäkerhetsplan för Rantasalmi kommun
No full textRantasalmen kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kartoitettu kunnan liikenneturvallisuustilanne, liikenneturvallisuustyön nykyiset toimintamallit ja niiden kehittämistarpeet (toimialoittain), asetettu seudulliset liikenneturvallisuustyön kehittämistavoitteet sekä suunniteltu liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja toimintamallit.
Toimenpidesuunnittelu on painottunut tieliikenteen turvallisuuteen, mutta myös vesiliikenteen, maastoliikenteen ja raideliikenteen (tasoristeysturvallisuus) turvallisuutta on tarkasteltu siltä osin kuin se kuntaan tai sen toimintamahdollisuuksiin kytkeytyy. Suunnittelutyön pääpaino on ollut lähivuosissa ja mahdollisimman konkreettisessa, kustannustehokkaassa ja realistisessa toimenpiteiden määrittelyssä. Lähivuosien toiminta on suunniteltu sellaiseksi, että se pystytään käytännössä ja nykyresursseilla toteuttamaan.
Liikenneturvallisuussuunnitelma ei toteudu itsestään, vaan kunnan liikenneturvallisuustyöryhmällä on tärkeä rooli suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden edistämisessä. Etenkin liikenneturvallisuustyön kehittämiseen ja liikennekasvatukseen liittyvät toimenpiteet ovat pitkälti liikenneturvallisuustyöryhmän kokouksissa sovittavia asioita. Liikenneturvallisuustoimijan tehtävänä on tukea kuntaa suunnitelman edistämisessä ja seurannassa. Myös Liikenneturva ja ELY-keskus ovat omissa rooleissaan tukemassa kunnan liikenneturvallisuustyötä ja suunnitelman toteuttamista.ei tietoa saavutettavuudest
VOC-asetuksen soveltaminen – opas valvontaviranomaisille
No full textTämä opas on laadittu tukemaan orgaanisia liuottimia käyttäviä toimintoja ja laitoksia koskevan valtioneuvoston asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden orgaanisia liuottimia käyttävien toimintojen ja laitosten ilmaan johdetta-vien päästöjen rajoittamisesta, VnA 64/2015) soveltamista ja valvontakäytäntöjen yhtenäistämistä sekä edesauttamaan toiminnanharjoittajien yhdenmukaista kohtelua. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti ympäristönsuojelulain valvontaviranomaisten käyttöön, mutta myös ympäristölupaviranomaiset ja toiminnanharjoittajat voivat sitä työssään soveltuvin osin hyödyntää. Opas on luonteeltaan ohjeellinen, eikä sitä voi pitää viranomaisia tai toiminnanharjoittajia oikeudellisesti sitovana. Mahdollisissa tulkinnanvaraisissa tilanteissa oppaan soveltuvuutta tulee arvioida tapauskohtaisesti. Opas on laadittu osana Hämeen ELY-keskuksen koordinoimaa Tukiaineisto haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä aiheuttavien laitosten valvontaan -nimistä ympäristöhallinnon kehittämis- ja ohjaushanketta (OHKE-hanketta). Hanketta on rahoittanut ympäristöministeriö ja hankkeen toteutusta on ohjannut seurantaryhmä, jossa rahoittajan ja Hämeen ELY-keskuksen edustajien lisäksi ovat olleet mukana Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) edustajat. Opasta on valmisteltu laaja-alaisessa yhteistyössä ELY-keskusten, kuntien ja aluehallintovirastojen asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijoilta on saatu tietoa VOC-laitosten ongelmallisista valvontatilanteista, joihin on hankkeen aikana järjestetyissä työpajoissa etsitty yhdenmukaisia ratkaisuja. Ratkaisuja ja tulkintoja on tähän oppaaseen edelleen selkeytetty ja yhdenmukaistettu kansallisiin ja eri EU-maista asiasta saatavilla oleviin julkaisuihin ja verkkosivustoihin perustuen.ei tietoa saavutettavuudest
Tarkastelu väyläverkon haavoittuvuudesta ilmastonmuutoksen vaikutuksille
No full textIlmastonmuutokseen sopeutuminen on yksi väylänpidon suurista haasteista. Uuden väyläinfran suunnittelussa voidaan ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, mutta olemassa olevaan väyläinfran osalta sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin täytyy tehdä infran nykyiset ominaisuudet huomioiden. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos voivat heikentää väyläinfran palvelutasoa ja väyläverkon elinkaari voi jäädä ennustettua lyhyemmäksi, ellei sopeutumistoimia tehdä. Väyläinfran haavoittuvuuksien tarkastelu auttaa sopeutumistoimien kohdentamisessa ja priorisoinnissa.
Tässä työssä tarkasteltiin, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksesta aiheutuu väyläverkolle ja missä tie- ja rataverkolla sijaitsevat ilmastonmuutoksen vaikutuksille haavoittuvat kohteet. Työssä laadittiin vaikutusketjut ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista teille, radoille ja vesiväylille sekä silloille. Vaikutusketjujen avulla nähdään, minkälaisia seurauksia ilmastonmuutoksen voimistamilla sään eri ilmiöillä on väyläinfraan. Vaikutusketjujen laadinnassa on tarkasteltu, mitkä ominaisuudet lisäävät infran herkkyyttä ilmastonmuutoksen vaikutuksille sekä mihin omaisuuslajeihin vaikutukset kohdistuvat. Vaikutusketjujen perusteella voidaan päätellä, että sopeutumistoimille tulee olemaan tarvetta ilmastonmuutoksen edetessä, jotta pystytään vastaamaan väyläinfran palvelutaso-, turvallisuus- ja elinkaaritehokkuustavoitteisiin. Omaisuudenhallinnalla on keskeinen rooli vaikutusten hallinnassa ja sääilmiöihin varautumisessa.
