National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Är samarbete mellan föreståndare och lärare en resurs för barn i behov av stöd?
No full textEtt barn i behov av stöd har ofta ett nätverk med flera professionella vuxna runt sig som är där för att stöda, ge trygghet och främja barnets utveckling och lärande enligt barnets bästa och behov. I denna studie undersöks samarbetet mellan föreståndaren och läraren i småbarnspedagogiken.
Tidigare forskning visar på att interprofessionellt arbete, där olika yrkesgrupper arbetar tillsammans för att uppnå gemensamma mål är ett effektivt sätt att stöda barn i behov av stöd (Äikäs m.fl., 2022). Olika typer av ledarskap såsom distribuerad pedagogisk ledarskap och delat ledarskap, bidrar till att stärka samarbetet (Heikka & Suhonen, 2019; Nordin m.fl., 2024; Riddersporre & Erlandsson, 2019). Samtidigt finns det utmaningar som kan försvåra samarbete, exempelvis bristande kunskap eller resursbrist (Eskelinen & Hjelt, 2017; Staffans, 2023). En inkluderande småbarnspedagogik som värdesätter barnens rättigheter är en grundsten i den finländska småbarnspedagogiken som kräver ett välfungerande samarbete (Utbildningsstyrelsen, 2022; Vlasov m.fl., 2019).
Syftet med studien är att fördjupa kunskapen om hur samarbetet mellan föreståndarna och lärarna kan förstås och utvecklas för att barn i behov av stöd ska ha möjlighet att delta i en kvalitativ verksamhet. Avhandlingen tydliggör hur föreståndarna och lärarna samarbetar för att utveckla stödformer som möjliggör utveckling och lärande för barn i behov av stöd. Ytterligare undersöks vad som främjar samarbetet respektive vad som är utmanande och kräver utvecklingsbehov för att stärka kvaliteten på verksamheten, stödet och stödformerna för barn i behov av stöd.
Utgående från syftet har följande forskningsfrågor formulerats:
1. Hur uttrycker föreståndare och lärare sitt samarbete i relation till barn i behov av stöd?
2. Vilka faktorer fungerar bra i samarbetet mellan föreståndare och lärare i relation till barn i behov av stöd?
3. Vilka utmaningar och utvecklingsbehov finns det i samarbetet mellan föreståndare och lärare i relation till barn i behov av stöd?
Magisteravhandlingen är en kvalitativ forskningsstudie där data har samlats in via en webbenkät. Kvalitativ innehållsanalys har använts som forskningsmetod. Totalt deltog tolv föreståndare och elva lärare från fem olika kommuner i Svenskfinland i forskningen.
Det huvudsakliga resultatet visade på regelbunden diskussion och kommunikation som de främsta samarbetsformerna mellan föreståndare och lärare. Kommunikation är även en aspekt som fungerar väl i samarbetet. Respondenterna betonar att samarbete är viktigt för att ge stöd ur olika perspektiv till barn i behov av stöd. Särskilt betonades speciallärarens roll som en nyckelperson i samarbetet. Utmaningar i samarbetet innefattar tidsbrist, olika barnsyn och resursbrist. En förståelse för den andra professioner är viktigt för att ta sig genom utmaningar, konflikter och missförstånd. Viktiga kvalitetsaspekter för att främj
Strategies for Coping with Language Diversity in International Small Firms : A longitudinal study
No full textThis thesis focuses on firm strategies for coping with external language diversity. Three such strategies, namely firm-level language selection, development of language performance standards, and language-based relationship sensemaking, are explored to understand how they are adopted over time in the context of internationally active small firms. Most empirical language-focused international business (IB) research shows that language differences in external business environments lead multinational enterprises (MNEs) to adopt different language strategies, depending on their market selection and expansion policies, language priorities, managerial capabilities, etc. However, these extant findings cannot simply be assumed to apply to small and medium-sized enterprises (ŚMEs) as these differ in many important respects from MNEs. ŚMEs usually cannot afford high work role specialization to plan and deal with the specific language preferences of external actors, while language competence and preferences of key decisionmakers influence firms’ language-related strategies to a greater extent than in MNEs. Yet, coping with external language diversity with appropriate strategies is essential for internationally active ŚMEs to utilize the resources at hand for survival.
Empirically, this research captures the initiatives and activities of international small firm decision-makers and the process of coping with external language diversity over time. The study concentrates on strategy development and implementation at three organizational levels. At the firm level, I explore the initiatives and activities of small firm decision-makers in overcoming the language choice dilemma between English-only and multilingualism by selecting appropriate firm-level language(s). At the unit level, this research focuses on the role of HR decision-makers in developing employees’ language performance standards and thereby depicting the process of such standards development. At the individual level, the focus is on the process of understanding external business relationships from decision-makers’ language background perspectives.
