National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Использование сленгизмов-когнатов в обучении русскому языку финноязычных учащихся
No full textДанное исследование направлено на анализ сленгизмов-когнатов в финском и русском языках в контексте обучения русскому языку с целью составления методических рекомендаций, которые позволят применить материал сленгизмов-когнатов в преподавании.
Поставленная задача – проанализировать самые популярные сленгизмы-когнаты и ложные сленгизмы-когнаты в аспекте реализации формо- и словообразовательных моделей, потребовала провести сравнительно-сопоставительный анализ средств
формо- и словообразования финского и русского языков, а также обсудить пути и способы ассимиляции сленгизмов-англицизмов в обоих языках как частного случая ассимиляции иностранных заимствований. Материалом для этой работы послужили
наиболее популярные сленгизмы, используемые в современной молодежной интернет-коммуникации в различных коммуникационных сценариях (общение в сетях, участие в компьютерных играх и др.). Источником для подбора примеров частотных сленгизмов стали интернет-словари разговорного языка и сленга и некоторые другие ресурсы.
Полученные наблюдения позволили предложить обращение к материалу сленгизмов-когнатов при обучении русскому языку финноязычных обучающихся как эффективному методическому подходу, облегчающему понимание морфологического строя и словообразования в русском языке. Путем прямого ассоциирования русских сленгизмов с англицизмом-источником и сопоставления их с финскими сленгизмами того же происхождения становится возможным наглядно
демонстрировать морфемный состав слова, что не только способствует изучению новой лексики, но также помогает усваивать систему аффиксов.
В работе сформулированы основные составляющие предлагаемого методического подхода: сфера применения, алгоритм использования для разных уровней владения языком, возможные трудности и советы по повышению мотивации. В работе проанализированы как достоинства, так и недостатки введения сленгизмов-когнатов как материала для изучения грамматики русского языка.
Отдельно в работе рассматриваются разные виды межъязыковых омонимов-сленгизмов, которые часто могут представлять проблему в процессе обучения. Настоящая работа может быть использована при разработке методических материалов, основанных на сравнении родного языка обучающегося с изучаемым языком
Speciallärares perspektiv på distansundervisning
No full textDistansundervisning innebär att elever och lärare är separerade både i rum och tid. Det behöver inte finnas en lärare tillgänglig hela tiden men det kräver att läraren ska ha regelbunden kontakt med eleverna. Denna avhandling fokuserar på hur distansundervisningen 2020–2021 under coronapandemin har påverkat elever som varit i behov av specialundervisning samt speciallärares arbetssätt under distansundervisning.
Tidigare forskning visar att det finns både positiva och negativa aspekter gällande distansundervisning. Positiva aspekter kring distansundervisning är att elever kan studera i en bekvämare miljö enligt deras egna förutsättningar. Distansundervisning bidrar även till användningen av flera digitala hjälpmedel som kan hjälpa och stödja eleverna. Negativa aspekter med distansundervisning är bland annat svårigheter att genomföra undervisningen på samma sätt som vid närundervisning. Till exempel finns det svårigheter kring att planera
undervisningen, att kunna stödja eleverna på rätt sätt och att kunna bedöma elevernas kunskap.
Syftet med denna avhandling är att ur ett speciallärararperspektiv studera distansundervisningens potentiella följder för specialundervisningen. Utifrån detta syfte har fyra forskningsfrågor utformats:
1. Hur beskriver speciallärare distansundervisningens inverkan på
specialundervisningens organisering, innehåll och arbetssätt?
2. Hur upplever speciallärare att samarbetet mellan lärare, vårdnadshavare och andra
sakkunniga fungerade under distansundervisningen?
3. Hur beskriver speciallärarna elevernas lärande, välmående och stödbehov under
distansundervisningen?
4. Vilka lärdomar av distansundervisningen beskriver speciallärarna att de tar med sig
med avseende på specialundervisningens utveckling?
