National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Insights on Human Factors Enhancing Cybersecurity
No full textThis study analyses reports on human factors published by the ECHO project. The project produced 110 publications throughout its duration. It aimed at strengthening technological sovereignty by centralising Europe’s cybersecurity efforts and establishing a unified market for technical solutions through unique cybersecurity capabilities applicable to sectors such as healthcare, transport, education, research, energy, civil protection, and public and private organisations. The importance of human factors in cybersecurity is emphasised in this study, which analysed six academic articles which underlined innovation, excellence, and people. The study emphasises the importance of effective training, recruitment, and management in strengthening cyber security and resilience. The publications shed light on the competencies and skills necessary for robust cybersecurity training that contributes to Europe’s cybersecurity ecosystem.
Enhancing cybersecurity awareness requires that all members of an organisation understand cybersecurity-related topics and issues. Organisations often seem to fail to recognise that the lack of understanding is a major security vulnerability in daily business operations. Increasing organisational awareness can reduce security breaches. The solution to this problem lies in the implementation of adequate training programs.ei tietoa saavutettavuudest
The Social Domain : Resilience of Information-Sharing Networks
No full textThe concept of networks in the social domain can be seen as a resilient complex social system, consisting of diverse and interdependent actors and organizations. These social networks are characterized by complicated interactions between people, technologies, and processes, making them cyber-physical or socio-technical in nature. However, these interactions and dependencies also bring vulnerabilities, encouraging member organizations to increase their resiliency. As organizations and digital structures become increasingly interconnected, there is a need for information sharing, and practices that anticipate future incidents and foster learning from them. Effective communication with stakeholders is essential to strengthening resilience, given the diverse interests and interdependencies between them. An integral system's perspective on an organisation in its environment emphasises relationships and interdependencies, enabling recognition of complexities to enhance resilience on various interrelated levels. Identifying trends and implementing preventive measures requires the sharing of information on threats and vulnerabilities. Open innovation, where outsiders contribute to co-creating innovations, can help organizations cope with unforeseen disruptive changes. Agility is essential for developing knowledge and adapting processes flexibly to changing contexts. Knowledge exchange between network stakeholders can reduce the complexity of communication and enable resilient collaboration. In this case study, the researchers offer a tool that is aimed at strengthening the resilience of collaborative networks by gaining a deeper understanding of each organisation's relevant processes and tools. They specifically focused on analysing and evaluating the effects of these processes on the safety of critical infrastructure. To enhance the sustainability of stakeholder collaborative networks, master's students in safety management conducted risk assessment workshops and compiled a list of characteristics. These attributes were then prioritised and incorporated into risk matrices. The results of the study revealed the key factors that contribute most significantly to the resilience of collaboration networks. These findings highlight the critical aspects that influence the resilience of collaborative networks. By incorporating these factors into their strategies and practices, organisations and stakeholders can enhance their ability to withstand disruptions and adapt effectively in the face of uncertainties.ei tietoa saavutettavuudest
Magnesium extraction from mine tailings in Siilinjärvi
No full textClimate change and its consequences require a thorough understanding to be combatted in the most efficient way. The release of carbon dioxide (CO₂) is the leading cause of climate change; its current atmospheric concentration of 421 ppm (parts per million) has significantly increased from levels before the Industrial Revolution. This the result of burning of fossil fuels, which has rapidly increased due to humans' need to utilise them for their own interest (traveling, driving, consumerism). Many initiatives have been developed to capture carbon dioxide in response to the release of carbon dioxide, such as carbon capture and mineralisation (CCM), carbon capture and storage (CCS), direct air capture (DAC), forest rehabilitation, and many more.
In this thesis, the prime focus was on the carbon capture and mineralisation method. This thesis gives an overview how to conduct experiments based on this method, the aim being to discover the correct process for extracting the largest amount of magnesium from the samples, which can then be used to capture the largest amount of carbon dioxide. These experiments were done using "the ÅA route” as a method and specifically focusing on route 4, which involves the utilisation of a magnesium-rich mineral, phlogopite, to capture carbon dioxide.
