National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Defining the Center of Gravity : A theoretical model for multi-domain operations
No full textThe purpose of this research was to develop an understanding of how the concept of Center of Gravity (COG) interact within the U.S. and NATO joint level planning doctrines and to evaluate the COG’s applicability in multi-domain operations (MDO) environment. The goal was to increase theoretical understanding and to provide tools for the development of the planning process.
Overall research framework was abductive with elements of Grounded Theory visible in the structure. The results were formulated by using historical, theoretical and doctrinal data from the COG and its usage by analyzing it in a hermeneutical process with content-based and theory-based content analysis methods. First content, then theory, was the driving factor of the analysis. Content-based content analysis was conducted inductively and theory-based content analysis deductively. The former made possible to create the COG theoretical construct and the latter to compare it with the MDO.
The results showed that the evolution of COG created variations of interpretation which emphasized the significance of context. These and related understanding have shifted over time and is visible in the theoretical debate and doctrinal development. The MDO analysis showed that all of its four tenets met the COGTMC criteria with minimal dissonance. The conclusions indicated that common nominators between the COGTMC and MDO were holistic analysis of the operational environment and the need to create effect in a systemic structure. The analysis showed that the MDO can be seen more effect-based than capability-based as it exists in everchanging continuum. The results indicated that the COGTMC is a useful (theoretical) tool that can be used to analyze the MDO concept.
Conclusion of the research was that the current COG and related analytical matrix has utility, however, there could be need to re-examine the current COG principles and the effect of intangible elements. The theoretical examination of COG validity and usability through creation of a (theoretical) construct was the essential new information provided by this research. The results of this research provided theoretical base from which to further develop methods, ways and applications for U.S., NATO (or similar) joint planning processes that utilizes the COG concept, analytical framework and related terminology, as part of the analysis.
Subjectivity of the researcher and the inherent interpretative nature of the qualitative research places limitations on the use the COGTMC, conclusions and results. The following implications for further research rose from the source material: A systems warfare perspective, revised or alternative COG analytical matrix/tool for MDO environment, and effect-based definition of COG for MDO.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärryksen syventäminen siitä, kuinka voimanlähde, (center of gravity, COG) vaikuttaa Yhdysvaltain sekä Naton yhteisoperaatioiden suunnitteludoktriineissa sekä arvioimaan voimanlähteen käsitteen käyttökelpoisuutta monitoimintaympäristö (multi-domain operations, MDO) ympäristössä. Tutkimuksen päämääränä oli lisätä teoreettista ymmärrystä COG:n tunnistamiseen ja määrittelemiseen liittyvästä analyyttisestä prosessista sekä siten tarjota työkaluja suunnitteluprosessin kehittämiseen. Tutkimuksessa käytettiin yleisellä tasolla abduktiivista viitekehystä ja sen rakenteessa oli elementtejä ankkuroidun tutkimuksen (grounded theory) lähestymistavasta.
Tutkimustulokset muodostettiin hermeneuttisessa prosessissa hyödyntämällä COG:n ja sen käytön historiallista, teoreettista ja doktriineista saatua dataa, joka käsiteltiin aineistolähtöisen ja teorialähtöisen analyysin keinoin. Näin ollen ensin aineisto, sitten teoria oli analyysiä ohjaava tekijä. Aineistolähtöistä sisällönanalyysiä tehtiin induktiivisesti sekä teorialähtöistä analyysiä deduktiivisesti. Ensimmäisellä mahdollistettiin COG:n teoreettisen mallin (COGTMC) luominen ja jälkimmäinen mahdollisti mallin vertaamisen MDO konseptiin.
Tulokset osoittivat, että käsitteen evoluutio on luonut variaatiota tulkinnoista ja ymmärryksestä. Ajan kuluessa konteksti, termin käyttö sekä miten se ymmärretään, on muttunut. Tämä näkyy teoreettisessa keskustelussa ja doktriinien sisällössä. MDO konseptin analyysi osoitti, että kaikki sen neljä periaatetta (tenets) vastasivat COGTMC mallin kriteerejä osoittaen vain minimaalista dissonanssia. Johtopäätökset myös osoittivat, että operaatioympäristön holistinen analyysi ja vaikutusten luominen systeemin osiin oli COGTMC:tä ja MDO:ta yhdistävä tekijä. Analyysi osoitti, että MDO ympäristö on enemmän vaikutusperusteinen kuin kyvykkyysperusteinen, koska se sijaitsee muutoksessa olevassa jatkumossa. Tulokset osoittivat myös, että COGTMC on hyödyllinen (teoreettinen) työkalu, jota voidaan käyttää MDO konseptin analysoinnissa.
