National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Elevers hantering av diabetesspecifika utmaningar i skolan
No full textSyftet med min magisteravhandling är att identifiera och analysera utmaningarna som diabetes typ 1 medför i skolan bidra med ny kunskap och insikter. Denna avhandling undersöker även och fördjupar förståelsen och kunskapen om de diabetesspecifika utmaningarna som typ 1 diabetiker i skolmiljö möter. Jag vill även att denna avhandling skall kunna förbättra stödet för elever med diabetes på ett eller annat sätt, och på så vis skapa en mer inkluderande skolmiljö. En av de viktigaste aspekterna för undersökningen i denna avhandling är även samarbetet mellan skola, personal, elever och familjer.
Forskningsfrågorna är följande:
1. Vilka är de mest framträdande utmaningarna för elever med diabetes typ 1 i skolmiljö?
2. Hur klarar eleverna av att hantera diabetesspecifika utmaningar i skolvardagen?
3. Hur upplever eleverna att skolpersonal och skolkompisar vet och förstår vad typ 1 diabetes är?
Metoden som jag ha använt mig utav i denna avhandling är kvalitativ metod med semistrukturerade intervjuer, narrativ analysmetod och tvärvetenskapligt angreppssätt med fokus på typ 1-diabetes och skola. Respondenterna i denna avhandling är tre elever med typ 1-diabetes samt två diabetesassistenter från två olika skolor i Österbotten.
Resultaten visar i huvudsak på en variation i skolors förmåga att hantera diabetesspecifika utmaningar då det i den ena skolan finns välutvecklade stödstrukturer och det i den andra skolan skulle finnas behov av ökad kunskap. Resultaten visar även på många olika men tydliga fysiska, psykiska, emotionella och sociala utmaningar som elever med DM1 upplever under en vanlig skoldag
Idrott, skola och välmående: Utbrändhet bland idrottande elever i årskurs 7–9
No full textAtt idrotta kan vara påfrestande för elever i högstadiet. För att stöda dem och förebygga utbrändhet är det viktigt att undersöka riskfaktorer och ge dem effektivt stöd. Syftet med vår magisteravhandling är att undersöka utbrändhet inom idrott bland elever i årskurs 7–9. Vidare undersöks skillnader i utbrändhet mellan kön och tävlingsnivå samt sambandet mellan utbrändhet och motivation.
Utgående från avhandlingens övergripande syfte har följande forskningsfrågor bildats:
1. Är elever i årskurs 7–9 utbrända inom idrott?
2. Finns det en skillnad i utbrändhet beroende på kön och tävlingsnivå?
3. Finns det samband mellan motivation och utbrändhet inom idrott?
Avhandlingens forskningsansats är kvantitativ. Som datainsamlingsmetod användes enkät och datamaterialet insamlades i sju skolor som samarbetade med idrottsakademin i Åboregionen. I studien deltog 413 elever varav 235 var pojkar och 178 var flickor. För att besvara våra forskningsfrågor använde vi oss av en analysmetod baserad på Athlete Burnout Questionnaire (Raedeke & Smith, 2009) där vi analyserade respondenternas svar på nio påståenden kopplade till idrottsutbrändhet.
Resultaten från undersökningen visade att idrottande elever inte var utbrända. I undersökningens skala för utbrändhet kunde eleverna som minst ha 9 poäng och som mest ha 45 poäng. Eleverna placerades enligt sina poäng i fyra olika grupper enligt risk för utbrändhet. 156 elever befinner sig i gruppen “Inte utbrända”, 188 elever i gruppen “Låg sannolikhet för utbrändhet”, 57 elever i gruppen “Medelmåttig sannolikhet för utbrändhet”, 12 elever i gruppen “hög och mycket hög sannolikhet för utbrändhet”. Medelvärdet för alla elever var 18,6. Detta placerar eleverna i gruppen “låg sannolikhet för utbrändhet”.