The raw material used in this study is mine tailings from the Siilinjärvi apatite mine. This tailing consists of ~20 wt.% magnesium oxide principally originating from phlogopite. During the aqueous extraction experiment, 5 grams of tailings were leached in 80 millilitres of 1M (molar) sulphuric acid (H2SO4) at 80 °C for two hours. The grain sizes of the tailings affected the leaching results. A grain size > 250 μm extracted up to 63% of the magnesium from the tailings, while a grain size < 63 μm extracted up to 85%. These results demonstrate the potential of a phlogopite-rich mineral as a good source for carbon capture and mineralisation.
Study results indicate that 167 kilograms of carbon dioxide can be sequestrated per 1000 kilograms of tailings on 250 μm, the corresponding sequestration is 123 kilograms of carbon dioxide per 1000 kilograms of tailings
En diskursanalytisk legitimeringsanalys av Åbo Akademis fastighetsstrategi 2021–2030 och reaktioner på den
No full textSyftet med den här avhandlingen är att utföra en diskursanalytisk legitimeringsanalys av Åbo Akademis fastighetsstrategi 2021–2030 och utvalda reaktioner på den för att ta reda på hur diskursiva strategier för att dels legitimera ÅA:s fastighetsstrategi, dels delegitimera den, används för att utöva makt. Avhandlingens material består således av ÅA:s fastighetsstrategi 2021–2030, utlåtanden om fastighetsstrategin av olika enheter inom ÅA samt nyhetsartiklar och kommentarer som behandlar diskussionen kring ÅA:s fastighetsstrategi. Maktperspektivet får en väsentlig roll i avhandlingen i och med att den teoretiska och metodologiska utgångspunkten i avhandlingen är kritisk diskursanalys.
Jag utgår från Faircloughs (1993) tredimensionella analysmodell och undersöker således den diskursiva praktiken, texten och den sociala praktiken i förhållande till materialet. I textanalysen applicerar jag van Leeuwens (2007, 2008) legitimeringsanalys på ÅA:s fastighetsstrategi för att ta reda på hur ÅA legitimerar de förändringar som fastighetsstrategin medför. Eftersom reaktionerna för det mesta kritiserar ÅA:s fastighetsstrategi undersöker jag dem genom en delegitimeringsanalys för att ta reda på hur reaktionerna delegitimerar fastighetsstrategin och de förändringar den medför. Jag inspireras också av Börjesson & Rehn (2009) och undersöker hur några centrala maktbegrepp kan användas för att synliggöra maktutövningen i den sociala praktiken.
Resultaten visar att ÅA använder språket som ett maktmedel i fastighetsstrategin till exempel genom att skapa en illusion av en diskussion kring valmöjligheter och således tvinga fram förändringar genom fastighetsstrategin. ÅA kopplar också ihop olika teman som om de skulle ha naturliga samband, beskriver fenomen som naturliga utvecklingar och hänvisar till moraliska diskurser för att övertyga mottagarna om att ÅA gör det rätta. Reaktionerna kan betraktas som försök att omkullkasta ÅA-hegemonin och omartikulera den diskursordning som rådde då ÅA publicerade fastighetsstrategin. Kritiken av fastighetsstrategin ledde i det här fallet till ett återkallat beslut, vilket tyder på att mikromakt, som syftar på att alla parter i en relation har någon sorts makt genom möjligheten till motstånd, kan vara avgörande i vissa situationer. Att reaktionerna resulterade i ett återkallat beslut pekar på att ÅA värdesätter mottagarnas perspektiv, vilket i sin tur kan kopplas till samhällsutvecklingar såsom kommersialisering och New Public Management
Social Inclusion Through Ethnic Music in Intercultural Education
No full textIn the last decade, geopolitical conflicts have led to national and international migration (Baily & Collyer, 2006). Hence, the number of migrants has further convoluted with an increasing diversity of immigrants to Finland, as seen by the increase in the number of spoken foreign languages particularly in the classrooms (Statistic Finland, 2022). Furthermore, the need to make Finland known and attractive to international experts, and to improve the employment of international experts already in the country in corresponding to their skills has created a classroom of individuals with diverse ethnic background leading to cultural misunderstanding in some cases. This study investigates how ethnic music can help in promoting social inclusion in intercultural education in Finnish schools. The study addresses several key questions such as students’ perspectives on social inclusion, the effectiveness of ethnic music in breaking down barriers between students from different backgrounds, the potential of ethnic music helping to teach different cultures, the ways in which music fosters mutual understanding and respect among diverse students groups, the extent of cultural education among Finnish students and the challenges faced that arise when promoting social inclusion in intercultural education using ethnic music.