Loppupäätelminä oli, että tällä hetkellä COG ja sen analyyttinen matriisi on käyttökelpoinen. On kuitenkin huomioitava, että MDO analyysi toi esille joitain seikkoja, jotka saattavat vaatia COG periaatteiden uudelleen arvioimista erityisesti aineettomien tekijöiden osalta. Tutkimuksen tuottama keskeinen uusi tieto oli COG:n käyttökelpoisuuden ja pätevyyden teoreettinen tarkastelu luodun teoriamallin kautta. Tämän tutkimuksen tulokset tuottivat teoriaperustan, mistä Yhdysvaltain ja Naton (tai vastaavien) yhteisoperaatioiden suunnitteluprosesseja kehittämiseen on mahdollista luoda metodeja, keinoja ja sovelluksia.
Tutkijan subjektiivisuus, laadullisen tutkimuksen tyypillinen tulkinnallinen luonne asettavat rajoitteita COGTMC mallin ja tutkimuksen johtopäätösten hyödyntämiselle. Seuraavat jatkotutkimusaiheet ja tarpeet nousivat aineistosta: Systeemiteoreettinen perspektiivi, päivitetty tai vaihtoehtoinen COG analyyttinen matriisi MDO ympäristölle, vaikutusperusteinen määritelmä COG käsitteelle, joka on sidottu MDO ympäristöön
Puolustuspoliittisiin ratkaisuihin asennoitumisen yhteys maanpuolustustoimijuuteen
No full textTässä tutkimuksessa selvitettiin maanpuolustussuhteen viitekehyksessä puolustuspolitiikkaan ja maanpuolustustoimijuuteen asennenoitumisen yhteyttä kvantitatiivisin menetelmin. Tavoitteena oli selvittää, onko kansalaisten keskuudesta löydettävissä tilastollisesti merkitseviä, toisistaan poikkeavia ryhmiä sen suhteen, miten he orientoituvat toimijuuden asenteisiin sekä puolustuspoliittisiin ratkaisuihin. Edelleen selvitettiin, voidaanko tehdä tilastollisesti merkitseviä arvioita siitä, miten puolustuspolitiikkaan orientoituminen vaikuttaa toimijuuden orientaatioon. Maanpuolustustahdon sotilassosiologista tilastollista tutkimusta on maanpuolustussuhteen mallin viitekehyksessä tähän mennessä tehty vähän. Tässä tutkimuksessa yhdistetään vähälle tutkimukselliselle huomiolle jäänyt maanpuolustustoimijuus sekä ajankohtaisuudessaan tärkeä ulottuvuus, asennoituminen puolustuspoliittisiin ratkaisuihin.
Tutkimuksen aineistona oli Taloustutkimus Oy:n vuonna 2018 toteuttama TAHTO2 -kyselytutkimus. Kyselytutkimukseen otti osaa 15–79 -vuotiaat suomalaiset eri puolelta Suomea paitsi Ahvenanmaalta. Tutkimusaineistosta hyödynnettiin järjestysasteikolliset vastausvaihtoehdoiltaan seitsenportaiset väittämät, joiden voidaan katsoa liittyvä toimijuuden asenteeseen ja asennoitumiseen puolustuspoliittisia valintoja sekä -politiikan hoitoa kohtaan. Selvitettäessä sitä, onko löydettävissä toisistaan tilastollisesti poikkeavasti orientoituneita maanpuolustusryhmiä suhteessa siihen, miten kansalaiset asennoituvat puolustuspolitiikan väittämiin ja maanpuolustustoimijuuteen, tutkimusmenetelmänä käytettiin faktorianalyysiä. Kun tutkittiin, kuinka paljon maanpuolustustoimijuuden orientaatioryhmien asenteiden vaihtelusta voidaan tilastollisesti selittää puolustuspolitiikan orientaatioryhmien asenteiden vaihtelulla, käytettiin tutkimusmenetelmänä lineaarista regressioanalyysiä. Analyysiä syvennettiin laskemalla puolustuspolitiikkaan asenoitumisen ja toimijuuteen asennoitumisen yksittäisten muuttujien väliset järjestyskorrelaatiokertoimet.
