National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Matematiska profiler hos förskolebarn
No full textRedan i förskoleåldern uppvisar barn stor variation i grundläggande matematiska färdigheter. Denna variation märks inte bara i hur mycket matematik de kan (kvantitativa skillnader) utan också i vilka specifika delfärdigheter de är bra på eller har svårt för (kvalitativa skillnader). Traditionella totalpoäng och genomsnittliga mått fångar ofta enbart hur mycket barn kan i matematik och riskerar att missa mönster av individuella styrkor och svagheter. Med en personcentrerad ansats – där man grupperar barn efter liknande prestationsmönster – kan man istället identifiera meningsfulla undergrupper, eller profiler, av barn.
Syftet med denna avhandling var att identifiera och beskriva olika profiler av grundläggande matematiska färdigheter hos förskolebarn samt undersöka hur profilerna skiljer sig åt. För att besvara forskningsfrågorna användes kvantitativ metod. Först sammanställdes data med deskriptiv statistik och korrelationer. Sedan prövades och bekräftades mätinstrumentets underliggande struktur uppdelad i tre delfärdigheter genom konfirmatorisk faktoranalys. Därefter genomfördes latent profilanalys för att hitta grupper av barn med liknande styrke-/svaghetsmönster, och dessa grupper jämfördes inbördes. Urvalet bestod av 280 förskolebarn (6-åringar) från en kommun i södra Finland. Barnens grundläggande matematiska färdigheter mättes med det digitala kartläggningsverktyget FUNA-JR.
Fem tydliga profiler identifierades i datamaterialet. Profilerna skiljde sig signifikant åt i prestation inom de tre delfärdigheterna både i generell nivå (hur höga resultat barnen hade totalt sett) och i sammansättning (vilka delfärdigheter som var relativt starka eller svaga). En profil utmärkte sig genom genomgående höga resultat, medan en annan uppvisade genomgående låga resultat. Vidare en profil kännetecknades av omfattande svagheter inom samtliga delfärdigheter. De övriga två profilerna låg kring medelnivå och visade blandade mönster med relativa styrkor i antingen numerisk processering eller matematisk slutledningsförmåga. Profilerna benämndes: Genomgående hög, Genomgående låg, Mycket låg (risk) samt två medelprofiler Numeriskstark och Slutledningsstark.
Resultaten understryker betydelsen av att identifiera individuella styrkor och svagheter i grundläggande matematiska färdigheter. Denna profilinformation kompletterar variabelcentrerad evidens och ger ett pedagogiskt användbart underlag för differentierad kartläggning och riktade stödinsatser i ett tidigt skede
Repicturing the Past Jane Stewart Smith, Spiritualism and Psychical History
No full textSeeking to establish “psychical history” as a category of Victorian occult science, this paper explores the consequences that emerge when belief in spirit phenomena converges on the historical imagination. To do so, a study of the Bygone Days watercolour series by Scottish Spiritualist and artist, Jane Stewart Smith (1839–1925), explores the shifting layers of meaning in her paintings by looking at three important inter-related aspects of her career: her artistic efforts to picture Edinburgh’s old town, her belief in Spiritualism and her interests as a psychical investigator. Rather than viewing these watercolours as simply illustrating the social reality of the nineteenth-century old town, this paper explores the ways in which Smith was deeply concerned with esoterically perceiving and engaging history. In playing with the boundaries of history and the present, the seen and the unseen, Smith’s images engage questions about how to connect with the past and reveal complex relations between her art-making, spirituality and historical inclinations. Establishing psychical history as an important category provides the theoretical framework for the discussion of Smith’s idiosyncratic worldview in relation to the occultural context of scientific ideas originating from the field of psychical research. I argue Smith’s deepening esoteric interests in psychical history inspired her own endeavours at both history-writing later in her career as a form of generative knowledge production and repicturing her series not only as illustrative material but also as simulations of clairvoyant insights.ei tietoa saavutettavuudest
