National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Större myndigheter, billigare hälsovårdstjänster? : En empirisk analys av ekonomiska följderna av integrering av primärvård och specialvård under samma organisation
Get PDFUnder 2000 talet har Finlands regering försökt genomföra en reform av social- och hälsovårdstjänsterna för att motverka följderna av stigande hälsovårdskostnader och en åldrande befolkning. Syftet med reformen har varit att hindra en okontrollerad ökning av hälsovårdskostnader och att säkra lika tjänster för hela Finlands befolkning. År 2021 godkändes social- och hälsovårdsreformen i Finland och från och med år 2023 är välfärdsområden ansvariga för ordnandet av social- och hälsovårdstjänsterna.
Medan reformförsök har gjorts i Finland, har det bildats ett antal samkommuner där primärvård, specialvård och sociala tjänster integrerats under en och samma organisation. De motsvarar på så vis delvis det som man försökt åstadkomma med reformen. Syftet med denna studie är att undersöka ifall medlemskommunerna i dessa samkommuner lyckats erbjuda specialvård och/eller primärvård mera kostnadseffektivt än övriga kommuner. Majoriteten av dessa samkommuner inledde sin verksamhet år 2017, men enstaka har inlett sin verksamhet åren 2007, 2010 och 2019. Som teoretiskt ramverk utnyttjas teori som används när kommunsammanslagningar undersöks. De två huvudpunkterna för och emot kommunsammanslagningar, är större organisationers stordriftsfördelar, mot mindre organisationers möjligheter att bättre anpassa sina tjänster till befolkning.
I analysen utnyttjas paneldata från åren 2006–2020. Medlemskommunerna i de ovannämnda samkommunerna bildar behandlingsgruppen, medan övriga kommuner bildar kontrollgruppen. Analysmetoden är tudelad. Först görs en klassisk difference-in-differences analys, där samkommunerna som bildades 2007, 2010 och 2019 utesluts från analysen, och behandlingstidpunkten 2017 används för att granska behandlingseffekten i majoriteten av samkommunerna. Efter detta används all data för mer robusta resultat, i en regressionsmodell med tvåvägsfixa effekter och behandlingstidpunkterna 2007, 2010, 2017 och 2019.
Resultaten tyder på att behandlingseffekten på kommunernas invånarmässiga specialvårdsnettodriftskostnader är mellan -4,8 och -2,8 procent. Motsvarande effekt för primärvården är mellan -7,1 och -5,6 procent. De statistisk signifikanta resultaten stämmer överens med teori om stordriftsfördelar inom hälsovårdstjänster. I tidigare empiri om ämnet har motstridiga resultat framförts, och resultaten i dessa studie är delvis i linje med tidigare resultat. Specialvårdens resultat tål test för intern validitet, medan primärvårdens modell tål endast en del av testen och resultaten är därmed mer tveksamma trots estimatets större storlek.
Trots osäkerheten av resultatens validitet, pekar alla resultat mot kostnadsbesparingar istället för – ökningar, vilket är ett positivt tecken med tanke på hälsovårdsreformen i Finland. Ifall välfärdsområdena i Finland lyckas nå liknande effektiveringar som samkommunerna i denna studie, skulle det innebära stora besparingar för den offentliga ekonomin
A Long Way To Go : A Comparative Study on the Implementation of Education for Sustainable Development in Secondary Education in Finland and the Philippines
Get PDFEducation is the main force that drives long-term sustainability, and it remains a vital tool of any policy relating to sustainable development (SD). This research aims to bring to light the perspectives of educators on the implementation of Education for Sustainable Development (ESD) in the secondary education system of Finland, and the Philippines. Additionally, the purpose of this study is to provide insights into the improvement of ESD in the school system, as well as to understand the implications of ESD in countries with more resources and fewer resources using a comparative perspective. This study's data was gathered through semi-structured interviews with 11 informants from both countries and analyzed using the thematic analysis approach. Throughout the data, three themes emerged: the current implementation of ESD, the factors influencing implementation, and the problems and hurdles that impede implementation. There are also similarities and differences between Finland and the Philippines within these themes. Both countries implement ESD through the integration of ESD in the curricula, cooperation of
stakeholders and actors, teaching, and school-based initiatives and programs. The implementation of ESD in both countries is also a choice of schools and teachers and is hindered by attitudes and perspectives, lack of monitoring and evaluation, and lack of teachers’ knowledge of ESD. There are also differences between the two countries in terms of the three themes. This includes the autonomy of schools and teachers, the importance of research, challenges in integrating ESD in school subjects, attitudes and perspectives, and excessive class sizes among others. These findings indicate the need for addressing the four dimensions of ESD, namely: the conceptual (how we view ESD), educational (how we teach ESD), logistical (how we fund ESD), and attitudinal (how we feel towards ESD)
Kestävät matkaketjut Itä- ja Länsi-Uudellamaalla
Get PDFGlobaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos sekä energiakriisi luovat entistä suuremman tarpeen kestävien ratkaisuiden kehittämiseksi kaikilla hallintotasoilla. Kestävien matkaketjujen kehittäminen on eräs keino vastata kestävyyden haasteisiin.
