National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Metadata Journal.fi- ja Edition.fi-palveluissa
No full textTieteellisten seurain valtuuskunta tarjoaa kotimaisille tiedejulkaisijoille toimittamisen ja julkaisemisen työkaluja. Tiedelehtien käyttöön tarjottu palvelu on Journa.fi; tieteellisten monografioiden palvelu on Edition.fi. Esitelmässään Nygård käy läpi mainittujen palveluiden metadatan tuottamisen prosesseja sekä metadatan siirtymistä muihin tietojärjestelmiin
51 Uudet teknologiat Ukrainan sodassa
No full textUkrainan sodassa on hyödynnetty tehokkaasti uusia teknologioita: droneja, kybersodankäyntiä, ohjelmistoja ja avaruutta. Näiden uusien teknologioiden käytön, vaikutusten ja mahdollisen potentiaalin ymmärtäminen on keskeistä tulevaisuuden kansallisen puolustuksen toimivuudelle. Miten droneja on hyödynnetty Ukrainan sodassa? Missä roolissa tekoäly ja data ovat nykyisessä sodassa? Mitkä ovat sodan keskeiset opit liittyen tekniikkaan ja sen käyttöön? Entä miten taistelukenttä on muuttunut, mitä on säilynyt ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa?
Jaksossa aiheista keskustelemassa everstiluutnantti Petteri Hemminki ja kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Moderaattorina tutkimuskoordinaattori Kalle Saastamoinen
52 Russia Seminar 2024
No full text"We can not understand the military or warfare just by looking at the military itself."
In this episode Lt. Col. Janne Pukkila, professor Bettina Renz and researcher Jonna Alava from the Finnish National Defence University's (FNDU) Russia Research Group discuss about Russia research in Finland and globally, previewing the upcoming Russia Seminar 2024, hosted by the FNDU on 14-15 February.
---
The Finnish National Defence University will organise the sixth annual Russia Seminar on 14-15 February 2024 in Helsinki (Santahamina), Finland. The aim of the international seminar is to increase discussion on the Russian war against Ukraine and produce new knowledge on Russia's military policy, military thinking and power.
You can watch the seminar live or find a recording on the National Defence University's Youtube channel. The working language will be English.
Read more: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/en/russia-semina
53 Disinformaation havaitseminen ja vastatoimet
No full textNykyaikaisessa informaatioympäristössä tiedon levittäminen ja vastaanottaminen on entistä helpompaa. Tämä koskettaa lähes kaikkia kansalaisia, sillä muun muassa sosiaalisen median kautta tieto tavoittaa suuretkin massat nopeasti. Millaisia ongelmia kansalaisten kokema informaatiotulva voi aiheuttaa? Miten väärää tai virheellistä tietoa voidaan tunnistaa? Entä miten väärän tiedon leviämiseen voidaan vastata? Keskustelijoina IRWIN-hankkeen tutkijat Maro Ketola ja Silvia Sommarberg. Moderaattorina tutkija Pekka Koistinen.
IRWIN-hanke on Suomen Akatemian rahoittama kolmevuotinen ja poikkitieteellinen hanke, joka toteuttajina ovat Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Maanpuolustuskorkeakoulu. IRWIN-hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa ympäristössä. MPKK tarkastelee hankkeessa viranomaisten päätöksentekoa ja viestintää puutteellisen tiedon ja disinformaation kontekstissa aikakriittisissä tilanteissa
Analysis of Liquid Hydrogen Bunkering and Storage on Cruise Ships
No full textAs the maritime industry faces increasing demands to lower its emissions, the role of alternative fuels and energy systems has become crucial in the transition towards more sustainable ship operations. Hydrogen is regarded as a potential fuel for ships, since it does not cause carbon dioxide emissions at use and it can be produced through electrolysis of water with electricity from renewable energy sources. Furthermore, hydrogen can be utilized in both fuel cells and combustion engines to power a ship, either on its own or, more likely, as part of a hybrid system together with other fuels and energy systems.