Tutkimuksessa löytyi kaksi toimijuuden asenteen orientaatiota: velvollisuuden ja vapaaehtoisuuden orientaatiot. Puolustuspolitiikkaan asennoitumisen osalta löytyi myös kaksi orientaatiota: perinteinen ja kansainvälinen. Tämän tutkimuksen perusteella suomalaisten puolustuspolitiikkaan asennoituminen yhteys maanpuolustustoimijuuteen muodostuu etenkin niin, että maanpuolustustoimijuuden asenteessa korostuvat velvollisuudentunto puolustaa maata aseellisesti sekä yhteiskunnan turvaamisessa korostunut yhteiskunnan etu suhteessa yksilön etuun (velvollisuuden orientaatio), jonka voimakkaana, tilastollisesti merkitsevänä positiivisena selittävänä tekijänä, on orientoituminen perinteisiin maanpuolustuksen poliittisiin ratkaisuihin kuten yleinen asevelvollisuus, kertausharjoitukset ja suuri reservi. Puolustuspolitiikan perinteisellä orientaatiolla voidaan selittää 75 % maanpuolustustoimijuuden velvollisuuden orientaation vaihtelusta ja 37 % vapaaehtoisuuden orientaation vaihtelusta. Tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p < .001). Tutkimus lisää tietoa maanpuolustussuhteen osa-alueista ja niiden välisistä vuorovaikutuksista. Tutkimus mahdollistaa maanpuolustussuhteen mallin tarkentamisen, mutta avaa myös uusia tutkimusmahdollisuuksia ja antaa mahdollisesti perusteluja käytännön toimenpiteille kansalaisten maanpuolustustahdon perusteita laajennettaessa
Upseerien julkinen keskustelu taktiikasta ja operaatiotaidosta kylmän sodan jälkeisessä Suomessa : analyysi Sotilasaikakauslehden ja Kylkiraudan kirjoituksista
No full textPuolustusvoimien historian aikana ovat upseerit keskustelleet julkisesti operaatiotaidosta ja taktiikasta muun muassa sotilasammattilehdistössä käytävän kirjoittelun kautta. Esimerkiksi Suomen Sotilasaikakausilehti on muodostunut yhdeksi merkittävimmäksi taktiikan kehittämisen keskustelufoorumiksi. Sotilasaikakausilehden sivuilla on käyty ajoittain jopa väittelyä tärkeiksi koetuista taktisista periaatteista. Viime vuosina on kuitenkin tehty havaintoja tämän keskustelun laantumisesta. Samaan aikaan kylmän sodan päättyminen ja Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristön muuttuminen on muokannut suomalaista sodan kuvaa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ja miksi upseerit julkisesti keskustelevat kylmän sodan jälkeisessä julkilausutussa sodan kuvassa. Tutkimuksen ylempänä teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan kieli rakentaa ja uusintaa sosiaalista todellisuutta. Aineisto analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Analyysin konteksti muodostettiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen aineisto oli kaksiosainen. Tutkimuksen konteksti muodostettiin Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen lisäksi muiden valtionhallinnon asiakirjojen, sodan kuvaa käsittelevän tutkimuskirjallisuuden sekä sotilasammattilehdissä julkaistujen artikkeleiden avulla. Tutkimuksen toisen osan muodosti kylmän sodan jälkeinen operaatiotaidon ja taktiikan keskustelu. Aineisto rajattiin koskemaan vuosina 1990–2020 Suomen Sotilasaikakausilehdessä ja Kylkiraudassa kirjoitettuihin operaatiotaidon ja taktiikan artikkeleihin.