Tie- ja rataverkon osalta ilmastonmuutokselle haavoittuvien kohteiden sijaintia pitkän aikavälin ilmastoskenaarioiden suhteen selvitettiin paikkatietotarkasteluilla. Tarkasteluun valittiin kunkin väylämuodon kannalta vaikutuksiltaan keskeisimmät sääilmiöt, joita olivat lämpötilan vaihtelu nollan ympäristössä, vesistötulvat, hulevesitulvat sekä ratojen osalta korkeat lämpötilat ja märän raskaan lumen määrä. Työssä tunnistettiin kustakin väylämuodosta ominaisuuksia, jotka vaikuttavat kohteen haavoittuvuuteen ilmasto-olosuhteiden muutokselle. Työssä kartoitettiin ja koostettiin tarkastelua varten tarvittavat aineistot ja muokattiin niitä yhteensopivaan muotoon. Lopuksi erilliset aineistot yhdistettiin tie- ja rataverkkoaineistoiksi, joiden avulla on arvioitu väyläkohteiden haavoittuvuuden voimakkuutta. Paikkatietotarkastelun menetelmää tarkennettiin työn edetessä, kun käsitys käytettävissä olevista aineistoista tarkentui.
Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että talviaikaisen jäätymis-/sulamissyklin muutos on merkittävä tieverkon näkökulmasta. Jo keskinkertaisten kasvihuone-kaasupäästöjen skenaarion (RCP4.5) mukaan vuosina 2041–2060 nollan ohituspäivien vaihtelulle erittäin haavoittuvaa tieverkkoa olisi lähes 20 000 ajoratakilometriä (n. 21 % tieverkosta). Haavoittuvuus vesistötulville kasvaa tulvan suuruuden myötä. Harvinaisimmassa 1/100a toistuvuuden tulvaskenaariossa 3,7 % tieverkosta olisi erittäin haavoittuvaa. Hulevesitulville altistuminen taas jää vähäisemmäksi ja erittäin haavoittuvan tieverkon osuus jää 0,6 % tuntumaan. Koska hulevesitulvat keskittyvät rakennetulle alueelle, vaikutukset voivat kuitenkin olla alueellisesti mittavat. Vesistötulville altistuvaa rataverkkoa on suhteellisesti vähemmän kuin tieverkkoa. Noin 12–13 % rataverkosta on jokseenkin tai erittäin haavoittuvaa. Hulevesitulville erittäin haavoittuvan rataverkon osuus jää myös vähäiseksi, tosin harvinaisemman tulvan skenaariossa erittäin haavoittuvien ratakilometrien osuus on yli kaksinkertainen, vaikka jääkin yhteen prosenttiin koko rataverkon pituudesta.
Tarkastelussa on tunnistettu ilmastonmuutoksen vaikutuksille haavoittuvia kohteita tie- ja rataverkolta valtakunnallisella tasolla raportissa kuvattujen rajoitusten puitteissa. Aineistojen saatavuus, tarkkuus sekä sääilmiöiden infraan kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen aiheuttivat rajoituksia tarkastelun toteutukseen sekä tulosten tarkkuuteen. Työhön ei ollut käytettävissä väyläverkosta kaikkia tarkastelun kannalta merkittäviksi katsottuja tietoja, kuten rumputietoja sekä penkereen korkeustietoja, joilla arvioitiin olevan suuri vaikutus tulvatarkastelujen tarkkuuteen.
Työ toimii pohjana jakotarkasteluille. Lisätietojen avulla tarkastelua on mahdollista tarkentaa ja tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksille haavoittuvia kohteita tarkemmin. Näin esimerkiksi tulvien vaikutuksille haavoittuvien kohteiden sijainteja on mahdollista tarkentaa. Tarkastelun tuloksia voidaan hyödyntää keskustelun pohjana sopeutumistoimien suunnittelussa sekä lisäämään tietoisuutta väyläomaisuuden herkkyydestä sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Koska tarkastelu on toteutettu yleisellä tasolla, tulosten hyödyntäminen lähtötietona yksittäisissä suunnittelu- ja rakentamishankkeissa ei ole mahdollista. Tuloksista voi kuitenkin saada indikaatiota sille, tulisiko tietyllä väyläosuudella huomioida esimerkiksi tulviin liittyviä tekijöitä.
Säähän liittyvien vaurioiden ja häiriöiden tiedonhallinnan kehittämisellä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärryksen lisäämisessä, vaikutusten seurannassa ja sopeutumistoimien kohdentamisessa. Työssä määriteltiin alustava kehityspolku sään aiheuttamien häiriöiden ja vaurioiden tiedonhallinnan kehittämiselle. Tiedonhallinnan kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa sään väyläinfraan aiheuttamien vaikutusten parempi seuranta ja dokumentointi