The research was conducted longitudinally over 5 years in 22 Finnish international small firms from the following industries: biotech, fashion and design (including clothing), food and beverage, music and sound, glass engineering, and software. 26 decision-makers were interviewed repeatedly to obtain an in-depth, holistic understanding of the phenomena under study. While a total of 117 interviews were the main source of data, I also drew upon observations and secondary data sources to triangulate primary data with secondary data sources. The observations included visiting the office environment including official internal notices or bulletin boards, pictures, posters, and banners; HR notes, emails between HR and employees, employee performance appraisal forms, and HR meeting minutes; and attending seminars and marketing campaign events. As to secondary data, the websites and Facebook posts of all 22 firms were visited several times to follow up on the language-related strategies of the sample firms over time. All collected data were stored manually in MŚ Word and MŚ Office, and both manual content analysis and NVivo 10 qualitative software were used to search for and code central themes for data analysis, following an inductive approach.
The data analysis shows that the adoption of strategies for coping with external language diversity can be viewed as a social exchange behavior of firm decision-makers in recognizing, evaluating, and deciding on the selection and continuation of appropriate language-related strategies. Realizing the need for appropriate language strategies to enhance tangible and intangible resource sharing for firm survival, firm decision-makers initiate the exchange of expectations with external actors. By understanding external actors’ language preferences in terms of language-based status, social acceptance, affinity, and identity, and addressing these by using one or more appropriate languages, decision-makers can grow mutual understanding, build trust, and increase interest in resource sharing. In the present study, this is operationalized as decision-makers’ choice between English-only and multilingualism. Śimilarly, decision-makers attempt to develop employees’ language performance standards to ensure that they can be expected to cope with external language diversity. Developing such standards takes place as a negotiation process between HR decision-makers and firm employees, during which decision-makers attempt to understand the needs of employees and provide them with timely and adequate HRrelated support. Finally, the sensemaking of business relationships and the selection and deepening of business-to-business (B2B) relationships with particular partners is influenced by decision-makers’ perceptions of language-based affinity and identity, forming a lens through which they set their expectations, negotiate, and evaluate the outcome of relationships with external exchange partners. However, all these three language-related strategies are influenced by the limited resources, informality, and flexible work structures characteristic of small firms.
This study contributes to the existing literature on language in IB, language-sensitive HRM practices, language-based B2B sensemaking, ŚMEs, and social exchange theory (ŚET). It highlights not only how language-related strategies are adopted in international small firms, but also why they are adopted—finding out triggers and expected outcomes. The study also has important implications for managers and policymakers, enabling them to make more informed and critical decisions to cope with external language diversity with available limited resources.Denna femåriga longitudinella studie undersöker hur beslutsfattare i 22 internationellt verksamma småföretag i Finland, verksamma inom branscher som bioteknik, livsmedel och mjukvara, hanterar språkdiversitet över tid. Resultaten visar att småföretag framgångsrikt kan navigera språkdiversitet genom att identifiera externa aktörers språkliga preferenser och hantera faktorer som språkbaserat status, social acceptans, samhörighet och identitet. Nyckelstrategier inkluderar att välja lämpliga språk på foretagsnivå, utveckla språkliga prestationsstandarder för anställda och förlita sig pa gemensamma språkliga bakgrunder för att hantera affärsrelationer mellan företag (business-to-business, B2B). Dessa strategier främjar förtroende i B2B-relationer, motiverar relevanta affärspartners till att dela resurser med småföretagen, och stödjer därmed deras överlevnad.
Forskningen lyfter fram viktiga avvägningar vid val av språkstrategier för små och medelstora företag (ŚME). Att enbart fungera på engelska förenklar kommunikationen men riskerar att förbise olika intressenters preferenser. En flerspråkig strategi å andra sidan bygger förtroende och samarbete men kräver stora investeringar i utbildning och resurser. Att utveckla och implementera språkliga prestationsstandarder gör det lättare att möta mångfacetterade språkliga krav, vilket förbättrar anställdas kompetens och främjar förtroende även då formella strukturer saknas, vilket ofta är fallet i ŚME. Beslutsfattare använder sina språkkunskaper för att utvärdera kostnader, fördelar och förtroende i affärsrelationer, medan anpassningsförmåga är avgörande för att hantera mångfald effektivt.