Employment Bulletin November 2025
No full textThe Employment Bulletin is based on the data from the Employment Service Statistics. The Development and Administrative Services Centre (KEHA Centre) compiles statistics on the clients of the Employment authorities, including registered job-seekers, labour market policy services, and job vacancies. The data is collected from the customer service registries used by the Employment authorities
Chinese Vision for a Durable Security Order in an Era of Great Power Competition : The Global Security Initiative
No full textTwo months after Russian tanks rolled into Ukraine, Chinese President Xi Jinping proclaimed the “Global Security Initiative” (GSI, 全球安全倡议), a Chinese proposal for reforming global security structures and solving international security challenges. Since then, the concept has been increasingly promoted across various platforms, alongside other new “initiatives”, such as “Global Development” and “Global Civilisation” initiatives. Although the concept does not introduce anything completely new compared to China’s earlier ordering vision concepts (e.g. “Community of Shared Future for Mankind”, 人类命运共同体), the timing and intensity of its promotion warrant closer examination. This chapter focuses on the GSI and with it, on the security aspects of an ideal world order envisioned by China. In its essence, the GSI advocates an international order centered on the United Nations and its core principles, emphasising sovereignty and territorial integrity. At the same time, the GSI highlights “legitimate security concerns” (正当合理安全关切) of states, thus ambiguously supporting Russia’s war in Ukraine, and possibly, China’s own military ambitions. The chapter sees the GSI as an expansion of China’s domestic and regional security priorities. At its core, the GSI represents an attempt to reshape the liberal order, stripping it of its liberal underpinnings, to secure and legitimise the Communist Party’s authoritarian system. Moreover, the GSI reflects China’s increasing anxieties about Western efforts, especially by the United States, to develop alliances and minilateral groupings to counterbalance China’s rise.ei tietoa saavutettavuudest
Radiotekniikkaopas : kvanteista kännyköihin
No full textMitä tarvitaan radiotekniikan ymmärtämiseksi? Lähinnä sovellettua matematiikkaa, kvanttifysiikkaa, sähköoppia, antennitekniikkaa, signaalinkäsittelyä, tietojenkäsittelytiedettä sekä viitseliäisyyttä lumoutua edellä mainituista keveistä aiheista. Tai sitten voi vain lukea tämän oppaan.
Radiotekniikkaopas on tiivis ja johdonmukainen kertomus siitä, kuinka alkeishiukkaset mahdollistavat modernin langattoman tiedonsiirron. Tämän luettuaan aihepiirin kurttuotsaisempi ammattikirjallisuus ei liene enää vaikeasti lähestyttävää, sikäli kun siihen on tarvetta edes palata.navigointi mahdollist
80 Laaja-alaiset digitaidot Puolustusvoimissa
No full textMiten koulutetaan sotilas, joka hallitsee tekoälyn, tiimityön ja kriittisen ajattelun?
Digitaidot ja laaja-alaiset työelämätaidot ovat nousseet keskiöön nopeasti muuttuvassa maailmassa – ja myös Puolustusvoimissa. Teknologian kehitys, tekoälyn käyttöönotto ja muuttunut turvallisuusympäristö vaativat uudenlaista osaamista, jota ei aina opita luokkahuoneessa.
Miten sotilaita ja upseereita voidaan kouluttaa hallitsemaan näitä taitoja? Miten projektioppimisen menetelmät ja tekoäly voivat tukea osaamisen kehittymistä, ja mitä erityisiä taitoja Puolustusvoimat tulevaisuudessa tarvitsee?
Tässä jaksossa kauppatieteiden maisteri ja sotatieteiden tohtori Asko Mononen avaa tuoreen väitöskirjansa keskeisiä oivalluksia ja niiden soveltuvuutta Puolustusvoimille. Haastattelijana toimii sotilaspedagogiikan sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka
Vesitalousisännöitsijän opas
No full textOdlings- och skogsmarker i Finland är utdikade, en del av markerna t.o.m. flera gånger. Dikningar har genomförts med tanke på ett fungerande och lönsamt jord- och skogsbruk. Tidigare var staten aktiv och främjade torrläggningsprojekt på olika sätt, men statens roll har minskat och ansvaret har överförts till markägarna och de dikningssammanslutningar som torrläggningsområdenas markägare bildar.