Denna avhandling är en kvalitativ studie där semistrukturerade intervjuer har använts som datainsamlingsmetod. Respondenterna är sex speciallärare som jobbar i skolor i Österbotten med svenska som undervisningsspråk. Tre av speciallärarna jobbar på lågstadienivå och tre jobbar på högstadienivå. För att analysera resultaten har tematisk analys använts. Utifrån resultatanalysen har fyra kategorier i relation till forskningsfrågorna utarbetats, dessa är: 1. Organisering och genomförande av distansundervisning inom specialundervisning 2. Speciallärares samarbete under distansundervisning 3. Elevers lärande, välmående och stödbehov under distansundervisning och 4. Speciallärares lärdomar och förslag på utvecklingsmöjligheter. Utifrån kategorierna har teman utarbetats som behandlas i resultatet.
Resultatet i studien visar att digitala hjälpmedel har varit en stor tillgång vid distansundervisning. Flera speciallärare lärde sig använda olika typer av digitala hjälpmedel under distansperioden under coronapandemin. Organisering och struktur i undervisningen hade en betydande roll för att få distansundervisningen att fungera. Resultatet i studien tyder på att bedömningen har varit svårare under distansundervisning än under närundervisning. Vidare visar resultatet att samarbetet mellan kollegor, vårdnadshavare och sakkunniga varit tudelat. Upprätthållandet av elevers välmående visade sig vara svårt under distansundervisning och elever hamnade att ta ansvar över sitt eget välmående. Resultatet visar också att det behövs mera utbildning kring användningen av digitala hjälpmedel samt hur undervisningen kan organiseras på distans.
Digitala hjälpmedel som började användas under distansundervisningen kan implementeras i närundervisningen. Utifrån resultaten skulle det vara idealt att redan under lärarutbildningen få kunskap kring hur distansundervisningen organiseras. Idealet skulle även vara att hitta strategier som kan stärka samarbetet vid distansundervisning
Syötteen liikennejärjestelmäsuunnitelma
No full textLiikennejärjestelmäsuunnitelma on strategisen tason selvitys, jolla luodaan alueen liikenteellinen tahtotila ja tavoite sekä määritetään keinoja niihin pääsemiseksi. Syötteen suunnitelma on laadittu vuosien 2023 ja 2024 aikana samalla, kun alueen osayleiskaavaa on laadittu, jotta maankäytön ja liikenteen suunnittelu on voitu yhteensovittaa. Syötteelle on laadittu master plan ja investointisuunnitelma vuosille 2022-2027. Sen perusteella Syötteen alueelle pyritään saamaan huomattavasti nykyistä enemmän matkailijoita.
Nykytilan tarkastelu tehtiin erilaisten tilastojen ja kartta-aineistojen analyysillä, toimijoiden haastatteluilla ja tilaajapalaverien sekä osayleiskaavaprosessin kautta saadun palautteen avulla. Sen perusteella voitiin todeta, että liikenteellinen nykytilanne on kohtuullinen, mutta merkittävimmiksi puutteiksi nousivat joukkoliikenteen huono palve-lutaso.Toinen selkeä kehittämistarve on jalankulun ja pyöräliikenteen väylien lisääminen: väyliä tarvittaisiin Iso- ja Pikku-Syötteen sekä Iso-Syötteen ja Pytkynharjun väleille.
Vaihtoehtotarkastelun kautta selvitettiin, mitä tie- ja katujärjestelyjä on järkevää tavoitella ja miten jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteita voidaan parantaa. Syötteen pääliittymä eli Syötekyläntien (mt 862) ja Syötetien ja Välihuikosen liittymä esitetään muutettavaksi kiertoliittymäksi. Jalankululle ja pyöräliikenteelle osoitetaan väylät Iso- ja Pikku-Syötteen välille Välihuikosen varteen. Pytkynharjun suuntaan rakennetaan väylä Riihikumpuun ja siitä eteenpäin Pytkynharjuun yhteys on ns. monikäyttöreittiä. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu laatukäytävä Iso-Syötteen ja luontokeskuksen välille, mikä palvelee jalankulku, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.