Tutkimuksen perusteella upseerien julkinen keskustelu on seurannut julkilausuttua sodan kuvaa painottuen kulloinkin pinnalla oleviin trendeihin. Keskeisenä argumenttina on, että operaatiotaitoa ja taktiikkaa tulee kehittää omiin tarpeisin ja omiin olosuhteisiin sopivaksi. Sodan kuvan muutoksesta johtuen kirjoitukset ovat laajentuneet kattamaan perinteisten maa-, meri- ja ilmatoimintaympäristön lisäksi informaatio- ja kybertoimintaympäristöt. Samalla upseerien operaatiotaidon ja taktiikan keskustelu on muuttunut vapaasta taktisesta keskustelusta asiantuntijoiden kirjoituksiksi, sekä tiedottamistyyppisiin kirjoituksiin
Operating model for the state environmental protection authority in bankruptcy situations – Especially for the bankruptcy of mines
No full textTässä julkaisussa kuvataan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) toimintaa ympäristölainsäädännön valvontaviranomaisena konkurssimenettelyn eri vaiheissa. Taustaksi selostetaan konkurssilainsäädännön ja -menettelyn pääsisältö ja ympäristövastuusääntelyn keskeiset kohdat. Raportti perustuu Suomen kansallisiin ohjeistuksiin, oppaisiin ja lainsäädäntöön sekä osaltaan ELY-keskusten käytännön kokemuksiin konkurssimenettelyistä.
Julkaisussa kuvataan valvontaviranomaiselle erityisesti kaivosten konkurssitilanteita varten toimintamalli, jossa käsitellään konkursseihin liittyviä viranomaisen tehtäviä sekä parhaita menettelytapoja läpi konkurssimenettelyn elinkaaren. Toimintamallissa esitetyt ohjeet ja suositukset käsittelevät erityisesti lähestyvän konkurssin ennakointia, viranomaisen saatavien vaatimista konkurssin aikana, ympäristölupien noudattamisen valvontaa sekä ympäristövaikutusten hallinnan varmistamista konkurssimenettelyn käynnistymisestä toiminnan uudelleen käynnistymiseen tai kaivoksen sulkemiseen ja jälkihoitoon.
Julkaisun tavoitteena on tukea ympäristöhallinnon työtä, ja sitä voidaan hyödyntää myös kehitettäessä lainsäädäntöä.This publication describes the Economic Development, Transport and the Environment Centre’s (ELY Centre) activities as a supervisory authority for environmental legislation in the different stages of bankruptcy procedure. The main content of bankruptcy legislation and procedure and the key points of environmental liability regulation are explained as background. The report is based on Finland’s national guidelines, guides and legislation, as well as the ELY Centre’s practical experiences with bankruptcy procedures.
The publication describes an operating model for the supervisory authority especially for bankruptcy situation in mines, which discusses the authority’s duties and best practices related to bankruptcies throughout the life cycle of bankruptcy proceedings. The guidance and recommendations presented in the operating model deal especially with anticipating impending bankruptcy, claiming official claims during bankruptcy, monitoring compliance with environmental permits, and ensuring environmental impact management from the start of the bankruptcy proceedings to restart of operations or mine closure and aftercare.
The goal of the publication is to support the work of environmental administration and can also be used to develop legislation.Denna publikation beskriver Närings-, trafik- och miljöcentralens (NTM-centralen) verksamhet som till-synsmyndighet för miljölagstiftningen i olika skeden av konkursförfarandet. Huvuddragen i konkurslagstiftningen och konkursförfarandena samt de viktigaste punkterna i miljöansvarsregleringen förklaras som bakgrund. Rapporten baserar sig på Finlands nationella riktlinjer, anvisningar och lagstiftning, samt NTM-centralernas praktiska erfarenheter av konkursförfaranden.
Publikationen beskriver en verksamhetsmodell för tillsynsmyndigheten särskilt för gruvors konkurssituationer, som diskuterar myndighetens uppgifter i samband med konkurser och de bästa praxis i fråga om konkurser under konkursförfarandets hela livscykel. De anvisningar och rekommendationer som presenteras i verksamhetsmodellen handlar särskilt om att förutse förestående konkurs, hävda officiella fordringar under konkurs, övervaka att miljötillstånd efterlevs samt att säkerställa miljökonsekvenshantering från konkursstart till återstart av drift eller nedläggning av gruvor och eftervård.
Målet med skriften är att stödja miljöförvaltningens arbete och den kan även användas vid utveckling av lagstiftning.ei tietoa saavutettavuudest
Dosentti Altti Majava suomalaisen väestötieteen keskiössä
No full textJuhlaesitelmä Suomen Väestötieteen Yhdistyksen täyttäessä 50 vuotta.
Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaari, Tvärminne 2.11.2023ei tietoa saavutettavuudest
Beveridgean unemployment gap in Finland
No full textFollowing a recently proposed sufficient statistics approach that builds on the socially optimal trade-off between vacancies and unemployment along the empirical Beveridge curve, we study the efficient unemployment rate in Finland and a number of other European countries. On average, the efficient rates of unemployment are found to be below realized unemployment rates and quite stable over time. For Finland, the resulting Beveridgean unemployment gap indicates a chronically slack labour market with large inefficiencies during economic downturns. Unemployment gaps behave countercyclically in other countries as well.nonPeerReviewe
Predicerar social kognition och psykosocial funktionsförmåga den pragmatiska språkförmågan hos personer med MS?
No full textPragmatic language ability deficits as well as associations with social cognition, fatigue and depression have been found in people with multiple sclerosis (MS) in recent studies. This thesis aimed to provide further evidence of pragmatic deficits in people with MS and investigate the influence of social cognition and psychosocial factors on pragmatic abilities. It also explored whether testing pragmatic abilities of people with MS online and in-person is comparable.
Fourteen Finnish-speaking participants with MS were tested for pragmatic abilities (APACS-Fin), social cognition (SET), fatigue (FSS) and depression (CES-D). Eight participants were tested in-person and six online due to COVID-19 concerns or geographical distances. Multiple regression analysis as well as independent t-tests were used.
Most participants had poor results in the test for pragmatic ability, with over 70% showing deficits. Pragmatic production was most impaired in the participants, though pragmatic comprehension deficits were also found. Fatigue, social cognition and depression were all predictors for different measurements of pragmatic abilities on the APACS-Fin, along with level of education. No group differences were found between testing pragmatic abilities with APACS-Fin online and in-person.
This research provides further evidence that pragmatic ability deficits are common in people with MS and suggests that pragmatic production may be most impaired. It also indicates social cognition, fatigue and depression as predictors for pragmatic language ability in MS. Though the results are mostly in line with the findings of previous research they should be interpreted with caution due to small sample size, and further research about pragmatic abilities in people with MS should be conducted.Svårigheter med pragmatisk språkförmåga hos personer med multipel skleros (MS) har nyligen uppdagats i studier, och även associationer till social kognition, fatigue och depression har upptäckts. Denna avhandling syftade att utforska nedsättningar i pragmatisk språkförmåga hos personer med MS, samt utreda inflytandet av social kognition och psykosociala faktorer. Dessutom utreddes om pragmatisk språkförmåga hos personer med MS går att testa både på plats och online.
Fjorton finskspråkiga deltagare med MS testades för pragmatisk språkförmåga (APACS-Fin), social kognition (SET), fatigue (FSS) och depression (CES-D). Åtta av dem testades på plats och sex online på grund av COVID-19-oro eller geografisk distans. Multipel regression och oberoende t-test användes för analysen.
Över 70 % av deltagarna uppvisade svårigheter med pragmatisk språkförmåga, och den pragmatiska produktionen var mest nedsatt. Även nedsättningar i pragmatisk förståelse fanns på en mindre skala. Fatigue, social kognition och depression predicerade olika typer av pragmatiska svårigheter mätta med APACS-Fin, likaså utbildningsnivå. Det fanns inga gruppskillnader i pragmatisk språkförmåga mätt med APACS-Fin mellan dem som testats på plats och online.
