National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
    86391 research outputs found

    Military Communications in the 6G Era : Finnish Perspective

    No full text
    Military forces around the globe are looking for ways to utilize the fifth generation (5G) cellular radio system after it was standardized. The sixth generation (6G) system is still under the vision and research phase such that military should be prepared in advance the benefits it offers and probably influence the system content. In order to increase this understanding, this paper offers Finnish military perspective to 6G needs and visions based on military requirements and strong background on 6G studies in Finland.ei tietoa saavutettavuudest

    Miehitysoikeus osana kansainvälistä aseellista selkkausta : erityistarkastelussa Irak & Ukraina

    No full text
    Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin miehitystä osana kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Tarkastelussa oli myös miehitysoikeuden tosiasiallinen ilmeneminen osana Irakin ja Ukrainan miehitystä. Päätutkimuskysymykset olivat: I. Miten kansainvälinen oikeus määrittää miehitystä osana kansainvälistä aseellista selkkausta?, ja II.Miten miehitys toteutuu käytännössä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta? Opinnäytetyön metodiksi valikoitui kansainvälisen oikeuden eurooppalainen valistunut oikeuspositivismi, joka mahdollisti miehitysoikeuden objektiivisen tarkastelun. Tutkimuskysymykseen I vastattiin käsittelemällä keskeisiä valtiosopimuksia, artikkeleita, oikeustapauksia ja yleisteoksia. Tutkimuskysymykseen II vastattiin käsittelemällä kahta lähihistorian miehitystilannetta Irakissa ja Ukrainassa. Opinnäytetyön keskeisen aineiston muodostivat valtiosopimuksien osalta Haagin valtiosopimukset, Geneven valtiosopimus (IV) ja Geneven valtiosopimuksien lisäpöytäkirja (I). Irakin miehityksen osalta keskeisen aineiston muodosti turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1483, sekä koalition väliaikaishallinnon asetukset ja määräykset. Ukrainan miehityksestä keskeisen aineiston muodostivat YK:n turvallisuusneuvoston edustajien lausunnot, puolueettomien järjestöjen tutkimukset, Venäjän ulkoministeriön lausunnot ja Venäjän puolustusministeriön lausunnot. Keskeisinä tuloksina yleisen miehitysoikeuden osalta nousi miehittäjälle asetettava vahva vastuu miehitettävästä alueesta. Vaatimus miehittäjälle järjestää hallintoa ja suojella miehitetyn alueen väestöä heti kontrollin saavuttamisen jälkeen kulkee koko miehitysoikeuden läpi. Miehitysoikeutta vahventamassa ovat myös yleinen kansainvälinen oikeus, ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus, joista saadaan vastauksia mm. suvereniteettiin, taistelijan statukseen, yleisiin ihmisoikeuksiin ja siviilien suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Irakin miehitys oli monilta osin linjassa miehitysoikeuden kanssa. Ennennäkemättömän miehityksen validoivan turvallisuusneuvoston päätöslauselman kautta Irakissa kuitenkin ylitettiin monilta osin perinteisen miehitysoikeuden antamat velvoitteet. Yhtenä Irakin miehityksen haasteena oli paikallisen väestön vaikutusmahdollisuuksien puute alueen kehittämisessä. Ukrainan osalta Venäjän ja länsimaiden näkemykset vallitsevasta tilanteesta eroavat radikaalisti. Venäjä on kieltänyt systemaattisesti kaikki väärinkäytökset ja kertoo toimivansa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. Länsimaiden näkemyksien mukaan Venäjä on rikkonut lähes kaikkia miehittäjälle asetettuja vaatimuksia systemaattisesti ja harkitusti. Kylmän sodan jälkeen lähes turhaksi luullun miehitysoikeuden merkitys on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Se on relevantti osa kansainvälistä humanitaarista oikeutta, ja Ukrainan tilanteesta huolimatta merkityksellinen. Länsimaiden vahva reaktio Venäjän toimiin Ukrainassa toimii esimerkkinä miehitysoikeuden ja kansainvälisen oikeuden voimasta. Kansainvälisillä järjestöillä on vieläkin merkitystä, joka on nähtävissä mm. Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, joka asetti pidätysmääräyksen presidentti Vladimir Putinista ja ulkoministeri Maria Lvova-Belovasta.ei tietoa saavutettavuudest