Joukkoliikenteen palvelutasoa pyritään parantamaan. Se vaatii yhteistyötä ELY-keskuksen, kaupungin, alueen toimijoiden ja liikennöitsijöiden kesken, sillä varsinkin alkuvaiheessa toiminta ei ole itsekannattavaa. Maankäytön suunnittelulla varmistetaan, että polttoaineen myynti on jatkossa mahdollista, mikä helpottaa erityisesti moottorikelkkailijoiden liikkumista. Vaihtoehtoisen käyttövoimien, käytännössä sähkölatauspisteiden rakentamista edistetään.
Vaikutusarvioinnin kautta on voitu todeta, että jalankulku- ja pyöräliikenteen yhteyksien kehittäminen luo mahdollisuuksia kestävän liikkumisen lisääntymiselle, mikä vähentää alueella henkilöautoilua ja pysäköintitarvetta. Myös liikenneturvallisuus paranee entisestään. Joukkoliikenteen kehittämisellä on sama vaikutus. Kehittymistä on syytä seurata vuosittain yhteistyössä ELY-keskuksen, kaupungin ja alueen toimijoiden kanssa.
Kehittämistoimet vaativat investointeja ja ainakin alussa yhteiskunnan tukea. Osa niistä kaipaa maankäytön kehittymistä ja on käytännössä kytköksissä siihen.ei tietoa saavutettavuudest
Kanta-Hämeen raskaan liikenteen jakeluinfraselvitys
No full textKanta-Hämeen keskeinen sijainti Etelä-Suomessa sekä useiden valtakunnallisesti merkittävien kuljetuskäytävien saavutettavissa, korostaa raskaan liikenteen palvelurakenteiden tarkastelun ja tarjonnan kehittämisen tarvetta. Raskaan liikenteen käyttövoimat ovat murroksessa ja monipuolistumassa. Fossiilisesta dieselpolttoaineesta ollaan siirtymässä kohti uusiutuvia HVO dieselpolttoaineita. Biokaasun tuotantoa ja jakeluasemia raskaan liikenteen käyttöön on tulossa lisää. Raskaan liikenteen sähköistyminen on lähtenyt käyntiin ja liikenteeseen on jo saatu raskaampiakin sähkökäyttöisiä ajoneuvoyhdistelmiä. Lisäksi vedystä odotetaan viimeistään 2030-luvulla yhtä käyttövoimaratkaisua raskaan liikenteen kehitykselle kohti vähäpäästöisyyttä. Tämä kaikki edellyttää kehittyvää jakeluinfraa, jota ohjataan myös TEN-T verkon osalta EU:n toimesta AFIR-asetuksen vaatimusten kautta. Raskaan liikenteen taukopaikkojen tarve on ollut myös pitkään tarkastelun ja kehittämisen kohteena. Niihin liittyy myös EU-tasoisia tavoitteita eri tasoisten taukopaikkojen tarjonnan varmistamiseksi raskaan liikenteen työaikalainsäädännön edellyttämien taukojen pitämiseksi. Osin käyttövoimien lataus- ja jakeluinfran sekä raskaan liikenteen taukopaikkojen tarpeet voidaan ratkaista yhdessä rakentamalla laajempia palvelukokonaisuuksia, joissa kuljettajan taukoja voidaan hyödyntää myös ajoneuvon lataamiseen ja tankkaamiseen.