Currently, there are a few examples of hydrogen-powered ferries in operation, however, there are many challenges in large-scale maritime applications of hydrogen. This thesis aims to address some of these challenges and discuss various aspects of bunkering and storing liquid hydrogen (LH2) on cruise ships. For this purpose, a literature review was conducted on the properties of LH2, its compatibility as a marine fuel and considerations on bunkering and storage. Furthermore, a case study on implementing LH2 as a fuel on a reference cruise ship was performed from the perspective of bunkering and storage, which was then compared with a similar system utilizing liquefied natural gas (LNG).
The goal of the case study was to analyse LH2 behaviour in cryogenic tanks and pipelines, and compare the results with LNG for perspective, since it is an established marine fuel and there is more information available on using LNG in maritime applications. A tank concept for LH2 was modelled based on a reference LNG system and literature findings for simulating fluid behaviour under different conditions. Furthermore, the simulation results were also compared with findings from the literature. Although the results of the case study seem to generally agree with literature results, it is also concluded that there are deviations between the modelled results and real fluid behaviour. Therefore, a more complex model would be necessary for more accurate results
Unsupervised Learning for Analyzing Ship Voyage Patterns from AIS Data for Sustainable Navigation in Northern European Waters
No full textSotaharjoituksen kuormittavuuden yhteys sotilaan kognitiiviseen toimintakykyyn
No full textSotilas tarvitsee kognitiivisia kykyjä monissa eri tilanteissa. Sotilas kohtaa usein nopeita ja monimutkaisia tilanteita, joissa on tehtävä kuormituksen alaisena oikeita päätöksiä. Kognitiiviset kyvyt, kuten ongelmanratkaisu, looginen päättely ja kyky arvioida eri vaihtoehtoja, auttavat sotilaita tekemään tehtävän kannalta tehokkaita päätöksiä vaikeissakin tilanteissa fyysisen ja henkisen kuormituksen alaisena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia neljän vuorokauden sotaharjoituksesta muodostuvan kokonaiskuormituksen yhteyttä sotilaan kognitiiviseen toimintakykyyn. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko fyysisen toimintakyvyn tasolla yhteyttä kognitiivisen toimintakyvyn muutosten voimakkuuteen sekä miten yksittäisen yön palautuminen vaikuttaa tarkkaavaisuuteen. Tutkimukseen osallistui 16 varusmiespalvelusta suorittavaa henkilöä. Koehenkilöt suorittivat kognitiivista toimintakykyä mittaavan SART-testin ennen kuormittavaa neljän päivän sotaharjoitusta, harjoituksen viimeisenä päivänä sekä yhden yön palautumisen jälkeen. SART-testillä mitataan matalan tason kognitiivista toimintakykyä. Koehenkilöt täyttivät subjektiivisen kuormittumisen NASA-TLX mittaria sekä arvioivat unen määrää ja laatua harjoituksen jokaisena päivänä. NASA-TLX mittarilla voidaan arvioida henkilön subjektiivista kuormittumista henkisen, fyysisen sekä ajallisen vaatimustason suhteen sekä tehtävän suorittamista, siinä vaadittua ponnistelua ja tehtävän aiheuttamaa turhautumista. Unen määrän osalta koehenkilöt arvioivat subjektiivisesti oman nukutun unen määränsä tunteina sekä nukutun unen laadun. Sotaharjoitus oli ensimmäisten päivien osalta subjektiivisesti koetun kuormituksen mukaan