    Renormalized field theory for non-equilibrium systems

    No full text
    Renormalized field theory is a most effective framework to carry out asymptotic analysis of non-equilibrium nearly critical systems, especially in high orders of perturbation theory. Here, we review some subtle, slippery and non-conventional aspects of this approach. We present construction of the field-theoretic representation of certain Langevin-type stochastic equations with additive and multiplicative random sources as well as master equations of various birth–death processes. Application of the field-theoretic renormalization group combined with the short-distance operator-product expansion to the analysis of asymptotic scaling behavior is reviewed for passive scalar fields advected by various velocity ensembles, including Kraichnan’s rapid-change model and the stochastic Navier–Stokes equation. Infinite sets of anomalous exponents were calculated within regular expansions up to third order. Effects of anisotropy, finite correlation time and compressibility are discussed. The representation of the Kolmogorov constant and the skewness factor suitable for perturbative renormalization-group calculation and the second-order results are presented in a reasonable agreement with experiments in fully developed hydrodynamic turbulence. The recent third-order results for the critical exponents for the directed percolation process are presented; paradigmatic models for irreversible reaction–diffusion processes are discussed with the account of advection in various random velocity fields.ei tietoa saavutettavuudest

    Characterising the relationship between structural changes and ion channel function of TRPC4/TRPC5 through site directed mutagenesis studies

    No full text
    Pain is a vital and protective mechanism to avoid the cause of harmful stimuli. However, pain can become a disease which is not beneficial for the individual, this is called chronic pain. Chronic pain is a worldwide issue, with a lack of effective non-opioid based treatments. Moreover, the exact mechanism of chronic pain is not well understood. As a result, more research is needed within the field of pain to increase the knowledge and to find better treatments for chronic pain. This project will study Ca2+-permeable non-selective cation channels called TRPCs, more specifically TRPC4 and TRPC5. The aim of the project is to understand how structural changes affect the function. This will be achieved through inducing point mutations in one of the two antagonist binding pockets of TRPC4/TRPC5. The study will investigate how the mutations affect the function of TRPC4/TRPC5 and how they affect agonist and antagonist interactions with TRPC4/TRPC5. The mutation studies are especially important to get a better understanding of how TRPC4/TRPC5 interact with the antagonist and which amino acids are important for the interaction. These studies could aid drug design to find non-opioid based drug against pain targeting TRPC4/TRPC5

    Työkykyä johtamassa : yksiköiden päälliköiden käsityksiä ennakoivasta työkykyjohtamisesta Suomenlahden merivartiostossa