Denna studie ger värdefulla bidrag till litteraturen om språk i internationell affärsverksamhet (IB), språkmedvetna HRM-praktiker, språkbaserat meningsskapande i B2B-sammanhang särskilt i ŚME, och teorin om socialt utbyte (social exchange theory, ŚET). Genom att erbjuda insikter i hur språkdiversitet kan hanteras med begränsade resurser, ger studien kunskap som beslutsfattare i ŚME kan använda för att fatta mer informerade, strategiska och kritiska beslut i språkfrågor. Dessa insikter kan vara avgörande för att hjälpa företag att navigera de komplexa frågorna kring extern språkdiversitet och på så sätt stöda organisatorisk effektivitet och internationell framgång.ei tietoa saavutettavuudest
How Russian economy fuels its military capabilities
No full textDespite the numerous sanctions imposed on the Russian economy, recent expert assessments indicate that the country's economic resilience should enable it to engage in active hostilities for a considerable duration. This suggests that the initial sanctions have become ineffectual over time, as Russia has adapted to them. Furthermore, it is essential to identify the prevailing economic trends within the country and evaluate the influence of sanctions on these trends. Concurrently, it is imperative to ascertain the correlation between Russia's capacity to sustain substantial military expenditures and the sources of its economic growth. This study employs data from the databases of the World Bank, the International Monetary Fund, and SIPRI. Vector Error Correction model (VECM) modelling was utilized to evaluate the hypotheses. Defense spending, GDP growth, and oil exports were selected as independent time series. All analyses and visualizations presented here have been conducted with the Python programming language and “statsmodels” package
Wartime expansion of Russian military-industrial complex
No full textThe presentation focuses on the increasingly dominant role of military-industrial production in current Russian economy and its potential impact on future politics of the Kremlin. At the moment, Russian Federation has boosted military spending up to 40% of the State Budget, and up to 8% of the Gross Domestic Product. The level is the highest in post-Soviet history, and is potentially set to break the 10% threshold of the GDP after 2025
Full scale invasion of Ukraine and lessons learned for NGW theory
No full textThe presentation is based on my monograph that studied Russian theory of NGW and its application in Ukraine during the ongoing war. I will cover Russian understanding of war and the shift in thinking indicating that the nature of war (not only character) has changed due to technological developments in contactless and information warfare. I will cover Russian theory of information warfare and its methods: subversion and reflexive control as part of active measures with examples from Ukraine. Russian NGW theory and understanding of war is contrasted with NATO’s conceptually old-school view of the conventional warfare as the essence of war while information warfare as a supporting element for regular warfighting. Finally, as a CULAD I will look at the abys between Russian political-military elite’s understanding of its perpetual war with the West and Western perception of default de- escalation strategies. If there is time I can cover potential way out of this confrontation on the basis of dialogue grounded in remaining shared values and mutual recognition of the Just War theory underlined by Christian ethics
National Implementation Plan : Finland
No full textEurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS, engl. European Rail Traffic Management System) ja sen eurooppalainen junien kulunvalvontajärjestelmä (ETCS, engl. European Train Control System) käyttöönottaminen Euroopan laajuisesti on yksi keskeisiä EU:n tavoitteita. ERTMS:n laajamittaista käyttöönottoa on suunniteltu jo 1980-luvulta lähtien, mutta vasta viime vuosina siihen on alettu kiinnittää erityistä huomiota erilaisten EU-vaatimusten sekä EU-rahoituksen myötä. Tämä julkaisu on Suomen päivitetty ERTMS:n kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma.
Suomi on omalta osaltaan edistänyt ERTMS:n käyttöönottoa ensin vuonna 2017 julkaistun kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti, jonka jälkeen asiaa arvioitiin uudelleen. 2019 lähtien liikenteen hallinnonalalla sekä keskeisillä sidosryhmillä on ollut selkä tavoite ERTMS:n rakentamiseksi ja käyttöönottamiseksi Suomen rataverkolla. Samana vuonna käynnistettiin projekti, ERTMS-selvitystyö, johon sitoutettiin ERTMS:ään liittyvät taloudelliset toimijat. Selvitystyön alkuvaiheilla havaittiin, että ajankohta on otollinen, koska nykyinen junakulunvalvontajärjestelmä (JKV) on tulossa elinkaarensa päähän arviolta 2030 luvun aikana ja sen uusiminen on mittava kokonaisuus. Toinen merkittävä havainto oli, että yleinen eurooppalainen näkemys alkoi olla siirtymä kohti radioverkkopohjaista ETCS:ää toisin, kuin oli suunniteltu Suomen aiemmassa täytäntöönpanosuunnitelmassa, joka perustui ns. tason yksi ETCS-ratkaisuun. Kolmas alkuvaiheen havainto syntyi kahteen ensimmäiseen lisättynä valtion rataverkon turvalaitejärjestelmien elinkaarenhallinnalliset haasteet seuraavien 20 vuoden aikana.