erittäin fyysinen ja kuormittava, mutta koettu kuormitus tasaantui harjoituksen loppua kohti. Koehenkilöt nukkuivat sotaharjoituksen aikana keskimäärin kaksi tuntia ja se lisäsi harjoituksessa koettua kuormittumisen tunnetta. Tutkimuksessa havaittiin, että neljän päivän keskiraskaan sotaharjoituksen yhteys kognitiiviseen toimintakyvyn muutokseen oli vähäinen. Tuloksista nähtiin, että SART-testissä painallusten reaktioaika kasvoi kuormituksen aikana ja väheni palautumisen jälkeen, tilastollisesti merkitseviä eroja ei kuitenkaan löytynyt. Tuloksista voitiin päätellä, että suuremmalla osallistujamäärällä osa tuloksista olisi ollut merkitseviä. Tuloksista voidaan todeta, että neljän päivän sotaharjoituksen fyysinen kuormitus ei vaikuta matalan tason kognitiivisen toimintakykyyn hyväkuntoisilla sotilailla merkitsevästi. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan fyysisesti kuormittavissa harjoituksissa ja vähentää kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä kuormituksen alaisena. SART-testi mittaa matalan tason kognitiivisia toimintoja ja sen luotettavuutta sekä käytettävyyttä tulee harkita tulevissa tutkimuksissa
Epäsymmetrisen sodankäynnin ilmentyminen Venäjän-Ukrainan sodassa
No full textTutkimuksen tehtävänä oli tarkastella epäsymmetrisen sodankäynnin teorioita ja keinoja, sekä tutkia miten epäsymmetria on ilmentynyt Venäjän—Ukrainan sodan osapuolten toiminnassa, tarkastelemalla kahta valikoitua tapausta. Tapausten avulla luotiin kuva, miten epäsymmetria on ilmentynyt osana modernia taistelukenttää.
Tutkimus rakentuu siten, että konstruktiivisesti luodaan käsitys keskeisten epäsymmetrisen sodankäynnin teorioiden toistuvista teemoista, jotka korostuvat epäsymmetrisen sodankäynnin toteuttamisessa ja luodaan ymmärrys mitä termi pitää sisällään ja miten se eroaa muista keskeisistä sodankäynnin muodoista.
Teoreettisen pohjan näkökulmasta tutkimuksessa tarkastellaan kahta Venäjän—Ukrainan sodan tapausta, jotka lähdeaineiston hankkimisvaiheessa valikoituivat ja selvitettiin miten sodan osapuolet ovat hyödyntäneet epäsymmetriaa osana taisteluitaan. Ensimmäinen tapaus on vuonna 2015 Itä Ukrainassa käyty Debaltseven taistelu, josta tarkasteluun on nostettu Venäjän sekä sen tukemien separatistien hyödyntämä epäsymmetria operaation toteuttamisessa. Toinen tapaus on vuoden 2022 kesällä tapahtunut Ukrainan asevoimien toteuttama harhautusoperaatio, jolla se loi toiminnan edellytykset vastahyökkäykselleen Venäjän aiemmin samana vuonna miehittämille alueille.
Näitä kahta tapausta tarkastelemalla sekä riittävällä teoriapohjalla epäsymmetrisestä sodankäynnistä tarkastellaan epäsymmetrisen sodankäynnin ilmentymistä Venäjän—Ukrainan sodassa. Tutkimuksessa tarkastellaan molempien asevoimien toimintaa ja sitä, miten epäsymmetriaa on hyödynnetty osana taistelua. Tutkimus pyrkii tuomaan esille, miten epäsymmetriaa voidaan hyödyntää osana konventionaalista sotaa.
Epäsymmetrisen sodankäynnin teorioiden lähteinä käytettiin tutkimuksen perehtymisvaiheessa tunnistettuja tutkimuksia ja teoksia, joista kyettiin luomaan riittävä kuva epäsymmetrisestä sodankäynnistä. Tapaustutkimuksen lähteinä toimivat pääasiassa julkisista lähteistä saadut tiedot taisteluiden kuvauksista. Tämä vaikuttaa jälkimmäisten lähteiden luotettavuuteen, mutta ristiin vertaamalla eri lähteitä luotettavuutta nostettiin ja epäjohdonmukaiset lähteet jätettiin tutkimuksessa käyttämättä.