    No full text
    Vuosina 2021-2022 Rajavartiolaitoksessa toimeenpantiin henkilöstöalan kehittämishanke, jonka osana uusittiin työkyvyn johtamisen kokonaisuus sekä työkyvyn tuen malli, jolla korvattiin varhaisen välittämisen malli. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata Suomenlahden merivartiostossa työskentelevien yksiköiden päälliköiden käsityksiä työkyvyn tuen mallin ensimmäisestä osasta eli ennakoivasta työkykyjohtamisesta ja sujuvasta työstä. Tavoitteena oli selvittää, miten työkyvyn tuen mallin mukainen ennakoiva työkykyjohtaminen toteutuu Suomenlahden merivartioston yksiköiden päälliköiden henkilöstöjohtamisessa. Tämän luonteeltaan laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenografista lähestymistapaa, jonka avulla voitiin tutkia yksiköiden päälliköiden käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostui seitsemästä Suomenlahden merivartioston yksikön päällikön yksilöllisestä teemahaastattelusta. Käsittelyn jälkeen tutkimusaineisto analysoitiin fenomenografista lähestymistapaa soveltaen teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa käytettiin induktiivisen päättelyn logiikkaa. Analyysin tuloksena syntyneitä kuvauskategorioita verrattiin tutkijan kirjallisuuskatsauksessa luomaan teoreettiseen viitekehykseen työkyvyn johtamisesta. Tutkimuksen tuloksina ovat fenomenografisen lähestymistavan mukaisesti yksiköiden päälliköiden käsityksistä analyysin perusteella muodostetut kuvauskategoriat, jotka ovat johtaminen, työn mahdollistaminen, vuorovaikutus ja kehittäminen. Tutkimustulokset esitellään myös graafisesti tulosavaruudella, joka kuvaa yksiköiden päälliköiden käsityksiä kokonaisuutena. Tutkimustulosten perusteella ennakoiva työkykyjohtaminen on luonteva osa yksiköiden päälliköiden henkilöstöjohtamista ja se koetaan työyksikön päivittäisen toiminnan kannalta tärkeänä osana johtamista. Ennakoiva työkykyjohtaminen toteutuu yksiköiden päälliköiden henkilöstöjohtamisessa aktiivisina johtamistoimina, työn mahdollistamisena, yhteistyönä eri toimijoiden kanssa, hyvänä ja avoimena vuorovaikutuksena sekä kehittymisen huomioimisena. Haastateltujen yksiköiden päälliköiden mukaan ennakoivassa työkykyjohtamisessa korostuvat johtamis- ja vuorovaikutustaidot, osaamisen hallinta, työntekijöiden jaksamisesta huolehtiminen sekä työn ja sen ulkopuolisen elämän yhteensovittaminen. Tutkimustulosten perusteella keskeisimmät haasteet ennakoivalle työkykyjohtamiselle ja sujuvalle työlle ovat muuttuva toimintaympäristö sekä erilaisten vaatimusten lisääntymisen. Yksiköiden päälliköiden käsitykset ennakoivasta työkykyjohtamisesta ja sujuvasta työstä mukailevat Rajavartiolaitoksen työkyvyn tuen mallin pysyväisasiakirjaa, mutta tutkimustulosten perusteella työnkyvyn tuen mallin koulutuksen jatkuvuuden ylläpitäminen on tarpeen. Haastateltujen yksiköiden päälliköiden mukaan ihmisten johtamisessa kehittymiseksi yksilöllinen johtaja- tai esimieskoulutus olisi myös tarpeellinen

    Varusmieskouluttajien osaaminen Taistelijan mieli -koulutuksen toteuttajina

    No full text
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varusmieskoulutusta antavissa perusyksiköissä työskentelevien kouluttajien osaamista Taistelijan mieli -koulutusohjelman suunnittelijoina ja johtajina. Teoreettisen viitekehyksen perustana toimi Puolustusvoimien käyttämä käsite, koulutustaito. Kouluttajien koulutustaidon osaamisen tutkiminen kohdennettiin kouluttajien omiin kokemuksiin tiedoistaan, taidoistaan ja valmiuksistaan, varusmiesten psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä kehittämään tähtäävän Taistelijan mieli -koulutusohjelman kouluttamisessa. Tutkimuksella selvitettiin tähän liittyen myös kou luttajien arvostuksia koulutusohjelmaa kohtaan, sekä kouluttajien käytössä olevien resurssien tarjoamaa tukea ohjelman toteutukselle. Tutkimus oli tärkeä ja ajankohtainen, sillä 2020 käyttöönotetun Taistelijan mieli -ohjelman kouluttajaosaamista ei oltu aiemmin tutkittu, ja oli olemassa viitteitä siitä, että osaaminen ei ole riittävää ohjelman laadukkaan toteutuksen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohdejoukkona toimivat Panssariprikaatin varusmieskouluttajat. Vastaajia tutkimuksessa oli 33, ja heistä kaikki olivat toimineet varus miesyksikössä kouluttajina viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. Vastaajilla oli kokemusta varusmieskouluttajana toimimisesta aina alle vuoden kokemuksesta, yli kymmenen vuoden kouluttajakokemukseen asti. Kysely mittareineen rakennettiin tätä tutkimusta varten, tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kysely ja aineistonkeruu toteutettiin joulu-tammikuussa 2023-2024 sähköisesti, TUVE-PVMoodle -alustalla. Saatu vastausaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 25 ‐ohjelmalla tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset osoittavat, että kouluttajien ammatillinen osaaminen Taistelijan mieli ‐ymmärryksen osalta oli keskimääräisesti tyydyttävää, joskin yleinen toimintakyky-ymmärrys oli hyvällä tasolla. Pedagoginen osaaminen Taistelijan mieli -koulutuksen toteutuksessa oli keskimäärin tyydyttävän ja hyvän osaamisen tason välillä, ja vuorovaikutusosaaminen hyvän ja kiitettävän tason välillä. Taistelijan mieli -kouluttajan verkkokurssin suorittaminen vaikutti tulosten perusteella kehittävän kouluttajien ammatillista Taistelijan mieli -osaamista, kykyä hyödyntää Puolustusvoimien verkko-oppimisympäristöä osana Taistelijan mieli -koulutusta, sekä arvostusta koulutusohjelmaa kohtaan. Käytössä olevien resurssien nähtiin tukevan ja mahdollistavan Taistelijan mieli -koulutuksen toteuttaminen keskimäärin kohtalaisesti ja pieneltä osin riittävästi, muttei kuitenkaan hyvin, mikä tarkoittaa, että lisää koulutuksen toteuttamista ja omaa osaamista tukevia resursseja tarvittaisiin kouluttajien käyttöön. Johtopäätöksinä saaduista tuloksista voidaan tehdä se, ettei kouluttajien Taistelijan mieli -osaaminen, ainakaan Panssariprikaatissa, ole erityisen hyvällä tasolla, mikä osaltaan selittää kouluttajien raportoimaa tietoa heikosta Taistelijan mieli -ohjelman toimeenpanosta joukko-osastoissa. Myöskään resurssit ohjelman laadukkaan toteuttamisen sekä kouluttajien Taistelijan mieli -osaamisen kehittämisen tueksi eivät ole riittävät. Taistelijan mieli -kouluttajan verkkokurssin suorittaminen kaikkien varusmieskouluttajien osalta näyttäisi toimivan hyvänä ensiaskeleena osaamisen kehittämiselle, mutta myös muita toimia ja resursseja tulee kehittää kouluttajien Taistelijan mieli -osaamisen ja -toimeenpanon parantamiseksi