The research was conducted in one of the local schools in Vaasa with 102 participants. The study was done using a mixed method approach with a semi-structured questionnaire. mixed method approach used in this research was to offer rich insights into the research phenomena that cannot be fully understood by using only qualitative or quantitative methods (Dawadi et al., 2020). The participants were of ages 8 – 14 from grades 5 – 6. A thematic was used that helped to collect data in four main categories – general perspective on the topic, cultural understanding, inclusion using ethnic music and their thoughts after the exercises.
The result shows that students perceived social inclusion as a sense of belonging and acceptance in classroom. The majority (99%) of the participants acknowledged that it was fun taking part in such classes. When it came to the reflection on whether they have learnt something about other cultures, 67% (approximately) said yes with 29% showing that they were unsure. In answering the key premise of this research – inclusion in the classroom, 91% of the participants said yes and that they could engage with their classmates with a sense of belonging. With these findings, there were situation whereby the participants felt unsure, neutral, or “negative” when asked to express themselves in their own words. This could be because of them not able to connect with the material or the teaching approach. Furthermore, they may have had different expectations for the classes. These revelations offer the needs to further study the use of ethnic music in fostering classroom inclusion. Finally, the suggestions and reflection provided can help teachers use this method in their weekly class activities with the aim of making sure that all students are seen, heard, and included in class activities
Optimisation of winter maintenance on pedestrian and bicycle way : Case study regional road 110 between Turku and Kaarina
No full textTutkimushankkeen tehtävä oli muodostaa kokonaiskuva liikenneympäristön, sään, kelin ja kunnossapidon vaikutuksista jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteisiin ja käyttöön. Tutkimuskohteeksi valittiin seututien 110 varren jalankulun ja pyöräliikenteen väylät Turun ja Kaarinan välisellä noin viiden kilometrin osuudella. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa: ennen-tutkimus (2018), ensimmäinen jälkiseuranta ja talviolosuhteiden optimointi (2021) ja viimeisenä vaiheena (2024) tehty toinen jälkiseuranta ja harjahiekoituksen arviointi lumenpoiston ja liukkaudentorjunnan menetelmänä. Tavoitteena oli lisäksi arvioida ja tunnistaa toteutuneen kehityksen myötä erityisesti talvikunnossapidon tehostamisen ja jatkokehityksen mahdollisuuksia. Tutkimushankkeen tulokset voidaan yleistää ja siirtää muualle Suomeen, ja erityisesti maantieympäristöihin.
Sää, keli ja liikkumisolosuhteet vaikuttavat tutkitusti lihasvoimaisen liikkumisen määrään. Noin 10–20 % väylää käyttävistä pyöräili-jöistä liikkuu pyörällä päivittäin myös talvella, mikä asettaa vaatimuksia talvihoidolle. Parannustoimet ovat vastaajien mukaan lisänneet sekä jalan että pyörällä tehtyjen matkojen määrää jonkin verran, mutta pyöräliikenteen kausivaihtelu on edelleen suurta talvihoidon laadun parantamistoimista huolimatta. Tutkimuskohteessa pyöräilymäärät kasvoivat selvästi ensimmäisestä vaiheesta (2018) toiseen vaiheeseen (2021), mutta vuosien 2021 ja 2024 määrissä ei ole havaittavissa selkeää eroa.