Det fanns inte heller någon statistisk signifikant koppling mellan graden av utbrändhet och kön samt tävlingsnivå. Motivation däremot hade ett svagt till moderat negativt samband med utbrändhet vilket korrelationskoefficienten rho = -0,249 visade. Desto högre motivation eleverna hade desto mindre grad av utbrändhet kände eleverna. Resultaten från undersökningen är särskilt betydelsefulla för skolledare, lärare, tränare och föräldrar som vill främja elevers välbefinnande. Resultaten visar att motivation påverkar känslan av utbrändhet och strategier som ökar elevers motivation och engagemang inom idrotten kan vara avgörande för att minska risken för utbrändhet
How to Trace Your Roots in Finland
No full textThe purpose of this booklet is to help Finnish
descendants to trace their roots. In the following
pages the most important information sources
in Finland are described and what the genealogist
can expect to find. Many of the sources can
be utilized at home, through the Internet, by mail
or telephone, but some of the basic information
can only be researched on the spot. The reader
should not expect a complete guide to genealogical
sources in Finland, but these pages give an
outline where to find the most important sources.ei tietoa saavutettavuudest
Väyläviraston sillat 31.12.2023 : Sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto, Osa 1: Tiesillat, Osa 2: Rautatiesillat
No full textStairway to Heaven? Selection into Entrepreneurship, Income Mobility and Firm Performance
No full textUsing full-population data from Finland, we show that individuals at the top of the income distribution are significantly more likely to start new incorporated businesses compared to others. There is no similar selection based on parental income, but more than half of new entrepreneurs have entrepreneurial parents. Individual income gains from entrepreneurship are similar across different background characteristics, but parental entrepreneurship and personal income are positively linked to key firm-level outcomes such as productivity and job creation. This highlights the importance of the intergenerational transmission of entrepreneurial skills and suggests that businesses established by high-income individuals generate largest positive spillovers.nonPeerReviewe
Grundskollärares erfarenheter av att undervisa särskilt begåvade elever
No full textSyftet med denna studie är att undersöka grundskollärares, närmare bestämt klasslärares och ämneslärares, kännedom om särskilt begåvade elever samt hur de förhåller sig till dem och bemöter dem i skolan. Baserat på syftet har tre forskningsfrågor utformats, varav den första omfattar vad grundskollärare upplever att de har för kunskap om särskilt begåvade elever, den andra vilken erfarenhet de har av att undervisa särskilt begåvade elever och den tredje om hur de organiserar undervisningen för att bemöta dessa elever och deras behov.
1. Hurdan kunskap upplever grundskollärare att de har om särskilt begåvade
elever?
2. Vilka erfarenheter har grundskollärare av att undervisa särskilt begåvade
elever?
3. Hur organiserar grundskollärare konkret sin undervisning för att stöda särskilt
begåvade elever?
Studien är en kvalitativ forskning baserat på en fenomenologisk forskningsansats. Semistrukturerade intervjuer har använts som metod för datainsamlingen och sex verksamma grundskollärare har deltagit i studien.
Majoriteten av informanterna har fått sin kunskap om särskild begåvning via arbetserfarenhet. Endast de två senaste utexaminerade informanterna har bekantat sig med ämnet under studietiden. Utifrån studien kan slutsatsen dras att stöd från styrdokument är nödvändigt för lärare som ska undervisa särskilt begåvade elever. Identifieringen av denna grupp elever baseras på typiska kännetecken, kartläggning samt föräldrars synpunkter. Informanterna har varierande erfarenheter av särskilt begåvade elever och de listar diverse möjligheter och utmaningar med att undervisa dem. De vanligaste undervisningsmetoderna som används är accelerering och berikning. Alla informanter tar särskilt begåvade elever i beaktande när de planerar undervisningen
Kuntien palvelutuotannon menot ja valtionosuuksien määräytymistekijät
No full textKuntien rooli Suomessa muuttui merkittävästi vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden vastuulle. Kuntien valtionosuusjärjestelmään tehtiin sote-uudistuksen yhteydessä vain välttämättömät muutokset. Uudistuksen jälkeen kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeita on perusteltua arvioida suhteessa kuntien jäljelle jääviin tehtäviin ja toimintaympäristön muutoksiin.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Valtionosuusuudistusta valmistelemaan on asetettu ministeriöiden virkahenkilöistä ja muista asiantuntijoista koostuva valmisteluryhmä, jonka työtä tämä tutkimus tukee. Tutkimus on valtiovarainministeriön tilaama.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kuntien palvelutuotannon menoja selittäviä tekijöitä kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamista varten. Tutkimuksessa keskitytään kunnille sote-uudistuksen jälkeen jääneiden varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen tehtävien menoihin. Tavoitteena on tuottaa arviot kunnan väestön ikärakenteen sekä muiden mahdollisten valtionosuuskriteerien yhteydestä tarkasteltujen palveluiden tarjoamisen ja tuottamisen menoihin.