    Maavoimien ammattisotilaiden kuormittuminen jalkaväen ampumaharjoituksessa

    No full text
    Ammattisotilaiden työssä kuormittumista tutkitaan Maavoimissa vuosina 2023–2025 toteutettavalla tutkimushankkeella. Tutkimushankkeen aikana selvitetään ammattisotilaiden työtehtävien kuormittavuutta ja niistä palautumista normaaliolojen työn arjessa, poikkeusolojen työtehtävissä sekä ampumaharjoituksen yhteydessä. Tämä tutkimus liittyi tutkimushankkeen ampumaharjoitusvaiheeseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia maavoimien ammattisotilaiden autonomisen hermoston toiminnassa sekä seerumin hormonitasoissa ja epäsuorissa lihasvauriomarkkereissa havaitaan ampumaharjoituksen aikana. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, ovatko autonomisen hermoston toiminnan ja seerumin hormonitasojen muutokset yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksen mittaukset toteutettiin Maasotakoulussa järjestettävän aliupseereiden perustason maavoimaopintokokonaisuuden viimeisen viikon ampumaharjoituksen aikana. Tutkimuksen alkumittauksiin osallistui kuusitoista, ampumaharjoituksen aikaisiin mittauksiin yksitoista ja loppumittauksiin yhdeksän ammattisotilasta. Ammattisotilaat olivat Maasotakoulun opetushenkilökuntaan kuuluvia opistoupseereita ja aliupseereita sekä perustason maavoimaopintoihin osallistuvia aliupseereita. Ammattisotilaiden autonomisen hermoston kuormittumista tutkittiin sykevälivaihtelua mittaavilla sykemittareilla (Firstbeat Bodyguard 2, Firstbeat Technologies OY, Suomi). Sykevälivaihtelusta analysoitiin keskisyke, matalataajuinen sykevälivaihtelu (LF), korkeataajuinen sykevälivaihtelu (HF), matala- ja korkeataajuisen sykevälivaihtelun suhde (LF/HF), sykevälien keskihajonta (SDNN) ja peräkkäisten sykevälien neliöjuuri (RMSSD). Biokemiallisissa mittauksissa paastoverinäytteistä analysoitiin seerumin testosteroni, kortisoli, sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG), insuliinin kaltainen kasvutekijä (IGF-1), C-reaktiivinen proteiini (CRP) ja kreatiinikinaasiaktiivisuus. Lisäksi ammattisotilaat ylläpitivät päiväkirjoja, joilla selvitettiin muun muassa tutkimusjakson aikaista unen määrää. Tutkimuksessa havaittiin merkitsevä muutos seerumin kreatiinikinaasiaktiivisuudessa ampumaharjoituksen aikaisten mittausten ja loppumittausten välillä. Seerumin kreatiinikinaasiaktiivisuuden nousu viittaa lihaskudoksen vaurioon ja tulos on linjassa aiempien sotilaiden kuormittumista käsittelevien tutkimusten kanssa. Sykevälivaihtelun arvoissa tai seerumin hormonitasoissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Yksilöllistä vaihtelua havaittiin kaikkien muuttujien arvoissa. Sykevälivaihtelun arvojen ja seerumin hormonitasojen välillä havaittiin merkitseviä yhteyksiä keskisykkeissä ja SHBG-pitoisuuksissa sekä LF/HF-suhteessa ja CRP-pitoisuuksissa. Tutkimuksen perusteella Maavoimien ammattisotilaat eivät kuormittuneet Maasotakoululla järjestetyssä jalkaväen ampumaharjoituksessa. Tutkimusjoukon pienen koon perusteella havaittuihin tutkimustuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varovaisesti ja niiden yleistämiseksi tarvitaan lisätutkimusta