Lämpötilan nousu lisää pyöräilijöiden määrää erityisesti keväällä, mutta osin myös talvella. Talviaikana lämpötilaa merkittävämpi pyöräilymääriä selittävä tekijä on lumena tulevan sateen määrä ja liukkaus, joka näyttää tämän tutkimuksen perusteella vaikuttavan eniten pyöräliikenteen määrään. Liukkaus on tämän tutkimuksen perusteella jalankulkijalle merkittävämpi haaste kuin pyöräilijälle.
Tehtyjen parannusten myötä pyöräilijät ilmoittivat olleensa nykytilassa erittäin tyytyväisiä Uudenmaantien jalankulku- ja pyöräilyväylään – vähintään 75 % vastaajista antoi kaikille osa-alueille arvosanan melko hyvä tai todella hyvä. Pyöräilijöiden havaittiin olevan myös jalankulkijoita tyytyväisempiä tutkimuskohteen olosuhteisiin. Kyselyyn vastanneista pyöräilijöistä kaksi kolmasosaa ilmoitti lisänneensä pyöräilyä, mikä ei kuitenkaan erityisesti näy väylän pyöräliikennemäärien mittaustuloksissa. Talven käyttäjämäärä painottuu eteläiselle väylälle, jonka lumenpoisto hoidetaan perinteisesti auraamalla. Talviaikana etelä- ja pohjoispuolisen väylän käytön eroa kesäaikaan nähden selittää todennäköisimmin puutteellisesti hoidetut alikulut.
Harjahiekoituksen on koettu lisänneen erityisesti jalan tehtäviä matkoja. Jalankulkijat arvioivat liukkaudentorjunnan kohteessa onnistuneeksi. Eniten kehitettävää on liukkaudentorjunnan ajoituksessa. Nykytilanteesta olosuhteita parantamalla käyttöä ei voida merkittävästi talviaikana lisätä. Käyttöä näyttää selittävän olosuhteita merkittävämmin sää ja keli.
Jatkossa erityisesti alikulkujen huolellista ja oikea-aikaista talvihoitoa suositellaan parannettavaksi jatkossa merkittävästi. Lisäksi sulamisvesien hallintaa tulee parantaa, jotta väylän kuivatus toimii nykyistä paremmin.ei tietoa saavutettavuudest
Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön julkilausuttu uhkakäsitys : Venäjä
No full textSuomen kansainvälinen asema on kokenut suuren muutoksen Nato-jäsenyyden myötä. Yhdysvalloista on tullut Suomelle tärkein kansainvälinen kumppani. Suomessa on entistä suurempi tarve ymmärtää suurvaltakumppania. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön julkilausuttuja uhkakäsityksiä vuosien 2013–2023 välillä.
Tutkimus on metodologialtaan laadullinen tutkimus, jossa on hyödynnetty kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmiä. Teoriaohjaavaa sisällönanalyysia tuettiin PMESII työkalun mukaisilla kategorioilla. Tutkimuksen primääriaineistona on käytetty Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön asiakirjoja seuraavalla tavalla. Uhkakäsitystä analysoitiin vuosittain julkaistavista uhka-arvioista ja niiden tuottamaa selitystä laajennettiin Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun strategioilla. Aineistoksi valikoitui tutkimuksen ajallisen rajauksen sisältä 13 asiakirjaa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu uusklassisen realismin ja adaptiivisen realismin teorioiden pohjalta. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta oletetaan, että valtiot pyrkivät maksimoimaan valtansa kansainvälisessä järjestelmässä, jotta edellä mainittu onnistuu, valtion on pystyttävä hankkimaan riittävät vallan osatekijät omasta yhteiskunnastaan. Yksi keino tähän on käyttää tiedusteluedun osa-aluetta: valikoivaa salassapitoa. Tällä keinolla voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan resurssien hankkimiseksi. Tutkimuksessa laajennetaan edellä esitettyä näkemystä selvittämällä tutkimuskirjallisuudesta näkemyksiä miksi tiedustelupalvelut julkaisevat tuotteitaan.