Turvalaitejärjestelmät on toteutettu rataverkolle vuosien 1950-2020 aikana ja niihin liittyy hyvin erilaisia elinkaarenhallinnan haasteita. Näiden kolmen havainnon johtopäätös oli selkeä, käsissämme on merkittävä mahdollisuus uudistaa koko rautateiden turvalaitejärjestelmäkokonaisuus. Syntyi käsite Moderni radioverkkopohjainen ETCS. Samalla havaittiin, että tämä elinkaarenhallinnan haasteena tuoma korvausinvestointi olisi alkusysäys suuremmalle kokonaisuudelle, rautateiden digitalisaatiolle. ERTMS-selvitystyö muuttui Digirata-hankkeeksi.
Kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien päivityssykli EU-vaatimusten mukaisesti viisi vuotta. Vuosi 2022 oli kuitenkin aikaa, jolloin odotettiin uuden vaatimusdokumentaation julkaisua EU:n toimesta ja samanaikaisesti Digirata-hankkeen toimesta ERTMS:n käyttöönoton ison kuvan suunnittelu oli hieman kesken. Näistä johtuen Suomen uuden version julkaisulle saatiin jatkoaikaa. Uudet vaatimukset edellyttivät kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien toimittamista EU:lle kesäkuun 2024 aikana ja Suomi toimittikin tämän julkaisun mukaisen suunnitelman ajallaan EU:lle.
Kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma kuvaa Suomen suunnitelman ERTMS:n käyttöönottamiseksi. Suunnitelma on luotu laajassa yhteistyössä Digirata-hankkeen tekijöiden toimesta. Päälinjana on Digirata-hankkeen alkuvaiheessa linjattu Moderni radioverkkopohjainen ETCS. Tarkoittaen, että mahdollisuuksien mukaan toteutamme uusinta mahdollista sääntelyn mukaista ETCS:ää, kustannustehokkuus huomioiden. Digirata-hankkeen yhtenä lähtökohtana on, että Suomi on Euroopan kärkeä teknologisilla valinnoillaan ja ratkaisuillaan. Siksi olemme kirjanneet toteuttavamme uusinta mahdollista ETCS tasoa kaksi, automaattisia junatoimintoja mahdollistavat teknologiat sekä ns. Hybrid train detection (mahdollistaa infrastruktuurin vapaanaolon valvonnan rinnalla junan jatkuvan seuraamisen ilman kiinteitä ratalaitteita) teknologian. Suunnitelma on kunnianhimoinen myös aikataulultaan ja laajuudeltaan. Olemme suunnitelleet ottavamme ERTMS:n käyttöön koko rataverkonlaajuisesti vuosien 2028-2040 aikana ja samassa aikataulussa poistavamme JKV:n käytöstä. Suunnitelma on saanut laajasti kiitosta EU:n suunnalta jo ennen sen julkaisemista
Kontinuerlig förbättring av RPA genom processutvinning
No full textThere is a continuous need for companies to improve and optimise their processes to stay competitive in a fast evolving business environment. This thesis explores how process mining can contribute to continuous improvement in RPA operations at the Finnish technology company Wärtsilä’s Marine business. The study uses work item history data from an Azure DevOps Kanban board as input for UiPath’s process mining tool to identify possible inefficiencies in the current process. Feedback from citizen developers and key users is also incorporated to act as a reference point for the evaluation and give an indication of how well the current approach is working.
The process mining application shows process insights, such as throughput time and commonly taken routes. Several areas for improvement were found based on the process mining analysis and the satisfaction surveys. Work items spend the longest time in the piloting stage of the development process, indicating that faults in the code are identified late, and more testing earlier in the process would be beneficial. Additionally, it was suggested that more effort should be put into optimising the business processes before they are automated and conducting more thorough analyses to assess automation suitability to maximise the benefits of RPA
Trafiksäkerhetsplan för Sulkava kommun
No full textSulkavan kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kartoitettu kunnan liikenneturvallisuustilanne, liikenneturvallisuustyön nykyiset toimintamallit ja niiden kehittämistarpeet (toimialoittain), asetettu seudulliset liikenneturvallisuustyön kehittämistavoitteet sekä suunniteltu liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja toimintamallit.