Både skogs- och åkerdikning berör alltid en stor grupp markägare och andra aktörer i avrinningsområdet i fråga. Samarbete är av yttersta vikt för att kunna upprätthålla torrläggningen och vattenhushållningsprojekt behöver kunniga ledare som behärskar ett brett arbetsfält. En yrkeskunnig disponent är nödvändig i detta arbete.
Denna guide är speciellt avsedd för disponenter, men även för andra intresserade. Guiden ger konkreta anvisningar, hur man i praktiken leder dikningsprojekt och även vattendragsrestaureringar. I guiden beskrivs bland annat dikningssammanslutningen och dess förvaltning, ges en översikt av juridiska aspekter gällande dikning och marktorrläggning samt ges grundläggande information om planering och genomförande av en dikning samt hurdana understödsmöjligheter det finns.
En finsk version av guiden har publicerats (doria.fi). I anslutning till den finskspråkiga guiden finns även de bilagor som nämns i guiden.ei tietoa saavutettavuudest
Elevers subjektiva välbefinnande vid stadieövergångar : skillnader gällande inlärningssvårigheter och kön
No full textUnder den grundläggande utbildningen försämras elevers subjektiva välbefinnande. Stadieövergångar är en kritisk punkt för alla elevers välbefinnande och lärande, men de är särskilt kritiska för elever med inlärningssvårigheter. Tidigare forskning har visat att flickor och elever med inlärningssvårigheter ofta upplever en lägre grad av subjektivt välbefinnande än andra elever, vilket kan ha långvariga negativa effekter på deras lärande och utveckling.
Syftet med denna avhandling var att undersöka longitudinella samband mellan subjektivt välbefinnande och matematikprestationer samt belysa skillnader i det subjektiva välbefinnandet mellan olika elevgrupper i årskurserna 6–7. Utgående från avhandlingens syfte formulerades tre forskningsfrågor:
1. Hurdana longitudinella samband finns det mellan subjektivt välbefinnande och matematikprestationer hos elever i årskurserna 6–7?
2. Hurdana skillnader finns det i det subjektiva välbefinnandet mellan flickor och pojkar i årskurserna 6–7?
3. Hurdana skillnader finns det i det subjektiva välbefinnandet mellan elever med och utan inlärningssvårigheter i årskurserna 6–7?
Denna avhandling utgjorde en kvantitativ studie som utfördes inom forskningsprojektet Samsyn vid Åbo Akademi. Avhandlingen omfattade ett delsampel på totalt 291 finlandssvenska elever som deltog i tre olika datainsamlingstillfällen från årskurs 6 till årskurs 7. Data analyserades genom regressionsanalys, oberoende t-test och variansanalys med upprepade mätningar för att besvara forskningsfrågorna.
Avhandlingens forskningsresultat visade att det inte finns något longitudinellt samband mellan subjektivt välbefinnande och matematikprestationer. Det finns medelstora skillnader i det subjektiva välbefinnandet mellan flickor och pojkar, men det finns knappt några skillnader mellan elever med och utan inlärningssvårigheter. Detta tyder på att inlärningssvårigheter endast har en liten inverkan på elevers subjektiva välbefinnande i årskurserna 6–7. Vidare visade forskningsresultaten att elever erfar en medelstor ökning av negativa känslor och en medelstor minskning av livstillfredsställelse från årskurs 6 till årskurs 7. Utgående från avhandlingens forskningsresultat kan det konstateras att elevers subjektiva välbefinnande försämras vid stadieövergångar, men de flesta elever upplever ändå ett gott välbefinnande
Yhteistyöllä kalankasvatuksen ympäristökysymysten ratkaisua kohden : OHKE-hankkeen loppuraportti
No full textVarsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi kalankasvatuksen ohjaus- ja kehittämishanketta (Yhteistyöllä kalankasvatuksen ympäristökysymysten ratkaisua kohden) 1.2.2022-30.9.2024. Ympäristöministeriön rahoittaman OHKE-hankkeen yleistavoitteena oli arvioida, miten Itämeren ja vesien hyvän tilan saavuttaminen on mahdollista erilaisilla vesiviljelyn tuotantoskenaarioilla. Hankkeessa perustettiin yhteistyöryhmä, johon kuului edustajia toimialan keskeisimmistä yrityksistä ja organisaatioista.