Tämän työn päätavoitteena on varmistaa, että kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden olosuhteita parannetaan jatkossa Länsi- ja Itä-Uudellamaalla erityisesti tärkeimmiksi tunnistetuilla kestävän liikkumisen matkaketjuilla.
Työn aikana on tunnistettu Itä- ja Länsi-Uudenmaan tärkeimmät joukkoliikennepysäkit, jotka luokiteltiin neljään korkeimpaan pysäkkiluokkaan (terminaalit, keskeiset solmupysäkit, vilkkaat pysäkit ja peruspysäkit). Näihin pysäkkiluokkiin liittyviä palvelutasotavoitteita määritettiin liittyen pysäkeille johtaviin reitteihin, pysäkkipalveluihin ja -toimintoihin sekä henkilöauto- ja pyöräliityntäpysäköintiin. Palvelutasotavoitteet toimivat pohjana pysäkkien kehittämistoimenpiteiden määrittelyssä.
Työn aikana on tunnistettu Itä- ja Länsi-Uudenmaan merkittävimmät kestävän liikkumisen matkaketjut. Kestävän liikkumisen matkaketjuja tunnistettiin kaikkiaan 113 kappaletta. Suurta määrää matkaketjuja on välttämätöntä arvioida eri osatekijöiden kautta, jotta ne voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen ja täten tunnistaa kaikkein tärkeimmät matkaketjut. Prioriorisointia varten on luotu arviointikehikko, jonka avulla tärkeimmiksi tunnistetut matkaketjut (pl. kuntien sisäiset) on arvioitu. Tässä työssä käytettyjä arviointitekijöitä ovat matka-aika, käyttäjäpotentiaalit kävellen, pyöräillen sekä liityntäjoukkoliikenteellä, pendelöintipotentiaali sekä päästövähennyspotentiaali.
Priorisoinnin pohjalta parhaaseen kolmannekseen sijoittuneiden matkaketjujen solmupisteille on tunnistettu kehitystoimenpiteitä, jotka koskevat niille johtavia pyöräily-yhteyksiä sekä pysäkeistä muodostuvien solmupisteiden varustelua sekä saavutettavuutta. Toimenpiteitä on ensisijaista lähteä edistämään tunnistettujen laatukäytävien osalta. Laatukäytäviä on tunnistettu työn aikana yhteensä kolme; yksi Itä-Uudellamaalla ja kaksi Länsi-Uudellamaalla.
Lopputuloksen ohella myös laaja vuorovaikutus suunnittelualueen kuntien kesken on ollut yksi työn päätavoitteista. Työn aikana toteutettiin kuntien edustajien haastattelutilaisuudet lähtötilanteen määrittämiseksi ja matkaketjujen tunnistamiseksi, järjestettiin kaksi työpajaa sekä kolme ohjausryhmän kokousta, joiden kautta kuntien ja sidosryhmien edustajat pääsivät osallistumaan ja vaikuttamaan työn etenemiseen.ei tietoa saavutettavuudest
El Principio De Complementariedad Positiva En Derecho Penal Internacional Y Su Compatibilidad Con Sistemas Nacionales De Justicia Transicional : El Caso Colombiano
No full textInternational Criminal Law and Transitional Justice have been tied by the utmost responsibility of addressing major atrocities committed by humankind, despite their confronted aims for that particular task. Within the modern framework of the International Criminal Court, embodied in the Rome Statute, a new cross-cutting scenario poses the idea of reconciling these different paradigms of justice. The opened preliminary examination in Colombia suggests this emerging interplay between the Court and domestic transitional systems under the auspices of the principle of complementarity. Similarly, a positive
approach of this foundational tenet of the Statute’s system, appears as a feasible mechanism for not only normative harmonization but also comprehensiveness and the progressive development of a more integral concept of justice. Consequently, by opening the door to
different and diverse perspectives thereof, fighting and preventing impunity of international core crimes whilst allowing the pursuit and achievement of those other components of Transitional Justice, becomes a possible pathway.