Työssä on tunnistettu kahdeksan nykyistä tai kaavoituksessa ja suunnitteluprosessissa olevaan aluetta, jotka voivat muodostua keskeisiksi raskaan liikenteen taukopaikoiksi sekä eri käyttövoimien lataus- ja jakelupisteiksi. Osa näistä alueista on jo nykyisellään hyvin kuormitettuja raskaan liikenteen taukopaikkoja ja siten hyväksi koettuja sijainteja palveluasemineen raskaan liikenteen tarpeisiin. Yhdellä alueella Janakkalassa on myös syksyllä 2024 avattu raskaan liikenteen latauspaikka, yksi molempiin kulkusuuntiin. Selvityksessä on tarkasteltu jokaisesta alueesta kaavatilanne, maankäytön mahdollisuudet ja rajoitteet sekä kytkennät liikenne- ja energiainfrastruktuuriin. Toteutuakseen ne vaativat lisäksi palvelukonseptin tarjoajan ja investointipäätöksen sekä mahdollisesti sähköliittymän vahvistamista, mutta maankäytöllisesti ja logistisen solmupisteen aseman näkökulmasta Kanta-Hämeen alueelta löytyy useita hyvin potentiaalisia sijainteja raskaan liikenteen palveluasemille ja taukopaikoille.ei tietoa saavutettavuudest
Kehä III (Kt 50) välillä Valtatie 1 – Maantie 170 : Kehittämisselvitys Espoo, Vantaa, Helsinki
No full textKehä III on erittäin merkittävä kansainvälisen, valtakunnallisen ja seudullisen tavara- ja henkilöliikenteen tieyhteys. Kehä III yhdistää Helsinki-Vantaan lentoaseman, Vuosaaren sataman ja muualle maahan johtavat valtatiet ja Helsingin seudun säteittäisväylät toisiinsa.
Kehä III:n suunnittelujakso välillä valtatie 1-maantie 170 kuuluu Suomen maanteiden tason I pääväyläverkkoon. Suunnitteluosuus sisältyy kansainvälisen EU:n TEN-T Skandinavian – Välimeren – ydinverkkokäytävään. Kehä III:n osuus valtatien 1 liittymästä valtatien 7 liittymään on myös osa kansainvälistä E18-tieyhteyttä Naantalista-Vaalimaalle. Helsingin seudun tieverkon luokitus ja palvelutasotavoitteet -työssä (Liikennevirasto 58/2018) sekä sen päivityksessä (Uudenmaan ELY-keskus 2022) tarkastelujakso on luokiteltu valta-kunnallisesti merkittäväksi tiejaksoksi. Kehä III:n suunnitteluosuus on määritetty myös keskeiseksi valtakunnallisen ja pitkämatkaisen tavaraliikenteen reitiksi.
Kehä III:n nykyiset tiejärjestelyt ja liikennetekninen palvelutaso eivät kaikilta osin täytä pääväyläluokitukselle asetettuja tavoitteita. Tie-jaksolla on jo tällä hetkellä merkittäviä liikenteen sujuvuus- ja turvallisuuspuutteita ja ongelmat tulevat lisääntymään, jos liikenne- ja maankäyttö kehittyy oletusten mukaisesti. Myös väylän laatutasossa ja meluntorjunnassa on monessa kohteessa puutteita.
Selvityksessä on määritelty Kehä III:n kehittämisperiaatteet lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä sekä arvioitu niiden vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi on tunnistettu niihin liittyvä alustava meluntorjuntatarve ja alustavat kaavamuutostarpeet, alusta-vat ympäristön arvokohteet ja viher- ja virkistysyhteystarpeet jatkosuunnittelun kannalta.ei tietoa saavutettavuudest
The Role of Standards in Enhancing Cybersecurity and Business Continuity Management for Organizations
No full textStandards are documented specifications that ensure that products, services, and systems are secure, reliable, and consistent. They unify and improve industries with requirements, recommendations, or procedures for activities or products. Standards provide information on security management systems based on industry best practices. The DYNAMO project promotes an integrated approach designed to enhance cyber situational awareness for critical sectors such as healthcare, energy, and maritime transport. This study is part of project efforts to map relevant cybersecurity standards with the research question: how can standards enhance cyber resilience? The article presents a desktop study, including a cross-case analysis. Results show that surprisingly little is written on the practical experiences of using standards, with a lack of evidence-based experience in implementing and using standards in practice. Many benefits are presented by the standardization bodies themselves. These include compliance with legal requirements, competitive advantages, lower costs, and organisational improvements for ISO 22301. Information security professionals can use ISO/IEC 27001 to help define requirements and enhance a company’s compliance and organisational improvement, and the NIST framework supports them in making informed risk management decisions while offering a high-level strategic view of an organisation’s cybersecurity risk management lifecycle.ei tietoa saavutettavuudest