Resultaten styrker tidigare forskning om att personer med MS har nedsättningar i sina pragmatiska språkförmågor, och tillför att pragmatisk produktion möjligen är mest påverkad. Resultaten indikerar även att social kognition, fatigue och depression påverkar pragmatisk språkförmåga. Även om resultaten stöder tidigare forskning, är samplet litet och därmed bör de tolkas som riktgivande. Framtida forskning om pragmatisk språkförmåga hos personer med MS bör utföras i större skala
Tips inför en översvämning : Översvämningsguide för Tornedalen
No full textTämä tulvaturvallisuusopas on suunnattu erityisesti Tornionjokilaakson tulva-alueiden asukkaille. Oppaassa annetaan ohjeita siitä, mitä tulisi ottaa huomioon ja miten voi toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. Opas on laadittu yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen, Norrbottenin lääninhallituksen sekä Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission kanssa. Opas on laadittu sekä suomeksi, että ruotsiksi.Denna översvämningsguide riktar sig främst till boende inom Torneälvens översvämningsområde. Guiden ger vägledning och tips på vad som ska beaktas och hur man bör agera före, under och efter en översvämning. Guiden har utarbetats i samarbete med Lapplands NTM-central, Länsstyrelsen i Norrbottens län och Finsk-svenska gränsälvskommissionen
Omatoiminen tulviin varautuminen : Opas Tornionlaakson asukkaille
No full textDenna översvämningsguide riktar sig främst till boende inom Torneälvens översvämningsområde. Guiden ger vägledning och tips på vad som ska beaktas och hur man bör agera före, under och efter en översvämning. Guiden har utarbetats i samarbete med Lapplands NTM-central, Länsstyrelsen i Norrbottens län och Finsk-svenska gränsälvskommissionen.Tämä tulvaturvallisuusopas on suunnattu erityisesti Tornionjokilaakson tulva-alueiden asukkaille. Oppaassa annetaan ohjeita siitä, mitä tulisi ottaa huomioon ja miten voi toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. Opas on laadittu yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen, Norrbottenin lääninhallituksen sekä Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission kanssa
Fiscal policy at the zero lower bound : An analysis of fiscal policy effectiveness in stimulating economic growth
Get PDFDen här avhandlingen undersöker om beslutsfattare i euroområdet bör förlita sig mer på finanspolitik för att stimuleraekonomin i en miljö i zero lower bound(ZLB), eftersom finanspolitik är ett kraftfullt alternativ för att stimulera ekonomin. Studien analyserar skillnaden i den finanspolitiska multiplikatorn under ZLB- och icke-ZLB-perioder och vad som orsakar skillnaden. Den finanspolitiska multiplikatorn definieras som förändringar i de offentliga utgifterna och dess effekt på BNP, inflation, konsumtion, investeringar och konsumenternas förtroendeindex. Resultaten visar att finanspolitiken har en mer signifikant effekt under ZLB-perioder än icke-ZLB-perioder per makroekonomisk teori. Analysen görs med en panel VAR-modell.
----------In 2020, the COVID-19 pandemic caused a global economic decline, and policymakers in the euro area were unsure how to stimulate the economy. Lowering the policy rate was not an option as it was already at its zero lower bound (ZLB), causing a liquidity trap. However, fiscal policy is a powerful alternative for stimulating the economy, particularly in a ZLB, as according to conventional Keynesian theory, fiscal policy should be more efficient at stimulating the economy. Should policymakers in the euro area thus rely more on fiscal policy to boost the economy in a ZLB environment?
This thesis aims to study the difference in the fiscal policy multiplier (fiscal multiplier) during ZLB and non-ZLB periods and what causes the difference. Fiscal policy is defined as changes in government expenditure. The study of government expenditure and the expenditure’s ability to stimulate the economy is conducted by analyzing its effects on GDP, inflation, consumption, investment, and the consumer confidence index (CCI). In the thesis panel, vector autoregression (PVAR) is used to estimate the fiscal multiplier for the original EA countries. The timeframe used in the thesis is 1999 to 2021. The analysis is conducted by simulating a shock in government expenditure and measuring the effect on the other variables in the model. The effect on GDP is measured to construct a traditional fiscal multiplier. The analysis of consumption, investment, and CCI is made to deepen the analysis of the phenomena. The subsequent objective of this thesis is to make several contributions to the existing literature, namely: developing a specific multiplier for the EA region, enhancing the accuracy of estimates through the utilization of PVAR and GMM instruments, permitting the assessment of shorter time intervals, exploring the causality of larger multipliers during ZLB periods, and evaluating the efficacy of fiscal policy in promoting the economy’s recovery from a liquidity trap or growth recession.
The results show that fiscal policy has a more significant effect during ZLB periods than non-ZLB periods in accordance with the theory. The fiscal multiplier is 1.52 for ZLB periods and 0.30 for non-ZLB periods. While consumers’ reaction is essential, the results indicate that investment reaction is of more vital importance since the reaction of investment to expenditure differs the most between periods of and without ZLB. However, Large multipliers are only present during recessionary periods, although the multiplier is more substantial in all scenarios in ZLB periods.
Policymakers should undertake fiscal expansions to stimulate demand in ZLB conditions during recessions. However, exercising prudence in non-recessionary periods is essential to prevent crowding out of private investments. The findings suggest that using government expenditure to extricate the economy from a liquidity trap or growth recession is not a dependable strategy, given its ineffectiveness in fostering overall demand