Tutkimuksessa havaittiin kolme pääasiallista luokkaa tiedustelupalveluiden julkaisemien tuotteiden syiksi: Tiedustelupalvelut pyrkivät vaikuttamaan vastustajiin, pyrkivät vaikuttamaan omien kansalaisten mielipiteisiin ja pyrkivät legitimoimaan omaa toimintaansa. Tutkimuskirjallisuuden tarkastelu tiedustelun julkisuuden osalta tukee tutkimuksen teoreettista viitekehystä ja antaa tutkimukselle lisää selitysvoimaa.
Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön julkilausuttu uhkakäsitys muuttui tarkasteltavan ajanjakson aikana. Vuonna 2013 oli havaittavissa vielä orastavia toiveita yhteistyöstä Venäjän kanssa. Krimin valtaus vuonna 2014 on ajanhetki, jonka jälkeen uhkakäsitys muuttui. Uhkakäsityksen muutosta vuosina 2015– 2022 kuvastaa jatkuva uhkan kasvu. Vuoden 2023 uhka-arviosta käy ilmi, että Venäjä on Yhdysvalloille pienempi uhka kuin aiemmin, sillä Venäjän resurssit ovat sitoutuneet Ukrainaan. Venäjä kuitenkin uhkaa Yhdysvaltojen intressejä arvaamattomuutensa vuoksi. Yhdysvallat pyrkii julkaisemalla tiedustelun tuotteita perustelemaan ulkopoliittista päätöksentekoa omalle kansalleen sekä vaikuttamaan vastustajan päätöksentekoon. Kokonaisuutena tutkimus tarjoaa laajan kuvan Yhdysvaltain julkiseen uhkakäsitykseen
Kyberturvallisuuden nykytila ja uhat elintarvikehuoltovarmuudessa
No full textTutkimuksessa perehdytään elintarvikeketjun ja sen osien: alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja elintarvikelogistiikan kyberturvallisuuden nykytilaan. Tämän lisäksi selvitetään kyberuhkien mahdollista vaikutusta tunnistettuihin elintarvikeketjun kriittisiin vaiheisiin ja tuotantoihin sekä miten uhat toteutuessaan merkittävästi vaikuttaisivat elintarvikehuoltovarmuuden kokonaisuuteen. Elintarvikehuoltovarmuus on laaja käsite, ja tutkimuksessa pitäydytään kotimaisessa elintarvikealassa. Elintarvikkeiden tuotannon kannalta kriittiset tuotantopanokset on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimuksessa toteutettiin laaja kirjallisuuskatsaus elintarvikealan kyberturvallisuuteen liittyvään aineistoon. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tehtiin maitotiloille kyberturvallisuustilannetta ja -kulttuuria kartoittava kysely ja lisäksi asiantuntijoiden teemahaastatteluilla selvitettiin elintarvikealan kybertilannetta. Kerätyn aineiston perusteella tunnistettiin kyberhyökkäykselle alttiit elintarvikeketjun kriittiset järjestelmät. Asiantuntijoiden haastattelujen ja muun aineiston perusteella arvioitiin mahdollisten kyberhyökkäyksien vaikutukset elintarvikehuoltovarmuuden kokonaisuuteen.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimuksien näkemyksen alkutuotannon tilojen heikosta kyberturvallisuustilanteesta. Alkutuotantoon tehtyjen kyberhyökkäysten vaikutus jäisi kuitenkin nykytilanteessa pieneksi elintarvikehuoltovarmuuden kokonaisuudessa. Alkutuotannon kehitys kohti suurempia ja automatisoituja tiloja edellyttää jatkossa vahvempaa kyberosaamista, jotta elintarvikehuoltovarmuus ei vaarantuisi. Kriittiset ja suurimmat elintarvikeyritykset ovat valveutuneita kyberturvallisuuden osalta. Näitä yksittäisiä yrityksiä vastaan tehdyillä kyberhyökkäyksillä olisi mahdollista häiritä elintarvikehuoltovarmuutta osittain ja tuoteryhmäkohtaisesti. Elintarvikelogistiikka on kokonaisuuden kannalta kaikista kriittisin. Kyberhyökkäys erittäin keskittynyttä ja automatisoitua logistiikkaa kohtaan voi onnistuessaan aiheuttaa merkittävää haittaa elintarvikehuoltovarmuudelle. Elintarvikealan kyberturvallisuudessa on vielä paljon kehitettävää. Kyberturvallisuuteen liittyvät toimintatavat, prosessit, valvonta ja omavalvonta tulisi saada samalle tasolle, kuin miten ruokaketjuun liittyvä elintarviketurvallisuus on hoidettu.The aim of this study is to examine the current state of cybersecurity in the food chain and its components: agriculture, food industry, and food logistics. The study also investigates the possible impact of cyber threats on identified critical systems and productions of the food chain, as well as how threats would significantly affect the overall food security if realised. Food security is a broad concept, and the study focuses on the domestic food sector. Critical inputs for agriculture and food production are excluded from the study.