Tutkimuksessa tunnistettiin epäsymmetrisen sodankäynnin määritelmän vaikeus ja pyrittiin valottamaan eri teorioiden kautta, mitkä ovat sen keskeisiä toteutusmetodeja. Tutkimuksessa havaittiin, että epäsymmetriaa on esiintynyt Venäjän—Ukrainan sodassa siten, kun sitä tässä tutkimuksessa käsiteltiin. Sodan molemmat osapuolet ovat omaksuneet epäsymmetrisen sodankäynnin osaksi tavanomaista sodankäyntiä ja saavuttaneet sen käytöllä taisteluissa menestystä
Raportointia rapportista : tulkitseva käsiteanalyysi rapport-termin merkityksestä tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa
No full textTutkimuksessa selvitettiin, miten käsite ”rapport” tulisi määritellä Puolustusvoimallisessa kontekstissa ulkomaiseen tutkimustietoon perustuen. Rapport on käsite, joka kuvaa yhteistyösuhdetta haastattelijan ja lähteenä toimivan henkilön välillä. Rapportin tunnuspiirteenä on suhteen epätasa-arvoisuus, sekä suhteen ehdollisuus. Suhde on olemassa vain tiedon hankkimista varten. Haastattelija kuvaa tämän tavoitteellisen yhteistyösuhteen osapuolta, joka pyrkii saamaan vuorovaikutuksen lopputuloksena relevanttia ja totuudenmukaista informaatiota. Kohde kuvaa osapuolta, jolta tietoa pyritään saamaan rakentamalla luottamuksellinen suhde informaation saamiseksi. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen ontologinen tausta rakentuu subjektiivisen ontologian alle, missä tarkoituksena on kuvata sitä, miten tutkija on tutkimuksessaan tarkastellut tutkittavan ilmiön olemassaoloa. Tutkittavaa ilmiötä, rapportia, tarkastellaan relativistisen eli tulkinnallisen tietokäsityksen pohjalta. Tutkimuksen aineisto muodostuu useista tietokannoista haetuista rapportia käsittelevistä akateemisista tutkimuksista. Aineisto on analysoitu tulkitsevan käsiteanalyysin menetelmällä. Käsitteellä tarkoitetaan kielellisen ilmaisun, kuten sanan, sisällön merkitystä. Tulkinnallisen käsiteanalyysin avulla esitetään perusteltu tulkinta siitä, mistä käsite rapport koostuu. Käsiteanalyysi on toteutettu Wilsonin kahdeksanportaista käsiteanalyysimallia käyttäen. Tutkimuksessa havaittiin, että rapportin ominaispiirteet ovat tehokkuus, laatu ja pitkäjänteisyys. Rapportin muodostaminen on kriittinen tekijä tehokkuuden saavuttamisessa. Laadun osalta rapportin muodostumisen nähtiin korreloivan kohteelta saatavan tiedon laadun kansa. Pitkäjänteisyys, ja sen ilmenemispiirteet, kuten järjestelmällisyys ja systemaattisuus, korostuivat tarkasteltaessa rapportin ylläpitämistä. Jos rapportin rakentamista tai ylläpitoa ei tehty mallin mukaisesti, tai rapportin muodostamisesta luovuttiin vuorovaikutussuhteen muodostamisen ollessa kesken, tiedonhankinnassa epäonnistuttiin lähes poikkeuksetta. Tutkimuksen keskeisinä johtopäätöksinä havaittiin, ettei rapport ole systemaattisesti ja konkreettisesti määritelty käsite. Tutkimuksen perusteella on selvää, että rapportin muodostumisen kannalta olennaista on kohteen ja haastattelijan yhteisesti jaettu käsitys yhteistyön tavoitteista ja tarpeista sekä molemminpuolinen kunnioitus. Rapportin sisältämiksi yleisiksi piirteiksi kyettiin kuitenkin tunnistamaan psykologisen vaikuttamisen keinot, selvät ja epätasa-arvoiset roolit, transaktionaalisuus, tavoitteellinen vuorovaikutus, hyväksyntä ja ymmärrys kuultavaa kohtaan sekä 3A2E mallin ilmeneminen onnistuneissa vuorovaikutustilanteissa