Monitoring fatigue state with heart rate-based and subjective methods during intensified training in recreational runners
No full textThe purpose of this study was firstly to examine the sensitivity of heart rate (HR)-based and subjective monitoring markers to intensified endurance training; and secondly, to investigate the validity of these markers to distinguish individuals in different fatigue states. A total of 24 recreational runners performed a 3-week baseline period, a 2-week overload period, and a 1-week recovery period. Performance was assessed before and after each period with a 3000m running test. Recovery was monitored with daily orthostatic tests, nocturnal HR recordings, questionnaires, and exercise data. The participants were divided into subgroups (overreached/OR, n = 8; responders/RESP, n = 12) based on the changes in performance and subjective recovery. The responses to the second week of the overload period were compared between the subgroups. RESP improved their baseline 3000 m time (p < 0.001) after the overload period (−2.5 ± 1.0%), and the change differed (p < 0.001) from OR (0.6 ± 1.2%). The changes in nocturnal HR (OR 3.2 ± 3.1%; RESP −2.8 ± 3.7%, p = 0.002) and HR variability (OR −0.7 ± 1.8%; RESP 2.1 ± 1.6%, p = 0.011) differed between the subgroups. In addition, the decrease in subjective readiness to train (p = 0.009) and increase in soreness of the legs (p = 0.04) were greater in OR compared to RESP. Nocturnal HR, readiness to train, and exercise-derived HR-running power index had ≥85% positive and negative predictive values in the discrimination between OR and RESP individuals. In conclusion, exercise tolerance can vary substantially in recreational runners. The results supported the usefulness of nocturnal HR and subjective recovery assessments in recognizing fatigue states
Physical activity, physical fitness and cardiometabolic health among Finnish military workers
No full textIntroduction: The Western lifestyle challenges national defence. Inactivity, obesity, high BP and elevated lipid and glucose levels as well as tobacco use all increase cardiometabolic risk. The present study was thus aimed at investigating the health and physical activity of employees in a military environment, concentrating on comparisons between soldiers and civilians.
Methods and design: A total of 260 employees from 6 brigades were included in the present study. Health status was evaluated with body composition, cardiometabolic risk markers from laboratory samples and a questionnaire concerning lifestyle habits. Body composition was assessed by means of body mass, body mass index, fat percentage and waist circumference. Furthermore, physical activity was examined by the aid of accelerometer recordings for a 2-week period, and physical fitness via aerobic and muscle fitness tests. Finally, upper-quartile active and lower-quartile passive participants were compared, by incorporating mean daily step counts.
Results: When standardised by gender, there were no differences between the soldiers and civilians except for the muscle fitness test, in which soldiers performed better. The mean (±SD) moderate to vigorous activity was 0.9±0.3 hours/day in male soldiers and 1.0±0.4 hours/day in male civilians, and respectively sedentary behaviour was 9.5±1.4 hours/day in male soldiers and 8.9±1.7 hours/day in male civilians. The mean (±SD) low-density lipoprotein values were 3.28±0.84 mmol/L in male soldiers and 3.36±0.86 mmol/L in male civilians. In comparing soldiers and civilians, statistically significant differences were observed in body composition, physical fitness, insulin, fasting glucose, triglycerides and high-density lipoprotein values between the upper-quartile active and lower-quartile passive participants, but no difference in low-density lipoprotein values was noticed.
Conclusions: Sedentary behaviour and elevated low-density lipoprotein values seem to increase cardiometabolic disease risk among participants, even if they meet the weekly physical activity demands
Selvitys Suomessa käytössä olevan junakaluston junatyyppivakioista ja voimatiheyksistä : Loppuraportti
No full textISNI-tunnus
No full textEsitelmä Tunnisteista kustantajille ja julkaisijoille -webinaarissa 21.11.2024; mitä hyötyä julkaisijolle on ISNI-tunnuksesta