Yhteistyöryhmä tarkasteli kalankasvatukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Keskeisiä aiheita olivat vesien- ja merenhoidon tavoitteiden sitovuus lupaharkinnassa, vesien hyvän tilan merkitys, uudet innovaatiot ja teknologiat, ympäristövaikutusten hallinta, päästöperusteinen lupa ja lupaprosessin sujuvoittaminen. Yhteistyöryhmä selkeytti vesien- ja merenhoidon tavoitteiden asettamia reunaehtoja toiminnalle.
Yhteistyöryhmä keskusteli kestävistä menetelmistä kasvattaa kalaa etsien ratkaisuja uusista innovaatioista ja tuotantoteknologioista. Myös vanhojen toimintatapojen kehittäminen ja uusien jalkauttaminen, kuten jatkuvatoimisten mittausmenetelmien kehittäminen, oli keskiössä. Tärkeäksi tavoitteeksi tunnistettiin ympäristövaikutusten mallinnus- ja laskentatapojen valtakunnallinen yhtenäistäminen.
Hankkeen tuloksena on ratkaisukeskeinen toimintamalli, joka toimii jatkossakin pohjana yhteistyölle. Yhteistyö on syventänyt eri toimijoiden välistä ymmärrystä ja tuonut selkeyttä mahdollisista ratkaisuista eri tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Hankkeen rooli oli ennen kaikkea yhteistyön parantamisen tarpeiden tunnistajana ja keskustelufoorumina. Hankkeen keskeiset linjaukset löytyvät loppuraportista, ja ne ovat organisaatioriippumattomia ja monistettavia.
Hanke on osoittanut, että yhteistyöllä ja innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa merkittäviä edistysaskeleita ympäristönsuojelussa ja kestävän kalankasvatuksen kehittämisessä. Vaikka hanke on päättynyt, yhteistyöryhmä on sitoutunut jatkamaan yhteistä ponnistelua vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja kestävän vesiviljelyn edistämiseksi.ei tietoa saavutettavuudest
Tuleva sota
No full textSuomen puolustusvoimien tärkein tehtävä on maamme sotilaallinen puolustaminen. Tätä perustehtävää Puolustusvoimat on toteuttanut läpi itsenäisyyden ajan niin rauhan kuin sodan vuosina.
Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina uuden sodan uhka oli todellinen. Vuonna 1948 valmistui kapteeni Leevi Välimaan Sotakorkeakoulussa laatima diplomityö Tuleva sota, jossa hän arvioi millaiseksi mahdollinen uusi sota Suomen näkökulmasta seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä voisi muodostua.
Nyt vajaa kahdeksan vuosikymmentä Välimaan diplomityön valmistumisen jälkeen eri puolilla maailmaa soditaan. Moni Välimaan tutkimuksessaan esiin nostama seikka mahdollisen tulevan sodan tunnuspiirteistä on yhä ajankohtainen, joten aiemmin julkaisematon diplomityö ansaitsee paikkansa suomalaisen sotataidon klassikoiden joukossa.
Leevi Välimaan diplomityöhön pohjautuva käsillä oleva teos täydentää erinomaisesti aiempia Suomalaisen sotataidon klassikot -sarjassa julkaistuja tutkimuksia. Ensimmäisessä, vuonna 2012 julkaistussa, klassikossa Nykyaikainen suurhyökkäys ja sen torjumisen edellytyksiä T. V. Viljanen kuvasi suurhyökkäyksen torjunnan haasteita 1940-luvun lopun näkökulmasta. Viimeisimmässä, vuonna 2024 julkaistussa klassikossa Eversti Valo Nihtilä – Suomalaisen taktiikan kehittäjä valotettiin suomalaisen taktiikan kehitystä.
Välimaan diplomityötä täydentävät teoksen alussa olevat kolme tutkimusartikkelia. Sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen raottaa Välimaan henkilökuvaa sotavuosina. Sotahistorian professori Petteri Jouko arvioi Välimaan osuutta alueellisen puolustuksen kehittäjänä kylmän sodan aikana, ja apulaissotilasprofessori Jussi Pajunen pohtii Välimaan hengessä tulevan sodan keskeisiä käsitteitä operatiivinen ja taktinen.ei tietoa saavutettavuudest