This study is aimed firstly to provide an analysis of the referred incipient scenario with the particular example of Colombia before the ICC’s jurisdiction With this exploration, the proposal of a novel approach for potential situations under examination by this international institution and involving tension between these two different models of justice is edified on the basis of positive complementarity. In this sense, by the use of a descriptive, analytic and comparative dogmatic legal method to study international and national law and caselaw, it is intended a clarification of the normative standards for a domestic system, rooted in transitional instruments, to be legally admissible according to the operation of the principle of complementarity. Thus, through asserting the lawful compliance of the current Colombian transitional court: the Special Jurisdiction for Peace, it is proposed the prospect of Transitional Justice and International Criminal Law validly coexisting under the Rome Statute. A situation that is further developed by seeking to demonstrate the virtues of complementarity’s positive approach for enabling the realization of both paradigms’ purposes at the same time. As such, by means of a following analysis and elaboration of this notion a wider and more comprehensive concept of integral justice through the lens of modern International Criminal Law is raised
Beyond Returns: THE Role Of Corporate Social Responsibility in Private Equity Fundraising : A qualitative study of Sentica Partners fundraising network
Get PDFFundraising is a fundamental part of a Private Equity (PE) firm’s operations. Raising a fund allows a PE firm to operate, and further, generate lucrative returns for its investors and partners. Fund returns have traditionally been the metric that indicates the success of a private equity firm, and whether investors want to invest capital in a private equity firms upcoming funds.
However, during the past decade, the private equity industry has seen signs of additional ways to attract investors. This study aims to examine the role of corporate social responsibility (CSR) in private equity fundraising, through conducting thorough interviews with a Finnish private equity firm; Sentica Partners investors.
The findings of this research underscore the importance of robust environmental, social, and governance ESG & CSR policies and practices in private equity funds as a key driver of fundraising success, particularly in the Nordics where good CSR performance is considered a license to operate. However, challenges associated with CSR/ESG integration cannot be ignored. The findings also indicate that there is no standard framework for reporting and evaluating CSR performance, which poses challenges in measuring and comparing performance across firms for investors. Finally, the research found a difference in views among investors on whether CSR performance and financial performance correlate, which could be partly due to the limitations regarding ESG metrics, but also due to political views, social identity, ethical views, gender, or age.Kapitalanskaffning är en grundläggande del av ett Private Equity -företags verksamhet. Att samla in en fond gör det möjligt för ett PE-företag att driva och generera lukrativ avkastning för sina investerare och partners. Fondavkastning har traditionellt varit det mått som indikerar framgången för ett private equity-företag, och om investerare vill investera kapital i ett private equity-företags kommande fond.
Under de senaste åren har private equity-branschen sett tecken på ytterligare sätt att locka investerare. Denna studie syftar till att undersöka rollen för Corporate Social Responsibility (CSR) i private equity- kapitalanskaffning, genom att genomföra grundliga intervjuer med ett finskt Private Equity-företag; Sentica Partners investerare. Resultaten av denna forskning understryker vikten av robusta ESG/CSR-policyer och metoder i private equity-fonder som en viktig drivkraft för kapitalinsamlingsframgång, särskilt i Norden där goda CSR-resultat anses vara en licens att operera. Utmaningar i samband med CSR/ESG-integration kan dock inte ignoreras. Resultaten tyder också på att det saknas ett standardramverk för rapportering och utvärdering av företagens sociala ansvar, vilket innebär utmaningar när det gäller att mäta och jämföra företag för investerare. Slutligen lyfter forskningen fram en skillnad i åsikter bland investerare om huruvida CSR-prestation och finansiella resultat korrelerar, vilket delvis kan bero på begränsningarna när det gäller ESG-mätvärden, men också på grund av politiska åsikter, social identitet, etiska åsikter, kön eller ålder
Vekkari 2023
Get PDFKainuun ELY-keskuksen, Leader-ryhmien ja kuntien maaseutupalvelujen tiedotuslehti 2023
Puolustusvoimien kokeilutoiminta sotavuosina 1939-1944. Kokeilutoiminnan historialliset juuret, osa II
Get PDFPuolustusvoimien kokeilutoiminta sotavuosina 1939– 1944. Kokeilutoiminnan historialliset juuret, osa II -teos on toinen osa teossarjasta, jossa käsitellään Puolustusvoimien kokeilutoimintaa Suomen itsenäistymisestä kylmän sodan päättymiseen.
Puolustusvoimissa sotavuosina suunniteltu ja toteutettu kokeilutoiminta muodostaa hyvin monipuolisen tutkimuskohteen. Kirjan keskiössä ovat sotavarustuksen, aseistuksen ja sotataidon kehittämistä koskeneet kokeilut.
Kirjaan kirjoittaneiden yhdeksäntoista sotahistorian osaajan artikkeleissa todentuu se, että kokeilutoiminnalla oli tärkeä rooli Suomen puolustusvoimien kehityksessä sotavuosina 1939–1944.
Talvisodan, välirauhan ja jatkosodan aikana Puolustusvoimien sotavarustus, asetekniikka ja sotataidollinen osaaminen kehittyivät huimasti. Kokeilutoiminnan onnistumisten ja puutteiden vaikutukset todentuivat konkreettisesti taistelukentillä.ei tietoa saavutettavuudest