A comprehensive literature review on cybersecurity in the food sector was carried out in the study. In the empirical part of the study, a survey was conducted on dairy farms to investigate the cybersecurity situation and culture. Ex perts of the food sector were interviewed to investigate the cyber situation in the food sector. Based on the collected data, critical systems of the food chain vulnerable to cyberattacks were identified. The potential effects of cyberattacks on the overall food security were assessed based on expert interviews and other data.
The results of the study confirm the view of previous studies on the weak cybersecurity situation of agriculture farms. However, the impact of cyberattacks on agriculture would remain small in the overall food supply. Critical food companies are aware of cyber threats and have taken steps to improve cybersecurity. Cyberattacks against the most important food industry companies could disrupt the food supply. Food logistics is the most critical part in the food chain. A successful cyberattack on highly concentrated and automated logistics can cause significant damage to food security. There is room for improvement in the cybersecurity of the food sector, and one solution to improve it would be to approach the topic through food safety, which is at a very high level in food companies
Rajavartiolaitoksen lentomekaanikkojen lentotoiminnassa esiintyvät human factors tekijät
No full textRajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen lentomekaanikot työskentelevät vaativissa olosuhteissa laajalla tehtäväkentällä. Turvallinen lentotoiminta ja riskienhallinta kuuluvat olennaisena osana lentomekaanikon työhön. Human factors (inhimilliset tekijät) on periaate, jonka avulla pyritään ennalta ehkäisemään inhimillisten virheiden syntymistä. Suurin osa ilmailussa tapahtuvista onnettomuuksista ja vaaratilanteista johtuu human factorsin johdosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää human factors-tekijöitä, joista johtuen vartiolentolaivueessa on sattunut vaaratilanteita lentomekaanikoille. Selvitettyjen human factors-tekijöiden perusteella tuotetaan tietoa koulutusjärjestelmän kehittämiseksi ja annetaan työkaluja ilmailun turvallisuuskulttuurin parantamiseen vartiolentolaivueessa.
Tutkimus on menetelmiltään laadullinen. Ainestoa kerätään inhimillisiä tekijöitä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä haastattelemalla kymmentä vartiolentolaivueen meripelastushelikoptereissa työskenteleviä lentomekaanikkoja Kirjallisuudesta tehdään empiirisiä havaintoja, joiden tuloksia tuetaan lentomekaanikkojen avoimilla haastatteluilla. Tutkimuksessa tarkastellaan lentomekaanikkojen Rajavartiolaitoksen TURVA-järjestelmään turvallisuusilmoituksia. Ilmoituksia kerättiin lentoturvallisuuspoikkeamista ja lentotekniikan häiriöilmoituksista. Turvallisuusilmoituksia analysointiin US Navyn kehittämän HFACS (Human Factors Analysis and Classification System) mallin avulla. Tutkimus on induktiivinen, jonka tarkoituksena on löytää kirjallisuuden, haastattelujen ja turvallisuusilmoitusten havainnoista yleisiä merkityksiä.