    Kadettien hyvinvointi ja siihen liittyvät asenteet

    No full text
    Nuorten hyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Myös osalla Puolustusvoimien henkilöstöstä on haasteita jaksamisen kanssa ja esimerkiksi uniongelmat ovat yleisiä. Kolmen vuoden mittaisten kandidaatinopintojen aikana kadetit luovat rutiineja ja toimintamalleja, jotka seuraavat heidän mukanaan tulevaan työelämään. Erilaisten hyvinvoinnin haasteiden esiintyvyys jo kadettiaikana voisi selittää osaltaan myös myöhempiä työssä jaksamisen haasteita. Herkkyyden näyttäminen on perinteisesti saatettu nähdä sotilaalle sopimattomana ominaisuutena. Sotilasorganisaation piirteet ja sotilaan ihanteet saattavat vaikeuttaa hyvinvoinnin haasteista keskustelemista ja heikentää osaltaan avun hakemista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko asenteilla yhteyttä kadettien hyvinvoinnin vaihtelulle. Tutkimuksessa hyvinvointia tarkasteltiin fyysisen-, psyykkisen- ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueiden kautta. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoituna kyselytutkimuksena, marras-joulukuussa 2023 opintojaan suorittavilta 1.–3. vuosikurssin kadeteilta. Kyselyn eri osioilla selvitettiin taustatietojen lisäksi kadettien fyysistä-, psyykkistä- ja sosiaalista hyvinvointia, sekä niihin liittyviä asenteita. Hyvinvoinnin osa alueiden mittaamiseen käytettiin aikaisempaan tutkimukseen pohjautuvia mittareita ja kyselypohjia. Hyvinvointiin liittyviä asenteita selvitettiin erilaisten hyvinvointiin liittyvien väittämien avulla. Aineisto analysoitiin IBM:n SPSS 25 ohjelmalla. Summamuuttujat muodostettiin eksploratiivisella faktorianalyysilla ja ryhmien välisten erojen vertailussa käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia, sekä ryhmien välisten erojen T-testiä. Hyvinvoinnin profiilit muodostettiin askeltavan klusterianalyysin avulla. Tulosten perusteella korkeampaa psyykkistä kuormitusta kokevien vastaajien sosiaalinen hyvinvointi on heikompaa ja nämä arvioivat myös oman fyysisen hyvinvointinsa kurssitovereitaan matalammaksi. Päinvastoin korkeaa sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia kokevilla psyykkinen kuormittuneisuus on matalampaa. Kadettien sosiaalinen hyvinvointi on muita korkeakouluopiskelijoita korkeampaa, mutta osaa kadeteista on kiusattu ja osa myös myöntää kiusanneensa muita. Tulosten mukaan kiusaamisella on vaikutusta kiusattujen yhteisöllisyyden kokemisen lisäksi psyykkiseen hyvinvointiin. Myös kiusaajien kokonaisuupumus on muita korkeampaa. Kadeteilla on vahvimmat asenteet siinä, kuinka he kokevat yhden tai useamman kurssitoverina olevan sopimaton upseerin uralle. Hyvinvoinnin ja asenteiden väliltä ei löydetty riippuvuutta kaikkien muuttujien osalta. Hyvinvoinnin ryhmien asenteet erosivat toisistaan minäpystyvyydessä ja salailussa. Hyvinvoivat opiskelijat eivät usko yhtä todennäköisesti voivansa kärsiä hyvinvoinnin haasteista, kun taas kuormittuneet ovat valmiimpia salailemaan omia hyvinvointiin liittyviä ongelmiaan. Myös kurssit erosivat toisistaan asenteiden osalta. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat eivät usko yhtä todennäköisesti voivansa kärsiä erilaisista hyvinvoinnin haasteista. Vastaavasti vanhemmilla kursseilla ollaan valmiimpia salailemaan omia hyvinvoinnin haasteita opiskelupaikan säilyttämisen vuoksi. Asenteilla voi olla vaikutusta siihen, kuinka valmiita kadetit ovat salailemaan omia hyvinvointiin liittyviä haasteitaan säilyttääkseen opiskelupaikkansa kadettikurssilla