Toimenpidesuunnittelu on painottunut tieliikenteen turvallisuuteen, mutta myös vesiliikenteen, maastoliikenteen ja raideliikenteen (tasoristeysturvallisuus) turvallisuutta on tarkasteltu siltä osin kuin se kuntaan tai sen toimintamahdollisuuksiin kytkeytyy. Suunnittelutyön pääpaino on ollut lähivuosissa ja mahdollisimman konkreettisessa, kustannustehokkaassa ja realistisessa toimenpiteiden määrittelyssä. Lähivuosien toiminta on suunniteltu sellaiseksi, että se pystytään käytännössä ja nykyresursseilla toteuttamaan.
Liikenneturvallisuussuunnitelma ei toteudu itsestään, vaan kunnan liikenneturvallisuustyöryhmällä on tärkeä rooli suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden edistämisessä. Etenkin liikenneturvallisuustyön kehittämiseen ja liikennekasvatukseen liittyvät toimenpiteet ovat pitkälti liikenneturvallisuustyöryhmän kokouksissa sovittavia asioita. Liikenneturvallisuustoimijan tehtävänä on tukea kuntaa suunnitelman edistämisessä ja seurannassa. Myös Liikenneturva ja ELY-keskus ovat omissa rooleissaan tukemassa kunnan liikenneturvallisuustyötä ja suunnitelman toteuttamista.ei tietoa saavutettavuudest
Tuomiojan rautatieasema, Siikajoki : Rakennushistoriallinen selvitys
No full textTämä rakennushistoriaselvitys käsittelee pääasiassa Siikajoen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa Tuomiojan rautatieasemarakennusta. Lisäksi on lyhyesti käyty läpi kolmen talousrakennuksen, kellarin, autotallin ja varaston, liittyminen aseman historiaan sekä kuvattu niiden nykytilannetta.
Kirjallisia lähtötietoja tai piirustuksia kohteesta oli niukasti ja siksi tarkat ajoitukset ovat epävarmoja, mutta esitettyjä arvioita on pyritty perustelemaan.
Tuomiojan rautatieasema on valmistunut vuonna 1885 osana Oulun radan rakentamista ja otettu käyttöön 1.1.1886. Aseman nimi on ollut vuoteen 1953 saakka Lappi. Nimi vaihdettiin, koska Suomessa oli useita Lappi-nimisiä paikkoja, mikä aiheutti postin kulkuun sekaannuksia. Tuomioja on alun perin ollut IV luokan asema, jossa on ollut II ja III luokan odotushuoneet ravintoloineen sekä asemapäällikön asunto. Rakennusta on laajennettu 1900-luvun alussa rakentamalla yksi lisähuone omine sisäänkäynteineen takajulkisivulle sekä lisäämällä ullakolle huone. Laajennukset liittyvät todennäköisesti aseman toiminnan vilkastumiseen Raahen radan rakentamisen myötä vuonna 1899.
Vuonna 1966 on henkilöliikenne Raaheen loppunut. Oletettavasti samoihin aikoihin on rakennusta muutettu merkittävästi. Silloin keskuslämmitys on korvannut uunit ja lämmönjakohuonetta varten on tehty betonirakenteinen kellari eteläpäätyyn, uusia wc-tiloja on rakennettu runsaasti ja väliseiniä purettu ja rakennuksen ulko- ja väliovet pääosin uusittu. Rakennukseen on tehty sosiaalitiloja rautateiden työntekijöille.
Vuonna 1983 valmistunut radan sähköistäminen aiheutti teknisten tilojen tarvetta, minkä vuoksi osa tiloista muutettiin tähän käyttöön. Asema muutettiin miehittämättömäksi vuonna 1986 ja henkilöliikenne asemalla päättyi vuonna 1990. Siitä saakka asema on ollut hyvin vähällä käytöllä, pääasiassa ratatekniikan käytössä. Viimeisimmät muutokset ovat tiilikaton vaihtaminen pelliksi vuonna 2015 ja akkujen siirtäminen kellarista ensimmäiseen kerrokseen. Rakennus on vähitellen muuttunut asemasta tekniseksi tilaksi.
Sisätiloista on riisuttu pääosin kaikki 1800-luvun lopun asemarakentamisen piirteet ja tilamuutokset ovat heikentäneet tilojen selkeyttä sekä hirsirakenteen toimintaa. Rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa osana Oulun radan alkuperäisiä asemarakennuksia ja julkisivujen osalta myös säilyneisyysarvoa