Selkeimmät human factor-tekijät, jotka vaikuttivat olennaisesti lentoturvallisuuteen, olivat inhimillisten tekijöiden alle kuuluvia Ihmisen itseensä liittyviä virheitä ja ympäristön aiheuttamia. Tilastoissa lentomekaanikkojen osalta selkeimmät human factors-tekijät aiheutuivat kiireestä, väsymyksestä, kommunikaatio-ongelmista ja sääolosuhteista. Haastatteluissa esiin nousi samoja tekijöitä ja lisäksi esihenkilötyöskentely, ryhmädynamiikka ja tiedonkulku. Vartiolentolaivueessa turvallisuuskulttuuri on parantunut vuosien saatossa. Tutkimuksessa vertailtiin lentoturvallisuuspoikkeamien ja lentoteknisten häiriöilmoitusten käsittelyn eroja. Raporteista ja haastatteluista kävi ilmi, että lentoturvallisuuspoikkeamien käsittely oli johdonmukaisempaa ja laadukkaampaa. Vartiolentolaivueessa kehitetään jatkuvasti turvallisuuskulttuuria, joka on huomattavissa raportointikulttuurin paranemisella ja tiedonkulun kehittymisellä. HFACS-analyysin perusteella on selkeitä toistumia inhimillisistä tekijöistä johtuvissa TURVA-ilmoituksissa. Samat tulokset nousivat esiin myös haastatteluissa.
Yleisesti ilmailussa turvallisuus on kehittynyt ja human factors-tekijät otetaan koulutuksissa raportoinnissa hyvin huomioon. Tutkimustulosten perusteella on kuitenkin selvää, että turvallisuuskulttuurissa on vielä kehitettävää. Analyysin perusteella voidaan puuttua selkeimpiin inhimillisiin virheisiin lentomekaniikkojen koulutuksessa ja työtehtävissä. Haastatteluissa ilmenneisiin puutteisiin human factors-kulttuurissa saataisiin toimivammat mallit lisäämällä laadukkuutta koulutuksiin sekä kouluttajien yhdenmukaisella ymmärryksellä human factors-asioiden tärkeydestä. Raportointikulttuurin parantamiseksi lentoteknisellä puolella tutkimuksen perusteella olisi selkeä tarve lentotekniikan omalle turvallisuusupseerille ja turvallisuusilmoitusten käsittelijöiden lisäkoulutukselle. Uusia lentoturvallisuustoimintoja kehittävinä asioina voisi vartiolentolaivueessa ottaa käyttöön lentomekaanikoille erilaiset tarkastuslistat. Toisena kehitettävänä asiana on työmuistin kehittäminen lentotoiminnass
The role of public libraries in society : Understanding the social, democratic, and political aspects of Finnish public libraries through the attitudes of public library staff
No full textThis master’s thesis examines the democratic role of public libraries in Finnish society. Emphasis is placed on understanding the implications of new concepts, principles and ideas introduced in the revised Public Libraries Act from 2016.
The study utilizes the e-survey method to measure and examine the attitudes of Finnish public library staff, regarding concepts and aspects, such as freedom of expression, social responsibility, neutrality, traditional priorities, democratic priorities, diversity, and cultural dialogue.
The data collection was characterized by qualitative and quantitative elements. Quantitative attitudinal data results were summarized and presented through basic descriptive statistics, and qualitative content from open questions was analyzed with a mixed mode content analysis method. Results were analyzed and interpreted through a post-political perspective, a democratic theory perspective, a perspective concentrating on the concept of neutrality, and lastly, through deliberative democratic perspectives,
emphasizing the concept of the public sphere.
Results indicate uncertainty in regards to the implementation of democratic principles, especially if political activities are involved. This uncertainty stems from a tension between librarians’ perceptions of public library social responsibility, professional ethics that emphasize neutrality and intellectual freedom, and also from the push and pull of ideological and political contestation.
Public libraries are in an unique position in regards to the hegemonic power structure. If the hegemony is incompatible with healthy democratic contestation of political ideas and ideologies, then public libraries can either make an effort to change the principles that govern the hegemony, or improve democratic means of contestation