    Synthesis and Characterization of Hydromagnesite-templated and Lignin-derived Porous Carbon for Supercapacitor Electrode Application

    No full text
    The growing environmental concerns associated with climate change highlight the need for sustainable energy storage devices. Efforts are now being made to employ biomass as a precursor for carbon-based supercapacitors. In line with this, this study investigated the use of Kraft ligninderived porous carbon with flower-like morphology as an active material in electrodes in symmetric electrochemical double layer capacitors (EDLCs). The flower-like porous carbon was prepared by self-assembly of lignin onto hydromagnesite and then activated using phosphoric acid. The activated carbon exhibited a Brunauer-Emmett-Teller (BET) surface area of 240 m2·g-1 and a pore volume of 0.46 cm3·g-1. The assembled supercapacitor device based on the activated carbon showed a capacity of 1 mC and a specific capacitance of 27 mF·g-1 at a current density of 0.05 A·g-1. Consequently, the highest energy density achieved was 0.36 mW·h·kg-1 at 2 W·kg-1. The performance of the supercapacitor was largely attributed to the small surface area and poor porous structure of the activated carbon. As such, further improvements in the active material are needed to achieve its optimum performance in supercapacitors

    Impacts and practical implementation of the Koto-SIB experiment

    No full text
    The report assesses the effectiveness of the Koto-SIB experiment carried out in 2016-2019 as well as the cost-effectiveness and practical implementation of the integration experiment and operating models. The first part assesses the effectiveness of the Koto-SIB experiment with the help of a randomised research design created as part of the experiment. For the participants, the Koto-SIB significantly facilitated their entry into the labour market, increased the taxes they paid and reduced the income transfers they received. The earned income of immigrants drawn to the test group during the three years following randomisation was, on average, EUR 4500 (18 per cent) higher than in the control group. During the same period, the test group members paid an average of EUR 1330 more taxes and received EUR 1340 less income transfers than the control group members. Over a period of three years, the Koto-SIB programme saved for the public sector an average of EUR 2670 (12 per cent) per each immigrant that was picked to the experiment. The second part assesses the implementation of the experiment and the effectiveness of the impact-investing model in TE services, based on an analysis of written material and interviews with various actors. According to the interviewees, the key means of overcoming barriers to finding employment were investment in individual services, development of language skills and facilitation of encounters between employers and employment seekers. In terms of language learning, it was considered important to learn the language at the workplace and to support language learning.nonPeerReviewe

    41,495

    full texts

    86,391

    metadata records
    Updated in last 30 days.
    National Library of Finland DSpace Services
    Access Repository Dashboard
    Do you manage Open Research Online? Become a CORE Member to access insider analytics, issue reports and manage access to outputs from your repository in the CORE Repository Dashboard! 👇