Tutkimuksessa käytetään eri lähteistä koottua aineistoa kuntien toimintamenoista ja niitä mahdollisesti selittävistä ominaisuuksista vuosilta 2018–2022. Kuntien ominaisuuksien yhteyttä toimintamenoihin tutkitaan regressiomallilla, jossa sote-uudistuksen jälkeisiä palveluja vastaavia toimintamenoja selitetään mahdollisilla valtionosuuskriteereillä. Tulokset eivät välttämättä kuvaa kuntien menojen ja valtionosuuskriteerien ominaisuuksien välistä syy-seuraus suhdetta, sillä tutkittavien muuttujien kautta saattaa kanavoitua mallin ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksia ja tuloksiin liittyy usein myös merkittävää tilastollista epävarmuutta. Regressioanalyysin tuloksia voidaan kuitenkin pitää hyvänä lähtökohtana nykyisen valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa. Kuntien ominaisuuksien ja toimintamenojen tilastollista yhteyttä koskevat tulokset tarjoavat objektiivisen havaintoaineistoon perustuvan vertailukohdan nykyisen valtionosuusjärjestelmän kertoimille, jotka perustuvat vanhentuneisiin selvityksiin sekä asiantuntijoiden ja poliitikkojen näkemyksiin.
Vuonna 2025 voimaan tulevasta TE-palvelujen uudistuksesta johtuvia kuntien menoja ja niitä selittäviä tekijöitä ei tarkastella tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa ei myöskään tehdä laskelmia valtionosuuksien jakautumisessa tapahtuvista muutoksista, jos valtionosuusjärjestelmän kriteereitä ja perushintoja muutettaisiin tutkimuksen tulosten mukaisiksi.nonPeerReviewedei tietoa saavutettavuudest
Urbaanit karjalaiset : mielet, kielet, historia
No full textKokoelmassa esitellään ja arvioidaan historian ja historiallisen kulttuurintutkimuksen
näkökulmista Suomen karjalaisten historiaa YYA-Suomesta
NATO-Suomeen. Syyskuussa 2024 tulee kuluneeksi 80 vuotta
siitä, kun Suomi menetti Kaakkois-Karjalan alueensa ja viimeisimmätkin
seudun karjalaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa. Kirjan päähenkilöinä
ovat karjalaisissa kansalaisjärjestöissä ja kulttuuripiireissä mukana
olleet ja yhä olevat.
Karjalaisten muutto ei rajoittunut ainoastaan kohtalokkaaseen vuoteen
1944, vaan liike – sekä fyysinen että mentaalinen – on jatkunut
sukupolvelta toiselle, vuosikymmenestä toiseen. Muutoksen ja sopeutumisen
haasteita, käytevoimia ja katkoksia ovat olleet työntäyteiset
uudet alut vierailla seuduilla, maaltapakoa seurannut kaupungistuminen,
sisäinen luokkajako, kielelliset haasteet, 1970-luvulla nousseen
kansainvälisen etnisen mobilisaation vaikutukset sekä 1990-luvun
käänne Neuvostoliiton romahduksineen ja kotiseutumatkoineen.
Karjalaisten suuressa muutossa ei kuitenkaan ole unohdettu kulttuurisen
omakuvan ylläpitämistä ja muistikulttuurin varjelemista, säilyttämistä
ja tuleville sukupolville siirtämistä. Ennen näkemättömän mittavassa
kulttuurisessa siirtymässä Suomen karjalainen kansanliike on
muokkautunut moniin suuntiin avautuvaksi mosaiikiksi ja kasvanut
1940-luvun pakkosiirtolaisuudesta 2000-luvun alun nuorkarjalaisen
digikulttuurin piiriin. Muutoksen eri tasoja arvioidaan kokoelmateoksen
kahdessatoista, eri yliopistoissa toimivien asiantuntijoiden kirjoittamassa
luvussa.Johdatus aiheeseen. Ajassa muuttuva karjalaisuus, Maria Lähteenmäki
I. Karjalan voimistuva kutsu
Piilotettu karjala. Musiikki karjalaisuuden rakentajana, Pekka Suutari
Virtuaalikarjala. Karjalan kielen käyttö ja näkyvyys verkossa, Ilia Moshnikov
Liitto liikkeessä. Maaseudun karjalaisuudesta urbaaniin, Katja Tikka
”Best of both worlds”. Nuorten kaipuu Karjalaan, Sinikka Selin
II. Kyykkää kaupunkien kaduilla
Hyvinkää, Suomen karjalaisin kaupunki? Anu Lahtinen
Karjalaiset Hankoniemellä, Meri Arni-Kauttu
Karjalaisuus osana Kuopion urbaania muistia, Anssi Neuvonen
Lapin karjalaiset jokivarsilla ja tunturiylängöillä, Maria Lähteenmäki
III. Muistikulttuurin kannattelijat
Linnoituksen iloiset rouvat: Käkisalmi ylisukupolvisena muistina, Oona Ilmolahti
Karjalaisten muistityö digikunnailla, Pirja Hyyryläinen
Kaupunkikarjalaisella kentällä Lahdessa, Terhi Pietiläinen
Siirtokarjalaisuudesta ammentava muotisuunnittelu, Justus Kantakoski0ei tietoa saavutettavuudest